Designinvaltikan uudet valtiaat

Designvaltikan valtiaat ovat vaihtuneet. Sisustusesineet ovat syrjäyttäneet tavallisimman, vuosien varrella jo tuikitutuiksi tulleen designlasin ja keramiikan. Tässä uusia kuninkaallisia Huutokauppa Helanderilta, lauantaina 7.3. myydyistä kohteista.

81-10895-705658-1
Paavo Tynell, Pöytävalaisin, malli suunniteltiin 1930-luvun lopulla ja sitä valmistettiin 1940-luvulla messinkikuvulla, rei’itetyllä messinkikuvulla sekä messinkinä, reunasta samppanjanvärisellä opaalilasikuvulla, 3.000 €
Alvar Aalto, Artek, tarjoiluvaunu 13/100, tasot visakoivua. Vuoden 1993 rajallisesta sarjasta, 1.000 €
Friedl Holzer-Kjelberg, uurna, klassisismi / art déco, vuodelta 1934, 1.900 €
2686-1392213-435627-1
– Taito Oy, hissimekanismivalaisin, kangasvarjostin, 1.300 €
Paavo Tynell, leimattu Idman, messinki, opaalilasi ja haapapuusta tehty sälevarjostin. Mataliin huonetiloihin tarkoitettu kattovalaisin kuului jo Taito Oy:n valikoimiin (malli 9056A) sekä yrityksen Yhdysvalloissa markkinoimaan Finlandia House -kokoelmaan (mallinumero 10125), 550 €
Paavo Tynell, Taito, lattiavalaisin, jalassa nahkapunos, uusittu kangasvarjostin. Tämä malli 9602 kuului Taito Oy:n Yhdysvalloissa markkinoimaan Finlandia House -kokoelmaan mallinumerolla 10504, 3.200 €
3798-62686-1372686-138
Paavo Tynell, Taito. Yksi niin sanottujen mummolavalaisimien upeimmista yksilöistä. 5-vartinen malli nro 9025, messinki, messinkiverkosta ja -langasta tehdyt lehti- ja kukkakoristeet käsityötä. Kermanvalkoisissa opaalilasikuvuissa kullatut koristeraidat ja hiekkapuhalletut lehdenmuotoiset koristeet. Harmoninen muoto, laadukas käsityö ja aikansa parhaita materiaaleja 1940-luvulta. Onnittelut uudelle omistajalle! 1.900 €
Paavo Tynell. Tästä lattiavalaisimesta on lyhyessä ajassa tullut markkinoiden halutuimpia klassikkoja. 3.200 €
Paavo Tynell, Idman. Edellisen kanssa yhteensopivat seinävalaisimet. 2.000 €
5604-185465-18
Yki Nummi, Orno, akryyli. Kuplat-kattovalaisin syntyi 1950-luvun puolivälissä ja palkittiin Milanon triennalessa kultamitalilla 1957. Malleista suurempi (halk. 40 cm) on Innoluxin uustuotannossa, vaan ei tällaisena retrovihreänä. Tämä oli hyvä hankinta! 120 €.
Hans-Agne Jakobsson (1919-2009) oli ruotsalainen huonekalu- ja valaisinsuunnittelija. Tiesitkö, että hän toimi myös suomalaisen Werner Westin assistenttina? Tunnelmallista, lämmintä valoa luo ympärilleen tämä messingistä ja meripihkan värisestä lasista tehty kattovalaisin. Jännällä tavalla tyylikäs, hyvä hankinta! 410 €.

2 vastausta artikkeliin “Designinvaltikan uudet valtiaat”

  1. Hyvä teksti muuten, mutta kahden viimeksi mainitun ”Tynellin” osalta tilanne on se, että näitä ei ole kukaan pystynyt osoittamaan Paavo Tynellin suunnitelemiksi. Pari vuotta sitten suomalainen keräilijä/välittäjä ensin laittoi Phillipsille myyntiin kyseisen lattiavalaisimen, jonka jälkeen mallia on tunnollisesti siteerattu Tynellin suunnittelemaksi. Mallia ei löydy mistään Idmanin katalogista, jossa Tynell olisi mainittu suunnittelijaksi. Helanderkin oli tämän ”tiedon” saanut toimeksiantajalta, ei mistään dokumentista. Muotokieleltäänhän kyseinen malli ei mielestäni edes Tynelliä kovin edusta ja on harmi, että tietoa suunnittelijasta levitetään huutokauppoja myöten, ilman sen suurempaa taustatyötä.

    1. Kiitos viestistäsi Aki

      Tottahan sinä puhut. Sen tähden en maininnut näiden kohdalla blogissani Tynelliä tai Taitoa. Kun en ole itse tehnyt tausta- tai aitoustutkimusta tai koonnut vedenpitävää materiaalia puolesta tai vastaan, niin väärennös tai väärintulkinta syytöksiä on paha ryhtyä huutelemaan. Jos minun mielipiteeni kiinnostaa, niin en rohkenisi näin oikopäätä näitä Tynelliin tai Taitoon liittää, mutta Adlonista en ole etsinyt todisteita puolesta tai vastaan.
      Taustaahan ei pitäisi koskaan hyväksyä suoraan myyjän antamassa muodossa, vaan huutokauppatalon pitäisi tehdä omat tutkimuksensa. Käytännössä näin ei valitettavasti aina huutokauppa-alalla toimita. Kun valaisimet on saatu ensin läpi Phillipsillä, arvostettu myyntipaikka on jo ”aateloinut” ne Tynelliksi. Tuttu niksi. Epätodeksi todistamisen taakka siirtyy epäilijälle tai ostajalle, ja niin kauan kuin arkistolähteitä tms. ei löydy, kysymys jää ja pysyy avoimena.

      Yksi todiste sen sijaan pysyy ja seuraa esinettä painetuista lähteistä riippumatta. Se on laatu. Ilman muuta aineistoa sen varaan ei voisi kuitenkaan esim. väärennösjuttua rakentaa. Minä ajattelin laadusta näin: Kauklahden lasikuvut valaisimissa oli, mutta messinki oli ohutta ja peltimäistä verrattuna Outokummun toimittamaan Tynellin 1940-luvulla käyttämään messinkiin. Messinkipellistä leikatut lehdet ovat enemmän Itsun yms. valmistajien kuin Taidon/Idmanin juttu, joskin onhan niitä Idmanillakin. Tämän koko- ja tasoluokan valaisimessa odottaisin silti messinkiverkosta tehtyjä tai laadukkaammin toteutettuja lehtiä. Malakiitinvärinen osa oli hyvin epä-Tynell/Taito. Se oli aika outo. Materiaali oli ehkä kipsiä tai puuta (valaisimiin ei näytössä saanut koskea eli sitä ei pystynyt kokeilemaan). En ihmettelisi, jos olisivat jälkeenpäin tehtyjä. Itse petyin eniten liitosten (juotettujen liitosten) heikkoon laatuun. Olisiko Taito tai Idman päästänyt julkikohteeseen näin huonoa työnjälkeä? Kaiken tämän perusteella valaisimet voivat edelleen olla 1940-luvulta, mutta jokin muu valmistaja on mahdollinen (Itsu, PSO, Viipurin sähköliike?) Toinen isosti oudoksuttanut juttu oli se, että tämän luokan valaisimissa odottaisi Idmanin leimaa, ja Taitohan leimasi käytännössä aina. Näissä ei leimoja näkynyt. Sekin viitelöi jonkin toisen valmistajan suuntaan?
      Näyttävät valaisimet nämä olivat, sitä ei käy kieltäminen. Materiaalin ja työn laatu (kupuja lukuunottamatta) on kuitenkin keskivertotasoa. Loppuhinnan perusteella joku uskoi näihin kovasti. Minä en ole 100% vakuuttunut Taidosta tai Tynellistä, mutta jokin toinen suomalainen valmistaja on kyllä mahdollinen.
      Arkistoista voisi selvitä, ovatko tällaiset Adlonissa olleet. Jos ovat olleet niin silloin valaisimilla on arvoa silloinkin, olivatpa ne Tynell ja Taito tai ei. Jos tällaisia valaisimia ei Adlonissa olisi ollut, taustaväite olisi väärä ja se asettaisikin valaisimet mainitsemallasi tavalla kyseenalaisiksi.

      Kiitos hyvästä, tarkkasilmäisestä ja osuvasta kommentista, mukavaa kevättä!
      Tuija
      ps. Kyseiset valaisimet löytyvät postauksesta ”Valoa” 28.2.2015

Ota yhteyttä

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s