Porvoon ihana Juliana

Syvatty koru teksti
Porvoon kuninkaallinen juhlapäivä, Kuningas Kustaa III:n Porvoon-vierailu vuonna 1775 sai oman juhlansa ja korunsa.

Juhlapäivänä 13.6.2015 Porvoon vanha kaupunki muuttuu eläväksi historiaksi. Kaduilla kulkevat vuoden 1775 asukkaat rikkaista porvareista arvonsa tunteviin mamselleihin ja vaatimattomaan palvelusväkeen. Raatihuoneentorilla käydään torikauppaa vanhaan malliin. Kuningas saapuu ja tervehtii kaupunkilaisia klo 17. Kello 18 alkavassa juhlamessussa Porvoon tuomiokirkossa palataan yli kaksisataa vuotta ajassa taaksepäin. Kuka istuu jalkapuussa, nukahtaako joku penkkiin, syljeskeleekö joku lehteriltä alas, kuinka julkeasti porvoolaiset silmäätekevät haukkuvat toisiaan esivallan läsnäollessa? Kustaa III:n visiittii huipentuu vastaanotton (cour), jossa kaupunkilaiset pääsevät esittämään toiveitaan ja valituksiaan kuninkaalle.

Juhlan kunniaksi halusimme luoda korun, joka olisi tätä päivää, mutta kantaisi samalla muistoja menneisyydestä. 

Korumuotoilija Heta Salmi ja minä siirryimme ajassa taaksepäin porvoolaisessa kauppiaskodissa ja museossa, Holmin talossa sekä Porvoon Kulttuurinystävien järjestämillä mahtavilla asiantuntijaluennoilla. Näin syntyi Juliana, kaulakoru. Nimensä se sai porvoolaiskauppias Erik Solitanderin tyttäreltä. Juliana Solitander oli 1775 kuninkaan käydessä 20-vuotias neito.
Emme halunneet korusta historiakopiota tai – mukaelmaa, pastissia, vaan teimme siitä modernin, nykypäivää heijastelevan esineen. Pyöreä muoto on selkeä ja pelkistetyn ajaton, aivan kuten kustavilainen tyyli, joka on säilynyt yhtenä rakastetuimmista antiikkiesineistön tyyleistämme 1700-luvun lopulta tähän päivään saakka. Julianan kauniisti kaartuvaa, siroa muotoa lävistävä koristelu on saanut inspiraationsa laakeri- ja oliivipuista, Rooman campagnasta, italialaisista puutarhoista sekä antiikin ajan maailmasta, jota Kusaa III ihaili ja joka näytti suunnan hänen mukaansa nimetylle kustavilaiselle tyylille. Hopea materiaalina on kaunis, käytännöllinen ja kestävä. Sitä käytettiin myös 1700-luvun koruissa yhdessä vuorikristallien, lasikivien ja mustan onyxin kanssa. Helmet ja timantit kuuluivat ajan tyyliin samoin kuin pienet riipukset sekä silkki- tai samettinauhoin kaulalle sidotut korut.
IMG_0613
Julianan helmenä on hopeasta tai mustasta onyxista tehty pallo. Voit valita niistä toisen oman mielesi mukaan. Korun mukana somassa pussukassa saat kaksi nauhaa. Toinen niistä on aina elegantti ja ajaton, kustavilaisen ajan kaulanauhoistakin tuttu musta. Toinen on kustavilaisesta väriskaalasta kertova pehmeä murrettu vihreä. Mikään ei estä sinua hankkimasta omaan koruusi hopeavannetta tai -ketjua. Erilaisia silkki-, satiini- tai samettinauhoja hankkimalla voit tehdä korustasi yksilöllisen ja kantaa sitä eri tilanteissa juuri haluamallasi tavalla.

Juliana on luotu kulkemaan mukanasi läpi elämän, arjesta juhlaan.
Toivomme, että aikanaan se kantaa muistosi eteenpäin ja kenties tulevaisuudessa se saa rinnalleen muitakin, ihanien porvoolaisten naisten nimeä kantavia koruja.

Juliana-korun on suunnitellut korumuotoilija Heta Salmi, joka työskentelee yli sata vuotta vanhassa Aurumin kultasepänverstaassa Porvoon vanhassa kaupungissa, http://www.hetasilverdesign.com/18
Oheisessa kuvassa näet Julianan kuvattuna Aurumin hurmaavalla vanhalla verstaspöydällä.
Taide- ja tyyliasiantuntijana on toiminut allekirjoittanut eli Tuija Peltomaa.

Julianaa voi tiedustella numerosta 040-4866220 ja tilata osoitteesta info@hetasilverdesign.com
Ennakkotilaushinta on 48 € + mahdolliset lähetyskulut. Kun koru ilmestyy valikoituihin porvoolaismyymälöihin, sen ovh sijoittuu liikkeen mukaan 50-100 € välille.


Mitä on onyx? Onyx (onyksi) on tummaa, yleensä mustaa kalsedonia. Sen nimi tulee kreikan kielen sanasta onyx = kynsi, koura. Onyksia on perinteisesti kannettu kaulalla ja amulettina. Sen on uskottu antavan kantajalleen voimaa ja kestävyyttä ja sitä on pidetty myös tasapainottavana kivenä. Onyksikiveä mainitaan olleen jo Raamatun paratiisissa (1. Moos. 2:12)**. Keskiajalla onyksia pidettiin onnea tuovana kivenä. Sen on katsottu paitsi vahvistavan kantajaansa ja tämän aisteja, myös antavan lohtua vastoinkäymisten kohdatessa. 

 

** ”ja sen maan kulta on hyvää. Siellä on myös suitsutuspihkaa ja onykskiveä”

Ota yhteyttä

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s