Huutokauppa Helanderin maaliskuun huutokaupassa kolme maalausta riemastuttivat ylitse muiden. Ne olivat ITE-taiteilijan, itseoppineen naivistin Enni Idin Asetelma, Seppä pajassa ja Kissa, kaikki vuodelta 1976.

Enni Id syntyi Padasjoella 1904 aviottomana lapsena. Hän varttui vuokraviljelijän perheessä, seitsemän sisaruspuolen keskellä. Parikymppisenä hän karkasi kotoa, päätyi ompelijaksi Helsinkiin. Siellä hän avioitui mekaanikko Kaarlo Hiekkarinteen kanssa vuonna 1929. Kun puoliso kuoli 1936, Enni muutti takaisin kotiseudulleen. Toisen avioliittonsa hän solmi muurari Edvard Idin kanssa Padasjoella 1936. Elämä kiivasluontoisen, vuoden 1918 sisällissodan jälkeen vankileirillä istuneen miehen kanssa jatkui vaatimattomassa kaksihuoneisessa mökissä. Lapsia ei kumpaankaan liittoon syntynyt.

Kuten isäpuoli aikoinaan, myöskään puolisot eivät arvostaneet Ennin luovuutta. Vasta Edvard Idin kuoltua 1966, tuolloin 62-vuotias Enni ryhtyi maalaamaan sydämensä kyllyydestä. Kuviin ja ornamentteihin peittyivät niin mökin ovet, lattiat, huonekalut kuin töllin suurimmat esineet, korit ja purkit. Kaikkialla vilisi värikkäitä maalattuja kukkia ja köynnöksiä, kuvia vanhoista työtavoista ja taruista, hännättömiä valkorintaisia kissoja, enkeleitä ja kaksineuvoisia piruja.

Dekoratiivisilla kukkasilla elinpiiriään koristanut Enni ei suinkaan ollut mikään kukkahattutäti. Kerta toisensa jälkeen vieraat poistuivat hänen kortteeristaan naama ja korvat punaisena kuunneltuaan tämän vanhaa itä-Hämeen murretta puhuvan vieraanvaraisen persoonan räväkkää puhetta. Ennin kirosanat, ronskit mielipiteet ja härskit heitot vaihtelivat sen mukaan kenen kanssa hän juttusille sattui.

Enni Id maalasi loppuun saakka, viimeiset vuodet ennen kuolemaansa 1992 vanhainkodissa. Tonttinsa ja mökkinsä hän testamenttasi kunnalle. Talo on auki yleisölle kesäisin sekä tilauksesta osoitteessa Kellosalmentie 579.

Enni Idin töitä oli ensimmäisen kerran esillä laajemmin 1970-luvun alussa, kun 70-vuotias ITE-taiteilija oli mukana Helsingin Taidehallissa naivistien näyttelyssä. Kun kiinnostus suomalaiseen nykykansantaiteeseen virisi 1980-luvulla, Enni Idin paikka yhtenä sen värikkäimpänä edustajana vakiintui.

Suomalaisen ITE-taiteen suurista hetkistä voisi mainita esimerkiksi valokuvaaja Veli Granön kirjan, Onnela (1989), Kiasman näyttelyn Omissa maailmoissa – Toinen taide (2005) sekä Minna Haverin väitöskirjan Nykykansantaide, joka tarkastettiin Aalto-yliopiston taideteollisessa korkeakoulussa vuonna 2010. Vapaan, vaihtoehtoisen luovuuden suuria menetyksiä on taiteilija, kriitikko, toimittaja ja opettaja Erkki Pirtolan kuolema aiemmin tänä vuonna. Undergroundin, alakulttuurien, outsiderien ja omaehtoisen taiteilijuuden lipunkantaja menehtyi äkilliseen sairauskohtaukseen aivan liian varhain, 65-vuotiaana 23.1.2016.

Kunnianosoituksena Erkki Pirtolan ja Enni Idin elämäntyölle en mainitse tässä yhteydessä maalausten loppuhintoja. Se tuntuisi sopimattomalta samoissa lauseissa taiteen humaanien arvojen puolesta puhuneen ja niitä väsymättä puolustaneen Pirtolan sekä kaupallisten intressien ulkopuolella toimineen Idin kanssa. Toivon, että te kaikki osaatte antaa arvoa molempien periksiantamattomalle luovuudelle ja rohkeudelle kulkea omaa polkuaan.

• Erkki Pirtolan elämäntyöhön vaihtoehtoisen taiteen parissa voi tutustua Ylen elävässä arkistossa, http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/01/27/erkki-pirtolaa-innosti-purskahtelu-taiteen-marginaalissa
• Kuvat: Huutokauppa Helanderin kotisivut, http://www.helander.com/fi (Kiinnostuneet voivat katsoa loppuhinnat täältä, vuoden 2016 luetteloista maaliskuun kohdalta)