Metsän antimia

Vikkelästi vuodet vierivät ja veikeästi elämä vie. Viime vuodet se on pyöritellyt positiivisilla pikakierroksilla ja se aika, mikä työn merkeissä on kulunut näyttöä tuijotellen, on ollut suoraan verrannollinen siihen aikaan, mitä vapaalla ollessani olen näppäimistöjä näpytellyt. Hyvin vähän siis – sitä hupinäpyttelyä. Sen sijaan paljon lintuja, lehmiä, lampaita, hevosia, jäniksiä, kauriita ja karhuja; eli sitä olennaisinta elämässä, luontobongailua ja rauhaa.

Lupaan, että koostan tuleviin bloggauksiini joitakin poimintoja viime vuosien ajalta. Jatkan nyt myös rentoon tahtiin uusien taide-, design- ja antiikkiajatusten pyörittelyä.

Kun tuo luontobongailu tuli mainittua niin aloitetaan luonto-aiheisella arvoituksella. Tämä on loppukesän löytö kotimetsästä. Nökötti siellä kelopuuhun kiinnittyneenä. Pinta pisaroilla, ei mitään tahmeaa tai limaista, vaan pikemminkin vettä. Mikä tämä on?

ps. Minä en tiedä!

Ota yhteyttä

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s