Aihearkisto: Symbolit

Porvoo onnittelee Suomea

On aika esitellä, Ajan virta, viimeisimmän koruprojektimme tulos.

”Suomi 100” itsenäisyyden juhlavuoden innostamana kokosimme tutun suunnittelutyöryhmämme. Minun lisäkseni pöydän ääreen istuivat korumuotoilija Heta Salmi, Suvi Lepistö sekä projektin liikkeellepaneva voima Sari Glad Porvoon Kulttuurinystävät ry:stä. Halusimme juhlistaa satavuotiasta Suomea kotikaupunkimme Porvoon omalla juhlakorulla. Mietimme, miten yksi koru voisi kertoa siitä, mikä itsenäisyyttään juhlivassa Suomesta ja rakkaassa Porvoossamme on ainutkertaista. Mikä on yhteistä niin vanhoille kuin uusille suomalaisille, asuinpaikasta ja taustasta riippumatta? Vastaus oli luonto – vesi ja puut.ajan-virta_kaulakoru_puu
Heta Salmen käsissä hopea taipui tarinaksi kaupungista luonnon äärellä. Nimekseen juhlakoru sai Ajan Virta, onhan sen keskeisenä elementtinä korun taustalla kaartuva ja sen ketjussa kupliva Porvoon halki virtaava joki. Etualalle nousee puu, oksat ja juuret. Kiemurajuurinen honka viittaa Albert Edelfeltin vuonna 1892 maalaamaan Porvoon Linnamäen näkymään. Se symboloi taiteiden merkitystä sukupolvelta toiselle siirtyvässä kulttuuriperinnössä.
ajan-virta_koru_rasia
Koru sai myös oman rasian. Sen ornamentiikassa toistuvan puun ja veden jugendtyylinen toteutus on kunnianosoitus suomalaisen taidekäsityön helmelle, porvoolaiselle Iris-tehtaalle ja sen perustajalle Louis Sparrelle, jota on kiitäminen myös hurmaavan vanhan kaupunkimme säilymisestä. Kupliva ketju ja riipusta kannatteleva Porvoon vaakunan C-kirjain (Castellum – linna, Linnajoki – Borgå) ovat mukana korun kaikissa eri variaatioissa: kaula- ja rannekorussa sekä muistitikun perässä, jolla halusimme tarjota tavanomaisesta poikkeavan niin miehelle, naiselle kuin yrityslahjaksi sopivan koruvaihtoehdon.
ajan-virta_muistitikku

Tämä on Ajan virran tarina:

”Kädessäsi on kauniin maiseman inspiroima koru, jota kannattelee Porvoon vaakuna.
Siitä voit aistia keskiaikaisen kaupungin kapeat mukulakiviset kujat ja Linnamäellä kasvavat ikiaikaiset kiemurajuuriset hongat.
Voit myös löytää mäen jaloissa helminauhana kiemurtelevan joen ja elämää sykkivän meren.
Ei ihme, että myös Albert Edelfelt halusi aikoinaan ikuistaa juuri tämän maiseman; Linnamäeltä etelään aukeavan Porvoon, kotikaupunkimme. Yhden satavuotiaan Suomen kauneimmista helmistä.”

Tiedustelut
Heta Salmi, puh. 040 4866220 sposti: info@hetasilverdesign.com
Porvoon Kulttuurinystävät ry, puh 050 414 2181, info@porvoonkulttuurinystavat.fi

Kaulariipuksen hinta on 75 euroa, rannekoru 75 euroa ja muistitikku 70 euroa, sisältäen korurasian ja tarinakortin.
ajan-virta_kaulakoru_musta

Kiinalaisia arvoituksia

lh 800, myyty 56000 Hagelstam S2015 537e_1
Hagelstam & Co:n Classic-huutokaupassa myytiin joulukuussa kiinalainen temppeliastia, johon tarkkasilmäinen Jani Pakkala kiinnitti huomiota kommentoidessaan postaustani ”Gigantomakhia jatkuu”. Kiitos, Jani!

Esine ei sentään ole aivan Qing dynastian hallitsijan Yongzhengin (1723-1735) ajan kullattuihin ja emaloituihin kupariesineisiin verrattavaa huipputasoa, mutta hyvää ja Suomessa harvakseltaan vastaan tulevaa laatua kuitenkin. Lähtöhinta oli vaatimaton 800 €. Kaupaksi esine meni 26.000 € loppuhinnalla.
Kaksi yksityiskohtaa herättivät kiinnostukseni:

  • Huomasin sinivalkoisen kuvasymbolin, joka ei kuulu kiinalaisissa emali- ja posliiniesineissä aivan tavanomaisimpiin detaljeihin. Näen ympyrän muotoon sommitellussa sinivalkoisessa symbolissa Feng-huangin. (Länsimaisessa kuvamaailmassa ja mytologiassa sitä vastaa feenikslintu.) Kiinalaisessa Feng-huang -tarulinnussa yhdistyvät alkuelementit yin ja yang: feng edustaa maskuliinia ja huang feminiiniä. Tämä on tehnyt Feng-huangista muun muassa avioyhteyden vertauskuvan. Sitä on pidetty myös harmonian ennusmerkkinä esimerkiksi uuden keisarin noustessa valtaan. Feng-huang on paitsi hyvyyden, auringon, lämmön, rauhan, hyvinvoinnin ja kauneuden symboli myös keisarinnan, hyvän hallinnon ja ilmansuunnista etelän symboli. Siksi olisi kiehtovaa tietää, kiinnostiko 800 euron arvoiseksi hinnoiteltu esine 26.000 euroon saakka siksi, että sillä on keisarillinen tai hoviin, hallintoon tai avioliittoon liittyvä tausta.
  • Tutkailin myös temppeli (tai alttari) astian pohjassa olevaa merkkiä. Minua askarrutti, onko kyseessä lainkaan keisarin nianhaon kuusi kirjainkarasteristikaa vai viittaako merkki sittenkin sijoituspaikkaan. Siinä tapauksessa merkistä voisi saada selville esineen alkuperäisen paikan, kuten temppelin tai palatsihallin.

lh200 myyty50000 lokakuu Apollo 3542_21

lh 20000, myymättä Hagelstam 35678-000001_2
Eipä aikaakaan siitä, kun Hagelstam & Co paukutteli arkisessa lokakuun kuukausihuutokaupassa menemään sinivalkoisen kiinalaisen lohikäärmevadin, halkaisija 46 cm. Lähtöhinnaksi oli asetettu 200 €. Vati myytiin 50.000 eurolla (ylempi kuva ja leima, huutokauppa 20.10.2015 kohde 3542). Joulukuun Classic-päähuutokaupassaan Hagelstam & Co yritti samantyyppisellä esineellä uudestaan, halkaisija 45,5 cm. Lähtöhintaa oli nyt 20.000 €. Lopputulos oli karu: myymättä (alempi kuva ja leima, huutokauppa Classic K141, 12.12.2015, kohde 579).

Tässä avautuukin tarkkasilmäisille kiinalaisen antiikin ystäville mainio tilaisuus harjaannuttaa silmää. Esineet näyttävät samanlaisilta, mutta ne ovat ainoastaan samankaltaisia – eivät siis identtisiä, samanlaisia. Rinnakkain tarkasteltuina maalaustyön tason eron näkee jopa kuvista.

  • Katsokaa ääriviivoja ja yksityiskohtia.
  • Verratkaa jalkarengasta, reunaa kiertäviä sinisiä viivoja ja leimoja (Qing-dynastian hallitsijan Yongzhengin nianhao, 1723-1735).
  • Tutkikaa, miten maalattujen kuva-aiheiden muoto on tuotu esiin sävysiirtymillä ja siveltimenvedoilla.
  • Tarkastelkaa sinisen pigmentin sävyeroja. Vaikka molemmissa vadeissa on sama symboliikka, kuviot eivät ole yksi yhteen tai edes yhtä taidokkaita keskenään.
  • Kiinnittäkää huomiota seuraaviin: bolan (aallot, lohikäärmeen asuinpaikka), shan (vuoret, palvontapaikka), yun (pilvet), huo (liekit, yang – maskuliininen prinsiippi).
  • Myös maalatut lohikäärmeet poikkeavat toisistaan, jopa melko selvästi.
  • Leimat näyttävät samanlaisilta, mutta muistakaa aina kiinalaista posliinia ostaessanne, ettei keisarin nianhao ole todiste esineen ajoituksesta tai aitoudesta! Kun posliininvalmistajat pyrkivät tekemään täydellisen kopion ihailemastaan esikuvasta, he jäljensivät myös leiman mahdollisimman tarkasti. Näistäkin leimoista toinen on maalattu sujuvasti & varmaotteisesti ja toinen, sanoisinko pikkutarkasti.

Mestareissa on eroja ja niin on myös esineyksilöissä. Se mikä näyttää samalta, ei välttämättä ole sinne päinkään, saatikka saman arvoinen. Olkaa siis tarkkoja ja vaalikaa tietoa.

kuvat: Hagelstam & Co nettiluettelo, lokakuu ja joulukuu 2015