Neuvosto-POP

Mihail Zautrennikov Ankkafarmolla 1965 Tretjakovin galleria IMG_1061
Kaikille Ville Haapasalon Venäjän-seikkailuja seuranneille suosittelen lämpimästi tutustumista itänaapurimme valtaviin alueellisiin nyansseihin ja kulttuurien kirjoon myös neuvostotaiteen näkökulmasta. Samalla eteen voi avautua jopa uusi kiinnostava taiteenkeräilyn kohde.
Venäjän lähimenneisyys eli kommunistisen Neuvostoliiton aika ei ole vain harmaata työläiselämää ja nuhjaantuneita nurkkia. Se on myös inhimillistä halua nauttia elämästä olosuhteista huolimatta. Se on värikkäitä ja ilmeikkäitä kertomuksia arjesta. Se on huumoria ja elämä, tsaijua ja kesäpäiviä.
Minulle oli yllätys, kuinka paljon ympäri laajaa maata lähetetyt neuvostotaiteilijat ovat kuvanneet pohjoisia seutuja ja elämäntapaa, esimerkiksi saamelaisten ja suomensukuisten kansojen elinalueita. Vastaavaa en ole suomalaisessa 1960-1970-lukujen taiteessa tavannut.
IMG_1056 IMG_1063
Didrichsenin taidemuseon neuvostotaiteen näyttelyssä duunarit kessuttelevat ja uiskentelevat. Työläisnaisia ei ole peitetty telttakolttuihin vaan tekstiilitehtaan kutojia ikuistavan taiteilijan katse harhailee pakaroita hivelevissä lyhyissä mekonhelmoissa. Huivipäiset Komsomol-tytöt taittavat matkaa Baikal-Amur –radan työmaalle traktorin peräkärryssä tervehtien katsojaa elkein, jotka tuovat iloisesti mieleen (Suomen) saamelaisen Suohpanterror-ryhmän Suohpangiehta -teoksen elekielen.
Valta kuin valta, se ei elämää nujerra!
IMG_1075 IMG_1074

  • Kuvat:
  • Mihail Zautrennikov, Ankkafarmilla, 1965
  • Vjatseslav Zemerikin, Raiviolle, 1976
  • Vitali Mjagkov, Kutojattaret, 1975
  • Aleksei Kaduskin, Hitsarit, 1964
  • Sergei Yakobchuk, Saamelaisnaiset, 1977
  • Aleksender Deineka, Hyvä aamu, 1959-1960

Nämä ja muita maalauksia  Arafjevin kokoelmista näyttelyssä ”Olipa kerran neuvostotaide”. Didrichsenin taidemuseo, 15.5.2016 saakka, http://www.didrichsenmuseum.fi/etusivu/

IMG_0967

  • Detalji Suohpanterror-taiteilijaryhmän teoksesta Kiasman näyttelyssä Eri mieltä – nykytaiteen toisinajattelijoita 2015. Eläköön Sámeeana! Kauan eläköön Saamenmaa!

* Kuvat: kirjoittaja; Mihail Zautrennikovin maalauksen kuva Didrichsenin taidemuseon lehdistömateriaali

Taidekaupan uusi sukupolvi

9868906_fullsize 9933970_fullsize
Taiteen lehti on ollut kääntymässä jo jonkin aikaa. Tämän kevään Bukowskis Contemporary -huutokauppa näytti, että muutos on ehtinyt edetä jo hyvän matkaa yli keskivälin. Vuosisata vaihtui aikaa sitten eikä tulevaisuuden taidekauppa voi enää sivuuttaa 1900-2000-lukuja. Vanhan taiteen tuntemus säilyttää pysyvän arvonsa, mutta samalla taidekaupan asiantuntijuuden on päivitettävä itsensä uudelle vuosituhannelle, lähemmäs taidetta, elämää ja eläviä taiteilijoita.
9916226_fullsize 9916197_fullsize
Nykytaiteeseen laajan yleisön perspektiivi ei luonnollisestikaan vielä riitä niin, että kaikki menisi kaupaksi tai nousisi huikeasti. Se aika on vielä edessäpäin. Näyttelyihin siis – ja gallerioihin! Hakemaan tuntumaa siihen, mikä juuri nyt viitoittaa taiteen tulevaisuutta. Taidekauppiaista minä seuraan tällä hetkellä kiinnostuneena Taidekauppa P. Grahnia luotsaavan Rikhard Grahnin nuorekasta otetta ja hyvää makua. Huutokaupoista Bukowskis Contemporary ja Modern  tarjoavat enemmän uusi yllätyksiä kuin klassikkohuutokauppojen vakiintuneet valinnat.

1980-1990-lukujen nimistä alan harrastajat osaavat jo erottaa ”kenties vain kerran elämässä” -ostotilaisuudet, nykytaiteen lähihistorian keskeiset tekijät ja heidän tuotantonsa parhaat tai taiteellisilta ratkaisuiltaan kiinnostavimmat teokset. Bukowskilla ostajat rohkenivat myös kilpailuun huutokaupan kärkiteoksista. Satsaaminen moderniin ja nykytaiteeseen on kantanut hedelmää. Yleisön katse on terävöitynyt. Kiinnostus on syttynyt. Loistavien taiteilijoiden ja upeiden teosten kohtuulliset lähtöhinnat päätyivät komeisiin myyntituloksiin. Matti Kujasalo asettui myyntiluvuissa arvoaan vastaavalle paikalle. Mari Rantasen ja Paul Osipowin menestys oli iloinen yllätys. Jokainen alla olevan listan neljästä kalleimmasta, Marjatta Tapiolasta alkaen, ovat ansainneet onnittelut tultuaan noteeratuksi arvonsa mukaisesti myös taiteen jälkimarkkinoilla.

  • Marjatta Tapiola, Koira ja Minotauros, myyty 18.200 € (lähtö 10.000, loppuhinta kuluineen 23.299 €)
  • Mari Rantanen, One Side of Paradise, myyty 15.400 € (lähtö 3.000, loppuhinta kuluineen 19.716 €)
  • Matti Kujasalo, Järjestys, myyty 15.200 € (lähtö 4.000, loppuhinta kuluineen 19.460 €)
  • Paul Osipow, Paradise View VII, myyty 12.201 € (lähtö 5.000, loppuhinta kuluineen 15.621 €)

* Kuvat: Bukowskis, Huutokaupat / Aiemmat huutokaupat, Contemporary F178 Online-luettelo, https://www.bukowskis.com/fi

Keräilykaruselli

171 2

604 628
Kun taidetta ja esineitä ostetaan, henkilökohtaiset kiinnostuksen kohteet ovat alkaneet painaa vaakakupissa sijoituslaskelmia enemmän. Siksi esimerkiksi keräilytavaroiden huutokauppahinnat saattavat nousta taideteoksia korkeammalle. Ohi ovat päivät, jolloin Heickell, Nelimarkka, Alanko ja muut statussisustusten kivijalat myivät pelkällä nimellään. Nyt taideteoksissa täytyy olla substanssia ja esineissä nostalgiaa. Huippulaatuinen keskieurooppalainen posliinikin on jo aloittanut nousunsa Arabian käyttökeramiikan haastajaksi.
842 344

7 1651-12

7171-32 6984-25
Näm kohteet vaihtoivat omistajaa maaliskuussa Huutokauppa Helanderilla:

  • Peltiauto, Cadillac, Yonezawa, myyty  750 €
  • Helsingin olympiastadionin pienoismalli, 1952, numeroitu kappale 461/500, myyty 550 €
  • Figuriini ”Aakkoset”, Kupittaan Savi, myyty 280 €
  • Parfyymipullo, Armando Jacobino, Kumela, myyty 65 €
  • Divaani, rokokootyyli, myyty 140 €
  • Kahvikuppeja, vateja ja asetteja kuudelle hengelle, Herend, myyty 300 €
  • Postikorttikansio, 1900-luvun alku, myyty 600 €
  • Pronssimitalin luovutustodistus, Tukholman Olympialaiset 1912, myyty 800 €
  • Werner Åström, Maisema, myyty 160 €
  • Torsten Wasastjerna, Järvimaisema, myyty 200 €

* Kuvat, Huutokauppa Helander, nettiluettelo, http://www.helander.com/fi

Pääsiäinen, uuden elämän juhla

107
Hyvää pääsiäistä – luonnon uuden elämän ja ilon juhlaa. 606
Avaa sydämesi valolle ja kotisi keväälle. Lähde piknikille tai puuhaile puutarhassa.
Hengähdä ja kerää energiaa. Kuulostele muuttolintuja ja levitä kevään ilosanomaa.
122
Kananmuna-astia, Tsekkoslovakia, 1900-luvun puoliväli, myyty Huutokauppa Helander 210 €
Maljakko, Jugend, Arabia 1900-luvun alku, myyty Huutokauppa Helander 130 €
Kaisa Tukaani sarjasta Parvi, Howard Smith, Arabia, myyty Huutokauppa Helander 260 €
Christina Snellman, Kukkia, 1990, myyty Hagelstam & Co. Christina Snellmanin muistonäyttely 2.000 €
29_67
Kuvat: mainittujen huutokauppojen nettiluettelot www.helander.com ja www.hagelstam.fi

 

Saaristo, city, joki ja lääkäri

Mökki- ja kesäkausi lähestyy. Mikä on sinun sielunmaisemasi, saaristo, city via joki? Sitä vartoessa ajatukset voi siirtää pois arjesta taiteen kautta.
380370986  380370972 2500371344
Kaikki nämä maalaukset vaihtavat omistajaa pääsiäissunnuntaina 27.3. Tukholmassa, Stockholms Auktionsverkin Online-huutokaupassa. 85 teosta – joukossa yksi suomalainenkin – ovat tulleet myyntiin keräilijä, silmälääkäri lan Schwartzin kokoelmasta. Arizonassa USAssa vaikuttanut Schwartz teki vuosittaisia taidematkoja Eurooppaan. Niiden aikana hän löysi ruotsalaisen taiteen, etenkin väritaiteen ja ekspressionismin keinoin kuvatun maiseman 1900-luvun modernistien tulkitsemana.
380371404 380371263
lan Schwartz osoitti minulle jälleen kerran, kuinka lääkäreillä on usein silmää myös taiteelle. Monet tärkeimmistä kotimaisistakin keräilijöistä edustavat lääketieteen eri aloja. Heihin lukeutuvat, muutamia mainitakseni, Herman Frithiof Antell, Juhani Kirpilä, puolisonsa Nannyn kanssa taidetta kerännyt Yrjö Kaunisto ja nykytaiteen mesenaatti Lars Swanljung.
Lääketieteen edustajia ei ole siis turhaan pidetty osana suomalaista sivistyneistöä. Minä en ole koskaan tuntenut oloani kotoisaksi lääkärissä tai sairaalassa (hyvästä hoidosta huolimatta) mutta seuraavalla tohtorivisiitillä aion ajatella lääkäreitä taiteen näkökulmasta – eli ? Jos lääkärillä on silmää taiteelle, hänen katseensa myös potilaan suuntaan on taatusti tarkkanäköinen ja potilaita myös yksilöinä ymmärtävä.
380371176 380371127
Kuvien maalaukset ovat:
– Axel Kargel, Valkoisia taloja, lähtö 20.000 SEK
– Helge Lindén, Satamakuva, lähtö 6.000 SEK
– Jan Nordenberg, Visby I, lähtö 1.500 SEK
– Charles Sjöholm, Nybrokajen, Tukholma, lähtö 4.000 SEK
– Birger Birger-Ericson, Majakkalaiva, Djurgården Tukholma, lähtö 6.000 SEK
– Ivan Bergdahl, Tunturimaisema, lähtö 2.000 €
ja sokerina pohjalla yksi taitelija Suomesta
– Uuno Eskola, Talvimaisema, silta, lähtö 1.500 SEK

Eläimiä pöydällä

IMG_3232 IMG_3224

IMG_3226 IMG_3206

IMG_3229 IMG_3231
Täytetyt eläimet ovat Ruotsissa edelleen suosittua sisustusrekvisiittaa antiikkimessujen osastoilla. Valtaosa niistä tulee myyntiin metsästystä harrastavien kotien ja kartanoiden irtaimistoista. Esillepano on kieltämättä kekseliäs, mutta kattauksen koristeeksi asetellut täytetyt eläimet ovat myös esimerkki antiikkimaailman ”makaaberista turhuudesta”.

Minä otan kauriinvasani mieluummin elävänä vaikka pihapensaita järsimässä kuin täyttettynä muovisten viinirypäleiden keskellä. Täytetyt kyyhkyset korvaisin päivällispöydässä mieluummin posliinifiguriineilla. Sen sijaan luonnosta löytynyt eläimenkallo posliinihyllyllä on kiinnostava muistutus siitä, että niin eläimen kuin ihmisenkin elämä on hauras kuin posliini. Siksi elämää ja eläimiä on syytä rakastaa enemmän kuin tavaraa ja esineitä.

Nykytaide omassa luokassaan

9914782_fullsize 9923130_fullsize

9868906_fullsize 9925721_fullsize

9933970_fullsize 9939218_fullsize
Bukowskis Helsingin Contemporary -huutokauppa on astunut tänä keväänä täydentämään suomalaisen nykytaiteen jälleenmyyntimarkkinoita. Ensimyyntiin keskittyvien taidegallerioiden rinnalla Bukowskis tarjoaa nyt uuden, muusta huutokauppatarjonnasta eriytetyn ja omaksi kokonaisuudekseen  profiloidun myyntitapahtuman niille taideteoksille ja designesineille, joilla etsitään uutta kotia usein vasta ensikerran ensimmäisen omistajansa jälkeen.
9940637_fullsize 9923092_fullsize

9916238_bukobject 9916182_fullsize
Bukowskis Contemporary-huutokauppa ei ole 136 kohteellaan esinemäärältään suuren suuri, mutta se ei liene tarkoituskaan. Esimerkiksi huutokaupan ennakkonäytössä teokset on saatu esiin ilahduttavan väljästi, joten jokainen kohde saa oman osansa yleisön huomioista. Huutokauppatalon päämääränä lieneekin nostaa nykytaiteen huomioarvoa ja statusta taiteen jälleenmyyntimarkkinoilla. Sama suuntaus on näkyvissä huutokauppamaailmassa yleisemminkin erikois- ja teemahuutokauppojen määrän kasvuna.
Keskittyminen yhteen ajankohtaiseen teemaan kerrallaan saattaa tuottaa paremman tuloksen kuin parin päivän aikana vasaroitavat satojen kohteiden arvohuutokaupat, joissa esimerkiksi nykytaiteelle jää usein vain tuottoa ja esinevolyymia täydentävä sivurooli. Kaikki yksissä kansissa -ajattelu on kustannustehokasta, mutta juuri tietystä aihepiiristä kiinnostuneille ostajille uuvuttavaa, olipa esinemassa tavoitettavissa kotisohvalta käsin Online tai ei. Mitä ainutkertaisemmista ja merkittävämmistä kohteista puhutaan, sitä enemmän ne ansaitsevat erityishuomiota ja vaativat erityisosaamista huutokaupan henkilökunnalta.
9935001_fullsize 9935259_fullsize

9901625_fullsize 9939318_fullsize

9925945_fullsize 9918806_fullsize
Bukowskis’n asiantuntijat ovat osoittaneet valinnoillaan kiitettävää ja kaupalliseksi yritykseksi ilahduttavan kokeilevaakin kiinnostusta nykytaidetta kohtaan. Mukana on ensimäistä kertaa Suomessa mm. videotaidetta ja installaatioita. Omassa huutokaupassaan nykytaide pääsee vihdoin esiin oikeassa kontekstissaan, oman aikansa heijastajana. Varsinkin 1980-luvun taide ja design näyttävät nyt liikahtavan kotien seiniltä uuteen kiertoon, joten kasaritaiteesta pääsee nyt keräämään talteen todellisia huippuja.
9920227_fullsize 9918770_fullsize

9926035_fullsize 9920284_fullsize
Huutokaupan tulosta seurataan varmasti tarkkaan, antaahan Bukowskis kotimaisena edelläkävijänä viestin siitä, millainen tilaus nykytaiteen omalle jälleenmyyntikanavalle Suomessa tällä hetkellä on.

Oheisissa kuvissa läpileikkauksia ja omia suosikkejani huutokaupan tarjonnasta:
– Valokuvataide: Markus Henttonen ja Elina Brotherus
– Maalaustaide: Marjatta Tapiola, Viggo Wallenskiöld, Mari Rantanen, Susanne Gottberg, Anna-Karin Furunes
– Videotaide: Anne Katrine Dolven
– Installaatio: Henrietta Lehtonen
– Kuvanveisto: Kim Simonsson
– Keramiikka: Erna Aaltonen, Pekka Paikkari
– Lasi: Kerttu Nurminen, Ritva-Liisa Pohjalainen, Heikki Orvola, Taru Syrjänen, Markku Salo, Janne Rauhanen

* Kuvat: Bukowskis Helsinki, Contemporary -huutokaupan nettiluettelo, https://www.bukowskis.com

Rottinki tulee

Älvsjön antiikkimessuilla Tukholmassa tulevaksi trendiksi ennustettiin mm. rottingin paluuta. Tässä pari esimerkkiä Älvsjön rottinkitarjonnasta.
IMG_3218 IMG_3204
Korkeaselkäinen luonnonvärinen nojatuoli on Mid Century Modern designia 1950-luvulta. Se tehtiin luksusristeilijä Conte Biancamanoa varten, design on noin vuodelta 1950. Kunnian muotoilusta ovat saaneet sekä Giò Ponti että Lio Carminati. Kenties jotkut muistavat tuolin myös Carlo Mollinon valokuvista 1960-luvulta.
Kansainväliset huutokauppatoimijat arvottavat tuolin kunnon mukaan vaihdellen 600 – 1.200 €. Suomessa kiinnostus todennäköisesti ailahtelee firman mukaan, kuten aina.
Mitä Mid Century Modern designing tulee, termin on lanseerannut suomalaisista huutokaupoista ensimmäisenä Huutokauppa Helander, joka järjestää teeman mukaisen erikoishuutokaupan 9.-10.4.2016, http://www.helander.com

When the school is out, fashion comes in

Kevät ja koulun päättäjäiset lähestyvät.
Juhlaan voi valmistautua juuri nyt Stockholms Auktionsverkin Fashion-huutokaupassa Online. Tässä poimintoja tyttärelle ja äidille. Vastaavaa vintagevalikoimaa et Suomen huutokaupoista löydä, http://online.auktionsverket.se/auktion/Fashion/
380366107 380361403 380367218

380364325 380346102 380361355

380335955 380346027 380357757

380365351 380371009

380338005 380371006

380365556 380367246

380368784 228338075

380361373380356237

380352662  380361357

kuvat: Stockholms Auktionsverk Fashion-huutokaupan Online-luettelo, http://online.auktionsverket.se/auktion/Fashion/

Toritaide. Sisustustaide. Sanoja vai haukkumasanoja?

Taidearviointien yhteydessä nousee silloin tällöin esiin kysymys, mitä tarkoittaa sisustustaide ja toritaide. Ovatko ne vain sanoja, joilla taideteoksia voi luokitella, ryhmitellä ja erotella esimerkiksi niin sanotusta arvotaiteesta tai museonkokoelman standardit täyttävästä taiteesta? Vai ovatko ne haukkumasanoja, joilla viitataan huonoon taiteeseen tai rahvaanomaiseen makuun? Koska ihmisiä, makumieltymyksiä, taidetarpeita ja tekijöitä on moneksi, asiaa on hyvä lähestyä kenellekään nauramatta. Tänä päivänä on jo muutenkin riittävästi omaa erinomaisuuttaan ja paremmuuttaan milloin missäkin asiassa esiin tuovaa väkeä. Otanpa siis toritaidetta koskevaan kysymyksen kiihkottomasti määrittelevän lähestymistavan ja yritän antaa selkeän vastauksen moniin aiheesta saamiini kysymyksiin.
Roka, A146, 150, myyty 280€
Käytännössä sisustustaiteeksi tai toritaiteeksi on tapana kutsua muodollista taidekoulutusta vaille jääneiden tekijöiden maalauksia. Tunnusmerkkejä ovat maalauksesta toiseen toistuvat tekijälle tunnusomaiset, tunteisiin vetoavat tai kaupalliset aiheet, kuten maisemat, lapsikuvat, eläimet ja sensuellit naishahmot. Maalausten arvo määräytyy kysynnän ja tarjonnan määrän, teoksen aiheen sekä suuren yleisön suosion perusteella. Kotimaisen sisustustaiteen lisäksi samaan ryhmään voi lukea turistikohteista ostetut lennokkaasti signeeratut maisemat eli niin sanotut matkamuistotaulut, joille jää reissun jälkeen jäljelle useimmiten vain tunne- ja muistoarvo. Sisustustaiteen joukosta toritaiteeksi voi erotella ne teokset, jotka on tehty selvästi kaupallisiin tarkoituksiin ja joiden aihe on populaari, sentimentaalinen, erotisoiva tai ”kiiltokuvamainen”.

Signeerauskin saattaa olla pseudonyymi tai keksitty nimi. Tekijän käsiala on toistuvasti nopea, spontaani ja värikäs. Se antaa katsojalle vaikutelman taiteellisesta luovuudesta ja temperamentista. Toritaiteesta löytyy yhä lailla tunnettuja kuin täysin tuntemattomia, todellisia ja keksittyjä nimiä. Tälläkin taiteenlajilla on ystävänsä, keräilijänsä ja oman genrensä piirissä mainetta nauttivat tekijät. Sen sijaan arvotaiteen tai museokokoelman vaatimuksia toritaide ei täytä. Minun mielestäni kiinnostavia näkökulmia aiheeseen ovat esimerkiksi ”toritaiteen” ja ITE-taiteen välinen rajanveto sekä toritaiteen ja populaarikulttuurin tai toritaiteen ja tatuointien kuvamaailman väliset kohtauspinnat.
243_47
Sisustus- ja toritaidetta on perinteisesti löytynyt erilaisista keräily- ja taidetapahtumista, ”kansakoulujen ja urheilusalien” taidemyyntitilaisuuksista, kesä- ja kirpputoreilta ja maakuntien ja koti-irtaimistojen huutokaupoista. Nykyisin myös jotkut tunnetut huutokauppatalot tarjoavat asiakkailleen sisustus- ja toritaiteen kategoriaan kuuluvia teoksia. Kuvassa oleva aistikas naiskuva, signeerattu ”Roka”, myytiin Hagelstam & Co:n maaliskuun huutokaupassa 280 eurolla (lähtöhinta oli 150 €). Toisille se on kitschiä, toiselle kiehtovaa katseltavaa. Meitä on moneksi ja hyvä niin. Maalauksen kuva löytyy sivulta http://www.hagelstam.fi
Maisema Pariisista on esimerkki niin kutsutusta matkamuistotaulusta. Vuonna 1967 signeeratussa maalauksessa näkyy Pariisin tunnusomainen symboli, Notre Damen katedraali. Myyntihinta huutokaupassa oli 160 €.

Eroaako ”tavistaide” ammattitaiteilijoiden teoksista ja miten? Lisää aiheesta YLE:n KulttuuriCocktailista.
Kuvataideakatemian professori Villu Jaanisoon ideoimasta näyttelystä haastateltiin professori Helena Sederholmia sekä allekirjoittanutta.
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/02/12/kuvataideakatemian-nayttelyssa-tavisten-tyot-ovat-rinnan-taiteilijoiden-teosten
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/02/12/mika-hyvaa-taidetta-lue-taiteen-asiantuntijoiden-vinkit-nykytaiteen

Siellä siellä se Väinö on

657
Alla havupuun ei voi olla kukaan muu, siellä siellä se Väinö,
siis Kalevalan vaka vanha Väinämöinen. Kanteleensa keralla.
Loitsii laulullansa ja soitollansa ketut, jänöt, karhut ynnä ihmiset.

Kalevala Korun valmistama puuastia on lahja Suomen Radiosähköttäjiltä vuonna 1952. Veikeä idea!
Lipastossa chippendale-jalat ja viininlehtiornamentit lyövät kättä Väinämöisen kanssa. Veikeä esine!
Tästähän saisi alulle jo pienoisen Kalevala-kokoelman.

267
Kuppi 315 € ja lipasto 70 € myytiin maaliskuun Helanderin Huutokaupassa.
kuvat: http://www.helander.com/

Pastellinamuja

503958-2 Apollo 320€ 503958-3
Karkkisilla ja keväisillä Tzarina -sarjan pulloilla voi koristaa kodin pääsiäisestä vappuun.
Värejä löytyy keltainen, vaaleanpunainen (lila), vihreä ja sininen. Sarjaan kuuluvia laseja saakin sitten etsiä melkein kuin neulaa heinäsuovasta. Niitä tehtiin värittömästä lasista liköörille, punaviinille ja valkoviinille. Varsinkin liöörilasi on hilpeä! Se on jalallinen ja saman muotoinen kuin Tzarina-pullojen ja rasioiden korkit. Juuri sellainen, jota voisi kaappeja siivotessaan luulla epähuomiossa ulkomaiseksi esineeksi. Olkaa siis tarkkoja ja poimikaa namut talteen.

Keltainen, Huutokauppa Helander, myyty 480 €
Vaaleanpunainen (lila), Hagelstam & Co, myyty 320 €
Vihreä, Huutokauppa Helander, myyty 500 €

Villiä taidekauppaa?

A146:292 lh350, myyty 220€
Helsinkiläisissä huutokaupoissa myydyistä Hugo Backmanssonin pohjoisafrikkalaisista aiheista on alkanut löytyä villejä variaatioita (tällaisia esimerkkejä löytyy kolmesta oheisesta kuvasta). Sattuikohan huono päivä taiteilijalle vai huutokauppakamarin sisäänottajalle?
img_8586_1
Hugo Backmansson (1860 Paimio – 1953 Helsinki) oli muotokuva- ja maisemamaalari, upseeri ja Venäjän keisarillisen armeijan taistelumaalari. Koulutusta ja taitoa siis riitti, mutta toisinaan maalauksia tuli tehtyä nopeasti ja rutiinilla. Kuvista kolme ovat varmasti aitoja, varsinkin punaisella alas oikealle signeerattu pohjoisafrikkalainen mies on hieno ”timantti”.
60
Kahta kuvien maalauksista ei voi kehua. Signeerausta on sutattu, kirjoituskäsiala ontuu, ihmisfiguurin muodon ja syvyyden kuvaaminen on hakoteillä ja värit kirkuvat räikeinä. Backmanssonilla oli taiteilijana heikot hetkensä, mutta tällä hetkellä taidekaupassa pyörii jo poikkeuksellisen paljon maanantaikappaleita. Siksi minä olen lisännyt Backmanssonin nimen taidemarkkinoiden Varokaa ja olkaa tarkkoina! -listalle.
5070-33 Backmansson, K141, lähtö ja myyty 1200 €
Surullista, että myytävänä vilahtelevat akanat saattavat koulutetun ja osaavan taiteilijan koko tuotannon epämääräiseen valoon juuri, kun Backmanssonin maine ja arvostus olivat mm. Amos Andersonin taidemuseon hienon näyttelyn ja julkaisun myötä lupaavassa nousussa.

Antiikin top5

Näin sujui syksyn arvohuutokauppojen antiikki-, keräily- ja arvoesineiden myynti

Syksyllä 2015 arvohuutokaupoissa nähtiin pitkästä aikaa reippaasti arvoantiikkia. Bukowskis’lla esineiden määrä ja tulos säilyivät lähellä parin viime vuoden tasoa. Hagelstam & Co:n hyppäys ylöspäin edellisvuosiin verrattuna oli selvä eikä ihme, olihan antiikkivalikoima Bulevardilla parempi ja monipuolisempi kuin aikoihin. Esimerkiksi hyvää vanhaa lasia ja keramiikkaa ei ole ollut aikoihin tarjolla näin paljon.

Ennen huutokauppaa Hagelstam tiedotti huutokauppaan sisältyvästä kontra-amiraali Carl Olof Cronstedtille kuuluneiden koriste-esineiden ja huonekalujen kokoelmasta. Historiamme merkkihenkilöihin lukeutuva Cronstedt (1756-1820) oli Saaristolaivaston komentaja vuonna 1790, kun Ruotsin kuningas Kustaa III:s voitti Venäjän toisessa Ruotsinsalmen-taistelussa. Sittemmin hän riitaantui uuden kuninkaan Kustaa IV Aadolfin kanssa ja sai siirron Tukholmasta Viaporiin Suomenlinnan komentajaksi. Cronstedtin kiistellyimpiä päätöksiä oli Viaporin antautuminen venäläisille Suomen sodassa 1808. Autonomian aikana Cronstedtin kotina oli Herttoniemen kartano, jossa hän kuoli vuonna 1820.

Cronstedtille kuuluneiden esineiden kiinnostavuutta lisäsi olemassa oleva loistava lähdeteos, Christina Bäcksbackan väitöskirja Viceamiral Carl Olof Cronstedts hem – Vara-amiraali Cronstedtin koti (1995). Se perustuu Cronstedtin jäämistöstä Herttoniemen kartanossa vuonna 1820 tehtyyn laajaan perunkirjaan. Väitöskirjan materiaalina on 269 erityyppistä esinettä, jotka perunkirjan arvokkaimmista esineistä oli tutkimuksen tekohetkellä löydetty (löytyneiden esineiden määrä oli tuolloin 1/3 perunkirjan esineistöstä). Väitöskirjan esineluetteloon sisältyy huonekaluja, valaisimia, hopeaa, posliinia ja keramiikkaa, lasia, metalliesineitä, tekstiilejä, henkilökohtaisia esineitä ja taidetta. Lisäksi siinä kerrotaan Cronstedtin hankinnoista sekä luonnehditaan häntä keräilijänä ja sisustajana. Siksi olisi ollut huipputason kansainvälisen antiikkikaupan toimintaetiketin mukaista, että Cronstedtille kuuluneiksi tiedetyt esineet olisi merkinnöin eritelty huutokaupan muista kohteista ja niiden provenienssi olisi esitelty luettelossa muuta esineistöä yksityiskohtaisemmin.

Esimerkiksi Iso-Britanniassa ja Uppsala Auktionskammaressa perusteellinen luettelointi mainitaan nyt jo huutokauppatalojen mainoksissa. Syvällinen tieto, kiinnostuksesta kumpuava paneutuminen omaan alaan ja toiminnan tinkimätön taso ovat vahvuuksia, joilla tunnetut, pitkän historian omaavat huutokaupat pyrkivät juuri nyt erottumaan ja profiloitumaan vahvoina, kallisarvoisilla uniikkiesineillä kauppaa käyvinä toimijoina. Jotakin tästä ammattiylpeydestä soisi tarttuvan myös suomalaiseen välinekeskeiseen huutokauppabisnekseen, olkoonkin, että pienellä pohjoisella hiekkalaatikollamme pärjää armottomien kilpailijoiden puuttuessa vähemmälläkin vaivannäöllä. Ainakin minua harmittaa, että kaupanteon sisältö jää näinkin loistavan tilaisuuden äärellä yrityksen heti seuraavissa tiedotteissa hehkuttaman nettikauppajärjestelmän varjoon. Tiedot Christina Bäcksbackan väitöskirjan esineluetteloon sisältyvistä esineistä ovat toki kenen tahansa asiasta kiinnostuneen ja kirjastoon osaavan löydettävissä. Sen sijaan muut mahdolliset väitöskirjaan sisältymättömät esineet eivät nyt päässeet avoimesti ja arvolleen sopivasti ostajien tietoon ellei asiaa rohjennut erikseen henkilökunnalta tiedustella. Eihän kyseessä ollut tietoinen markkinointikikka? Esineitä erittelemättä saattoi näet käydä niin, että muualtakin myyntiin tulleiden kohteiden houkutus ja tuotto nousivat Cronstedtin siivellä. Rumanilkeä kysymys on: kuinka moni tietää ja kuinka moni luulee ostaneensa Cronstedtille kuuluneen esineen?

Huonekaluja ei top5 listalle mahtunut, kun esimerkiksi Hagelstam & Co:lla 12.000-20.000 välille hinnoitellut, annettuihin tietoihin verrattuna silmiinpistävän kömpelösti hopeoidut pöydät jäivät myymättä. Bukowskis’lla top5 kärkisijan sai venäläinen pronssiamppeli, jonka polttokullattu pinta oli vastaavasti kouluesimerkki työn, materiaalien ja yksityiskohtien laadusta.

Syksyn 2015 antiikki top5 oli uniikin käsityön, massasta erottuvien esineiden ja Aasian lista. Hagelstam & Co:lla kokonaisuutta vaivasi yltiövarovainen lähtöhinnoittelu, jolla saatettiin kalastella myös otsikoita huimista hinnannousuista. Tällä taktiikalla lähtöhinnan perään saatiinkin monin paikoin yksi nolla lisää. Hirvittävin lähtöhinnan ja myyntihinnan välinen ero oli cloisonné-emaloidulla temppeliastialla, jonka lähtö 800 € ja loppu 26.000 € saivat hämmästelemään, tiedettiinkö tässä ollenkaan mitä myytiin? Vai osoittiko aasialainen antiikki – ja kenties myös ostoksiaan lunastava asiakaskunta – arvaamattomuutensa? Bukowskis’lla oli näet myytävänä kiinalainen uurna, joka oli identtinen keväällä 2015 myydyn top5 -ykköskohteen kanssa. Tuolloin lähtöhinta oli 5.000 ja loppuhinta 78.200 €. Nyt lähtöhinta oli puolet korkeapi, 10.ooo € ja loppuhinta noin puolet pienempi, 31.200 €. Tällä kertaa uurna komeilee top5 -listan kakkosena. Mahtaakohan se olla sama vai löytyikö aikaisemmalle menestystarinalle pari, kun toisen yksilön omistaja tunnisti pitävänsä hallussaan samanlaista aarretta? Jos näitä oli olemassa pari, molemmat myyjät menettivät todennäköisesti parhaan mahdollisen tuloksen, kun uurnat jouduttiin kauppaamaan yksitellen.

Arvokorujen myyjänä Bukowskis piti kiinni ykköspaikastaan. Samalla tuli osoitetuksi parhaan suomalaisen kultasepäntyön kestävä arvo. Kalevi Piiraisen timanttirannekoru vuodelta 1974 otti paikan top5 -listan kolmantena. Timantit ovat ikuisia. Samoin on hyvin tehty ja taidokkaasti hienoista materiaaleilla valmistettu.

Kun tulos viiden esinekategorian (moderni- ja nykytaide, klassinen taide, ulkomainen taide, design sekä antiikki-, keräily- ja arvoesineet) viidestä kalleimmasta kohteesta syksyn 2015 arvohuutokaupoissa eli 5 x top5 lasketaan yhteen, Bukowskis ja Hagelstam & Co. ovat aloittaneet vuoden 2016 rinta rinnan. Hagelstam Co:lle kehitys on ollut nousujohteista; ero vuosien 2014 ja 2015 syksyn välillä on 347.500 € plussalla. Bukowskis’n syksyt 2014 ja 2015 asettuvat samalle viivalle eron ollessa vain 1.090 € plussan puolella. Samaan aikaan huutokauppojen profiilimuutos näkyy yhä selvemmin. Bukowskis soveltaa Ruotsissa toimivaa kaavaa lähes sellaisenaan myös Suomen markkinoilla. Hagelstam & Co. leipoo kakkuun OnLinea, LIVEä sekä fokus- ja OnLine -erikoishuutokauppoja. Vanhat konkarit pitävät vielä arvohuutokaupan avaimia käsissään, mutta huutokauppojen vilkkaus, kaupankäynnin rentous, sympaattinen huumori ja yhdessäolon hauskuus ovat liukumassa, sinne, missä kaikkein erilaisimmat ihmiset kohtaavat ikään, ammattiin, sukupuoleen, taustaan, kotipaikkaan ja varallisuuteen katsomatta. Se osoite ei löydy enää Helsingin ydinkeskustasta.

9818481_fullscreen 9811033_fullscreen
9822350_fullscreen 9826809_fullscreen 9814804_fullscreen
Bukowskis, antiikki-, keräily- ja arvoesineiden viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokaupakulut)
1. Kattoamppeli, Venäjä, 33.600 € (lähtö 18.000)
2. Uurna, Kiina 1875-1908, 31.200 (lähtö 10.000)
3. Rannekoru, valkokulta ja briljantteja, 13.500 € (lähtö 17.000)
4. Sokerikko, Liettua, 7.600 € (lähtö 800)
5. Sormus, platina ja briljantti 2.56 ct, 7.500 € (lähtö 10.000)
Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 93.400 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta olivat 114.300 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 45.256 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat 77.304 € (summa sisältää huutokauppakulut)

35408-000074 35408-000082
35408-000136 35408-000135 20202h-000001

Hagelstam & Co, antiikki-, keräily- ja arvoesineiden viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokaupakulut)
1. Ikoni, 36.000 € (lähtö 2.500)
2. Temppeliastia, Kiina, 26.000 € (lähtö 800)
3. Veistos, Venus, pronssi, 24.000 € (lähtö 1.500)
4. Veistos, Herkules ja Kerberos, pronssi, 20.000 € (lähtö 1.500)
5. Muistilehtiö ja kynäteine, Pietari, 8.000 € (lähtö 6.000)
Hagelstam & Co, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 114.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 31.100 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 51.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat 75.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)

Lopuksi yhteenlaskettu tulos viiden esinekategorian viidestä kalleimmasta kohteesta syksyn 2015 arvohuutokaupoissa eli 5 x top5 (moderni- ja nykytaide, klassinen taide, ulkomainen taide, design sekä antiikki-, keräily- ja arvoesineet) =
Bukowskis, viiden kategorian viisi kalleinta syksyllä 2015 yhteensä  626.350 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, viiden kategorian viisi kalleinta keväällä 2015 oli yhteensä 926.808 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, viiden kategorian viisi kalleinta syksyllä 2014 oli yhteensä  625.260 €
– Bukowskis, viiden kategorian viisi kalleinta keväällä 2014 oli yhteensä 783.119 €
(huom! osassa hinnoista ovat mukana kulut).
Hagelstam & Co., viiden kategorian viisi kalleinta syksyllä 2015 yhteensä 744.300 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., viiden kategorian viisi kalleinta keväällä 2015 oli yhteensä 478.600 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., viiden kategorian viisi kalleinta syksyllä 2014 oli yhteensä 396.800 €
– Hagelstam & Co., viiden kategorian viisi kalleinta keväällä 2014 oli yhteensä 369.200 €
(huom! hintoihin ei ole lisätty kuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.comwww.hagelstam.fi

Designin top5

Näin sujui syksyn arvohuutokauppojen design-myynti

Designin huippu on käynyt huutokaupoissa kapeaksi. Kapeaksi kävivät menneenä syksynä myös Bukowskis’n ja Hagelstam & Co:n designmyyntikärjen väliset erot. Molempien top5 -tulos nousi yhä edelleen viime vuosiin verrattuna, mutta Hagelstam & Co onnistui kirimään umpeen Bukowskis’n aiempaa etumatkaa. Maaliin huutokauppatalot tulivat rinta rinnan Bukowskis’n johtaessa kapean kaulan mitalla top5 -luvuin 120.100 € – 127.500 €

Huutokaupoissa menestyvän muotoilun painopiste on edelleen vahvasti Suomi-designin kultaisissa 1940-1950-luvuissa. Samat nimet tulevat tutuiksi kerta toisensa jälkeen, ja top5 on pääosin maskuliininen. Kaikki loistavat naiset – keraamikot, lasinmuotoilijat, tekstiilitaiteilijat, huonekalusuunnittelijat – vilahtavat kärkisijoilla pikemminkin satunnaisina kävijöinä kuin vakiovieraina. Kertooko tämä jotakin huutokauppoihin valikoitavista esineistä ja muotoilijoista vai siitä, että toisen maailmansodan jälkeinen muotoilun kulta-aika oli herooisuudessaan kovin miehinen? Vai onko syynä se, että esimerkiksi käyttötaiteeksi mielletty tekstiilitaide ei riitä korostamaan keräilijä-omistajansa hyvää makua ja esteettistä silmää siinä määrin kuin varmasti tunnistetut ja tunnustetut taideobjektit, veistokselliset lasiesineet ja uniikit messinkivalaisimet? Siksikö kaikki se mikä kytkeytyy mielikuvissamme sisustukseen ei herätä samaa keräilyhekumaa kuin se, joka voidaan nostaa jalustalle, vitriiniin tai katon korkeuksiin, jota rohkenee koskettaa vain varoen ja jonka ainutkertaisuutta osaamme ylistää yhteen ääneen?

Samaan aikaan Ruotsissa Märta Måås-Fjetterströmin matot kuuluvat designhuutokauppojen korkeimpaan kastiin. Pitäkää varanne tai menetämme kohta kunnian räsymatonkin ideasta länsinaapuriin! Meillä funkismattoja vasaroidaan suunnittelijoita tai kutomoja mainitsematta kuukausihuutokauppojen kellareissa parilla satasella, ja Uhra Beata Simberg-Ehrströmin upeimmat ryijyt ovat arvohuutokaupoissa satunnaisia kunniavieraita. Suomalaisen designin monipuolisesta historiasta huolimatta yhteen huutokauppaan ilmestyy yhtaikaa yllättävän harvoja tekijänimiä: huonekaluja edustaa Aalto, valaisimia Aalto, Tynell ja Johansson-Pape, lasia Wirkkala ja Sarpaneva Nymanin, Franckin, Toikan ja Okkolinin säestämänä. Jopa Tynell, Still ja Hopea ovat mukana harvakseltaan. Keramiikasta löytyy Kaipiainen ja Bryk, ehkä myös Schilkin ja Salmenhaara sekä muutama Holzer-Kjellberg ja Muona. Onko syy myyntiin tarjottavan esineistön suppeudessa vai vastaanottajan kiinnostuksen, innostuksen ja designintohimon puutteessa? Miksi designliikkeistä tai Helanderin ja Annmari’s kaltaisista huutokauppamaailman haastajista löytyy nykyisin laveampi valikoima ja variaatioiden runsaus kuin arvohuutokaupoista? Keskittyvätkö vanhat huutokauppatalot mieluummin tuttuihin ja helppoihin, varmasti ja vakaasti tuottaviin kohteisiin?

Asiansa osaavan intendentti Maria Ekman-Kolarin ansiona pidän sitä, että Hagelstam & Co:n keramiikkavalikoimassa nähtiin tulosvarman Kaipiainen, Bryk ja Salmenhaara -kolmikon rinnalla Marita Lybeck, Annikki Hovisaari ja Kati Tuominen-Niittylä. Kauden sensaatio oli Josef Frankin Flora-lipaston putkahtaminen myyntiin Suomessa. Niin harvinaisia Svenskt Tennin esineet meillä ovat. Lähtöhinta 5.000 € oli minimaalinen. Loppuhinta 22.000 € seurasi hyvää pohjoismaisten huutokauppatasoa. Svensk Tenn on ruotsalaisen designin kruununjalokivi. Brändin esimerkillistä vaalimista ja tinkimätöntä tasoa jo vuodesta 1924 kannattaa käydä ihailemassa jokaisella Tukholman-visiitillä Strandvägen 5:ssä.

Bukowskis’lla huutokaupattavaksi oli oivalettu napata Ritva Puotilan ryijyjä, Mirjam Salmisen koruja, Markku Salon lasia, Eero Saarisen huonekaluja sekä Helanderin huutokaupoissa huikean nousunsa aloittaneen Carl Gustaf Hiort af Ornäsin nojatuoleja eli kohteita, joita Hagelstam & Co:lla ohjautuu edelleen naputeltaviksi Tehtaankadun kuukausihuutokauppoihin. Yritykset laventaa designhuutokauppojen valikoimaa 1980-luvulle ja uusiin esineryhmiin saattavat silti olla jo myöhäisiä, sillä esimerkiksi Ruotsissa modernien huutokauppojen painopiste on hyvän aikaa hivuttautunut lasista ja keramiikasta huonekaluihin ja kuvataiteeseen. Enteileekö tämä sitä, että suurimpia rahoja liikuttelevat designlasin ja -keramiikan ostajat ja heidän välittäjänsä alkavat olla kylläisiä – tai kyllästyneitä? Onko jo kymmeniä vuosia kestänyt takuuvarmana pidetty design-hype tulossa yhden tiensä päähän?

Syksyn top5 -kärjestä päätellen tuttu ja näyttelyistä tunnettu esine ei enää riitä jälleenmyyntimenestykseen. Yltääkseen kansainväliseen imuun designin täytyy olla uniikkia, näyttävää, taidon ja teknisen osaamisen yhteistyötä, erityistä ja erottuvaa. Hyvänä esimerkkinä Bukowskis’n top5:ssä kolme sijaa valloittaneet Timo Sarpanevan ja Studio Pino Signoretton yhteistyönä syntyneet lasiveistokset tai Hagelstam & Co:n top5 ykkönen Paavo Tynellin kattovalaisin. Siinä suunnittelijan piirtämään messinkirunkoon on custom made -periaatteella liitetty juuri tiettyä kohdetta varten valitut koristeet ja lasikuupat. Elokuvateatteriin tehdyn valaisimen kruunaavat siniset opaalilasivarjostimet, joiden väri kuluu Kauklahden Lasitehtaalla valmistetuista sävyistä harvinaisimpiin.

Uniikkeja rariteetteja halajavan ostajakunnan lisäksi huutokauppojen pitkään nauttiman design-hypen tulevaisuudennäkymiä heikentää myös määrätietoisella työllä ja taidolla rakennetun Arabia-brändin alasajo. Vintage-Arabian ja vanhan taideosaston keräily varmasti jatkuu, mutta onko tulevaisuuden massa-Arabiasta enää suomalaiseksi keräilykohteeksi, kun valmistus Suomessa loppuu. Ehkä uuden sukupolven muotoilijoiden ja käsityöläisten on tullut aika napata murenevalta jättiläiseltä vapautuvat jalansijat. Pörssiyhtiön katteet kohdilleen -lähtöinen ”Finnish Design made in Thailand” -konsepti avaa loistavan tilaisuuden vaihtoehdoille eli kotimaassa toimiville pienille työhuoneille, artesaaneille, taiteilijakollektiiveille, keramiikkauuneille, lasihyteille ja kutomoille. Odotan lähiruoan rinnalle lähidesignbuumia. Koska laatu tekee ja takaa nimen (hyvänä esimerkkinä Svenskt Tenn), yritykset kuten VAJA Finland voivat olla tulevaisuuden menestystarinoita, kenties pienimuotoisempia kuin Arabia, mutta silti tulevaisuuden designentusiasteja kutkuttavia ja huutokauppojen ovia kolkuttelevia keräilyunelmia.

9756219_fullscreen 9752457_fullscreen 9756518_fullscreen
9752573_fullscreen 9752691_fullscreen
Bukowskis, designin viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Tapio Wirkkala, Kantarelli, 57.200 € (lähtö 40.000)
2. Timo Sarpaneva, Lasiveistos ”Luna”, 19.900 € (lähtö 18.000)
3. Timo Sarpaneva, Lasiveistos ”Casa di Ammiana”, 18.000 € (lähtö 20.000)
4. Timo Sarpaneva, Lasiveistos ”Chiesa di Ammiana”, 17.000 € (lähtö 18.000)
5. Paavo Tynell, Kattovalaisin, 15.400 € (lähtö 5.000)
Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 127.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 101.800 € (summa ilman huutokauppakuluja)*
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 84.767 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat 67.362 € (summa sisältää huutokauppakulut)

35672-000003_2 35353-000001 35051-000001_1
34734-000005 35578-000022
Hagelstam & Co, designin viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Paavo Tynell, Katovalaisin, 44.000 € (lähtö 30.000)
2. Paavo Tynell, Lattiavalaisin, 26.000 € (lähtö 12.000)
3. Timo Sarpaneva, Taidelasi ”Ilmat”, 24.000 € (lähtö 15.000)
4. Josef Frank, Lipasto ”Flora”, 22.000 € (lähtö 5.000)
5. Birger Kaipiainen, Tarjotin, 4.100€ (lähtö 2.000)
– Hagelstam & Co, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 120.100 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 36.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 29.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat 58.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.comwww.hagelstam.fi

Modernin ja nykytaiteen top5

Näin sujuivat syksyn 2015 modernin ja nykytaiteen arvohuutokaupat

Huutokauppamarkkinoilla talouden alamäki on kerta toisensa jälkeen heijastunut modernin ja nykytaiteen myyntivolyymin kasvuun. 2000-luku ei tee tässä suhteessa poikkeusta vaikka syksyn 2015 top5 -kokonaistuloksessa ei päästykään toistaiseksi vahvimman vuoden 2014 tasolle. Sadantuhannen euron raja ylittyi silti sekä Bukowskis’n että Hagelstam & Co:n huutokaupoissa. Molempien talojen moderni- ja nykytaide top5 asettuivat tänä syksynä loppuluvuiltaan rinta rinnan. Kevään 2015 notkahdukseen verrattuna tulosta voi pitää erinomaisena. Aallonpohja on ainakin hetkeksi takanapäin. Myrskyrintama kenties vasta edessä.

Ehkä viime kevään hintataso sai niin taiteeseen paneutuneet ostajat kuin nykytaiteen tulevalla hintakehityksellä spekuloivat sijoitushaukat liikkeelle. Irtonaisella rahalla on taipumus ohjautua laman jatkuessa ja inflaation kurittaessa kulutushärpäkkeistä taiteeseen. Sen  jälleenmyyntiarvon toivotaan nousun alettua ampaisevan ylöspäin, olevan realisoitavissa rahaksi ja vaihdettavissa muihin sijoitusinstrumentteihin. Toisinaan näin käykin lähes sattumalta. Paljon useammin onnistuneet taideostot ja legendaariset hankinnat ovat tulosta pitkällisestä ja syvällisestä paneutumisesta taidemarkkinoiden historiaan ja nykypäivään, aidosta kiinnostuksesta taidetta ja taiteilijoita kohtaan, näkemyksestä, omasta persoonallisesta ja vankkumattomasta mausta sekä valintojen rohkeudesta voittoja tai tappioita murehtimatta.

Hintakehityksen tylsä piirre on jo muutaman vuoden ajan ollut top5 -tuloksen lepääminen muutaman jälleenmyyntimarkkinoiden vakiosuosikiksi vakiintuneen nimen varassa. Keväästä 2014 syksyyn 2015 Bukowskis’n ja Hagelstam & Co:n top5:een on asettunut kuusi kertaa Ilkka Lammi ja seitsemän kertaa Reidar Särestöniemi. Lars-Gunnar Nordström on ollut top5:ssä viisi ja Leena Luostarinen kolme kertaa. Myös Unto Koistisen parhaimmistoon lukeutuville kookkaille teoksille on tullut tavaksi yltää arvohuutokauppojen mitalisijoille.

Taidemarkkinoiden kannalta kärjen kapeus ei enteile vakaata lähitulevaisuutta. Lammin ja Särestöniemen paikka niin kutsuttujen ”taidesijoittajien” lemmikkinä tarkoittaa komeita nousuja ja isoja otsikoita, mutta voi johtaa myös äkillisiin laskuihin niin hinnoissa kuin myyntiin tulevien teosten määrässä. Taiteellisille ominaisuuksille ja ansioille jää tässä pelissä marginaalinen rooli.

Mitä tapahtuisi, jos meneillään oleva taideväärennöstutkinta heittäisi epävarmuuden varjon Särestöniemen ja Lammin kaltaisten kaupallisia kärkisijoja suvereenisti hallitsevien nimien ylle? Seuraisiko siitä modernin ja nykytaiteen orastavan kasvun taittuminen? Ostoinnostuksen romahtaminen jälleenmyyntimarkkinoilla? Tuskin kuitenkaan taiteilija-ateljeissa ja taiteilijoita suoraan edustavissa gallerioissa. Siksikö huutokaupat halajavat seinilleen nykytaidetta ja niin suoraan taiteilijalta kuin mahdollista. Ei kai parin vuoden ajan selvästi näkyvissä ollut Särestöniemen ja Lammin huutokauppabuumi ole peräti seurausta pieninä puroina julkisuuteen tihkuneista väärennösuutisista ja synkkien epäilyspilvien ilmestymisestä taivaanrantaan? Usko tulevaisuuteen ostaa. Epävarmuus myy. Taidekaupassa näet aidoillakin lapsilla on tapana huuhtoutua likapyykin pesuvesien mukana.

Vakautta taidekaupan tulevaisuuteen tuovat onneksi nykytaiteemme suuret, jälleenmyyntiin verkkaisella syklillä ilmestyvät nimet. Heistä mm. Leena Luostarinen on saanut poisnukkumisensa jälkeen ansaitun jalansijan suurten suomalaisten taiteilijapersoonien joukossa. Bukowskis’lla top5:n kakkoseksi sijoittunut Marika Mäkelä osoittaa hänkin 1980-luvun naistaiteilijoiden olevan odotetusti voimissaan ja keräilijöiden kiikarissa. Listakärki on avautunut ilahduttavasti myös kuvanveistolle aina, kun tarjolle on tullut vastikään edesmenneen Laila Pullisen, Eila Hiltusen tai Nina Terno hienoja teoksia.

Vuoteen 2014 verrattuna syksyn top5 -tulos oli Bukowskis’lla hyvä. Hagelstamilla syksyn top5 -tulos yllättäen laski vuodesta 2014, vaikka tarjolla olleet kärkiteokset Wäinö Aaltonen, Leena Luostarinen ja Sam Vanni olivat viime vuosien parhaita, Aaltonen suorastaan sensaatio. Tilanne jatkuu kiinnostavana, kun Bukowskis ja Hagelstam & Co etenevät tasapelitilanteesta kohti tulevan kevään huutokauppasesonkia. Hagelstam & Co pääsee vihdoin etenemään suvantovaiheessa samalla, kun henkilöstömuutokset nakertavat vuorostaan Bukowskis’n voimavaroja. Christian Bomanin poistuminen riveistä ei ole helposti paikattavissa varsinkaan nyt, kun Mari Wilenius vaihtoi vahvasti uudistuneen ja jo pitkään hitaasti mutta vahvasti kiritäneen Huutokauppa Helanderin riveihin.

9747951_fullscreen 9747987_fullscreen
9751750_fullscreen 9727315_fullscreen 9727293_fullscreen

Bukowskis, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Reidar Särestöniemi, Huurteiset koivut, 52.200 € (lähtö 35.000)
2. Marika Mäkelä, ”Tupilaqs of Night”, 12.545 € (lähtö 12.000)
3. Eila Hiltunen, Polyfonia, 13.500 € (lähtö 15.000)
4. Reidar Särestöniemi, Ruska heijastuu järveen, 17.600 € (lähtö 13.000)
5. Unto Koistinen, Munkki, 10.705 € (lähtö 6.000)
Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 106.550 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 47.908 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 128.913 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 76.636 € (summa sisältää huutokauppakulut)

33851-000081 19196h-000002
35469-000001 34547-000002 33851-000084
Hagelstam & Co, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta

(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Wäinö Aaltonen, Kaksi naista, 31.000 € (lähtö 25.000)
2. Ilkka Lammi, Nainen punaisessa, 28.000 € (lähtö 25.000)
3. Leena Luostarinen, Leopardi, 20.000 € (lähtö 12.000)
4. Nina Terno, Ratsastaja, 17.000 € (lähtö 5.000)
5. Sam Vanni, Marraskuun sommitelma, 11.000 € (lähtö 2.000)
Hagelstam & Co., syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 107.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co., kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 56.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 154.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 137.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.comwww.hagelstam.fi

Ulkomaisen taiteen top5

Näin sujui syksyn arvohuutokauppojen ulkomaisen taiteen myynti

Suomalaisissa huutokaupoissa ulkomaisen taiteen kärki lepää yhä lähes täysin venäläisen maalaustaiteen ja ostajakunnan varassa. Bukowskis kattoi tänäkin syksynä tarjolle laajan kokoelman venäläisiä maalauksia, joukossa useita paperitöitä eli piirustuksia ja akvarelleja. Määrä oli kotimaiseen taiteeseen verrattuna suurehko. Vaihteleva taso jätti paikoin jopa toivomisen varaa. Myös muun ulkomaisen taiteen valikoima oli Bukowskis’lla laadullisesti vaimea ja grafiikan hallitsema. Hyvät vanhojen mestarien maalaukset taitavat päätyä Suomesta enenevässä määrin suoramyyntinä maailmalle tai Iso-Britannian ja Ruotsin huutokauppoihin, jonne kansainväliset ostajat ovat jo vuosikymmenien ajan tottuneet suunnistamaan vanhoista yksityiskokoelmista ja antiikkikauppiaiden kätköistä esiin tupsahtavien herkkujen perässä.

Sen sijaan moderniin kansainväliseen taiteeseen Bukowskis’n Ruotsi-yhteydet ovat tuoneet uutta potkua. Vaikka tarjonta painottuu grafiikkaan, tunnettuja nimiä ja ostajien kiinnostusta näyttää riittävän huutokaupasta toiseen. Modernissa ulkomaisessa taiteessa Bukowskis’n tulokset ovatkin yhä valovuosia edellä Hagelstam & Co:a. Tänä syksynä kahden kalleimman modernin teoksen hintaero oli Bukowskis’n voitoksi yhteensä 32.800 €. Suomalaisesta kokoelmasta löytynyt mahtava Don Rosan originaalipiirustus, Sammon salaisuus (23.000 €) sai seuraa georgialaisen yllätysnimen Merab Abramishvilin Kalkkuna-aiheisesta maalauksesta (14.000 €). Vaikka Bukowskis’n saavuttamat loppuhinnat jäivät odotetusta, Hagelstamilla myydyt modernin ulkomaisen taiteen kalleimmat David Hockneyn ja Joan Mirón grafiikanlehdet jäivät niistä kauas lopputuloksella 2.600 € ja 1.600 €. Ulkomaista modernia taidetta oli Hagelstam & Co:lla tutuksi käyneeseen tapaan myytävänä vain kourallinen eli neljä työtä, joista kaikki grafiikkaa.

Klassisessa ulkomaisessa taiteessa kävi juuri toisinpäin, kun top5 voitto liukui Bukowskis’lta Hagelstam & Co:n käsiin. Bukowskis top5 tulos romahti edellisten sesonkien hulppeista sadoistatuhansista päätyen vajaaseen 25.000 € kokonaissummaan. Hagelstam painii edelleen kymmenientuhansien eurojen sarjassa, mutta sai hivutettua top5 tuloksensa lähelle 95.000 euroa. Ratkaisun avaimet löytyivät venäläisistä mestareista, kahdesta erinomaisesta Ivan Aivazovskista (70.000 € ja 5.000 €), kahdesta Ilja Repinin luonnoksesta (5.000 € ja 3.200 €) ja yhdestä keisarimuotokuvasta (Aleksanteri III, 11.000 €). Bukowskis’lla venäläiseen taiteilijakärkeen sijoittui riemukkaan ilmeikäs kansanelämän kuvaaja Fedor Sychkov (6.000 €) ja loistava karaktäärin luonnehtija Vladimir Makovski (5.00 €). Hagelstam & Co:n top5 tulos on konkreettinen osoitus ulkomaisen taiteen niukasta tarjonnasta ja kapeasta kärjestä. Maalauksia, piirustuksia ja akvarelleja oli myynnissä kaikkiaan vain 12 kappaletta, mutta suurten mestareiden ansiosta tulos oli parempi kuin aikoihin. Bukowskis’lla top5 viidennen sijan napannut Carl Reichertin ”Coloss” (4.000 €) on puolestaan hyvä esimerkki aiheen merkityksestä. Eläimet, etenkin koirat ja hevoset, lapset ja alastomat kaunottaret viehättävät ja pärjäävät kaupallisilla areenoilla maahan, paikkaan ja aikaan katsomatta.

9816872_fullscreen 9815138_fullscreen
9815706_fullscreen 9748169_fullscreen 9727500_fullscreen

Bukowskis, ulkomaisen taiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Fedor Vasilievich Sychkov, Kelkalla leikkiviä lapsia, 6.000 € (lähtö 8.000)
2. Vladimir Makovski, Vanhan miehen muotokuva, 5.000 € (lähtö 6.000)
3. Israel Pass, Daami ja lintu, 5.000 € (lähtö 6.000)
4. Paul Brill, Jokapäiväisen elämän kuvailu, 4.700 € (lähtö 3.000)
5. Carl Reichert, ”Coloss”, 4.000€ (lähtö 2.000)
Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 24.7o0 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 512.900 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 183.601 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 327.817 € (summa sisältää huutokauppakulut)

9727653_fullscreen 9727297_fullscreen
Bukowskis, ulkomaisen modernin taiteen kaksi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Keno Don Hugo Rosa, Sammon salaisuus, tussi, 23.000 € (lähtö 30.000)
2. Merab Guramovich Abramishvili, Lintuaihe (kalkkuna), 14.000 € (lähtö 18.000)
Bukowskis, syksyn 2015 kaksi kalleinta yhteensä 37.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, kevään 2015 kaksi kalleinta yhteensä 30.300 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 kaksi kalleinta olivat yhteensä 88.070 € (summa sisältää huutokauppakulut)
35603-000007 35597-000001_1
35528-000001 34936-000003 34936-000001
Hagelstam & Co, ulkomaisen taiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Ivan Aivazovski, Alus tyvenessä aamunkoitossa, 70.000 € (lähtö 50.000)
2. Maalaus, Aleksanteri III, 11.000 € (lähtö 2.800)
3. Ivan Aivazovski, Omakuva ja merimaisema, 5.000 € (lähtö 6.000)
4. Ilja Repin, Leo Tolstoi, lyijykynä, 5.000 € (lähtö 1.000)
5. Ilja Repin, Vanha maamies (talonpoika) ja kuolema, akvarelli 3.200 € (lähtö 3.000)
Hagelstam & Co, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 94.200 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 65.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 35.300 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, kevään 2014 viisi kalleinta olivat 13.700 € (summa ilman huutokauppakuluja)

24610a-000001 21044a-000004
Hagelstam & Co, ulkomaisen modernin taiteen kaksi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. David Hockney, Tulppaani, etsaus, 2.600 € (lähtö 3.000)
2. Joan Miró, (Nimeämätön), litografia, 1.600 € (lähtö 1.500)
Hagelstam & Co, syksyn 2015 kaksi kalleinta yhteensä 4.200 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, kevään
 2015 kaksi kalleinta yhteensä 6.900 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, syksyn 2014 kaksi kalleinta olivat yhteensä 66.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.comwww.hagelstam.fi

Klassisen taiteen top5

Näin sujuivat syksyn 2015 klassiset arvohuutokaupat

Tänä syksynä Bukowskis ja Hagelstam & Co. kirivät klassisen suomalaisen taiteen tuloksissa ripirinnan. Molemmat paransivat top5 tulostaan viime kevääseen verrattuna, mutta top5 ykkössijan haltijaksi vaihtui nyt Hagelstam & Co 34.800 € erotuksella. Vaikka Bukowskis’n top5 viime keväinen tulosnotkahdus tasaantui online -muutoksen jälkeen, vaikuttaa siltä, että etenkään klassisen taiteen myyjät eivät ole otollisinta nettimyyjäsukupolvea. Myyjien tehdessä valintojaan vasarahuutokaupan antama kilpailuetu näyttää koituvan ainakin osittain, joskaan ei silmiinpistävästi, kilpailijan eduksi. Huutokauppa on tunne- ja tilannekauppaa. Fyysinen läsnäolo tarjoaa psykologisesti teräväkatseiselle pieniä signaaleja ja kehonkieltä taitavalle kutkuttavan kisailuasetelman. Sitä on nettihuutokaupassa mahdotonta saavuttaa. Myyntikäytäntöjen muutokset ovat todellisuutta, mutta ainakin toistaiseksi vasarahuutokauppa näyttää pitävän pintansa vähittäiskauppamaisen onlinen rinnalla.

Klassisen kotimaisen taiteen kärkinimenä pysyi edelleen Akseli Gallen-Kallela. Bukowskis top5 ykköseksi nousi taiteilijan ystävälleen Onni Luutoselle vuonna 1917 omistama rinnakkaisversio kuuluisasta erämaaiheesta Paanajärven paimenpoika (1892). Hagelstam & Co:lla Gallen-Kallelan hetkellinen, nautinnollisesti maalattu Katukuva Pariisista ylsi top5 -listan viidenneksi.

Bukowskis’lla listakakkosen paikan napasi taiteilijoidemme kultakastiin kuuluva Albert Edelfelt. Myytävänä oli hieno öljyväriluonnos – tai pikemminkin esityö – Suomen taiteen historian tärkeimpiin historiamaalauksiin kuuluvasta suurteoksesta Kaarle Herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista (1878). Kauhunsekaisesta aiheesta huolimatta maalauksessa oli viettelevää kohtalokkasta synkkyyttä, rembrandtmaisia sävyefektejä ja mestarillisesti maalattuja siveltimenvetoja. Samalla tuloksella Edelfelt olisi kiilannut kirkkaasti kakkossijalle myös Hagelstam & Co:n listalla.

Syksyn odotettu ja ilahduttava kärkinimi oli Eero Järnefelt. Kaksi taiteilijan vaikuttavimpiin ja intiimeimpiin kuuluvaa maalausta asettuivat Hagelstam & Co:n top5:ssä kahdelle kärkisijalle. Järnefeltin puuttuminen taidekaupan hintahuipulta on johtunut vuosien ajan lähes yksinomaan myytäväksi tulleiden teosten vähyydestä. Nyt erinomaisia maalauksia on alkanut ilmestyä myyntiin, joskin tahti on edelleen verkkainen. Järnefeltin 1890-luku kiehtoo minua vuosi vuodelta enemmän. Henkisyys, salaperäisyys, hiljainen melakolia, suloinen surullisuus, henkäyksen lailla koskettava läsnäolo ovat sanoja, joilla olen luonnehtinut viehätystäni niin Raatajia rahanalaisia, Pielisjärven syysmaisemaa kuin Hagelstam & Co:n ykkössijan saanutta Salon tyttöä kohtaan. ”Anna huolla haapasien. Kuikutella korpikuusen. Surra suuren suopetäjän” (muunnelma Kantelettaren runosta, joka on tiettävästi ollut kirjoitettuna kehyksen poikkipuuhun ennen maalauksen jakamista kahteen osaan).
Suon listakärjen Järnefeltille koko sydämestäni, vaikka tunnen rinnassani kirpaisevan viillon toivoessani uuden omistajan vaalivan näitä sukuaarteita kuin rakkainta silmäteräänsä. Etenkin Saimi kedolla, Claude Monet’n kukkaketojen inspiroima sensuelli maalaus taiteilijan puolisosta oli Järnefeltille itselleen hyvin henkilökohtainen ja hänen eläessään ainoastaan perheen nähtäväksi tarkoitettu teos.

Pekka Halosen parhaimmat maalaukset eivät edelleenkään kärsi siitä, että tarjolle tulevien teosten kuten myös taiteilijan tuotannon määrä on mittava. Yllätyin kuitenkin siitä, että Hagelstam & Co:n oli ottanut yhtaikaa myyntiin niinkin monta kuin kuusi ja tasoltaan niinkin rajusti vaihtelevaa Halosen teosta. Alin myyntihinta oli syystäkin 6.000 €, kun taas korkein noteeraus 44.000 € toi huutokaupan parhaalle talvimaisemalle ansaitun top5 kolmossijan.

Naistaiteilijoita oli tänä syksynä myynnissä vähän. Tunnustetuimpien tekijöiden töistä maksettiin taannoisina vauhtivuosina huippusummia ja ylikin, joten jopa sijoitusmielessä liikkeellä olleiden omistajien luopumispäätöksiä saadaan odotella kotvan aikaa. Hagelstam & Co:lla naistaiteilijoista oli tarjolla monta Venny Soldan-Brofeldtia, upea mutta myymättä jäänyt Helmi Biese (Näkymä merelle Villingistä, lähtöhinta 15.000 €) ja Ellen Favorin, Bukowskis’lla Ellen Thesleff, Ellen Favorin ja Amélie Lundahl, jonka ikuistama hienossa valkoisessa silkkimekossa arkista askaretta toimittava kehräävä neito, Rukin äärellä, nousi top5 -listan kolmanneksi.

Nihkeä taloustilanne näkyy edelleen jo monta kertaa markkinoilla testattujen vanhempien 1800-luvun mestareiden ostajille suotuisana hintakehityksenä. Kohtuulliset hintaodotukset innostavat tarttumaan hyviin tilaisuuksiin. Hagelstam & Co:lla top5 -paikan nappasi Werner Holmbergin Rukiinleikkuu ja ”bubbling under” -listalle ylsi Hjalmar Munsterhjelm (loppuhinnat 3.200  – 15.000 €). Bukowskis’lla ”bubbling under” -listalle kiilasi kolme Ferdinand von Wrightin lintuaihetta (loppuhinnat 16.700 – 21.050 €). Oscar Kleineh asettui Bukowskis’n top5:een tunnelmapalalla Tyyni, jonka pääosassa komeilee ranskalainen purjelaiva. Loppuhinta jäi alle lähtöodotusten. Samoin kävi toisen mainion Kleinehin kanssa, kun pinnan alle jäi kuplimaan kesäidylli Helsingin Pihlajasaaresta (19.700 €, lähtöhinta 20.000 €). Viehättävän maalauksen rinnakkaisteos kuuluu Forumin Taidesäätiön kokoelmiin. Lähtöhinnastaan jäi niin ikään Albert Edelfeltin Harjoitelma teokseen Sisäkuva Uusmaalaisesta talonpoikaistuvasta (20.000 €, lähtöhinta 25.000 €). Sama maalaus jäi myymättä Hagelstam & Co:n Classic-huutokaupassa pari vuotta sitten (17.12.2013, huutokauppa k123, kohde nro 1) lähtöhinnalla 150.000 €. Lukemat heijastelevat karulla tavalla taidekaupan tämän hetkistä laman kurittamaa hintakehitystä sekä kysynnän ja kilpailun rajallisuutta, vaikka ostajien havahtuminen houkutteleviin lähtöhintoihin osuikin monen myyjän onneksi juuri tämän syksyn arvohuutokauppoihin.

1910-1920-lukujen merkittävimmistä taiteilijoista Hagelstam & Co:lla menestyi parhaiten ”bubbling under” -sijalle top5:ssä jäänyt Vilho Lampi (17.000 €). Bukowskis’lla Tyko Sallisen (21.000 €) komeaa paikkaa top5:ssä siivitti maalauksen Saaren Anni harvinaisuus ja hieno provenienssi. Gösta Stenmanin henkilökohtaiseen taidekokoelmaan ja sittemmin hänen suvulleen kuulunut työ on esitelty näyttävästi teosluettelossa Samling Gösta Stenman Finlänsk konst (1932). Lisäksi maalauksen näyttelyhistoria on vertaansa vailla, mukaan lukien mm. vuonna 1917 Galerie Dobytschinassa Petrogradissa järjestetty suomalaisen taiteen näyttely. Ottaen huomioon, ettei Sallisen ilmaisusvoimainen, risaisen ja rujon ekspressiivinen tyyli ole läheskään kaikkien taiteenkeräilijöiden suosiossa, tulosta voi pitää jopa tulevaisuutta viitoittavana merkkipaaluna suomalaisen varhaismodernismin huutokauppahistoriassa. Ostajaa kelpaa onnitella. Aikalaislehtien mukaan Sallisen maalausta ylistettiin Petrogradissa 1917, ja vuonna 1918 julkaistujen tietojen mukaan sitä oltiin lunastamassa venäläiseen museokokoelmaan, kunnes ”äkillinen muutos venäläisten tahojen poliittisissa mielipiteissä” – vain hetkeä ennen Venäjän vallankumousta – vesitti aikeet.

Arvohuutokauppojen klassisen kotimaisen taiteen syksy osoittautui kokonaisuudessaan odotettua paremmaksi. Lama on saanut ostovoimaiset taiteenkeräilijät liikkeelle. Joukossa on varmasti myös löytöjen etsijöitä ja tulevilla voitoilla spekuloivia ”taidesijoittajia”.
Tähän syksyyn saakka Bukowskis ehti menettää parhaasta top5 keväästä 2014 alkaen klassisen suomalaisen taiteen top5 tuloksesta nelisenkymmentä tuhatta euroa per sesonki. Nyt top5 tulos petraantui viime kevääseen 2015 verrattuna kertaheitolla 124.300 eurolla. Onnistuneeseen kevääseen 2014 verrattunakin top5 -nousua tuli nyt 40.200 €.
Hagelstam & Co:n nyt saavuttama top5 tulos oli yrityksen ennätysheikkoon kevääseen 2014 verrattuna huikeat 224.500 € parempi ja nihkeään syksyyn 2014 verrattuna 182.000 € korkeampi. Nousukiito kuitenkin tasoittui, sillä nyt saavutettu top5 tulos vahvistui komeista luvuista huolimatta viimekeväiseen verrattuna ”vain” 30.000 €.

Klassisen taiteen osalta Bukowski’s ja Hagelstam & Co lähtevät uuteen vuoteen tasavahvoina. Taidemarkkinoiden tilanne ei ole pitkiin aikoihin ollut yhtä pulmallinen. Molemmilla yrityksillä on suuria muutoksia takanapäin, ja Bukowskin iso henkilöstömuutos osui yhteen pahimmoilleen syksyn klassisen huutokaupan kanssa. Kevään mittaan on odotettavissa, että tutkinnassa olevat taideväärennösjutut päätyvät oikeussaliin ja niiden vaikutus taidekauppaan alkaa realisoitua. Vuonna 2016 huutokauppabisneskään tuskin pystyy välttämään tervehdyttävää ja välttämätöntä taidekaupan eettisten pelisääntöjen uudelleenarviointia.

9727569_fullscreen 9814940_fullscreen 9815590_fullscreen
9816348_fullscreen 9815740_fullscreen
Bukowskis, klassisen taiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Akseli Gallen-Kallela, 100.400 € (lähtö 120.000)
2. Albert Edelfelt, öljyväriluonnos teokseen Kaarle Herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista, 75.200 € (lähtö 28.000)
3. Amélie Lundahl,  Tyttö rukin äärellä, 38.000 € (lähtö 50.000)
4. Oscar Kleineh, Tyyni, 35.600 € (lähtö 40.000)
5. Tyko Sallinen, Saaren Anni, 25.000 € (lähtö 6.000)
Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 274.200 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 149.900 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 186.000,- € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 234.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)  
 
35090-000002 35090-000001 35617-000001
 35611-000001 17339h-000001
Hagelstam & Co, klassisen taiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Eero Järnefelt, Salon tyttö, 125.000 € (lähtö 80.000)
2. Eero Järnefelt, Saimi kedolla, 65.000 € (lähtö 50.000)
3. Pekka Halonen, Talvimaisema, 44.000 € (lähtö 25.000)
4. Werner Holmberg, Rukiinleikkuu, 40.000 € (lähtö 50.000)
5. Akseli Gallen-Kallela, Katukuva Pariisista, 35.000 € (lähtö 35.000)
Hagelstam & Co, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 309.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 289.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 127.000,- € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 84.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.comwww.hagelstam.fi

Helanderin joulukuu

Ennen hyvin ansaittua joululomaa Huutokauppa Helanderilla myytiin mm. nämä mainiot kohteet:
2716-289 6755-2
Astu itämaiseen paratiisiin, paina jalkasi orientin puutarhoihin: Isfahan, 1.800 € ja Kirman, 160 €
6764-39 6912-2
Nukkeja pienille ja isoille tytöille: Barbie 1966, 40 € & Kirsti Ilvessalo 1946, 210 €
73-230 6900-5
Villeä ja Volgaa odotellessa käväisemme keisarillisella Venäjällä: The Costume of the Empire of Russia, London 1811, 700 € & Pyhän Stanislawin ritarikunta 3. luokka, 1.250 €
6673-25 291-49
Karjalasta kajahtaa: Terijokilyhty 150 € & Ilmatorjuntaviiri, 50 €
6838-13 6764-74
Peilejä toisesta ja tästä maailmasta: Jumalanäiti Kazanskaja 12.000 € & pöytäpeili Taidetakomo Hakkarainen, 165 €
6895-2 6764-18
Ilmeikäs ilves ja joulukaupungin joki: Michael Schilkin, 1950-luku, 3.000 € & Aurajoki, Ali Munsterhjelm, 1.400 €
6764-19 6764-113
Kultasateesta kukkasateeseen: Oskari Paatela, Danae, 700 €. Tällä kertaa Zeus, myös ovelana naistenmiehenä kunnostautunut kreikkalainen jumala, saapuu kuninkaantyttären luo kultasateena; kohtaamisen tuloksena syntyy myyttinen sankari Perseus. Ragnar Ungern, 700 €
6737-62 6511-21
Eksoottista: Hedelmämalja, Shanghai 1900-luvun alku, 650 € & Lohikärmetuoppi, 1.400 €
3412-40 5955-2
Viattomuuden ja vallattomuuden aika: Kynttilänjalkapari 35 € & Kondomimuotti, Arabia, 125 €

kuvat: Huutokauppa Helander nettiluettelo joulukuu 2015

Kiinalaisia arvoituksia

lh 800, myyty 56000 Hagelstam S2015 537e_1
Hagelstam & Co:n Classic-huutokaupassa myytiin joulukuussa kiinalainen temppeliastia, johon tarkkasilmäinen Jani Pakkala kiinnitti huomiota kommentoidessaan postaustani ”Gigantomakhia jatkuu”. Kiitos, Jani!

Esine ei sentään ole aivan Qing dynastian hallitsijan Yongzhengin (1723-1735) ajan kullattuihin ja emaloituihin kupariesineisiin verrattavaa huipputasoa, mutta hyvää ja Suomessa harvakseltaan vastaan tulevaa laatua kuitenkin. Lähtöhinta oli vaatimaton 800 €. Kaupaksi esine meni 26.000 € loppuhinnalla.
Kaksi yksityiskohtaa herättivät kiinnostukseni:

  • Huomasin sinivalkoisen kuvasymbolin, joka ei kuulu kiinalaisissa emali- ja posliiniesineissä aivan tavanomaisimpiin detaljeihin. Näen ympyrän muotoon sommitellussa sinivalkoisessa symbolissa Feng-huangin. (Länsimaisessa kuvamaailmassa ja mytologiassa sitä vastaa feenikslintu.) Kiinalaisessa Feng-huang -tarulinnussa yhdistyvät alkuelementit yin ja yang: feng edustaa maskuliinia ja huang feminiiniä. Tämä on tehnyt Feng-huangista muun muassa avioyhteyden vertauskuvan. Sitä on pidetty myös harmonian ennusmerkkinä esimerkiksi uuden keisarin noustessa valtaan. Feng-huang on paitsi hyvyyden, auringon, lämmön, rauhan, hyvinvoinnin ja kauneuden symboli myös keisarinnan, hyvän hallinnon ja ilmansuunnista etelän symboli. Siksi olisi kiehtovaa tietää, kiinnostiko 800 euron arvoiseksi hinnoiteltu esine 26.000 euroon saakka siksi, että sillä on keisarillinen tai hoviin, hallintoon tai avioliittoon liittyvä tausta.
  • Tutkailin myös temppeli (tai alttari) astian pohjassa olevaa merkkiä. Minua askarrutti, onko kyseessä lainkaan keisarin nianhaon kuusi kirjainkarasteristikaa vai viittaako merkki sittenkin sijoituspaikkaan. Siinä tapauksessa merkistä voisi saada selville esineen alkuperäisen paikan, kuten temppelin tai palatsihallin.

lh200 myyty50000 lokakuu Apollo 3542_21

lh 20000, myymättä Hagelstam 35678-000001_2
Eipä aikaakaan siitä, kun Hagelstam & Co paukutteli arkisessa lokakuun kuukausihuutokaupassa menemään sinivalkoisen kiinalaisen lohikäärmevadin, halkaisija 46 cm. Lähtöhinnaksi oli asetettu 200 €. Vati myytiin 50.000 eurolla (ylempi kuva ja leima, huutokauppa 20.10.2015 kohde 3542). Joulukuun Classic-päähuutokaupassaan Hagelstam & Co yritti samantyyppisellä esineellä uudestaan, halkaisija 45,5 cm. Lähtöhintaa oli nyt 20.000 €. Lopputulos oli karu: myymättä (alempi kuva ja leima, huutokauppa Classic K141, 12.12.2015, kohde 579).

Tässä avautuukin tarkkasilmäisille kiinalaisen antiikin ystäville mainio tilaisuus harjaannuttaa silmää. Esineet näyttävät samanlaisilta, mutta ne ovat ainoastaan samankaltaisia – eivät siis identtisiä, samanlaisia. Rinnakkain tarkasteltuina maalaustyön tason eron näkee jopa kuvista.

  • Katsokaa ääriviivoja ja yksityiskohtia.
  • Verratkaa jalkarengasta, reunaa kiertäviä sinisiä viivoja ja leimoja (Qing-dynastian hallitsijan Yongzhengin nianhao, 1723-1735).
  • Tutkikaa, miten maalattujen kuva-aiheiden muoto on tuotu esiin sävysiirtymillä ja siveltimenvedoilla.
  • Tarkastelkaa sinisen pigmentin sävyeroja. Vaikka molemmissa vadeissa on sama symboliikka, kuviot eivät ole yksi yhteen tai edes yhtä taidokkaita keskenään.
  • Kiinnittäkää huomiota seuraaviin: bolan (aallot, lohikäärmeen asuinpaikka), shan (vuoret, palvontapaikka), yun (pilvet), huo (liekit, yang – maskuliininen prinsiippi).
  • Myös maalatut lohikäärmeet poikkeavat toisistaan, jopa melko selvästi.
  • Leimat näyttävät samanlaisilta, mutta muistakaa aina kiinalaista posliinia ostaessanne, ettei keisarin nianhao ole todiste esineen ajoituksesta tai aitoudesta! Kun posliininvalmistajat pyrkivät tekemään täydellisen kopion ihailemastaan esikuvasta, he jäljensivät myös leiman mahdollisimman tarkasti. Näistäkin leimoista toinen on maalattu sujuvasti & varmaotteisesti ja toinen, sanoisinko pikkutarkasti.

Mestareissa on eroja ja niin on myös esineyksilöissä. Se mikä näyttää samalta, ei välttämättä ole sinne päinkään, saatikka saman arvoinen. Olkaa siis tarkkoja ja vaalikaa tietoa.

kuvat: Hagelstam & Co nettiluettelo, lokakuu ja joulukuu 2015

Joulun valoa

IMG_1010 IMG_1008
IMG_0978 IMG_0977
Porvoon Kalatalosta on herkkukalat noudettu ja Herekiltä kinkut ynnä pateet haettu.
Porvoon paahtimon omat kahvit on vieraile varattu ja Brunbergin makeiset koemaisteltu.
Joulukukat on kotiin aseteltu ja kynttilät paikoilleen sommiteltu.
Omasta kaupungista ostetut lahjat on kääreisiin pakattu ja Porvoon Helmessä glögit nautittu.
Joululauluja on vanhan kapungin kadulla kuunneltu ja kolikot kiitokseksi laulajille annettu.
Ei olla ruuhkassa seisottu eikä jonoissa odoteltu.
Ollaan levollisesta ja ystävällisestä kotikaupungistamme nautittu
ja Pelastusarmeijan joulupataa muistettu.
Kun öinen kuu valaisee rauhan maan, laskeudumme joulun tunnelmaan.

Porvoo toivottaa hyvää joulua ja valoisaa uutta vuotta.

kuvat: unelmien Porvoo iltapäivän valossa, Slottsboden & Hallwylin museo Tukholma

Aistien Venetsia

IMG_0993
Espanjalaissyntyinen Mariano y Fortuny Madrazo (Mariano Fortuny 1871–1949) on yksi kiehtovimpia 1900-luvun alun muotisuunnittelijoita ja lisäksi loistava valokuvaaja. Venetsian ystäville hänen valokuvansa ovat lumoavaa nostalgia. Naisen olemuksen ikuistajana hän on herkkä, esteettinen ja sensuelli. Fortunyn läpimurto muodin alalla oli Knossos-huivi (1906). Maailmanmaineeseen noussut Delfoi-leninki (1907) teki häestä aistillisten liikettä kauniisti myötäilevien ja vartaloa aistillisesti esiintuovien pliseerausten mestarin. Yleisön edessä työtään tekevät julkisuuden hahmot, kuten näyttelijättäret ja tanssijat ihastuivat, heidän joukossaan Sarah Bernhardt ja Isadora Duncan.

Teatteri on Fortunylle kokonaistaideteos, kollektiivinen prosessi. Skenografian alalla hän kehitti teatterivalaistusta ja Hallwylin museon näyttelyn yksi clue onkin “venetsialainen” valaistus. Toinen juju on pukuasetelmien taustana käytetyt mestarin itsensä ottamat valokuvat. Kolmas tehokeino on ihmisvartalon hahmoisten mallinukkien päättömyys. Se saa huoneet muuttumaan salaperäisiksi, kuin venetsiaisten naamiaisten miljööksi. Nykyisiin kelmeänkirkkaisiin sähkövaloihin verrattuna dekadentti hämärä on viettelevä elämys. Näissä huoneissa voisi tapahtua mitä tahansa romanssista mustasukkaisuusdraamaan, kiihkeistä salaisista kohtaamisista murhaan.
IMG_0992 IMG_0991
Maestro, Fortuny itse asui vaimonsa Henrietten kanssa Venetsiassa 1300-luvulla rakennetussa palatsissa. He molemmat olivat kiinnostuneita tekstiilisuunnittelusta. Tekniikka ja käsityö olivat Fortunyn osaamisen kulmakiviä, intohimo antiikin ajan, keskiajan ja itämaisten kulttuurien tekstiileihin oli sen suola. Henriette auttoi puolisoaan luomaan tavallisuudesta poikkeavia pigmenttejä ja värisävyjä sekä kehittämään omaleimaisia painotekniikoita silkki- ja samettikankaita varten.

Jos muoti tai vaatesuunnittelu ovat intohimosi ja olet Tukholmassa ennen 10. tammikuuta 2016, Hallwylin museossa avoinna oleva näyttely on ehdottomasti käynnin arvoinen.
Hallwylin palatsihan aivan liki NK-tavarataloa, Biblioteksgatanin ja Sturegallerianin putiikkeja, joten näyttelytauko on mitä parhain vaihtoehto inspiroitua muotiostosten lomassa.
IMG_0995 IMG_0996

Gigantomakhia jatkuu. Lähtö 1.000 € myyty 9.500 €

Myyjän onneksi eilisessä blogissani hartaasti tutkailemani maalaus Gigantomakhia, jonka vastikään päähuutokauppaansa juhlinut Hagelstam & Co oli syystä tai toisesta sysännyt kuukausihuutokauppaan muun tavanomaisemman koti-irtaimiston joukkoon, nousi lähtöhinnastaan (1.000 €) todellisen arvonsa suuntaan ja sai loppuhinnakseen 9.500 euroa.
153_1_69
Minua muutamissa huutokaupoissa jo tavaksi tulleet esineestä huolimatta tasaisen tasapaksut lähtöhinnat sekä menneinä vuosina Ruotsin huutokaupoissa paljonkin harrastettu tietoisen & taktisen varovainen hinnoittelupolitiikka ärsyttävät.
Nousut vaikuttavat tietysti komeilta, sehän lienee tarkoituskin.
Toisesta näkökulmasta katsottuna jään silti miettimään, tiesivätkö kaikki asianosaiset, mitä ollaan myymässä? Eihän ”sivuunpanemiselle” ollut jotakin muuta syytä kuin aiemmin järjestetystä kärkihuutokaupasta myöhästynyt sisäänjättö tai työtapaturma alias ”ammattilipsahdus”?

Tämä maalaus oli yksi syksyn hienoimpia old master -teoksia.
Onneksi onnetar oli myyjän puolella. Niin ei aina käy, olkoonkin, että alan jargon kuuluu: ”Ostajat määräävät päivän hinnan”. Jos näin on, mihin asiantuntijan asettamaa lähtöhintaa edes tarvitaan?

Vaikka ostajien kiinnostus ja maksukyky määräävät päivän hinnan, ne eivät mielestäni poista huutokauppojen vastuuta yhtenä kaupallisella kentällä toimivista taiteen arvonmäärittelijöistä. Halusivatpa tai eivät, huutokaupoilla on valtaa, joka vaikuttaa myös myyjän taloudellisiin etuihin niin hinnoittelun, huutokaupan toteutuksen kuin väärennöskontrollin kautta. Vain päivittäin työtään tekevältä asiantuntijalta voidaan odottaa sitä, mihin maallikon ei voida odottaa kykenevän. Maallikko ”jää asiantuntijan armoille”, kun vaaditaan kykyä nähdä ja arvioida taidemarkkinoiden ja siellä liikkuvien yksittäisten teosten tilannetta tässä ja nyt, suhteessa menneisyyteen ja tulevaisuuteen, suhteessa senhetkiseen kotimaisen ostohaluun ja -kykyyn sekä ulkomaisen asiakaskunnan tuomaan lisäpotentiaaliin.

Niin kauan kuin huutokaupat esiintyvät asiantuntijaorganisaatioina, myyjät maksavat heille välityspalkkioiden muodossa tiedosta, taidosta ja halusta turvata myyjän etu ilman riskiä siitä, että kotimaasta löytyneet arvomaalaukset ja kansainvälisiä ostajia kiinnostavat teokset tulisivat hinnoitelluiksi alakanttiin ja sen seurauksena myydyiksi alle pitkällä tähtäimellä kelvollisen hinnan. Lisäksi hinnoittelu on aina asiantuntijakannanotto kohteen arvostuksesta ja toimii siten signaalina niin asiaan perehtyneille ostajaehdokkaille kuin kokemattomille ja epävarmoille ostajakandidaateille.

Varsinkin nyt, kun yleinen talouskurimus painaa päälle, hinnoittelussa täytyisi pyrkiä erottamaan ne teokset, joiden uutta nousua ei yleisön muuttumisen takia nähdä pitkiin aikoihin jos koskaan sekä ne teokset, joiden mahdollisuudet ulottuvat kotimaan ja ajan rajojen yli. Kun teoksen taidehistoriallisiin faktoihin, harvinaisuuteen tai muihin ainutkertaisuutta lisääviin tekijöihin perustuva arvo on jo vakiintunut aikojen kuluessa, tietty osa sen arvosta säilyy vaikka osa hartaista keräilijöistä ei pysty tai halua osallistua kisaan ja talouskehityksellä spekuloivien sijoittajien tai voittoa tuottavia löytöjä metsästävien kukkaronnyörit ailahtelevat.

Kaikki asianosaiset halunnevat myydä ”parhaasen mahdolliseen hintaan”, mutta paras hinta ei välttämättä ole yhtä kuin alin mahdollinen lähtöhinta. Lähtöhinta kuitenkin sitoo myyjää: toimeksiannon allekirjoittamalla hän sitoutuu tyytymään kilpailun puuttuessa ”vain” lähtöhintaan tai sitäkin alempaan pohjahintaan. Yllätyksiä tapahtuu jokaisessa huutokaupassa molempiin suuntiin, ylös- ja alaspäin.

Siksi reaalihinnoittelu turvaa myyjän edut paremmin kuin ultravarovaisuus. Olkoonkin, että varovaiset hinnat houkuttelevat paikalle omaa voittoaan janoavat taidesaalistajat.

Kuva: Hagelstam & co nettiluettelo

Gigantomakhia, jumalten taistelu

Kuva-aiheeltaan tavattoman kiehtova old master -maalaus myydään tiistaina 15.12.2015 Tehtaankadulla, Hagelstam & Co:n toimipisteessä. Huutokauppa tunnettiin aiemmin nimellä Apollo. Siksi onkin lystikäs sattuma, että tämän maalauksen päähenkilöistä ylimäinen on taivaankannen halki aurinkovaunuillaan karauttava Apollon. Antiikin Kreikassa ja Roomassa (Apollo) häntä palvottiin musiikin, runouden, lääkintä- ja ennustustaidon jumalana sekä sivistyksen ylläpitäjänä. Lisäksi Apollonia kunnioitettiin valon jumalana. Sen attribuutti on hänen takanaan hohtava aurinko.

Maalauksessa Apollon käy muiden Olympoksen jumalten kanssa taisteluun jättiläisiä vastaan. Tai ainakin ensikatsomalla tulkitsen aiheen Gigantomakhiaksi, kreikkalaisessa mytologiassa kuvatuksia taisteluksi olympolaisten jumalten ja giganttien välillä. Kuva-aihe vastaa sitä mielestäni enemmän kuin titanomakhiaa, toista myyttistä tarinaa, jossa Olympoksen jumalat syrjäyttävät varhaisemmat jumalat, titaanit.
153_1_69
Apollonin lisäksi kuvasta erottaa Areksen (Roomassa Mars) ja Zeuksen. Sodan jumala Ares kantaa kilpeä ja keihästä. Taivaan jumala Zeuksen kädessä on salmanippu ja vierellä näkyy hänen attribuuttinsa kotka. Roomalaiset tunsivat Zeuksen jumalallisena sotapäällikkö Juppiterina, jolle he antoivat lisänimiksi mm. Fulgar, Tonans, Imperator ja Triumphator – salamoija, jyrisijä, ylin käskijä ja voittoisa. Zeuksen läheisyydessään on kaksi riikinkukkoa. Ne ovat hänen vaimonsa Heran (Roomassa Juno) attribuutteja.

Kreikkalainen sankari Perseus kantaa Hermes-jumalan hänelle antamia sankaruuden merkkejä: näkymättömäksi tekevää päähinettä, miekkaa ja siivekkäitä jalkineita. Taivaalla kiitää Pegasos, myyttinen kreikkalainen siivekäs hevonen. Hirvet liittyvät sekä kreikkalaisten Herkules-nimiseen sankariin (Roomassa Herakles) että metsästyksen jumalatar Artemis’hin. Sodan ja viisauden neitsytjumala, taiteiden ja käsityöläisyyden suojelija Athenella (Roomassa Minerva) on kypärä pääsään, kilpi kädessään ja panssari yllään.

Heidän lisäkseen taisteluun osallistuvat Hefaistos (Roomassa Vulcanus), tulen ja sepäntaidon jumala ja jumalallinen käsityöläinen, Hermes (Roomassa Mercurius), jumalten sanansaattaja ja varkaisen suojelija sekä hedelmällisyyteen, pimeyteen, vaurauteen ja menestykseen, mutta myös mustaan magiaan ja manalaan liitetty Hekate. Kamppailun keskeltä, kuvassa takaa vasemmalta erottuu erottuva aasilla ratsastava Silenos. Hänen aasinsa kiljunta sai osan gigateista pakenemaan. Meren jumala Poseidonin poika Triton auttoi jumalia puhaltamalla äänimerkkejä simpukankuorellaan.

Myyteissä gigatteja kuvailtiin kasvoiltaan karkeapiirteisiksi ja pitkähiuksisiksi. Gigantomakhiassa heidän nimikseen mainitaan Agrios, Alkyonos, Alektos, Aristeos, Klytios, Enkelados, Efialtes, Euryalos, Eurymedon, Eurytos, Gration, Hapladamas, Hippolytos, Lion, Mimas, Pallas, Pelorus, Polybotes, Porfyrion ja Thoon.

Taru kertoo, että taistelun tuoksinassa Apollon surmasi nuolillaan Efialteen. Porfyrion haavoittui Zeuksen salamasta, minkä jälkeen tämän kohtalon sinetöivät Herkuleen nuolet. Herkules löi lisäksi giganttijoukon johtajan Alkyoneuksen. Athene surmasi Enkeladoksen ja nylki Pallaksen. Artemis tappoi Grationin. Poseidon (Roomassa Neptunus) murskasi Polyboteen Kos-saaresta ottamallaan palasella. Hermes (Roomassa Mercurius) löi Hippolytoksen. Hefaistos poltti Mimaan tuhkaksi salamoillaan, kun taas Hekate poltti Klytioksen palavilla soihduillaan. Agriuksen ja Thoaksen surmasivat Kohtalottaret pronssinuijlla. Tarun mukaan vain yksi gigantti Aristaeus selvisi yhteenotosta hengissä.

Maalaus on mukana Hagelstam & Co:n joulukuun kuukausihuutokaupassa 15.12.2015 numerolla 153. Taidehistoriallinen herkkupala on luetteloitu vaatimattomasti ”Maalaus, öljy, 17-1800-luku, 80×65, lähtöhinta 1.000 €”. Mielenkiintoisena tutkimuskohteena se olisi puolustanut paikkaansa myös yrityksen vastikään lauantaina (12.12.2015) järjestämässä Classic-arvohuutokaupassa. Myyntipaikan valinta muistuttaakin keräilijöitä siitä, etteivät kaikki kohteet tule enää valikoiduksi arvonsa mukaisiin huutokauppoihin. Olkaa siis valppaina! Nykyisin timantteja voi löytää yhä useammin mistä tahansa.

Kuva: Hagelstam & Co:n nettiluettelo

Talviurheilua vartoillessa

surffailemme Helanderin Huutokauppojen nettisivuilla. Viikonloppuna siellä myydään muun muassa nämä talvinostalgiatavarat.
Lauantaina myös Hagelstam & Co. järjestää classic ja modern huutokauppansa, joissa on tarjolla monta kiinnostavaa kohdetta Eero Järnefeltistä ja harvinaisesta Paavo Tynellistä kiinalaiseen posliiniin ja vanhaan lasiin.
Joulumuistoja voi viikonloppuna herätellä myös hyvien makujen ja perinteisten käsitöiden parissa Porvoon ja Malmgårdin kartanon joulumarkkinoilla tai fiilistelemällä Lucian päivää Wanhan ajan joulukodeissa Loviisassa.
6846-1 6862-14
Posliinifguriini: Lladro ja pronssipatinoitu kipsireliefi: Emil Cedercreutz

Design loistaa syyspimeässä

kansi_lasia_tekstilla
Design lasista lamppuihin loistaa joulukuussa Tampereella Annmari’s huutokauppakamarissa.
Huutokauppapäivä on 8.12. ja suora linkki Tampereelle www.annmaris.fi

9661140_fullscreen 1499-74
Kaksi Yrjö Kukkapuron Ateljee-nahkasohvaa myytiin Helsingissä, punainen on syyspimeässä kuin suuri lämmin syli
– mustaa vaneria ja metallia, käyttökulumaa, Bukowski’s Modern, Contemporary & Design, 770 €
– palisanteria ja punaista nahkaa, mukavan mukiinmenevä kunto, Huutokauppa Helander 1.500 €

kuvat: Annmari’s Huutokauppakamari, Bukowskis, Huutokauppa Helander

Sign in style

3275-65 3275-77

Allekirjoita elämäsi tärkeimmät asiakirjat tyylikkäästi. Rannetta unohtamatta ja mustekynällä tietysti!
Lokakuun huutokaupasta Helanderilta löytyivät mm. nämä tarvittavat varusteet:

  • Audemars Piguet Classique on takuuvarmaa sveitsiläistä tekniikkaa ja tyyliä, 18K kultaa, 2.300 €
  • Montblanc Meissterstück 4810, kelpo kynä jaloa hopeaa, 280 €
  • Montblanc Meissterstück solitaire, alkuperäisessä rasiassa. Väri sovitetaan tietysti yhteen kalvosinnappien, kravatin ja taskuliinan tai käsilaukun, kännykän kuoren, kynsilakan ja korujen kanssa, 350 €
  • Baume & Mercier Malibu, lisää sveitsiläistä luksusta, eikä liian juhlavaa arkeenkaan, 950 €

3275-74  3275-73

Tuontijuhlat

48-47 4593-57
On Halloweenin aika.
Lapsille myydään pukuja, naamioita ja karkkeja. Aikuisille kaupataan juhlia ja horror-tapahtumia. Vietämme tuontijuhlaa.

Viime vuonna olimme varautuneet huonosti ovelle ilmestyviin olentoihin. En ole karkki-ihminen, joten talosta ei löytynyt yhtään mitään ”Karkkeihin ja Kepposiin”. Saimme onneksi sovituksi, että maksamme itsemme ulos kiperästä tilanteesta. Tänä vuonna olen varautunut ja aion avata oven valkosipuliletti kaulassa – varmuuden vuoksi. Naapuri kertoi yllättävänsä pienet mörönpoikaset naamio kasvoillaan. Hommaa oli testattu viime vuonna loistavalla menestyksellä. Osoitteesta tulee epäilemättä naapuruston Halloween-legenda ja tenavien rohkeuskoe-kohde nro 1. Fantastista, että aikuiset heittäytyvät leikkimielellä lasten mukaan.

Kaiken lystin keskellä ihmettelen, miksi juhla ja sen oheishärpäkkeet piti tuoda Atlantin takaa? Miksi meillä ei ollut omaa kekseliäisyyttä kehittää perinteisestä Pyhäinpäivästä myös nuorempia 2000-luvun sukupolvia kiehtova juhla? Miksi annoimme sen juhlan vaimentua hiljaiseksi ”vanhukset vievät kynttilän haudalle” -traditioksi? Miksi me mieluummin juoksemme vauhdilla kohti kuolemaa kuin pysähdymme matkan varrelle katsomme sitä silmästä silmään – tai silmää sille iskien? Emmekö kykene kohtaamaan elämän rajallisuutta edes yhtenä päivänä vuodessa? Onko meillä liian kiire someen, töihin, harrastuksiin? Miksi innostuimme kauhu- ja kuolemateemasta, kun sen voi somistaa kaupasta ostetulla valmiiksi annetulla rekvisiitalla? Miksi emme keksineet Pyhäinpäivälle omaa rekvisiittaa? Miksemme osanneet uudistaa omaa traditiotamme?

Vainajainmuistelukarnevaaleista hienoimpia on Meksikolainen traditio sokeripääkalloineen. Meillä Pohjolassa Dance Macabre -kulkueet tai kynttilän lisäksi pieni vodkasnapsi tai lämmin punssi ja pala leipää, ”Kippis ja kiitos”, läheisten ja muidenkin omaan elämään vaikuttaneiden ihmisten haudoilla voisivat olla yltiökaupallisen Halloweenin skandinaavinen versio.

Uuspakanallisuutta, joku tuhahtaa, mutta kenties silti jotakin enemmän, jotakin omempaa kuin ostettu kauhukarnevaali? Sitä paitsi ainakin kristillisestä karjalais-ortodoksisesta perinteestä löytyy ikiaikaisia ja hienostelemattomia tapoja kokoontua yhteen muistamaan tuonilmaisia. Luulisin, että esimerkiksi saamelaisiltakin löytyisi jotain. Nekin, jotka halajavat ei-kristilliseen historiaan saisivat skandinaaviperinteestä taatusti vaihtoehtoja jenkkihalloweenille. Juhlapäivähän meillä on jo vanhastaan valmiina, ei siihen tarvittaisi kuin nykyajan kokijalle avautuvaa omintakeista, pohjoista vetovoimaa. Niin ja huomio! ryyppäjäisjuhlan sijasta tarkoitan todellakin karnevaalia, visuaalisuutta, yhdessäoloa, laulua, tanssia.

Miksei meillä voisi olla pimenevään syksyyn sopivaa omaleimaista Vainajain muistelupäivää. Päivää, joka myös antaisi tilaisuuden kohdata edes muutaman tunnin ajan sen, mitä kulttuurimme yrittää kaikin keinoin väistää – elämän rajallisuuden. Sen sijaan, että yritämme vain jatkaa ostamista arjesta sunnuntaihin ja juhannuksesta jouluun tunteaksemme olevamme olemassa, vakuuttaaksemme itsemme ja muut siitä, että olemme vielä elossa.

  • Elokuvafiguurit ja eroottiset kortit myytiin lokakuun huutokaupassa Helanderilla 300 € ja 110 €

Keräilylasia

6542-1 6542-2 6542-29
Keräilijöitä hemmoteltiin Helanderin lokakuun huutokaupassa Riihimäen Lasin Karjalamaljalla ja Mottimaljalla, jotka myytiin 185 € ja 220 €.
Minun sydämeni vei Karhulan lasitehtaan Art Déco. Maljakossa hurmaavaa 1920-1920-lukujen -ornamentiikkaa ja molemmissa esineissä tyyliin sopivaa eksoottisen auringon lämpöä. Läpikuultavalla keltaisella maalattu ja poltettu kelpetsi viimeistelee ylellisen vaikutelman. Vasarahinta 140 €.

Oranssia energiaa

Oranssi sopii syksyn ruska-aikaan. Siinä yhdistyvät fyysinen punainen ja älyllinen keltainen väri. Vaikka puut menettävät lehtien pudotessa fyysisen loistonsa, niiden voima hehkuu ensilumeen saakka keltaisen ja oranssin sävyissä.

Perttu Mentulan suunnittelemassa ruokailuryhmässä oranssilla värillä voi olla yllättäviä vaikutuksia tenavista päivällisvieraisiin. Oranssi näet lisää ruokahalua. Väitetään myös, että se voi vaikuttaa positiivisesti lasten muistiin ja jopa älykkyysosamäärään.
569_61
Oranssi paljastaa kulttuuriemme erilaisuuden. Buddhalaisille oranssi symboloi valaistumisen korkeinta astetta, ja buddhalaiset munkit kantavatkin väriä kaavuissaan. USA:ssa vangit puetaan oranssiin.
29-187
Siniverisistä Hollannin kuningashuone kantaa nimeä House of Orange (Van Oranje). Me taas tunnemme oranssin postilaitoksen värinä. Tiesitkö, että ”postioranssillakin” on jalosukuinen tausta? Oranssia kantoivat vuosina 1516-1867 virkapuvussaan Thurn und Taxis -suvulle kuuluneen postilaitoksen palveluksessa olleet postiljoonit. Tänäkin päivänä Euroopan seurapiireissä vilahteleva suku kokosi vaurautensa muun muassa hallitsemalla Euroopan postiliikennettä.
151021_kylberg4

  • Perttu Mentulan ruokailuryhmä oli tarjolla Hagestam & Co:n syyskuun huutokaupassa lähtöhintaan 800 €. Super-retro kuuden tuolin, pöydän ja kattovalaisimen kokonaisuus jäi myymättä!
  • Italialainen Vistosin kattovalaisin myytiin Helanderin lokakuun huutokaupassa 155 €
  • Ruotsalaisen Carl Kylbergin maalaus Près de la Mer myytiin 21.10.2015 Stockholms Auktionsverkin huutokaupassa 4.300 000 SEK (kuluineen 5.350 000 SEK). Teos ei ole kiertänyt myytävänä vielä kertaakaan aiemmin. Maalaus hankittiin 1930-luvulta suoraan taiteilijalta ja sama suku on pitänyt sitä hallussaan tuosta hetkestä tähän päivään saakka, http://auktionsverket.se/auction/modern/2015-10-20/448-carl-kylberg-pres-de-la-mer/

Kuvat: Hagelstam & Co., Huutokauppa Helander, Stockholms Auktionsverk

Hupia ja hauskaa

ja leikkimieltä nähtiin Helanderilla lokakuun huutokaupassa 17.-18.10.
6541-10 6542-25
6525-15 6525-14
Eero Aarnion Pingy-pingviini löysi uuden kodin 110 €
Mikki Hiiri pääsi uuteen syliin 260 €
Faunin Muumifiguurit tepastelivat uuteen kortteeriin 110 € ja 95 €
Högforsin lastenhella odottaa joulupiparileikkejä uuden pikkuleipurin huoneessa 360 €
Lumikin ja Kolmen Pienen Porsaan tarinat siirtyivät Benitalta ja Marjatalta uusille sukupolville 45 € ja 180 €
6542-18 6581-1 6311-33

Kodinsisustuksia huutokaupasta

Superhauska ja inspiroiva idea ovat Huutokauppa Helanderin uudet blogipostaukset ”Sisustettu Helanderilla”.
Miten moninaista keräily onkaan, miten monin eri tavoin huutokauppahankinnoilla voi kotiaan sisustaa ja miten erilaisia viihtyisät kotikeitaamme ovat!
Museointeriöörien ja arvokotien lisäksi on aina hauskaa katsoa asukkaansa näköisiä koteja. Koteja, joissa asutaan ja eletään. Koteja, joissa asukkaiden omat mieltymykset ja keskinäiset kompromissit tekevät asunnosta juuri minun tai meidän näköisen kodin.

Tällä hetkellä Helander ja Bukowskis Market tarjoavat Suomen huutokauppamarkkinoiden laajimman valikoiman jälleenmyyntiin päätynyttä kotien esineistöä. Helanderin blogin kodit ovatkin löytyneet juuri firman omasta asiakaspiiristä. Ei ihme, että tunnelma Hernepellonkujalla Viikissä on huutokauppapäivänä sähköinen. Asiakaskunnassahan on tosi asianharrastajia, suurella sydämellä kotiinsa suhtautuvia sisustajia.
Antiikin lisäksi vanhojen tavaroiden maailmasta löytyy nyt retroa, kuriositeetteja, palatsi-, kartano- ja mummolatyyliä, kaikkea kerrostaloon ja villaan, sisälle ja ulos sopivaa.
_DSC0182 _DSC0217
Oheinen kuvakaappaus on Huutokauppa Helanderin Aarre-blogista. Lisää herkkuja löydät osoitteesta www.helander.com

Originaali, kopio ja katse

Puhuin tällä viikolla opiskelijoille taiteeseenkin luikerrelleesta, talouden ja politiikan parissa jo hyvän aikaa vallinneesta, hyötyajattelusta. Viittasin luennollani myös taiteen näkemiseen hyödykkeenä mm. taidekaupan parissa sekä taidekaupan etiikan kriittisen tarkastelun ja määrittelyn tarpeeseen.

Katselin illalla kotiin tultuani viimeisimpien huutokauppojen tarjontaa. Pysähdyin tämän Eero Järnefeltin maalauksesta tehdyn kopion ääreen miettimään originaalin, kopion, taideteoksen ja sisustustaiteen eroja. Pyörittelin mielessäni filosofi Jacques Derridan ajatusta silmästä, katsomisesta, näkemisestä: ”Silmät ovat kyyneliä varten.” (Mémoires d’aveugle, 1990; engl. Memoirs of the Blind, 1993.) Luin Pirjo Seddikin artikkelia ”Rahat tai henki. Jeff Kooons ja minareetin kutsu”: ”Silmän tehtävä on osoittaa iloa, surua, rukousta, rakkautta, kaikkea mikä tulee ihmisen sisältä.” (Synnyt 3/2005).
204_66
Taideteos on heijastuma taiteilijan sisäisestä maailmasta sekä maailmasta ja ajasta hänen ympärillään. Kopiosta tuo syvyys puuttuu.
Taideteos katsoo meitä ja tavoittelee vuoropuhelua kanssamme. Joskus se myös muuttaa meitä ja tapaamme nähdä asioita. Kun edessämme on kopio, me katsomme ja näemme vain kuvan, jäljen, merkin, joka viittaa johonkin toiseen tekijään, aikaan, paikkaan ja kokemukseen.

En ole vakuuttunut, että taidekaupan oman edun mukaista on asettaa taideteosten rinnalle myytäväksi harrastajien tekemiä kopioita. Taide ei ole vain tavara, rahaa tuottava hyödyke, myyntikohde, kaupan väline. Uskon toki, että tämän maalauksen tekijä on ihaillut ja kunnioittanutkin suurta esikuvaansa. Silti minä näkisin tällaiset teokset mieluummin osto- ja myyntiliikkeessä tai kirpputorilla kuin tunnettua nimeä kantavassa huutokauppatalossa, taiteen asiantuntijoiden meille tarjoamassa myyntivalikoimassa, ”Tuntematon taiteilija” -otsikon alla.

Tämän maalauksen lähtöhinta oli 50 €. Teos jäi myymättä.
Lopputuloksen ymmärtää katsomalla Eero Järnefeltin alkuperäistä teosta vaikkapa kansallisgalleriamme Ateneumin Maamme taulut -sivuilla, http://www2.hs.fi/extrat/kulttuuri/pdf/Kaski_380x525_web_uusi.pdf Järnefeltin teos katsoo meitä, sen katse ulottuu silmien syövereihin saakka.

(Kuva: Hagelstam & Co. syyskuun huutokauppa A140 22.9.2015, kohde nro 204.)

rennosti antiikista, rakkaudella taiteesta