Avainsana-arkisto: Eero Järnefelt

Klassisen taiteen top5

Näin sujuivat syksyn 2015 klassiset arvohuutokaupat

Tänä syksynä Bukowskis ja Hagelstam & Co. kirivät klassisen suomalaisen taiteen tuloksissa ripirinnan. Molemmat paransivat top5 tulostaan viime kevääseen verrattuna, mutta top5 ykkössijan haltijaksi vaihtui nyt Hagelstam & Co 34.800 € erotuksella. Vaikka Bukowskis’n top5 viime keväinen tulosnotkahdus tasaantui online -muutoksen jälkeen, vaikuttaa siltä, että etenkään klassisen taiteen myyjät eivät ole otollisinta nettimyyjäsukupolvea. Myyjien tehdessä valintojaan vasarahuutokaupan antama kilpailuetu näyttää koituvan ainakin osittain, joskaan ei silmiinpistävästi, kilpailijan eduksi. Huutokauppa on tunne- ja tilannekauppaa. Fyysinen läsnäolo tarjoaa psykologisesti teräväkatseiselle pieniä signaaleja ja kehonkieltä taitavalle kutkuttavan kisailuasetelman. Sitä on nettihuutokaupassa mahdotonta saavuttaa. Myyntikäytäntöjen muutokset ovat todellisuutta, mutta ainakin toistaiseksi vasarahuutokauppa näyttää pitävän pintansa vähittäiskauppamaisen onlinen rinnalla.

Klassisen kotimaisen taiteen kärkinimenä pysyi edelleen Akseli Gallen-Kallela. Bukowskis top5 ykköseksi nousi taiteilijan ystävälleen Onni Luutoselle vuonna 1917 omistama rinnakkaisversio kuuluisasta erämaaiheesta Paanajärven paimenpoika (1892). Hagelstam & Co:lla Gallen-Kallelan hetkellinen, nautinnollisesti maalattu Katukuva Pariisista ylsi top5 -listan viidenneksi.

Bukowskis’lla listakakkosen paikan napasi taiteilijoidemme kultakastiin kuuluva Albert Edelfelt. Myytävänä oli hieno öljyväriluonnos – tai pikemminkin esityö – Suomen taiteen historian tärkeimpiin historiamaalauksiin kuuluvasta suurteoksesta Kaarle Herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista (1878). Kauhunsekaisesta aiheesta huolimatta maalauksessa oli viettelevää kohtalokkasta synkkyyttä, rembrandtmaisia sävyefektejä ja mestarillisesti maalattuja siveltimenvetoja. Samalla tuloksella Edelfelt olisi kiilannut kirkkaasti kakkossijalle myös Hagelstam & Co:n listalla.

Syksyn odotettu ja ilahduttava kärkinimi oli Eero Järnefelt. Kaksi taiteilijan vaikuttavimpiin ja intiimeimpiin kuuluvaa maalausta asettuivat Hagelstam & Co:n top5:ssä kahdelle kärkisijalle. Järnefeltin puuttuminen taidekaupan hintahuipulta on johtunut vuosien ajan lähes yksinomaan myytäväksi tulleiden teosten vähyydestä. Nyt erinomaisia maalauksia on alkanut ilmestyä myyntiin, joskin tahti on edelleen verkkainen. Järnefeltin 1890-luku kiehtoo minua vuosi vuodelta enemmän. Henkisyys, salaperäisyys, hiljainen melakolia, suloinen surullisuus, henkäyksen lailla koskettava läsnäolo ovat sanoja, joilla olen luonnehtinut viehätystäni niin Raatajia rahanalaisia, Pielisjärven syysmaisemaa kuin Hagelstam & Co:n ykkössijan saanutta Salon tyttöä kohtaan. ”Anna huolla haapasien. Kuikutella korpikuusen. Surra suuren suopetäjän” (muunnelma Kantelettaren runosta, joka on tiettävästi ollut kirjoitettuna kehyksen poikkipuuhun ennen maalauksen jakamista kahteen osaan).
Suon listakärjen Järnefeltille koko sydämestäni, vaikka tunnen rinnassani kirpaisevan viillon toivoessani uuden omistajan vaalivan näitä sukuaarteita kuin rakkainta silmäteräänsä. Etenkin Saimi kedolla, Claude Monet’n kukkaketojen inspiroima sensuelli maalaus taiteilijan puolisosta oli Järnefeltille itselleen hyvin henkilökohtainen ja hänen eläessään ainoastaan perheen nähtäväksi tarkoitettu teos.

Pekka Halosen parhaimmat maalaukset eivät edelleenkään kärsi siitä, että tarjolle tulevien teosten kuten myös taiteilijan tuotannon määrä on mittava. Yllätyin kuitenkin siitä, että Hagelstam & Co:n oli ottanut yhtaikaa myyntiin niinkin monta kuin kuusi ja tasoltaan niinkin rajusti vaihtelevaa Halosen teosta. Alin myyntihinta oli syystäkin 6.000 €, kun taas korkein noteeraus 44.000 € toi huutokaupan parhaalle talvimaisemalle ansaitun top5 kolmossijan.

Naistaiteilijoita oli tänä syksynä myynnissä vähän. Tunnustetuimpien tekijöiden töistä maksettiin taannoisina vauhtivuosina huippusummia ja ylikin, joten jopa sijoitusmielessä liikkeellä olleiden omistajien luopumispäätöksiä saadaan odotella kotvan aikaa. Hagelstam & Co:lla naistaiteilijoista oli tarjolla monta Venny Soldan-Brofeldtia, upea mutta myymättä jäänyt Helmi Biese (Näkymä merelle Villingistä, lähtöhinta 15.000 €) ja Ellen Favorin, Bukowskis’lla Ellen Thesleff, Ellen Favorin ja Amélie Lundahl, jonka ikuistama hienossa valkoisessa silkkimekossa arkista askaretta toimittava kehräävä neito, Rukin äärellä, nousi top5 -listan kolmanneksi.

Nihkeä taloustilanne näkyy edelleen jo monta kertaa markkinoilla testattujen vanhempien 1800-luvun mestareiden ostajille suotuisana hintakehityksenä. Kohtuulliset hintaodotukset innostavat tarttumaan hyviin tilaisuuksiin. Hagelstam & Co:lla top5 -paikan nappasi Werner Holmbergin Rukiinleikkuu ja ”bubbling under” -listalle ylsi Hjalmar Munsterhjelm (loppuhinnat 3.200  – 15.000 €). Bukowskis’lla ”bubbling under” -listalle kiilasi kolme Ferdinand von Wrightin lintuaihetta (loppuhinnat 16.700 – 21.050 €). Oscar Kleineh asettui Bukowskis’n top5:een tunnelmapalalla Tyyni, jonka pääosassa komeilee ranskalainen purjelaiva. Loppuhinta jäi alle lähtöodotusten. Samoin kävi toisen mainion Kleinehin kanssa, kun pinnan alle jäi kuplimaan kesäidylli Helsingin Pihlajasaaresta (19.700 €, lähtöhinta 20.000 €). Viehättävän maalauksen rinnakkaisteos kuuluu Forumin Taidesäätiön kokoelmiin. Lähtöhinnastaan jäi niin ikään Albert Edelfeltin Harjoitelma teokseen Sisäkuva Uusmaalaisesta talonpoikaistuvasta (20.000 €, lähtöhinta 25.000 €). Sama maalaus jäi myymättä Hagelstam & Co:n Classic-huutokaupassa pari vuotta sitten (17.12.2013, huutokauppa k123, kohde nro 1) lähtöhinnalla 150.000 €. Lukemat heijastelevat karulla tavalla taidekaupan tämän hetkistä laman kurittamaa hintakehitystä sekä kysynnän ja kilpailun rajallisuutta, vaikka ostajien havahtuminen houkutteleviin lähtöhintoihin osuikin monen myyjän onneksi juuri tämän syksyn arvohuutokauppoihin.

1910-1920-lukujen merkittävimmistä taiteilijoista Hagelstam & Co:lla menestyi parhaiten ”bubbling under” -sijalle top5:ssä jäänyt Vilho Lampi (17.000 €). Bukowskis’lla Tyko Sallisen (21.000 €) komeaa paikkaa top5:ssä siivitti maalauksen Saaren Anni harvinaisuus ja hieno provenienssi. Gösta Stenmanin henkilökohtaiseen taidekokoelmaan ja sittemmin hänen suvulleen kuulunut työ on esitelty näyttävästi teosluettelossa Samling Gösta Stenman Finlänsk konst (1932). Lisäksi maalauksen näyttelyhistoria on vertaansa vailla, mukaan lukien mm. vuonna 1917 Galerie Dobytschinassa Petrogradissa järjestetty suomalaisen taiteen näyttely. Ottaen huomioon, ettei Sallisen ilmaisusvoimainen, risaisen ja rujon ekspressiivinen tyyli ole läheskään kaikkien taiteenkeräilijöiden suosiossa, tulosta voi pitää jopa tulevaisuutta viitoittavana merkkipaaluna suomalaisen varhaismodernismin huutokauppahistoriassa. Ostajaa kelpaa onnitella. Aikalaislehtien mukaan Sallisen maalausta ylistettiin Petrogradissa 1917, ja vuonna 1918 julkaistujen tietojen mukaan sitä oltiin lunastamassa venäläiseen museokokoelmaan, kunnes ”äkillinen muutos venäläisten tahojen poliittisissa mielipiteissä” – vain hetkeä ennen Venäjän vallankumousta – vesitti aikeet.

Arvohuutokauppojen klassisen kotimaisen taiteen syksy osoittautui kokonaisuudessaan odotettua paremmaksi. Lama on saanut ostovoimaiset taiteenkeräilijät liikkeelle. Joukossa on varmasti myös löytöjen etsijöitä ja tulevilla voitoilla spekuloivia ”taidesijoittajia”.
Tähän syksyyn saakka Bukowskis ehti menettää parhaasta top5 keväästä 2014 alkaen klassisen suomalaisen taiteen top5 tuloksesta nelisenkymmentä tuhatta euroa per sesonki. Nyt top5 tulos petraantui viime kevääseen 2015 verrattuna kertaheitolla 124.300 eurolla. Onnistuneeseen kevääseen 2014 verrattunakin top5 -nousua tuli nyt 40.200 €.
Hagelstam & Co:n nyt saavuttama top5 tulos oli yrityksen ennätysheikkoon kevääseen 2014 verrattuna huikeat 224.500 € parempi ja nihkeään syksyyn 2014 verrattuna 182.000 € korkeampi. Nousukiito kuitenkin tasoittui, sillä nyt saavutettu top5 tulos vahvistui komeista luvuista huolimatta viimekeväiseen verrattuna ”vain” 30.000 €.

Klassisen taiteen osalta Bukowski’s ja Hagelstam & Co lähtevät uuteen vuoteen tasavahvoina. Taidemarkkinoiden tilanne ei ole pitkiin aikoihin ollut yhtä pulmallinen. Molemmilla yrityksillä on suuria muutoksia takanapäin, ja Bukowskin iso henkilöstömuutos osui yhteen pahimmoilleen syksyn klassisen huutokaupan kanssa. Kevään mittaan on odotettavissa, että tutkinnassa olevat taideväärennösjutut päätyvät oikeussaliin ja niiden vaikutus taidekauppaan alkaa realisoitua. Vuonna 2016 huutokauppabisneskään tuskin pystyy välttämään tervehdyttävää ja välttämätöntä taidekaupan eettisten pelisääntöjen uudelleenarviointia.

9727569_fullscreen 9814940_fullscreen 9815590_fullscreen
9816348_fullscreen 9815740_fullscreen
Bukowskis, klassisen taiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Akseli Gallen-Kallela, 100.400 € (lähtö 120.000)
2. Albert Edelfelt, öljyväriluonnos teokseen Kaarle Herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista, 75.200 € (lähtö 28.000)
3. Amélie Lundahl,  Tyttö rukin äärellä, 38.000 € (lähtö 50.000)
4. Oscar Kleineh, Tyyni, 35.600 € (lähtö 40.000)
5. Tyko Sallinen, Saaren Anni, 25.000 € (lähtö 6.000)
Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 274.200 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 149.900 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 186.000,- € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 234.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)  
 
35090-000002 35090-000001 35617-000001
 35611-000001 17339h-000001
Hagelstam & Co, klassisen taiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Eero Järnefelt, Salon tyttö, 125.000 € (lähtö 80.000)
2. Eero Järnefelt, Saimi kedolla, 65.000 € (lähtö 50.000)
3. Pekka Halonen, Talvimaisema, 44.000 € (lähtö 25.000)
4. Werner Holmberg, Rukiinleikkuu, 40.000 € (lähtö 50.000)
5. Akseli Gallen-Kallela, Katukuva Pariisista, 35.000 € (lähtö 35.000)
Hagelstam & Co, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 309.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 289.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 127.000,- € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 84.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.comwww.hagelstam.fi

Talviurheilua vartoillessa

surffailemme Helanderin Huutokauppojen nettisivuilla. Viikonloppuna siellä myydään muun muassa nämä talvinostalgiatavarat.
Lauantaina myös Hagelstam & Co. järjestää classic ja modern huutokauppansa, joissa on tarjolla monta kiinnostavaa kohdetta Eero Järnefeltistä ja harvinaisesta Paavo Tynellistä kiinalaiseen posliiniin ja vanhaan lasiin.
Joulumuistoja voi viikonloppuna herätellä myös hyvien makujen ja perinteisten käsitöiden parissa Porvoon ja Malmgårdin kartanon joulumarkkinoilla tai fiilistelemällä Lucian päivää Wanhan ajan joulukodeissa Loviisassa.
6846-1 6862-14
Posliinifguriini: Lladro ja pronssipatinoitu kipsireliefi: Emil Cedercreutz

Originaali, kopio ja katse

Puhuin tällä viikolla opiskelijoille taiteeseenkin luikerrelleesta, talouden ja politiikan parissa jo hyvän aikaa vallinneesta, hyötyajattelusta. Viittasin luennollani myös taiteen näkemiseen hyödykkeenä mm. taidekaupan parissa sekä taidekaupan etiikan kriittisen tarkastelun ja määrittelyn tarpeeseen.

Katselin illalla kotiin tultuani viimeisimpien huutokauppojen tarjontaa. Pysähdyin tämän Eero Järnefeltin maalauksesta tehdyn kopion ääreen miettimään originaalin, kopion, taideteoksen ja sisustustaiteen eroja. Pyörittelin mielessäni filosofi Jacques Derridan ajatusta silmästä, katsomisesta, näkemisestä: ”Silmät ovat kyyneliä varten.” (Mémoires d’aveugle, 1990; engl. Memoirs of the Blind, 1993.) Luin Pirjo Seddikin artikkelia ”Rahat tai henki. Jeff Kooons ja minareetin kutsu”: ”Silmän tehtävä on osoittaa iloa, surua, rukousta, rakkautta, kaikkea mikä tulee ihmisen sisältä.” (Synnyt 3/2005).
204_66
Taideteos on heijastuma taiteilijan sisäisestä maailmasta sekä maailmasta ja ajasta hänen ympärillään. Kopiosta tuo syvyys puuttuu.
Taideteos katsoo meitä ja tavoittelee vuoropuhelua kanssamme. Joskus se myös muuttaa meitä ja tapaamme nähdä asioita. Kun edessämme on kopio, me katsomme ja näemme vain kuvan, jäljen, merkin, joka viittaa johonkin toiseen tekijään, aikaan, paikkaan ja kokemukseen.

En ole vakuuttunut, että taidekaupan oman edun mukaista on asettaa taideteosten rinnalle myytäväksi harrastajien tekemiä kopioita. Taide ei ole vain tavara, rahaa tuottava hyödyke, myyntikohde, kaupan väline. Uskon toki, että tämän maalauksen tekijä on ihaillut ja kunnioittanutkin suurta esikuvaansa. Silti minä näkisin tällaiset teokset mieluummin osto- ja myyntiliikkeessä tai kirpputorilla kuin tunnettua nimeä kantavassa huutokauppatalossa, taiteen asiantuntijoiden meille tarjoamassa myyntivalikoimassa, ”Tuntematon taiteilija” -otsikon alla.

Tämän maalauksen lähtöhinta oli 50 €. Teos jäi myymättä.
Lopputuloksen ymmärtää katsomalla Eero Järnefeltin alkuperäistä teosta vaikkapa kansallisgalleriamme Ateneumin Maamme taulut -sivuilla, http://www2.hs.fi/extrat/kulttuuri/pdf/Kaski_380x525_web_uusi.pdf Järnefeltin teos katsoo meitä, sen katse ulottuu silmien syövereihin saakka.

(Kuva: Hagelstam & Co. syyskuun huutokauppa A140 22.9.2015, kohde nro 204.)

Klassisen taiteen top5

Näin sujuivat syksyn 2014 klassiset arvohuutokaupat

Taidehuutokaupat elävät etsikkoaikaa. Menneiden aikojen lihavat vuodet ovat vaihtuneet epävarmoihin tunnelmiin ja tulevaa kehitystä odotteleviin laihoihin vuosiin. Ilmassa on muutoksen tuulia. Suurten mestareiden huipputeokset eivät ole enää jokaisen sesongin itsestäänselvyys. Sen sijaan arvostetuimpien taiteilijoidemme pienempiä hienoja teoksia tulee tarjolle edelleen.

Syksyn huutokauppojen tarjonnassa näkyi selvästi, että Bukowskis järjestää modernin ja nykytaiteen huutokaupat erillään klassisesta taiteesta, kun taas Hagelstam & Co. niputtaa kaiken yhteen yksipäiväiseen huutokauppaan. Hagelstam & Co:n tarjonta näytti moninaisemmalta ja raikkaammalta, koska klassikkojen joukossa oli sekä 1900-luvun modernismia että jonkin verran uudempaa taidetta. Niiden rinnalla 1800-luvun taide alkoi näyttää kaikessa upeudessaankin vaimeammalta ja aiheiltaan tuttuakin tutummalta.

Pieni yllätys oli, että huolimatta Bukowskis’n klassisen huutokaupan tasaisesta – ja jopa tavanomaisesta – tarjonnasta, sesongin kalleimmat klassikot huudettiin kuitenkin Iso Roobertinkadulla ja esimerkiksi syksyn kalleimmat Oscar Kleinehin maalaukset myytiin Bukowskis’lla. Yksi syy hintaeroihin oli teosten koko. Bukowskis’lla oli myytävänä kaksi suurta näyttelyteosta, jotka ovat kuuluneet yhteen Suomen huomattavimmista yksityisistä Kleineh-kokoelmista. Hagelstam & Co. oli puolestaan saanut myyntiin useita pienempiä Kleinehin teoksia. Niistä Hagelstamin yrityskohtaisen tuloksen kärkeen ylsi odotetusti merimaisema Helsingin edustalta (28.000 €), kun taas Bukowskis myi menestyksellisesti Kleinehin ensimmäisen Bretagnen-matkan ja tärkeän Atlantin-purjehduksen aikaan sijoittuvat paraatiteokset (50.000 ja 36.000 €).

Klassisen taiteen ostajat panostivat tänä syksynä tuttuihin, varmoihin ja vakiintuneisiin nimiin. Ennätysmäiset hinnat näyttävät olevan vanhempaa kotimaista taidetta myytäessä ainakin toistaiseksi takana päin, mutta esimerkiksi Akseli Gallen-Kallelan tuotanto yltää epävarmoista tunnelmista huolimatta loistaviin tuloksiin. Se ei ole ihme, sillä hyvätasoiset Gallen-Kallelan maalaukset eivät suinkaan ole jokaisen huutokaupan itsestäänselvyys kuten eivät enää myöskään Albert Edelfelt tai Helene Schjerfbeck, joiden teoksia tuntui vielä 1980-1990-luvuilla riittävän liki jokaisen sesongin päähuutokauppaan.

Vaimeita markkinatunnelmia on Gallen-Kallelan lisäksi kestänyt erittäin hyvin Pekka Halonen. Hänen tuttuina toistuvat aiheensa eivät saa yleisöä lämpenemään, mutta tilanne muuttuu täysin, kun tarjolla on runsaan tuotannon joukosta edukseen erottuvia töitä. Tällä kertaa talvimaisema Tuusulan Halosenniemestä ja ilta-auringon valaisema näkymä Myllykylän sahalta Sortavalasta ylsivät molemmissa huutokauppataloissa klassikoiden Top 5 -listalle. Bukowskis’lla talvimaisema Halosenniemestä asettui 26.000 € hinnalla sijalle neljä. Hagelstam & Co:n huutokaupassa (jossa kaikki hintalistan huiput jäivät alle 30.000 euron eli noin puoleen Bukowskis’n 50.000 euron rajan rikkoneesta listakärjestä) Myllykylän saha oli samalla 26.000 € summalla klassisen kokoelman toiseksi kallein kotimainen maalaus.

Hagelstam & Co:n huutokaupassa neljännen ja viidennen sijan vei suomalainen varhaismodernismi. Harvoin kohdalle osuvan tilaisuuden huippuhankintaan tarjosi Magnus Enckellin merkittävimpiin maalauksiin lukeutuva Bakkantteja. Maalauksen hinta 24.000 € hipoi ansaitusti aiempia, vuonna 1998 saavutettuja ennätyslukemia. Ellen Thesleffin Firenze myytiin niin ikään 24.000 eurolla. Ostajan ajoitus oli loistava. Vaikka kyseessä oli hyvin pienikokoinen maalaus, menneiden vuosien korkeimmat Thesleff-noteeraukset ovat olleet reilusti enemmän ja viidenkymmenen tuhannen euron ylitys on ollut taidemarkkinoiden lihavina vuosina Thesleffin suurempien teosten kohdalla pikemminkin sääntö kuin poikkeus.

9304532_fullsize9304644_fullsize-19315653_fullsize
Bukowskis, klassisen taiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Akseli Gallen-Kallela, Alaston malli, 1887, 52.000 € (lähtö 20.000-25.000)
2. Oscar Kleineh, Ankkurissa (Tyven), 50.000 € (lähtö 40.000-60.000)
3. Oscar Kleineh, Laskuvesi Douarnenez’n rannalla, 36.000 € (lähtö 40.000-60.000)
4. Pekka Halonen, Talvimaisema, 1908, 26.000 € (lähtö 10.000-15.000)
5. Eero Järnefelt, Perhe retkellä, 1913, 22.000 € (lähtö 8.000-10.000)
syksyn 2014 viisi kalleinta yhteensä 186.000,- € (summa ilman huutokauppakuluja)
(kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 234.000 €)
9304226_fullsize9311601_fullsize

6892h-0000016895h-0000736895h-000105
Hagelstam & Co, klassisen taiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Oscar Kleineh, Purjeveneitä Helsingin edustalla, 28.000 € (lähtö 20.000)
2. Pekka Halonen, Myllykylä, 1899, 26.000 € (lähtö 18.000)
3. Ferdinand von Wright, Lugnet, 25.000 € (lähtö 30.000)
4. Magnus Enckell, Bakkantteja, 1919, 24.000 € (lähtö 18.000)
5. Ellen Thesleff, Firenze, 1913, 24.000 € (lähtö 20.000)

syksyn 2014 viisi kalleinta yhteensä 127.000,- € (summa ilman huutokauppakuluja)
(kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 84.500 €)
6895h-0000716895h-000089

Hinnat kohdillaan Helanderilla

Viikonlopun huutokaupassa Helanderilla taiteen, designin ja pientavaran hinnat asettuivat kohdilleen. Vaikka moni alan toimijoista etenee tällä hetkellä siipi maata myöten ja laman varjoja väistellen, Huutokauppa Helanderilla voi sanoa sekä tarjonnan että tuloksen perusteella, että ainakin Helsingin Hämeentiellä myyjiä, ostajia ja tavaraa näyttää riittävän. Mukavaa, että myös esillepanoon on satsattu. Kokonaisuus mahdollistaa sekä antaumuksellisen penkomisen että visuaalisen fiilistelyn, ja esineyhdistelmistä riittää ideoita kotiin saakka.

Hugo Backmanssonin sekatekniikkateos vuodelta 1920 vaihtoi omistajaa 750 eurolla ja öljyvärimaalaus Tangerista myytiin 950 €. Matti Karppasen riistalinnut vuodelta 1909 meni kaupaksi komeasti 1.500 eurolla ja Eero Järnefeltin harvinainen monotypia 850 €.
4601-164868-4
4868-64868-9
Rut Brykin kahden lintureliefin yhteishinnaksi tuli 1.700 € ja Birger Kaipiaisen koristevati löysi sekin tiensä uuteen kotiin onnistuneesti 1.500 eurolla. Paavo Tynellin messinkivalaisin huudettiin 4.000 € ja Wedgwoodin jasperware-kulho 200 €.
4873-34861-1
4883-24754-13
Hopeinen kahvikalusto vuodelta 1938 vaihtoi omistajaa 700 eurolla ja Tillanderin emaloidut kahvipöydän aterimet alkuperäisessä rasiassa 1.400 €. Lapuan liikkeen tunnuksella koristeltu kahvikalusto kilpailtiin 1.300 euroon, Mannerheimin valokuva ja kirje 650 euroon.
4754-944866-4
502520-14848-3
Huonekalujen huonoksi sanottu menekki ei koskenut ainakaan Boknäsin kirjakaappeja, joita oli tarjolla 12 kappaletta. Loppuhinnat olivat 500-700 euroa kaapilta. Ikoni ja kiotakaappi, riisa moskovalaisin hopealeimoin ostettiin 1.200 € ja Royal Copenhagenin sinivalkoinen uurnapari 190 €. Kiinalaisesta antiikista osa jäi myymättä, osa tuotti oikein hyvän tuloksen. Onnistumisiin voi laskea mm. tämän jadesta tehdyn Bi-kiekon 1.500 € sekä pronssitikarin jadeheloin 3.000 €. Taiteen joukossa oli myös ns. old master -maalauksia, joista tämä vanha alankomainen teos, ns. laatukuva eli genremaalaus, vaihtoi omistajaa 1.250 eurolla. 
4839-134741-54754-16
4444-954444-1004868-29

Omin silmin katsomalla löytyy yllätyksiä ja uniikkeja aarteita

Kannatti käydä Huutokauppa Helanderin näytössä. Aluksi vietin antoisan juttutuokion kiinalaisen antiikin keräilijän kanssa. Taas opin lisää uusia asioita pienistä, tärkeistä yksityiskohdista, joista esineen ikää ja aitoutta voi tarkastella. Kiitos kaikille paikalla olijoille, keräilijälle, hänen vaimolleen, muille kuulijoille ja hyviä kysymyksiä esittäneelle Kavalkadi-lehden toimittajalle.
IMG_6075IMG_6089IMG_6024
Jälleen kerran huomasin myös sen, kuinka tärkeää on katsoa esineitä omin silmin ja kokeilla omin käsin. Kiinalaisten esineiden kohdalle oli varattu oikeaoppisesti käyttöön puuvillahanskat. Vastapestyistäkin käsistä kertyy väistämättä rasva-, hiki-, lika- ja pölyjäämiä, joita arvoesineitä käsiteltäessä pitää välttää. Ne vaikuttavat huokoisten keramiikkaesineiden ja lasitteen pintaan ja saattavat muuttaa sitä, kerryttää pintaan salakavalasti läikkiä, sormenjäkiä, ei-toivottua kiiltoa ja muuttaa esim. mattapintaisen veistoksen väriä, kuluttaa pois alkuperäistä väriä ja patinaa jne.
4444-994855-24868-9
Ensimmäinen ahaa-elämys omin silmin näkemisessä oli oheisessa kuvassa näkyvä lystikäs sammakkovati. Voisitko kuvan perusteella päätellä, että se on aivan ohutta keramiikkaa?

Ilman kurkistusta esineiden pohjaan en olisi myöskään voinut aavistaa, että kuvassa vaalean laventelinsävyisenä erottuvien Arabian ”Pikapala” -kupin ja vadin leimassa on vuosiluku 1960. Tuotannon kun mainitaan kaikissa lähteissä alkaneen vasta vuonna 1964. Kupin pohjana oleva Kaj Franckin Teema-mallihan (malli BA) on jo vuodelta 1952 ja vatikin sen alle on suunniteltu 1960, joten vuosi 1960 on aivan mahdollinen. Ehkä joitakin kappaleita tai jotakin väriä valmistettiin jo 1960? Onkohan tämä väri tavallista harvinaisempi? Hieman Raija Uosikkisen Riikikukko-koristeesta poikkeava pyöräkoriste on Gunvor Olin-Grönqvistin käsialaa. Arabian sivuilla mainitaan nimi ”Katie” – voisiko se olla koristeen lempinimi? Tässä siis toinen aina kannattaa katsoa -elämys.

Kolmas aina kannattaa katsoa -hetki koitti Eero Järnefeltin Tuusulan Waseniuksen talon liesi -aiheisen työn ääressä. Luettelossa mainittu monotyp. on kirjoitettu lyijykynällä kuvakentän alle vasemmalle ja signeeraus vastaavasti oikealle. Eli työ on kuin onkin monotypia, mikä tarkoittaa hieman enemmän kuin ”tavallinen” värillinen pehmeäpohjasyövytys. Kyse on siis vieläkin harvinaisemmasta teoksesta kuin ennakkoon odotin – monotypia on näet yksivedos, painolaatalla tehty uniikkiteos!

(Lopputulos oli seuraava: kivikulho, pronssinen uurnapari ja celadon-lasitteinen teekannu jäivät myymättä, sammakkovati 320 €, Pikapala-kupit ja vadit 200 €, Järnefeltin monotypia 850 €)

Helander hemmottelee keräilijää

tarjoamalla tulevan viikonlopun huutokaupassa kohteita saleista, vinteiltä, vitriineistä ja vaatekaapeista. Kutsu aarrejahtiin on soinut, minä poimin runsauden keskeltä muutaman ahaa-elämyksen.
4868-674873-44843-5
4868-34868-9
Tanskan kuninkaallisen posliinitehtaan Royal Copenhagenin Flora Danica on pohjoismaisten astiastojen aatelia. Siksi sen hinnat ovat Ruotsissa ja Tanskassa aivan omaa luokkaansa. Näin tyyristä astiastoa tapaa meillä tavallisesti vain yksittäisinä osina. Hurmaavia ja huippulaadukkaita nekin. Malli kolahtaa myös minuun vaikken kukkaposliinin keräilijä olekaan. Voisin hyvin hankkia tällaisen sen takia, ettei minun kouluaikoinani enää koottu kasvistoja. Flora Dannica perustuu nimittäin kasvitieteelliseen kuvastoon ja siinä kukoistavat Tanskan luonnossa vapaina kasvavat kasvit vuosilta 1761-1883. Astiastoon suunniteltiin noin 1800 osaa ja sitä käytetään koko komeudessaan yhä Kööpenhaminan Christiansborgin valtiollisilla illallisilla. Flora Danicaa valmistettiin ensin vuosina 1790-1803, uudelleen tuotantoon se otettiin 1862. Sitä saa tehtaalta edelleen, jos kukkaronnyörit riittävät. (Pienen tarjoiluvadin loppuhinta 300 €)
Hyvä vaihtoehto kuninkaalliselle kukkaloistolle Helena Tynellin Lintupuu. Maljakko on saanut nimensä kaiverretusta koristeaiheesta. Tyyli on 1950-lukua. (Loppuhinta 830 €)

Neuvostoaikana venäläisen antiikin aarreaittoja olivat komissiokaupat. Niistä löytyi kirjankuvituksia, kirjankansia ja nuottivihkoja upein art nouveau & Mir Iskusstva -ryhmän tyylisin kansilehdin sekä runovihkoja avantgardistisin kuvituksin. Silloin niitä ei rohjennut rajan yli tuoda, mutta näkemäni sai minut arvostamaan Venäjän keisariajan kuvitustyötä ja käyttögrafiikkaa, kuten tätä kirjaa vuodelta 1902 hurmaavine kansineen. Kukahan keksi poimia tämän kirjahyllystä huutokauppaan? (Runokirjan loppuhinnaksi tuli 40 €)

Klassikkotaiteesta voisi nostaa esiin mm. Elias Muukan järvimaiseman ja Eero Järnefeltin harvinaisen grafiikanlehden. Värillisen pehmeäpohjasyövytyksen aihe on Waseniuksen talon liesi Tuusulasta, Suvirannan naapurustosta. (Muukka myytiin 550 ja Järnefelt 850 eurolla)
2715-274868-106
Mäki Universum IX 19714881-1
Jos hopean imago on sinun silmissäsi ’vanhanaikainen, tummunut ja käyttöesineenä turha’ niin katsopa tätä englantilaista mausteikkoa alustoineen tai pieniä kastikekaatimia puisine kädensijoineen. Muoto on käytännöllinen ja ajaton. Unohda ennakkoluulot ja uskalla yhdistellä, vaikka antamaan hohtoa Ikean seuraan. (Mausteikot alustoineen myytiin 260 ja kastikekannut 200 eurolla)

Tekstiilitaiteilija, professori Oili Mäki on sinisen Universum IX -ryijyn tekijä. Vuonna 1925 syntynyt Mäki on yhä alaa tuntevien arvostama tekstiilityön taitaja. Hän toteutti tekstiilejä ja ryijyjä julkisiin tiloihin mm. Suomen Pankkiin, Eduskuntataloon sekä moniin Suomen konsulaatteihin ja suurlähetystöihin. 1960-luvulla Mäki oli runsaasti esillä USA:ssa mm. näyttelyiden myötä. Hän oli kiinnostunut kalevalaisesta maailmasta ja kirjoitti runojakin. Seuraava sopii mielestäni erinomaisesti Universumin nimeä kantavaan ryijyyn: ”Kuuntele, hiljaisuus puhuu. Planeettain kierrossa aurinko, kuu toistaa kumua sfäärien, kaiken olevan äärien.” (Ryijyn loppuhinta 130 €)

Jos minulla olisi kahvila, ravintola tai pieni toimistoaula – ja jos siinä olisi kivi- tai laattalattia, satsaisin varmasti Alvar Aallon kehittämään ja Arabian tehtaan valmistamaan akustiseen ratkaisuun: onttoihin keramiikkasauvoihin. Nyt tätä mahtavaa akustis-esteettistä ideaa ja sen toimivuutta ei tarvitse mennä kokemaan vain Aallon julkisiin rakennuksiin. Viikonloppuna kolme erää sinisiä sauvoja ja palan modernin suomalaisen arkkitehtuurin historiaa voi hankkia ihan omaan käyttöön. (Kolme erikseen myytyä keramiikkasauvaerää huudettiin 200, 330 ja 200 eurolla)
502520-14754-402247-15
Aidossa huutokaupassa kuuluu aina olla spesiaalitavaraa keräilijöille. Arabian astiasto kantaa Lapuan liikkeen merkkiä, mikä tekee siitä asian harrastajille huikean keräilykohteen.
Tiesitkö, että vielä 1600-luvulla hienot pellavadamastit listattiin perunkirjoihin siinä missä hopeat ja korutkin? Helanderin asiantuntijat ovat olleet tarkkoja ja kenties tietoisia siitä, että Ruotsissa hienoja liinavaatteita on myyty jo pitkään suurissa arvohuutokaupoissa. Tämän kohteen ostaja saa käsityöaarteita kahmalollisen: pitsiä, pellavaa ja useita Dora Jungin suunnittelemia pellavaliinoja. (Kahvikalusto myytiin 1.300 € ja erä tekstiilejä 130 €)
Kalastuksesta kiinnostuneille löytyy useita erilaisia avokeloja. Tämä on minun suosikkini, ABU Ambassadeur. Syynä valintaan ei ole kalastusosaaminen, vaan punainen väri, tyylikäs nahkakotelo sekä se, että lapsena minulla oli ABU:n Nyt nappaa! kalastuskalenteri. (Avokela myytiin 80 eurolla)

(Kaikki kuvien kohteet Huutokauppa Helanderin syyskuun huutokaupassa la-su 13.-14.9.2014.)

Klassisen taiteen top5

Näin sujuivat kevään 2014 klassiset arvohuutokaupat

Siinä missä moderni taide kallistui Hagelstam & Co:n hyväksi, klassinen taide kiritti Bukowskin eduksi. Bukowskilla myydyistä klassisista maalauksista näet jokainen top5:een yltänyt teos oli kalliimpi kuin yksikään Hagelstam & Co:n vastaavalle listalle sijoittunut työ.
Molempien listojen taiteilijavalikoima on mielenkiintoinen. Yhteisenä nimittäjänä vain Pekka Halonen, jonka laatuteokset pääsivät molemmissa huutokauppataloissa mitali- ja pistesijoille. Halosen runsas tuotanto ja melkoisen monilukuinen tarjonta ei siis himmennä taiteilijan parhaimmiston loistoa. Yllättäen juuri Halonen onkin siis yksi tasaisimmin pärjäävistä kultakauden taiteen menestyjistä.
Kaiken kaikkiaan Hagelstam & Co:n kärkikaartia pitävät hallussaan miehet: Halonen, Akseli Gallen-Kallela, Eero Järnefelt ja harvoin myynnissä oleva Gunnar Berndtson. Poikkeuksena joukkoon kiilannut Ellen Thesleff. Bukowskilla johtosijat menivät naisille. Helene Schjerfbeckiä ja Maria Wiikiä säestivät varhaiset Bretagnen kävijät ja meriaiheistaan tunnetut Oscar Kleineh ja Berndt Lindholm.

9079173_fullsize 9047609_fullsize 9079659_fullsize
Bukowskis, klassisen taiteen viisi kalleinta, maalaustaide

(huom! hintoihin lisätään huutokaupakulut)
1. Helene Schjerfbeck, Kahden lapsen muotokuva, 120.000 € (lähtö 125.000)
2. Oscar Kleineh, Tori Vitréssä, Bretagne, 1877, 39.000 € (lähtö 35.000-40.000)
3. Maria Wiik, Nuori tyttö, 1886. 30.000 € (lähtö 12.000-15.000)
4. Pekka Halonen, Kesäidylliä, 23.000 € (lähtö 20.000-25.000)
5. Berndt Lindholm, Satamassa, 22.000 € (lähtö 15.000-20.000)
viisi kalleinta yhteensä 234.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
9076253_fullsize 9079172_fullsize

31799-000002_1 14016h-000001 6846h-000096
Hagelstam & Co, klassisen taiteen viisi kalleinta, maalaustaide
(huom! hintoihin lisätään huutokaupakulut)
1. Pekka Halonen, Talvimaisema, 1914, 20.000 € (lähtö 14.000)
2. Gunnar Berndtson, Lindö, 19.000 € (lähtö 20.000)
3. Ellen Thesleff, Toscana, 1930, 15.500 € (lähtö 15.000)
4. Akseli Gallen-Kallela, Kansanmies, 15.000 € (lähtö 5.000)
5. Eero Järnefelt, Rantamaisema Porkkalasta, 1896, 15.000 € (lähtö 15.000)
viisi kalleinta yhteensä 84.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
32210-000078_1 6566h-000065