Helmet ovat enkelten kyyneliä. Niistä on laulettu, niitä on himoittu. Harvinaisen helmen takia on toisinaan uhrattu elämä – ja toisinaan satumainen summa rahaa. Ainutkertaisimmat helmet ovat hienoimpien timanttien veroisia, ja siksi niitä on aina kuulunut myös kruununkalleuksiin. Suuria helmiä löytyy luonnosta vain harvoin. Luonnonhelmiä niin ikään; myynnissä olevista helmistä noin 90% on viljeltyjä eli ihmisen keinotekoisesti alulle panemia. Tämä itämainen helmi olisi ollut barokkiaikana kuningattaren kadehdittu aarre tai hollantilaisen porvarisnaisen statuksen kruunu.
Itämaisia helmiä saa vain Tyyneltämereltä, Persianlahdelta ja Intian valtamerestä. Roosa sävy on yksi niiden tunnusomainen ja haluttu ominaisuus. Epäsymmetrinen muoto kuuluu niin sanottuihin barokkihelmiin, joiden innoittamana kokonainen tyylisuunta – barokki – sai 1600-luvulla nimensä.
Tämä luonnon synnyttämä ja muovaama, rintakoruun istutettu harvinaisuus myytiin Tukholman Bukowskilla 3.062.000 SEK (noin 337.970,00 €). Yksi merkki arvokorujen arvonnoususta – ja talouden epävarmoista ajoista. Moni uskoo nyt enemmän jalokiviin ja metalleihin kuin pörssiosakkeisiin, saatikka sijoitustileihin.
Nykyajan kansainvälisillä markkinoilla mm. aasialaiset ja arabit osaavat arvostaa helmien kauneutta. Suomessa meillä on omat aarteemme, raakun eli jokihelmisimpukan helmet. Onnellinen se, joka sellaisen löytää. Itse olen saanut pitää kädessäni aitoa kotimaista huippuluokan jokihelmeä kaksi kertaa, kerran Rovaniemellä ja toisen kerran Helsingissä.