Avainsana-arkisto: Lars-Gunnar Nordström

Huutokauppa, Taide, Taidekauppa, taidemarkkinat

Modernin ja nykytaiteen top5

Kommentoi

Näin sujuivat syksyn 2016 modernin ja nykytaiteen arvohuutokaupat

Modernissa taiteessa tullaan käymään seuraava kisa taidehuutokauppojen markkinajohtajan paikasta. Bukowskis on ottanut hyvän etumatkan vakiinnuttamalla modernille ja nykytaiteelle omat huutokauppansa. Työn hedelmät alkavat näkyä. Bukowskis’n syksyn 2016 modernin ja nykytaiteen top5 -listan viidestä taideteoksesta kolme myytiin nykytaiteen Today & Contemporary -huutokaupassa ja kaksi modernin taiteen ja muotoilun Design & Art -huutokaupassa. Kärkisijat top5 -listalla menivät vielä tällä kerralla modernille taiteelle. Nykytaiteen sijoittuminen vahvasti kärkeen lupaa sille Suomessa samaa nousevaa käyrää, jota se on kulkenut jo kotvan aikaa globaaleilla taidemarkkinoilla. Kun mukaan astuvat arvaamattomat muuttujat meneillään olevan taideväärennöskalabaliikin muodossa, taidemarkkinoiden pelastus saattaa löytyä juuri nykytaiteesta, siihen keskityvistä huutokaupoista, siihen erikoistuneista gallerioista ja taiteilijoiden työhuoneista.

Nykytaiteen jälkimarkkinoilla naistaiteilijat ovat vahvoilla. Ei siis ihme, että Hagelstam & Co:n listakärki myytiin lähes täysin jo lokakuussa pidetyssä erillisessä naistaiteilijoiden Women Artists -huutokaupassa. Mutta toimiiko Hagelstam & Co:n nais/mies -jaottelu paremmin kuin Bukowskis’n perinteisempi – ja taitavasti otsikoitu – aikajanajako? Tekevätkö ostajat valintansa sukupuolen mukaan? Etsiikö taiteesta kiinnostunut ensisijassa naistaiteilijaa tai miestaiteilijaa vai sittenkin nykytaidetta, modernia taidetta, klassista taidetta, grafiikkaa, maalaustaidetta, kuvanveistoa, designia?

Huutokauppa Helanderin aiemmin lanseeraama huutokauppaotsikko Mid Century Modern toimii. Sen sateenkaaren alle mahtuvat alavartaloon katsomatta kaikki modernin suomalaisen muotoilun ja kuvataiteen nimet Rut Brykistä Birger Kaipiaiseen, Unto Koistisesta Tove Janssoniin. Klassisessa taiteessa rajaus naistaiteilijoihin on ollut perusteltua. Miesten ja taideakatemiajärjestelmän säätelemässä eurooppalaisessa taidemaailmassa suomalaiset 1800-luvun ja 1800-1900-lukujen vaihteen naiset olivat poikkeuksellinen ja kansainvälisesti kiinnostava ryhmä. Taidehistoriallisessa tutkimuksessa käsite naistaiteilija oli pätevä termi. Sitten taidemarkkinat keksivät naistaiteen lisäarvon. Markkinoinnin sloganina se alkoi toimia kuin häkä. Se houkutteli sijoittamaan uuteen löytöön, naistaiteeseen. Se innosti kilpailemaan hinnoista viimeiseen hengenvetoon saakka. Oltiinhan naistaiteessa jonkin uuden ja erityisen ”sijoituskohteen” jäljillä. Lisäbonuksena se pehmensi miesvaltaisen huutokauppa-alan julkisuuskuvaa. Niin — pehmensi kuten naisrooliin sopii?

Elääkö nais/mies -jaottelun käytössä jäänne huutokauppojen konservatiivisesta ja patriarkaalisesta menneisyydestä? Suomessa tämä menneisyys kummittelee vielä, mutta esimerkiksi länsinaapurissamme Ruotsissa se alkaa olla muisto menneiltä vuosikymmeniltä, jolloin naisia näkyi alalla enemmän sihteereinä ja naistaiteilijoina kuin johtajina. Etenkin nykytaiteessa karsinointi sukupuolen mukaan tuntuu markkinointihakuiselta varsinkin nyt, kun yhteiskunnassamme keskustellaan sukupuolivähemmistöistä ja sukupuolineutraalisuudesta.

Olisiko modernin ja nykytaiteen top5 -listalle sijoittunut Tove Jansson identifioinut itse itsensä nimenomaan naistaiteilijaksi? Tuskin, ainakaan muumihahmoistaan päätellen. Olisiko toinen top5-listan kärkinimi Leena Luostarinen halunnut tulla esitellyksi naistaiteilijana vai taiteilijana? Ehkä jotkut teistä muistavat, miten hänen kynsilakastaan ja merkkivaatteistaan kirjoitettiin taiteilijan elämäntyötä esittelevän näyttelyn yhteydessä (Helsingin Sanomien kuukausiliite 2.2.2013, http://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000002610328.html). Very nice. Omia oppilaitani haluan kannustaa tekemään, taitamaan ja uskaltamaan ilman minkään sukupuoli- ja seksuaali-identiteetin kahleita tiedostaen silti sen, että taidekaupassa voidaan yhä tukeutua nais/mies-taiteilijatarinoihin ja stereotypioihin. Tulevaisuuden tekijöiden keskuudessa se maailma on hitaasti muuttumassa.

Palatkaamme syksyn 2016 huutokauppoihin.

Koska taidetarjonta ja asiakaskunta ovat Suomen kokoisessa maassa väistämättä rajalliset, Hagelstam & Co:n joulukuisen Modern-päähuutokaupan valikoima jäi ilman naisia kalpeaksi: kerma oli kuorittu jo lokakuussa Women Artists -huutokauppassa. Sieltä Hagelstam & Co:n modernin ja nykytaiteen top5 -kärkeen nousivat Eila Hiltunen ja Nina Terno, molemmat syksyn huutokauppojen kuvanveistotarjonnan tapauksia. Jos tarkoituksena on säilyttää Hagelstam & Co:n Modern-huutokaupan imago yhtenä syksyn päätapahtumista, grafiikkaa oli taidevalikoimassa liikaa. Lars-Gunnar Nordström ja Sam Vanni ovat loistavia tekijöitä, mutta jo viitisen serigrafiaa molemmilta olisivat riittäneet viemään hohdon samassa huutokaupassa mukana olevilta maalauksilta. Nyt serigrafioita oli kymmenkunta molempia kohti. Modernin grafiikan ajankohtaisten väärennös-, jäljennös- ja kopiointiongelmien takia valinta ja ajoitus olivat joko harkitsemattomat, hätäiset tai huonot. Myyntivolyymin pumppaamista paremmaksi ne tuskin olennaisesti auttoivat kappalehintojen jäädessä muutamiin satoihin euroihin.

Bukowskis’n tie nonfiguratiivisen taiteen varmana tuloksentekijänä jatkui Edvin Lydénin ja Lars-Gunnar Nordströmin napatessa nimiinsä top5 -kärkikaksikon. Vanhan koulukunnan vanavedessä Jiri Geller piti loistavasti pintansa. ”Dunkelheit IX” -teos kommentoi länsimaisen viihdeteollisuuden tuttua kuva-aihetta ja muunteli sen merkityssisältöä nykypopin tapaan huumorista aina mustaan huumoriin asti. Ostaja taisi oivaltaa, että teollisesti tuotetulta vaikuttavan pinnan taakse kätkeytyy harkittua pitkäjänteistä ja vaativaa käsityötä. Nykytaiteessa ajankohtainen kokemuksellinen suhde taiteeseen sai Bukowskis’lla ansaitun edustajansa ruotsalaisen Peter Frien maalauksesta. Nykytaiteen jälkimarkkinoita vaivaa toisinaan se, etteivät gallerianäyttelyistä valitut parhaat teokset lähde ensimmäisinä uuteen kiertoon. Frien maalaus oli kuitenkin galleriatasoa. Tämä tarkoittaa, että teos olisi todennäköisesti jo ensimyynnin hetkellä saanut vierelleen myyty-tarran ensimmäisten joukossa. Menikö teos Ruotsiin vai jäikö se Suomeen? Se jää arvoitukseksi. Pohjoismaisen nykytaiteen ilmestyminen suomalaisten huutokauppojen modernin ja nykytaiteen top5 -listalle on joka tapauksessa merkki siitä, että markkinat ainakin naapurimaiden välillä toimivat ja pohjoismaista nykytaidetta tunnetaan hyvin meilläkin. Kiitos tästä kuuluu Kiasman ja EMMAn kaltaisille toimijoille, joiden roolia nykytaiteen nousun taustavoimina ei pidä aliarvioida.

10226898_fullsize 10076720_fullsize 10180324_fullsize

10183452_fullsize 10180869_fullsize
Bukowskis, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Edvin Lydén, Vision, 24.800 € (lähtö 8.000-12.000)
2. Lars-Gunnar Nordström, Sommitelma, 18.206 € (lähtö 9.000-12.000)
3. Marjatta Tapiola, Hera koristelee riikinkukon, 16.400 € (lähtö 9.000-12.000)
4. Jiri Geller, Dunkelheit IX, 10.800 € (lähtö 6.000-8.000)
5. Peter Frie, The View Belongs Everyone, 10.300 € (lähtö 10.000-15.000)
Bukowskis, syksyn 2016 viisi kalleinta yhteensä 80.506 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 107.201 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 106.550 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 47.908 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 128.913 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 76.636 € (summa sisältää huutokauppakulut)

55_67 94_85

16_78 90_81 605_1_66
Hagelstam & Co, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Eila Hiltunen, Esiäiti, 22.000 € (lähtö 25.000)
2. Nina Terno, Hevonen, 10.000 € (8.000)
3. Tove Jansson, Satamakuva Douarnenez, 6.000 € (3.000)
4. Leena Luostarinen, Kilpikonna, 6.000 € (8.000)
5. Rafael Wardi, Sisäkuva, 6.000 € (7.000)
Hagelstam & Co., syksyn 2016 viisi kalleinta yhteensä 50.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co., kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 55.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 107.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 56.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 154.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 137.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.com; www.hagelstam.fi
* Otsikkokuva: Bukowskis, Jiri Geller, Dunkelheit IX, 10.800 € (lähtö 6.000-8.000)

Huutokauppa, Taide, Taidekauppa, taidemarkkinat

Modernin ja nykytaiteen top5

Kommentoi

Näin sujuivat kevään 2016 modernin ja nykytaiteen arvohuutokaupat

Loistavia yllätyksiä ja uusia nimiä kärkijoukkoon toivat mukanaan Bukowskis’in kevään 2016 modernin ja nykytaiteen huutokaupat. Bukowskis on tehnyt jo pitkään määrätietoista työtä 1900-luvun kuvataiteen parissa järjestämällä erityisesti niihin rajattuja arvohuutokauppoja. Nyt yritys teki yhden onnistuneen ja kaivatun linjanvedon lisää eriyttämällä Modern & Design ja Contemporary-huutokaupat omiksi konsepteikseen. Tulosten perustella asiakaskunta ilahtui – yhdistetty modernin ja nykytaiteen top5 -lista puhuu puolestaan. Ennätyksiä tehtiin molemmissa Bukowskis’in huutokaupoissa, mutta erityisesti esiin nousi 1900-luvun lopun maalaustaide. Se pääsi nykytaiteen rinnalla kukoistamaan tavalla, jota ei ole suomalaisissa huutokaupoissa pitkiin aikoihin nähty.

Tyrmäävän upeasta Marjatta Tapiolasta tuli odotetusti Bukowskis’in Contemporary -huutokaupan tähti (46.200 €). Huipputasoisia teoksia kuten ”Koira ja Minotauros” tulee näin kovalta taiteilijanimeltä saataville harvoin. Mestariteoksen varjossa ei sovi silti unohtaa Mari Rantasen ja Paul Osipowin nousua aivan uusiin huutokauppalukemiin. Myös Matti Kujasalon 1970-luvun varhainen tuotanto vietiin molemmissa Bukowskis’in huutokapoissa (Modern & Designissa sekä Contemporaryssa) suorastaan käsistä, nekin ennätyshinnoin. Aplodien arvoisiin hetkiin voisi lisätä Erik Enrothin maalauksen ”My Love”. Mahtavan työn hinta nousi kolminkertaiseksi 9.301 euroon (lähtö 3.000). Eivätkä positiiviset tulokset päättyneet tähän, kun Lauri Laine, Henry Wuorila-Stenberg, Alvar Gullichsen, Pauno Pohjolainen, Cris af Enehielm ja Anna-Karin Furunäs valoivat kukin myyntivuorollaan uskoa 1900-luvun ja nykytaiteen jälkimarkkinoiden tulevaisuuteen. Tätä on huutokauppamaailmassa kaivattu: uusia kärkinimiä sekä suomalaisen 1970-1990-lukujen asettumista arvoiseensa asemaan myös kuvataiteen jälkimarkkinoilla.

Kovatasoisessa seurassa Hagelstam & Co:n Modern -huutokaupalle jäi auttamattomasti kakkosrooli. Reidar Särestöniemeen, Sam Vanniin ja Rafael Wardiin nojaava kokoelma oli muutamista positiivisista yrityksistä huolimatta kovin tuttu ja perinteinen. Ilkka Lammin maalauksetkin ovat toistuneet huutokauppojen tarjonnassa jo kauan. Tällä kertaa Lammin ”Aamu” jäi varsinaisessa huutokaupassa myymättä, mutta lienee vaihtanut omistajaa jälkikaupalla, koska Hagelstam & Co:n nettisivuille hinnaksi ilmestyi myöhemmin 18.000 €, lähtöhinnan ollessa 25.000 €. Uudistumisen tarpeesta vihjaa se, että Hagelstam & Co:n top5 -listalle kiilasi tuiki tuttujen vaihtoehtojen sijasta harvemmin tarjolla ollevia nimiä, joille ei löytynyt vastaavaa kilpakumppania Bukowskis’in valikoimasta. Kärkipaikan otti Tove Janssonin muumiaihe. Sitä säestivät hieno Olli Lyytikäisen tussityö ja Nanna Suden öljyvärimaalaus. Listan ilahduttaviin yllättäjiin lukeutui Kimmo Kaivanto, jonka nousua on taidekaupan piirissä jo kotvan aikaa uumoiltu.

Modernin ja nykytaiteen top5 -kokonaistuloksellaan 55.500 € Hagelstam & Co. rojahti taaksepäin kevään 2015 lukemiin. Tulos on karuudessaan vain puolet – jopa alle puolet – viime vuosien totutuista luvuista. Jäikö alkuvuoden omistajuusjärjestelyjä edeltänyt syksyn 2015 top5 -tulos (107.000 €) joutsenlauluksi vai pystyykö Hagelstam & Co. uudistumaan ja nousemaan uuden toimitusjohtajansa Mia Okko-Koskisen ja pääomistajuuden takaisin käsiinsä ottaneen vanhan kapteenin Wenzel Hagelstamin luotsaamana Bukowskis’in haastajaksi modernin ja nykytaiteen välittäjänä?
Bukowskis jatkaa modernin ja nykytaiteen kaupassa tasaisen varmoilla tuloksilla (Bukowskis’in top5 tulos 107.201 € oli nyt puolet Hagelstam & Co:n vastaavaa, 55.500 €, korkeampi ). Yrityksen johtoportaassa saattaa kyteä toiveita yhä kovemmista tulosluvuista, mikä tarkoittaisi entistä ahtaampia aikoja muille samoista kategorioista kilpaileville huutokauppataloille.

Onko modernin ja nykytaiteen jälkimarkkinoilla vielä nousun varaa ja kuinka paljon? Tuovatko loistavat tulokset vanavedessään yhä parempaa tarjontaa? Minkä huutokauppatalon myyjät kokevat alan vahvimmaksi toimijaksi Suomessa? Se, joka nappaa itselleen modernin ja nykytaiteen kakun, nappaa samalla ison siivun huutokauppamarkkinoiden tulevaisuudesta. Kisa niiden herruudesta ei ole yhtä tasaväkinen kuin kisa klassisen taiteen johtoasemasta. Tänä keväänä Bukowskis voitti pelin uudella huutokauppastrategiallaan. Edelläkävijän asema on herkullinen, koska kuka tahansa saman huutokauppajaon (moderni taide / nykytaide) tekevä firma joutuu myöntymään jäljessäastujan rooliin. Selän takana saattaa kuitenkin piillä yllätyksiä, eivätkä ne välttämättä ole odotettavissa Helsingin ydinkeskustan suunnalta.

9967624_fullsize 9868906_fullsize

9933970_fullsize 9916226_fullsize 9916197_fullsize
Bukowskis, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Reidar Särestöniemi,  Kuu ja kalalampi, 46.200 € (lähtö 25.000)
2. Marjatta Tapiola, Koira ja Minotauros, 18.200 € (lähtö 10.000)
3. Mari Rantanen, One Side of Paradise, 15.400 € (lähtö 3.000)
4. Matti Kujasalo, Järjestys, 15.200 € (lähtö 4.000)
5. Paul Osipow, Paradisen View, 12.201 € (lähtö 5.000)
Bukowskis, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 107.201 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 106.550 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 47.908 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 128.913 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 76.636 € (summa sisältää huutokauppakulut)

36757-000001_1 24607a-000001_1 37054-000001

36503-000001_1 33983-000045_1
Hagelstam & Co, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Tove Jansson, Tervetulos röntgeniin!, 16.000 € (lähtö 5.000)
2. Lars-Gunnar Nordström, Sommitelma, 12.000 € (lähtö 8.000)
3. Olli Lyytikäinen, H.C. Andersen, tussi, 10.000 € (lähtö 5.000)
4. Nanna Susi, Allas puutarhassa, 9.000 € (lähtö 7.000)
5. Kimmo Kaivanto, Hommage à Pransu, 8.500 € (lähtö 8.000)
Hagelstam & Co., kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 55.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co., syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 107.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 56.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 154.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 137.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.com; www.hagelstam.fi
* Otsikkokuva: Bukowskis, Marjatta Tapiola, Koira ja Minotauros, myyty 18.200 € (lähtö 10.000)

Huutokauppa, Keräily, Taide

Modernin ja nykytaiteen top5

Kommentoi

Näin sujuivat kevään 2015 modernin ja nykytaiteen arvohuutokaupat

Vaikka huutokauppojen modernilla puolella oli kevään aikana vipinää, top5 -tulos painui yllättäen sekä Bukowskis’lla että Hagelstam & Co:lla viidenkymmenen tuhannen euron tietämiin. Vielä syksyllä vastaavasta tulostaantumasta ei ollut tietoakaan, kun molemmat huutokauppatalot ampaisivat viidellä kalleimmalla modernin ja nykytaiteen teoksella reilusti yli sadantuhannen euron.

Tarjonnan olisi luullut sytyttävän nytkin, marssittihan Bukowskis myyntiin hyvän kokoelman modernia taidetta ja Hagelstam & Co. vastasi haasteeseen vahvalla kokonaisuudella ja huikealla Ole Kandelin -kokoelmalla. Kaiken kaikkiaan Hagelstam & Co:n näyttää jatkavan keskittymistä 1900-luvun modernismiin, kun taas Bukowskis on ottanut myös nykytaiteen napakasti haltuun. Valikoima Bukowskis’lla oli totuttuun tapaan laaja-alainen ja kekseliäs. Joukosta löytyi esimerkiksi Tommi Toijan ajankohtainen Bad Boy, joka sijoittuikin tuloksissa kärkiviisikkoon. Läpileikkauksen nykytaiteeseen ja sen lähihistoriaan tarjosivat muun muassa Samuli Heimonen, Robert Lucander, Anne Tompuri, Marjatta Tapiola, Marika Mäkelä ja Raili Tang. Edesmennyt Leena Luostarinen nousi odotetusti kärkiviisikon ykköseksi. Vahvan aseman taiteen halutuimpina niminä säilyttivät edelleen Lars-Gunnar Nordström ja Laila Pullinen.

Hagelstam & Co:n modernin taiteen menestystä kannatteli vain muutama nimi. Kolme kärkisijaa nappasi ansaitusti Ole Kandelin. Omaperäinen, aikaansa edellä ollut modernismi juhli listalla myös Birger Carlstedtin ja Sulho Sipilän muodossa. Herkkuja riitti vaativalle keräilijälle. Hintojen nousukiitoa jarrutteli korkeintaan se, että Kandelin, Sipilä ja Carlstedt ovat enemmänkin taiteen ammattilaisten ja tosiharrastajien kuin suuren yleisön taiteilijoita. Varjon hyvän kokonaisuuden ylle heitti se, että valikoimaa oli täydennetty reippaalla kädellä litografioilla. Täydennys sai surkuhupaisan sävyn, kun moni litografiaksi luetteloitu teos olikin todellisuudessa serigrafia. Grafiikka ei ole vain painettua kuvaa, vaan taidetta, jossa tekniikat poikkeavat toisistaan ja niillä on eronsa siinä missä maalaustaiteessakin. Kivipainon ja silkkipainon ero on niin asiantuntijan kuin taiteenkeräilijänkin silmissä varsin merkitsevä.

Mitattiinpa kevään tuloksia modernin taiteen ja nykytaiteen osalta top5:llä tai top10:llä, Bukowskis’n ja Hagelstam & Co:n tulokset ovat yhdensuuntaiset. Lyhyen aikavälin kehitys on molemmissa yrityksissä reippaasti laskusuunnassa, mutta pitkälle vietyjä johtopäätöksiä ei vielä kannata tehdä. Pari seuraavaa sesonkia näyttävät, kuinka paljon pudotuksessa on kyse kysynnän ja tarjonnan vaihteluista ja kuinka paljon siitä on seurausta epävarmasta markkinatilanteesta.

Loppuhinnat toki nousivat tasaisesti lähtöarvioiden tasosta. Lukujen vertailu ei kuitenkaan tässä kohdin vastaa koko totuutta, sillä lähtö- ja loppuhinnan välinen ero ei yksiselitteisesti indikoi kiinnostuksen ja kilpailun määrää. Jos arvio on asetettu taktisesti odotushorisontin alle, vasarahinnan hivuttautuminen vain reaalitasolle voi näyttää hinnan nousulta. Taidekaupan todellinen tila paljastuu lukujen takaa pidemmällä aikavälillä, mutta jo nyt niistä voi lukea myyjien ja ostajien odottavan asenteen. Suunta meillä on ainakin hetkeksi kääntynyt toisaalle kuin Tukholmassa, jossa moderni ja nykytaide jatkavat nousukiitoaan. Edes huipputeokset eivät tavoita nyt ennätyslukemia suomalaisissa huutokaupoissa. Taloudellisen epävarmuuden ohella se antaa miettimisen arvoisen signaalin taidemarkkinoiden ja taiteenkeräilyn tilasta Suomessa. Ostajalle ja keräilijälle tämä on otollista aikaa taidehankintoihin ja kokoelman kartuttamiseen. Vaarana tietysti on, että ruotsissakin kysytyt suomalaisnimet alkavat kellua markkinoille lahden taa.

10500€ 10006€ 10002€
8800€ 8600€
Bukowskis, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Leena Luostarinen, Kaksi leijonaa, 10.500 € (lähtö 5.000)
2. Lars-Gunnar Nordström, Dimensionell formation,  10.006 € (lähtö 8.000)
3. Laila Pullinen, Muodot, 10.002 € (lähtö 6.000)
4. Reidar Särestöniemi, Syyspakkanen varvikossa, 8.800 € (lähtö 6.000)
5. Tommi Toija, Paha Poika, 8.600 € (lähtö 4.000)
Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 47.908 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 128.913 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 76.636 € (summa sisältää huutokauppakulut)

bubbling under
6. Olli Lyytikäinen, Päätös, 8.400 € (lähtö 3.500)
7. Lauri Ahlgrén, Sankarien tanssi, 8.200 € (lähtö 5.000)
8. Robert Lucander, Dramatisch hohe Konzentrationen, 8.190 € (lähtö 3.000)
9. Juhani Linnovaara, Outo kukka, 8.000 € (lähtö 8.000)
10. Lars-Gunnar Nordström, Dimension II, 7.505 € (lähtö 4.000)
Bukowskis, kevään 2015 kymmenen kalleinta yhteensä 88.203 € (summa ilman huutokauppakuluja)

33851-000020 34429-000002 34429-000001
33851-000029 34429-000003
Hagelstam & Co, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Ahti Lavonen, Plastinen kompositio, 14.500 € (lähtö 10.000)
2. Ole Kandelin, Tanssi, 12.000 € (lähtö 10.000)
3. Ole Kandelin, Keskustelijat, 16.000 € (lähtö 10.000)
4. Birger Carlstedt, Sommitelma, 8.000 € (lähtö 5.000)
5. Ole Kandelin, Hahmo 6.000 € (lähtö 6.000)
Hagelstam & Co., kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 56.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 154.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 137.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

bubbling under
6. Sam Vanni, Sommitelma, 5.500 € (lähtö 2.000)
7. Michael Schilkin, Hirvi, 5.500 € (lähtö 3.000)
8. Anitra Lucander, Muusikot, 5.500 € (lähtö 4.000)
9. Sulho Sipilä, Asetelma, 5.400 € (lähtö 5.000)
10. Sulho Sipilä, Katukuva, 5.400 € (lähtö 3.000)
Hagelstam & Co., kevään 2015 kymmenen kalleinta yhteensä 83.800 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.com; www.hagelstam.fi

Huutokauppa, Keräily, Taide

Taide muuttaa kurssia

2 kommenttia

1900-luku on mennyt vuosisata ja sen modernin taiteen ilmiötkin ovat jo historiaa eli otollisia kohteita taiteen keräilijöille. Suomalaisen maiseman ekspressiiviset tulkinnat tummissa syvissä sävyissään eivät sytytä taidemarkkinoilla niin kuin nonfiguratiivisen taiteen edustajat. Ei-esittävää maalausta kohtaan tunnettu kiinnostus näyttää kasvavan tasaiseen tahtiin. Myös muutamat 1800-luvun nimet menestyvät toki yhä, kun tarjolla on lahjakas, taitava ja ihailtu tekijä.
Lauantaina 7.3.2015 Huutokauppa Helanderilla 1800-luvun menestyjä oli ansaitusti Elin Danielson-Gambogi. Huomaatko Ompelevan naisen fantastiset väriaksentit? Punaista ikkunalla olevissa valkoisissa kankaissa ja poskilla. Sinistä hameessa, hihansuussa ja hilkan nauhassa. Siniharmaita varjosävyjä ikkunanpuitteissa, lasin takana olevan verhon nauhassa, hilkassa ja kauluksessa.
5604-14
Mallilla on bretagnelainen asu, mutta nenänpään takia mietin yhä, mahtaako hän olla ranskalainen vai Bretagnesta tuotuun asuun pukeutunut taiteilijan sisko Tytty (Ahonius). Vuonna 1863 syntynyt Tytty olisi ollut maalaustyön aikoihin 1880-luvulla parikymppinen nuori nainen. Upean pikkuruisen maalauksen hinnaksi kisailtiin 7.500 €
5000-912580-335244-51
Muita huutokaupan vahvoja nimiä oli mm. Pentti Nässling, 1.200 €. Toinen positiivinen noteeraus tehtiin Jaakko Somersalosta, 650 €. Oma suosikkini abstraktin taiteen kokoelmassa oli Lars-Gunnar Nordströmin pieni varhainen grafiikanvedos vuodelta 1954, numeroitu 21/99, 150 €.
Hugo Backmanssonin iltatunnelma Katajanokan suunnasta Helsingin kauppatorille ja tähtitornin mäelle päin myytiin 850 €.
Hinta-laatu suhteeltaan ostajan markkinat osuivat Onni Ojan varhaiskauteen. Markkinoilla liikkuvan tasaväkisen tuotannon kuluttaman Ojan värimaalauksen sai kohtuuhintaan, aihe Helsingistä, Kallion kirkko 300 €.
5604-125604-95604-13
Hieno hankinta oli myös Ilmari Aallon ronskeilla siveltimenvedolla maalattu Maisema, 370 €. Maalaus vuodelta 1921 on aikansa verevintä marraskuulaista ekspressionismia. Edellisenä vuonna Aalto oli nähnyt Pariisissa van Goghin ja Cézannen maalauksia, ja vielä 1920-luvun alussa hänen ilmaisuvoimansa kukoisti. Onkohan aihe Suursaarelta? Modernismin uranuurtajana Aalto on hieno lisä suomalaisia 1900-luvun alun maalauksia keräävän taiteenystävän kokoelmaan. Olihan hän 1910-luvun puolivälissä myös yksi kotimaisen kubismin edelläkävijöistä.

Huutokauppa, Taide

Modernin ja nykytaiteen top5

Kommentoi

Näin sujuivat syksyn 2014 modernin ja nykytaiteen arvohuutokaupat

Taidehuutokaupoissa teosvalikoiman ja kysynnän painopiste on vuosi vuodelta siirtynyt yhä enemmän moderniin ja nykytaiteeseen. Suunta on sama niin kansainvälisillä markkinoilla, Ruotsissa kuin Suomessakin. Moderni ja nykytaide muodostavat yhä useammin suurimman osan huutokauppojen tuloksesta, ja suunta jatkaa hitaasti mutta varmantuntuisesti nousuaan.

Bukowskis toi tänä syksynä tarjolle sesongin monipuolisimman ja kattavimman modernin ja nykytaiteen kokoelman. Varsinkin nykytaiteen nimilista oli laajuudessaan omaa luokkaansa. Ajankohtaisia olivat mm. Tove Janssonin Muumi-aiheiset maalaukset ja omakuva, oman aikansa klassikkoja edustivat mm. Kiasman kokoelmista tutut Marianna Uutinen ja Susanne Gottberg ja kiinnostavia nykytekijöitä mm. Samuli Heimonen, Anna Tuori, Katja Tukiainen ja Sampsa Sarparanta. Heidän lisäkseen moninaisessa valikoimassa olivat mukana niin Gösta Diehl, Rafael Wardi, Göran Augustson, Lauri Ahlgrén, Jorma Hautala, Matti Kujasalo, Jussi Niva ja Marjatta Tapiola kuin Viggo Wallensköld, Cris af Enehielm, Kaj Stenwall, Mauno Kivioja, Alpo Jaakola, Kuutti Lavonen ja Fritz Jakobsson. Läheskään kaikki teokset eivät käyneet nihkeässä ja epäröivässä markkinatilanteessa kaupaksi, mutta ote oli freesi, rohkeasti etsivä ja kokeileva. Tämä ilahduttaa taiteen ystävää ja kertoo siitä, että yritys seuraa nykytaiteen kenttää ajan hermolla.

Hagelstam & Co:n modernin ja nykytaiteen valikoima oli teosmäärältään puolet niukempi ja taiteilijavalikoimaltaan suppeampi, Bukowskis’iin verrattuna jopa mielikuvitukseton. Tove Janssonin ajankohtaisuus oli pantu merkille, mutta myytävänä oli maalausten sijasta lähinnä Muumi-aiheisia kirjoja. Suomen taiteen keskeisistä tekijöistä puuttui monia Bukowskis’lla tarjolla olleita nimiä 1960-70-luvuilta aina 1980-90-luvuille saakka. Silti, jos molempien yritysten lopputulosta mitataan top5:llä, valikoiman määrän, laadun ja monipuolisuuden erot näkyivät yllättävän vähän ja kärki oli molemmilla huutokauppataloilla likimain yhtä kapea.

Sekä Bukowskis’lla että Hagelstam & Co:lla kärkisijat vei Lammi, Lammi ja Lammi. Hagelstam & Co:n tulos lepäsi Ilkka Lammin lisäksi Reidar Särestöniemen sekä Uuden Lastensairaalan hyväksi huutokaupatun Tahtipuikkotaulun varassa. Kolmen kalleimman teoksen jälkeen Hagelstamin hintakärki putosi alle 10.000 ja jatkoi siitä nopeasti alle 5.000 euron. Tähän joukkoon sijoittuivat kokoelman kiinnostavista nimistä mm. Juhani Linnovaara, Leena Luostarinen, Kalervo Palsa, Esko Tirronen ja Kimmo Kaivanto.

Bukowskis top5:een ei sen sijaan ollut asiaa alle kymmenen tuhannen euron loppuhinnalla. Näyttävän veistosvalikoiman kruunasi Laila Pullisen materiaalirinnastuksiltaan ja muodoiltaan aistillinen Marilyn Monroen muisto, ja pienen yllätyksen tarjosi top5:een yltänyt Unto Koistinen. Ehkä 1960-luku on vihdoin löytämässä paikkansa keräilijöiden aarrekartalla?

Kummassakaan huutokauppatalossa kärkisijoille eivät mahtuneet myynnissä olleet neuvostoliittolaiset ja venäläiset modernit ja nykytaiteilijat, joiden esiintupsahtaminen huutokaupoissa vihjaa, että 1980-90-lukujen sijoitushuumassa hankittujen teosten ”tuottoa” kokeillaan nyt kotiuttaa. Ajoitus oli kiintoisa, sillä potentiaalisimman ostajakunnan eli venäläisten ostajien väheneminen on näkynyt Suomen huutokauppamarkkinoilla jo pidemmän aikaa. Ehkä myyjät laskivat länsiostajien varaan tai ehkä he ajattelivat ehtivänsä vielä ennen kuin maailman tapahtumien epäsuotuisan etenemisen ja myöhäiseen syksyyn ajoittuvien huutokauppojen yhteisvaikutus realisoituu. Tulevaisuus näyttää, oliko myyntiajankohta kaukaa viisas vai sittenkin hätiköity.

9166570_fullsize9268881_fullsize9223328_fullsize
Bukowskis, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta
(huom! hinnat ilmoitettu kuluineen)
1. Ilkka Lammi, Minun linnani, 1999, 52.046 € (lähtö 25.000-35.000)
2. Laila Pullinen, Marilyn Monroen muisto, 1965, 26.842 € (lähtö 20.000-30.000)
3. Ilkka Lammi, Vehreydessä, 19.173 € (lähtö 15.000-20.000)
4. Unto Koistinen, Kaunotar, 1968, 18.070 € (lähtö 10.000-15.000)
5. Lars-Gunnar Nordström, Dimensionaalinen sommitelma, 1965, 12.782 € (lähtö 10.000-12.000)
syksyn 2014 viisi kalleinta yhteensä 128.913,- € (summa sisältää huutokauppakulut)
(kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 76.636 €)
9263421_fullsize9250853_fullsize

32259-00000232746-00000219936h-000001
Hagelstam & Co, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Ilkka Lammi, Ajatuksia, 1999, 56.000 € (lähtö 40.000)
2. Reidar Särestöniemi, Turkoosi kuu tunturin laella, 1974, 42.000 € (lähtö 30.000)
3. Tahtipuikkotaulu, 41.000 (teokselle ei ilmoitettu lähtöhintaa)
4. Reidar Särestöniemi, Kylä Pohjoisen Jäämeren rannalla, 1973, 9.000 € (lähtö 12.000)
5. Juhana Blomstedt, Leijan suunnittelija, 6.000 € (lähtö 2.000)
syksyn 2014 viisi kalleinta yhteensä 154.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
(kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 137.500 €)
33530-00000133310-000001

Huutokauppa, Taide

Modernin ja nykytaiteen top5

Kommentoi

Näin sujuivat kevään 2014 modernin ja nykytaiteen arvohuutokaupat

Kevään huutokauppojen taidepuolella modernin taiteen myynti kääntyi Hagelstam & Co:n voitoksi. Menestys oli kylläkin kahden nimen varassa, kun tuplapaikat listalla veivät Ilkka Lammi ja Reidar Särestöniemi. Bukowskis tarjosi laajemman kattauksen nykytaidetta, mutta kärkisijat poimi sielläkin 1900-luvun moderni maalaustaide. Mainitsemisen arvoinen on silti esim. Anna Tuorin hieno huutokauppanoteeraus maalauksesta vuodelta 2005, kuluineen Bukowskilla 10.225 €. Sillä olisi irronnut viides sija Hagelstam & Co:n top5- listalla. Nyt naisenergia nousivat edustamaan Bukowskilla Leena Luostarinen sekä Hagelstam & Co:lla Ateneumin näyttelyn ja juhlavuoden ansiosta ajankohtainen Tove Jansson.

Figuratiivisuus, yhtymäkohta esittävään aiheeseen, on molempien listojen hallitseva piirre. Poikkeuksena Bukowskin kolme kärkisijaa napannut Lars-Gunnar Nordström. Kolmen konkreettisen sommitelman johtotroikka uhmaa kaikkia totunnaisuuksia. Taantuma nostaa yleensä esittävän taiteen suosiota, kun taas nousukausi panee vauhtia ei-esittivään. Ne rohkeat, jotka uskaltavat olla laskematta varman päälle, uskovat lamankaudenkin äärellä abstraktiin taiteeseen. ”Nubbenin” kolmoisvoitto on siis hyvä merkki. Se valaa uskoa taidemarkkinoiden tulevaisuuteen ja saattaa koitua sijoittajalleen oivalliseksi satsaukseksi.

9007313_fullsize 9007312_fullsize 9025064_fullsize
Bukowskis, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta, maalaustaide
(huom! hinnat ilmoitettu kuluineen)
1. Lars-Gunnar Nordström, Dimensionaalinen funktio, 1965, 20.910 € (lähtö 15.000-20.000)
2. Lars-Gunnar Nordström, Sommitelma, 1958, 18.533 € (lähtö 5.000-8.000)
3. Lars-Gunnar Nordström, Sommitelma, 13.548 € (lähtö 6.000-8.000)
4. Juhani Linnovaara, Lajinsa viimeinen, 1979-1981, 12.142 € (lähtö 7.000-9.000)
5. Leena Luostarinen, Ofelian kuolema, 1987, 11.503 € (lähtö 6.000-7.000)
viisi kalleinta yhteensä 76.636 € (summa sisältää huutokauppakulut)
9018994_fullsize 9024522_fullsize

32333-000001_1 31717-000001_1 32259-000001_1
Hagelstam & Co, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta, maalaustaide
(huom! hintoihin lisätään huutokaupakulut)
1. Ilkka Lammi, Alaston metsässä, 1998, 42.000 € (lähtö 8.000)
2. Tove Jansson, Omakuva, 1937 36.000 € (lähtö 8.000)
3. Ilkka Lammi, Nukkuvat eivät teeskentele, 1999, 32.000 € (lähtö 35.000)
4. Reidar Särestöniemi, Lapin aurinko, 1980, 18.000 € (lähtö 16.000)
5. Reidar Särestöniemi, Huhtikuu, 1965, 9.500 € (lähtö 8.000)
viisi kalleinta yhteensä 137.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
24706h-000003_1 30594-000001_1