Avainsana-arkisto: taidemarkkinat

Modernin ja nykytaiteen top5

Näin sujuivat syksyn 2016 modernin ja nykytaiteen arvohuutokaupat

Modernissa taiteessa tullaan käymään seuraava kisa taidehuutokauppojen markkinajohtajan paikasta. Bukowskis on ottanut hyvän etumatkan vakiinnuttamalla modernille ja nykytaiteelle omat huutokauppansa. Työn hedelmät alkavat näkyä. Bukowskis’n syksyn 2016 modernin ja nykytaiteen top5 -listan viidestä taideteoksesta kolme myytiin nykytaiteen Today & Contemporary -huutokaupassa ja kaksi modernin taiteen ja muotoilun Design & Art -huutokaupassa. Kärkisijat top5 -listalla menivät vielä tällä kerralla modernille taiteelle. Nykytaiteen sijoittuminen vahvasti kärkeen lupaa sille Suomessa samaa nousevaa käyrää, jota se on kulkenut jo kotvan aikaa globaaleilla taidemarkkinoilla. Kun mukaan astuvat arvaamattomat muuttujat meneillään olevan taideväärennöskalabaliikin muodossa, taidemarkkinoiden pelastus saattaa löytyä juuri nykytaiteesta, siihen keskityvistä huutokaupoista, siihen erikoistuneista gallerioista ja taiteilijoiden työhuoneista.

Nykytaiteen jälkimarkkinoilla naistaiteilijat ovat vahvoilla. Ei siis ihme, että Hagelstam & Co:n listakärki myytiin lähes täysin jo lokakuussa pidetyssä erillisessä naistaiteilijoiden Women Artists -huutokaupassa. Mutta toimiiko Hagelstam & Co:n nais/mies -jaottelu paremmin kuin Bukowskis’n perinteisempi – ja taitavasti otsikoitu – aikajanajako? Tekevätkö ostajat valintansa sukupuolen mukaan? Etsiikö taiteesta kiinnostunut ensisijassa naistaiteilijaa tai miestaiteilijaa vai sittenkin nykytaidetta, modernia taidetta, klassista taidetta, grafiikkaa, maalaustaidetta, kuvanveistoa, designia?

Huutokauppa Helanderin aiemmin lanseeraama huutokauppaotsikko Mid Century Modern toimii. Sen sateenkaaren alle mahtuvat alavartaloon katsomatta kaikki modernin suomalaisen muotoilun ja kuvataiteen nimet Rut Brykistä Birger Kaipiaiseen, Unto Koistisesta Tove Janssoniin. Klassisessa taiteessa rajaus naistaiteilijoihin on ollut perusteltua. Miesten ja taideakatemiajärjestelmän säätelemässä eurooppalaisessa taidemaailmassa suomalaiset 1800-luvun ja 1800-1900-lukujen vaihteen naiset olivat poikkeuksellinen ja kansainvälisesti kiinnostava ryhmä. Taidehistoriallisessa tutkimuksessa käsite naistaiteilija oli pätevä termi. Sitten taidemarkkinat keksivät naistaiteen lisäarvon. Markkinoinnin sloganina se alkoi toimia kuin häkä. Se houkutteli sijoittamaan uuteen löytöön, naistaiteeseen. Se innosti kilpailemaan hinnoista viimeiseen hengenvetoon saakka. Oltiinhan naistaiteessa jonkin uuden ja erityisen ”sijoituskohteen” jäljillä. Lisäbonuksena se pehmensi miesvaltaisen huutokauppa-alan julkisuuskuvaa. Niin — pehmensi kuten naisrooliin sopii?

Elääkö nais/mies -jaottelun käytössä jäänne huutokauppojen konservatiivisesta ja patriarkaalisesta menneisyydestä? Suomessa tämä menneisyys kummittelee vielä, mutta esimerkiksi länsinaapurissamme Ruotsissa se alkaa olla muisto menneiltä vuosikymmeniltä, jolloin naisia näkyi alalla enemmän sihteereinä ja naistaiteilijoina kuin johtajina. Etenkin nykytaiteessa karsinointi sukupuolen mukaan tuntuu markkinointihakuiselta varsinkin nyt, kun yhteiskunnassamme keskustellaan sukupuolivähemmistöistä ja sukupuolineutraalisuudesta.

Olisiko modernin ja nykytaiteen top5 -listalle sijoittunut Tove Jansson identifioinut itse itsensä nimenomaan naistaiteilijaksi? Tuskin, ainakaan muumihahmoistaan päätellen. Olisiko toinen top5-listan kärkinimi Leena Luostarinen halunnut tulla esitellyksi naistaiteilijana vai taiteilijana? Ehkä jotkut teistä muistavat, miten hänen kynsilakastaan ja merkkivaatteistaan kirjoitettiin taiteilijan elämäntyötä esittelevän näyttelyn yhteydessä (Helsingin Sanomien kuukausiliite 2.2.2013, http://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000002610328.html). Very nice. Omia oppilaitani haluan kannustaa tekemään, taitamaan ja uskaltamaan ilman minkään sukupuoli- ja seksuaali-identiteetin kahleita tiedostaen silti sen, että taidekaupassa voidaan yhä tukeutua nais/mies-taiteilijatarinoihin ja stereotypioihin. Tulevaisuuden tekijöiden keskuudessa se maailma on hitaasti muuttumassa.

Palatkaamme syksyn 2016 huutokauppoihin.

Koska taidetarjonta ja asiakaskunta ovat Suomen kokoisessa maassa väistämättä rajalliset, Hagelstam & Co:n joulukuisen Modern-päähuutokaupan valikoima jäi ilman naisia kalpeaksi: kerma oli kuorittu jo lokakuussa Women Artists -huutokauppassa. Sieltä Hagelstam & Co:n modernin ja nykytaiteen top5 -kärkeen nousivat Eila Hiltunen ja Nina Terno, molemmat syksyn huutokauppojen kuvanveistotarjonnan tapauksia. Jos tarkoituksena on säilyttää Hagelstam & Co:n Modern-huutokaupan imago yhtenä syksyn päätapahtumista, grafiikkaa oli taidevalikoimassa liikaa. Lars-Gunnar Nordström ja Sam Vanni ovat loistavia tekijöitä, mutta jo viitisen serigrafiaa molemmilta olisivat riittäneet viemään hohdon samassa huutokaupassa mukana olevilta maalauksilta. Nyt serigrafioita oli kymmenkunta molempia kohti. Modernin grafiikan ajankohtaisten väärennös-, jäljennös- ja kopiointiongelmien takia valinta ja ajoitus olivat joko harkitsemattomat, hätäiset tai huonot. Myyntivolyymin pumppaamista paremmaksi ne tuskin olennaisesti auttoivat kappalehintojen jäädessä muutamiin satoihin euroihin.

Bukowskis’n tie nonfiguratiivisen taiteen varmana tuloksentekijänä jatkui Edvin Lydénin ja Lars-Gunnar Nordströmin napatessa nimiinsä top5 -kärkikaksikon. Vanhan koulukunnan vanavedessä Jiri Geller piti loistavasti pintansa. ”Dunkelheit IX” -teos kommentoi länsimaisen viihdeteollisuuden tuttua kuva-aihetta ja muunteli sen merkityssisältöä nykypopin tapaan huumorista aina mustaan huumoriin asti. Ostaja taisi oivaltaa, että teollisesti tuotetulta vaikuttavan pinnan taakse kätkeytyy harkittua pitkäjänteistä ja vaativaa käsityötä. Nykytaiteessa ajankohtainen kokemuksellinen suhde taiteeseen sai Bukowskis’lla ansaitun edustajansa ruotsalaisen Peter Frien maalauksesta. Nykytaiteen jälkimarkkinoita vaivaa toisinaan se, etteivät gallerianäyttelyistä valitut parhaat teokset lähde ensimmäisinä uuteen kiertoon. Frien maalaus oli kuitenkin galleriatasoa. Tämä tarkoittaa, että teos olisi todennäköisesti jo ensimyynnin hetkellä saanut vierelleen myyty-tarran ensimmäisten joukossa. Menikö teos Ruotsiin vai jäikö se Suomeen? Se jää arvoitukseksi. Pohjoismaisen nykytaiteen ilmestyminen suomalaisten huutokauppojen modernin ja nykytaiteen top5 -listalle on joka tapauksessa merkki siitä, että markkinat ainakin naapurimaiden välillä toimivat ja pohjoismaista nykytaidetta tunnetaan hyvin meilläkin. Kiitos tästä kuuluu Kiasman ja EMMAn kaltaisille toimijoille, joiden roolia nykytaiteen nousun taustavoimina ei pidä aliarvioida.

10226898_fullsize 10076720_fullsize 10180324_fullsize

10183452_fullsize 10180869_fullsize
Bukowskis, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Edvin Lydén, Vision, 24.800 € (lähtö 8.000-12.000)
2. Lars-Gunnar Nordström, Sommitelma, 18.206 € (lähtö 9.000-12.000)
3. Marjatta Tapiola, Hera koristelee riikinkukon, 16.400 € (lähtö 9.000-12.000)
4. Jiri Geller, Dunkelheit IX, 10.800 € (lähtö 6.000-8.000)
5. Peter Frie, The View Belongs Everyone, 10.300 € (lähtö 10.000-15.000)
Bukowskis, syksyn 2016 viisi kalleinta yhteensä 80.506 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 107.201 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 106.550 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 47.908 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 128.913 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 76.636 € (summa sisältää huutokauppakulut)

55_67 94_85

16_78 90_81 605_1_66
Hagelstam & Co, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Eila Hiltunen, Esiäiti, 22.000 € (lähtö 25.000)
2. Nina Terno, Hevonen, 10.000 € (8.000)
3. Tove Jansson, Satamakuva Douarnenez, 6.000 € (3.000)
4. Leena Luostarinen, Kilpikonna, 6.000 € (8.000)
5. Rafael Wardi, Sisäkuva, 6.000 € (7.000)
Hagelstam & Co., syksyn 2016 viisi kalleinta yhteensä 50.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co., kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 55.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 107.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 56.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 154.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 137.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.comwww.hagelstam.fi
* Otsikkokuva: Bukowskis, Jiri Geller, Dunkelheit IX, 10.800 € (lähtö 6.000-8.000)

Ulkomaisen taiteen top5

Näin sujui syksyn 2016 arvohuutokauppojen ulkomaisen taiteen myynti

Arvohuutokauppojen viimeaikaisen tarjonnan perusteella näyttää siltä, ettei suomalaisilla huutokauppamarkkinoilla ole paluuta Old Master maalausten eli taiteen vanhojen mestareiden kultakantaan. 1900-luvun lopulla ne olivat vielä arvohuutokauppojen ulkomaisen taiteen runko ja helmi. Mestariteoksia löytyi säännöllisesti. Taso oli parhaimmillaan loistava, ja hintanoteerausten kärjestä löytyi alankomaisia, italialaisia ja ranskalaisia taiteilijoita 1700-1800-lukujen vaihteesta taaksepäin.

Mitä 2000-luvulla tapahtui? Onko kotien seinät tyhjennetty ja suurin osa yksityisiltä omistajilta löytyneistä Old Master -maalauksista jo kertaalleen myyty? Ovatko parhaat teokset lähteneet muille maille uuden omistajansa kokoelmiin? Ehkä muutama maalaus on löytänyt pysyvän paikan kotimaisissa museoissa ja taidesäätiöissä? Jyrääkö Tukholman ja Lontoon asiantuntemus ja kansainvälinen asiakaskunta suomalaisten huutokauppojen osaamisen ja panostuksen? Lähetetäänkö arvokkaimmat Old Master -maalaukset mieluummin myytäviksi Ruotsin ja Iso-Britannian huutokauppoihin?

Hagelstam oli ennen vahva nimi Old Master -taidekaupassa. Samoin oli aikoinaan Galerie Hörhammer. Olipa nykyisen Hagelstam & Co:n syksyn 2016 päähuutokaupassakin mukana kiinnostava Dirk de Quade van Ravesteynin ”Jumalten juhlat”. Taustatutkimuksessa ei kuitenkaan ilmeisesti päästy niin pitkälle, että teoksen arvo olisi pystytty maksimoimaan ja se olisi voitu myydä taiteilijan nimellä. Lisäämällä sanan ”väitetty” huutokauppatalo siirsi vastuun ostajalle. Ilmaisu ”Dirk de Quade van Ravesteyn, väitetty” ei näet ole tekijän attribuutio. Se tarkoittaa vain, että maalaus vaikuttaa taiteilijan tekemältä, mutta varmaa takeita tästä ei voida antaa. Loppuhinta oli mukiin menevät 12.000 €, ja maalaus oli Hagelstam & Co:lla vanhan ulkomaisen taiteen toiseksi kallein. Kävelikö ovesta ulos lottovoitto, jolloin teos löytänee uuden ostajan suuremmilla apajilla. Vai lähtikö maailmaa kiertämään tyhjä arpa, jos ja kun teosta ei pystytä koskaan varmuudella osoittamaan oletetun mestarin työksi? Sama kaava toistui Hagelstam & Co:n ulkomaisen taiteen top5:n kärkiteoksessa: ”Alexander Gine, väitetty” (loppuhinta 17.000 €).

Tässä hintaluokassa ilmaisu ”väitetty” ei ole vielä suuren suuri ongelma, mutta edellä mainitsemillani Lontoon ja Tukholman huutokauppakamareilla on kunnianhimoisempi asenne, tiukemmat pelisäännöt ja suuremmat resurssit taustatutkimuksiin. Toisin kuin meillä Suomessa, osa kansainvälisistä huutokauppakamareista jopa suosittelee koko ”väitetty” -ilmauksen välttämistä. Jos huutokauppa perustelee välityspalkkioitaan asiantuntemuksella, tällaisen ongelmallisen myyntistrategian välttäminen onkin suotavaa. Jos huutokauppatalo näkee itsensä pikemminkin välittäjän ja myyjän roolissa, vastuun siirtäminen ostajalle tuskin jättää kolhuja ammattiylpeyteen.

Suomelle näyttää jäävän käteen rooli lähinnä venäläisen taiteen välityspaikkana. Ehkä suurimmat mestariteokset eivät silläkään saralla kulje enää Helsingin kautta? Ainakin Hagelstam & Co:lla venäläisen taiteen valikoima oli parhaisiin vuosiin verrattuna vaatimaton. Bukowskis’n jalokivi oli Ilja Repinin harjoitelma ”Sadkoon” (360.200 €) eli kansallisaarteen asemaa nauttivaan Repinin suureen taruaiheeseen, joka lumoaa ja vie katsojansa vedenalaiseen maailmaan Venäläisen taiteen museossa Pietarissa. Bukowskis’n yllätys oli top5 kakkostilalle sijoittunut Pavel Nikolaevich Filonov. Häntä pidetään yhtenä originnelleimmista 1910-luvulla uransa aloittaneista venäläistaiteilijoista. Näin syvälle ihon alle menevät, psykologisesti hypnotisoivat aiheet eivät yleensä ole huutokaupan halutuimpia, mutta venäläinen 1910-luvun futurismi ja avantgarde ovat nykyisen peli- ja fantasiateollisuuden keskellä superkiinnostava tuttavuus. Samoin on Filonovin ura taiteen, grafiikan ja teatterin parissa. Lopputulema rohkeudesta oli, että Filonovin loppuhinta Bukowskis’lla (61.200 €) ylitti yksinään koko Hagelstam & Co:n ulkomaisen taiteen top5:n yhteenlasketun summan (41.000 €).

Vanhan ulkomaisen taiteen yhteenlasketut top5 -tulokset olivat loppujen lopuksi valovuoden päässä toisistaan: Bukowskis 466.300 € – Hagelstam & Co. 41.000 €. Bukowskis karautti siis satojen tuhansien eurojen (425.300 euron!) etumatkan päähän ja palasi sillä kevään 2014 huutokaupan tasolle eli edellisen huippu-top5:n lukemiin. Hagelstam & Co:n tulos säilyi kevään 2016 tasolla, mutta luvut kertovat siitä, ettei yritys pysty tällä hetkellä nousemaan ulkomaisen taiteen myyntipaikkana kilpailijansa kannoille.

Modernissa ulkomaisessa taiteessa tulos oli tasaisempi: Bukowskis 37.100 € – Hagelstam & Co. 27.000 €, joskin tarjonnan epäsuhdan takia siitä on laskettu top5:n sijasta vain top2. Muuten osa kärkipaikoista saattaisi jäädä ammottamaan tyhjyyttään. Myytäviä teoksia löytyy näet välillä liian vähän, myymättömien määrä jää liian suureksi tai parhaatkin hinnat vain muutamaan sataan tai tuhanteen euroon. Voiko Helsingin huutokauppoja siis edes pitää modernin ulkomaisen taiteen merkittävinä myyntikanavina? Jossain määrin kyllä. Näkyyhän Tukholman taustatuki tasaisen vakaana valikoimana Bukowskis’n huutokaupoissa, ja onhan Suomen Bukowskis’lla ollut viime aikoina rohkeutta kokeilla siipiään jopa ulkomaisen nykytaiteen myyntipaikkana. Uusien markkinarakojen oivaltamisesta  Bukowskis’lla kertoi myös eestiläisen taiteilijan Endel Köksin öljyvärimaalaus. Loppuhinnallaan 4.300 € se oli syksyn modernin ulkomaisen taiteen kärkeä. Hagelstam & Co:lla on siis kirittävää ja yritystä siihen suuntaan on viime aikoina näkynytkin.

Modernin ulkomaisen taiteen kärki oli menneenä syksynä 2016 tutuksi tulleeseen tapaan Picasso ja grafiikka painotteinen. Sekä Bukowskis’n (32.800 €) että Hagelstam & Co:n (15.000 €) top2:n ykkösenä oli Pablo Picasso. Hagelstam & Co:lla taisi olla kyse uudesta yrityksestä, sillä tismalleen sama linoleikkaus ”Picador et torero” oli samoilla taustatiedoilla myytävänä aiemmin kevään 2013 Classic-huutokaupassa (K130, kohde nro 1). Lähtöhinta oli 25.000 €, lopputulos: myymättä. Menneenä syksynä 2016 lähtöhinta oli 14.000 € ja lopputulos 15.000 €. Realistinen lähtö- ja myyntihinta vai laskusuuntaan kulkevat taidemarkkinat? Sen tulevaisuus näyttää.

10291264_fullsize 10291281_fullsize 10291520_fullsize

10072281_fullsize 10292667_fullsize
Bukowskis, ulkomaisen taiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Ilja Repin, Harjoitelma ”Sadkoon”, 360.200 € (lähtö 100.000-120.000)
2. Pavel Nikolaevich Filonov, Päät, 61.200 € (lähtö 25.000-35.000)
3. Nikolai Bogdanov Belsky, Poika, 25.200 € (lähtö 5.000-7.000)
4. Simeon Fedorovich Fedorov, Kesäaamun usva, 12.000 € (lähtö 15.000-17.000)
5. Alessio Issupoff, Markkinanäkymä, 7.700 € (lähtö 3.800-4.200)
Bukowskis, syksyn 2016 viisi kalleinta yhteensä 466.300 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 60.800 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 24.700 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 512.900 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 183.601 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 327.817 € (summa sisältää huutokauppakulut)

10222789_fullsize 10222322_fullsize
Bukowskis, ulkomaisen modernin taiteen kaksi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Pablo Picasso, Femme au Chapeau, 32.800 € (lähtö 23.000-26.000)
2. Endel Köks, Meriaihe, 4.300 € (lähtö 2.000-2.500)
Bukowskis, syksyn 2016 kaksi kalleinta yhteensä 37.100 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, kevään 2016 kaksi kalleinta yhteensä 35.200 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2015 kaksi kalleinta yhteensä 37.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2015 kaksi kalleinta yhteensä 30.300 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 kaksi kalleinta olivat yhteensä 88.070 € (summa sisältää huutokauppakulut)

28_76 55_68

29_76 43_79 56_68
Hagelstam & Co, ulkomaisen taiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Alexander Gine (väitetty), Myrskyävä meri, 17.000 € (lähtö 2.500)
2. Dirk de Quade van Ravesteyn (väitetty), Jumalten juhlat, 12.000 € (lähtö 15.000)
3. Ilja Repin, Natalia Nordmann, 6.000 € (lähtö 4.500)
4. Albert Benois, Pihapiiri 3.800 € (lähtö 800)
5. Ilja Repin, Zaporogit, 2.200 € (lähtö 2.000)
Hagelstam & Co, syksyn 2016 viisi kalleinta yhteensä 41.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 49.300 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 94.200 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 65.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 35.300 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, kevään 2014 viisi kalleinta olivat 13.700 € (summa ilman huutokauppakuluja)

54_69 718_30
Hagelstam & Co, ulkomaisen modernin taiteen kaksi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Pablo Picasso, Picador et Torero, 15.000 € (lähtö 14.000)
2. Roy Lichtenstein, Vapaudenpatsas, 12.000 € (lähtö 2.000)
Hagelstam & Co, syksyn 2016 kaksi kalleinta yhteensä 27.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, kevään 2016 kaksi kalleinta yhteensä —(hintatietoja ei voitu ilmoittaa, koska teosten kuvat ja hintatiedot oli poistettu huutokauppatalon sivuilta). Hagelstam & Co, kevään 2016 kaksi seuraavaksi kalleinta yhteensä 2.150 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, syksyn 2015 kaksi kalleinta yhteensä 4.200 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, kevään
 2015 kaksi kalleinta yhteensä 6.900 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, syksyn 2014 kaksi kalleinta olivat yhteensä 66.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.comwww.hagelstam.fi
* Otsikkokuva: Bukowskis, Ilja Repin, Harjoitelma ”Sadkoon”, myyty 360.200 € (lähtö 100.000-120.000)

Klassisen taiteen top5

Näin sujuivat syksyn 2016 klassisen taiteen arvohuutokaupat

Kyllä, Akseli Gallen-Kallela ansaitsee paikkansa klassisen suomalaisen taiteen huipulla. Silti arvohuutokauppojen kärki on viime vuosina alkanut näyttää jo epäterveellisen kapealta.

Ei ole kauankaan siitä, kun keväällä 2015 Hagelstam & Co:lla kolme viidestä ja Bukowskis’lla kaksi viidestä klassikkotaiteen kärkisijasta meni Gallen-Kallelalle. Keväällä 2016 tahti jatkui. Hagelstam & Co:n klassikko top5:stä peräti neljä sijaa oli Gallen-Kallelan hallussa. Syksyllä 2016 samat luvut toistuivat Bukowskis’lla: neljä viidestä kärkisijasta nappasi Gallen-Kallela. Ottaen huomioon taiteilijan teosten aiemman myyntitiheyden sekä uusien löydettävissä olevien (museoiden, näyttelyiden, kirjallisuuden ja tunnettujen yksityiskokoelmien ulkopuolelta tulevien) teosten oletetun yleisyyden, tahti on ollut päätä huimaava. Myös teosten taso on vaihdellut silminnähtävästi, kenties liikaakin.

Keväällä 2015 Hagelstam & Co. onnistui täydentämään Gallen-Kallela -tarjontaansa muutamalla helsinkiläisestä yksityiskokoelmasta tulleella loistavalla teoksella. Syksyllä 2016 oli puolestaan Bukowskis’n vuoro vetää kilpailussa pidempi korsi. Enkä puhu nyt vain klassikko top5:n ensimmäisen ja kolmannen sijan napanneista Gallen-Kallelan maalauksista ”Kissa ja koira” ja ”Lemminkäinen tulijoella”. Myös huutokauppatalojen keskinäisessä vertailussa tasoero Bukowskis’n ja Hagelstam & Co:n klassisen taiteen koko valikoiman välillä oli syksyllä suorastaan jäätävä ja selvästi Bukowskis’n eduksi. Kun Hagelstam & Co. teki vielä strategisesti oudon ratkaisun ja hajautti naistaiteilijat omaan, jo aiemmin syksyllä erikseen toteutettuun erikoishuutokauppaan, peli oli menetetty ennen kuin se ehti edes alkaa. Hagelstam & Co:n Classic-päähuutokaupan tarjonta jäi tasoltaan köykäiseksi ja Bukowskis’n varjoon selvemmin kuin kertaakaan miesmuistiin.

Kokonaistilannetta ei suinkaan helpottanut taloudellisen ja maailmapoliittisen epävarmuuden sekä Suomen historian suurimman taideväärennösoikeudenkäynnin varjossa kampaileva taidebisnes. Molemmissa huutokauppataloissa myymättä jäi varsin kelvollisia taideteoksia. Kokonaistuloksen kannalta Hagelstam & Co. näyttää kuitenkin kärsineen suurimmat tappiot tässä arvohuutokauppojen kriittisessä kategoriassa, klassisessa kotimaisessa taiteessa. Yrityksen taloudellisen liikkumavaran ja kehitystarpeiden kannalta se ei lupaa hyvää.

Klassisen taiteen top5 kokonaisluvuissa Bukowskis 381.700 € – Hagelstam & Co. 341.500 € tulosten erotukseksi jäi Bukowskis’n eduksi vain 40.200 €. Hagelstam & Co:lla kalleimmaksi noteerattu Ellen Thesleffin ”Elonkorjaajia veneessä II” pois lukien klassikoiden top5 -tulos paljastaa kuitenkin karun totuuden. Ilman Thesleffiä Hagelstam & Co:n klassikoiden top5 olisi yhteenlaskettuna vain 96.500 €, kun taas Bukowskis’lla klassikoiden top5 tulos olisi kallein teos eli Akseli Gallen-Kallelan ”Kissa ja koira” poislukien edelleen kuusinumeroinen 245.000 €. Edellisvuosiin verrattuna Bukowskis’n top5 tulos oli oikeastaan ennätyksellisen hyvä. Kallein teos laskuista pois jätettynäkin se olisi ollut menneiden vuosien parasta tasoa. Hagelstam & Co:n top5 -tulos näytti lukuina aluksi supersaavutukselta, mutta kallein teos pois jätettynä se paljastui rajusti viime vuotisia pienemmäksi, kevään 2014 pohjakosketuksen tasolle.

Tilanne voi tietysti muuttua jo keväällä 2017.

Bukowskis nappasi syksyllä neljä himoittua Gallen-Kallelaa ja onnistui myymään ne kovaan hintaan. Riemullisen railon kärkiviisikkoon avasi Sigrid Schauman, joskin saavuttaakseen neljännen ja viidennen sijan tässä top5:ssä maalausten ei tarvinnut hipoa hintaennätyksiä. Bukowskis’lla paikka viiden joukosta irtosi, kun loppuhinta ylitti selvästi 10.000 € rajan. Hagelstamilla samaan riitti vain 5.000 € ylitys.

Hagelstam & Co:n top5 lepäsi naistaiteilijoiden, Ellen Thesleffin ja Amélie Lundahlin varassa. Näistä kahdesta Lundahlia ei myyty Classic-päähuutokaupassa, vaan jo lokakuussa järjestetyssä naistaiteilijoiden huutokaupassa. Tavoittiko maalaus silloin kaikki potentiaaliset ostajat? Lundahlin ”Kevät” -maalauksen loppuhinta oli kyllä hyvä 50.000 € (lähtö 30.000), mutta Bukowskis’lla keväällä 2016 klassiseen päähuutokauppaan sijoitettu Lundahlin ”Tyttö lehtimetsässä” ylsi selvästi kovempiin lukuihin ja oli tuolloin koko Bukowskis’n oman (ja myös Hagelstami & Co:n huomioon ottaen) syksyn 2016 klassikkovalikoiman kallein teos loppuhinnalla 84.202 € (lähtö 45.000).

Vaikka Hagelstam & Co. tarjosi syksyn kokoelmassa harvinaisuuksia kuten vain rajallisen tuotannon jälkeensä jättäneen, mutta huutokaupoissa jopa yleiseksi tulleen Ole Kandelinin ”Sahaustaulu II:n” sekä yleisön suosikkeja kuten Andreas Alarieston ja Teppo Terän maalauksia, valtaosa arvoteoksista näyttää nyt virtaavan Helsingin Tehtaankadulle muuttaneen yrityksen ohi. Säilyttääkö lähempänä ydinkeskustaa Helsingin Iso Robertinkadulla toimiva Bukowskis saavuttamansa etumatkan? Entä miten meneillään olevat taideväärennösoikeudenkäynnit vaikuttavat ostajien luottamukseen? Jos markkinat kapenevat, Suomi ja pääkaupunki alkavat käydä ahtaiksi arvotaiteesta kipaileville toimijoille.

10282696_fullsize 10264011_fullsize 10264150_fullsize

10282685_fullsize  10081359_fullsize
Bukowskis, klassisen taiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Akseli Gallen-Kallela, Kissa ja koira, 136.700 € (lähtö 180.000-220.000)
2. Akseli Gallen-Kallela, Kuolleitten virta, 105.200 € (lähtö 50.000-60.000)
3. Akseli Gallen-Kallela,  Lemminkäinen tulijoella, 90.400 € (lähtö 80.000-120.00)
4. Sigrid Schauman,  Männyn latva, 35.200 € (lähtö 2.500-3.000)
5. Akseli Gallen-Kallela, Helkatuli, 14.200 € (lähtö 10.000-12.000)
Bukowskis, syksyn 2016 viisi kalleinta yhteensä 381.700 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 186.602 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 274.200 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 149.900 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 186.000,- € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 234.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)

61_7158_64
57_1_70 46_74 33_76
Hagelstam & Co, klassisen taiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Ellen Thesleff,  Elonkorjaajia veneessä II, 245.000 € (lähtö 250.000)
2. Amélie Lundahl, Kevät,  50.000 € (lähtö 30.000)
3. Ole Kandelin, Sahaustaulu II, 33.000 € (lähtö 20.000)
4. Andreas Alariesto, Porot tulevat katsomaan hoitajiaan, 7.000 € (lähtö 8.000)
5. Teppo Terä,  Punatulkkuja, 6.500 € (lähtö 6.000)
Hagelstam & Co, syksyn 2016 viisi kalleinta yhteensä 341.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 146.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 309.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 289.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 127.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 84.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.comwww.hagelstam.fi
* Otsikkokuva: Bukowskis, Akseli Gallen-Kallela, Lemminkäinen tulijoella, myyty 90.400 € (lähtö 80.000-120.00)

Huutokauppojen Game of Thrones jatkuu

153_1_77
Tällä kertaa en ollut aivan varma, näenkö beduiinin Pohjois-Afrikasta vai Kuolleiden armeijan ratsastajan à la Game of Thrones.

Enpä olisi edes painajaisissa uskonut, että tällainenkin taulu on Hugo Backmanssonin käsissä syntynyt. Tiedän kyllä, hevonen on vaikea kuvattava ja laukkaava hevonen eritoten. Mutta että taiteilija, joka sai jatkokoulutuksensa Pietarin taideakatemiassa 1884-1886? Taiteilija, joka näki hevosia säännöllisesti opiskellessaan Pietarin sota-akatemiassa 1892-1894? Taiteilija, joka toimi Venäjän keisarillisen armeijan taistelumaalarina kuvaten sotilaita ratsailla ja tehden muotokuvia ratsuväkirykmentin sotilaista, kasakoista ja ratsuväen paraatiin valmistuvista sotilaista – hevosineen! Sama taiteilija, upseeri ja seikkailija, jonka hevosaiheita näimme Amos Andersonin taidemuseon upeassa näyttelyssä vuonna 2010? Voiko sellainen mies unohtaa kaiken näkemänsä ja oppimansa, hevosen anatomian, liikkeet, kaiken?

No, Backmanssonin maalauksena tämä myytiin Helsinkiläisessä taidehuutokaupassa tammikuussa 2017. Loppuhinnaksi pamahti 360 €, lähtöhinta oli asetettu 350 euroon.

Vertaa ja katso Game of Thrones Season 6. Seuraavat viisi jaksoa tv:ssä 13. tammikuuta. Toivottavasti Jon Snow saa sentään paremman ratsun matkalle Talvivaaraan eivätkä Daenerys Targaryenin lohikäärmeet grillaa yhtään Dothrakien hevosista näin pahaan kuntoon.

I mean, really? A painting by the Finnish Hugo Backmansson, educated in St Petersburg Art Academy, serving as an official battle painter in the Imperial Russian Army, working amid horses, painting soldiers and cossacks on horseback time and time again. Well, that was in the late 19th Century and early 20th Century. Later on Backmansson did work in North Africa and his skills did’t always shine anymore. But still, for real? Can a man who spent his best years with horses so completely forget how a horse looks like, how it gallops?

It is supposed to be a beduin from North Africa. At least as such it was sold in a fine art auction in Helsinki in January 2017 for 360 euros (estimated 350 €). Despite of the catalogue text it reminds me more of The Army of The Dead in Game of Thrones.

Compare and watch Game of Thrones Season 6. Next five episodes in the air on 13th of January. I do hope Jon Snow gets a better horse than this in order to ride to the Winterfell and the dragons of Daenerys Targaryen don’t barbecue any of the Dothraki horses this bad.

Modernin ja nykytaiteen top5

Näin sujuivat kevään 2016 modernin ja nykytaiteen arvohuutokaupat

Loistavia yllätyksiä ja uusia nimiä kärkijoukkoon toivat mukanaan Bukowskis’in kevään 2016 modernin ja nykytaiteen huutokaupat. Bukowskis on tehnyt jo pitkään määrätietoista työtä 1900-luvun kuvataiteen parissa järjestämällä erityisesti niihin rajattuja arvohuutokauppoja. Nyt yritys teki yhden onnistuneen ja kaivatun linjanvedon lisää eriyttämällä Modern & Design ja Contemporary-huutokaupat omiksi konsepteikseen. Tulosten perustella asiakaskunta ilahtui – yhdistetty modernin ja nykytaiteen top5 -lista puhuu puolestaan. Ennätyksiä tehtiin molemmissa Bukowskis’in huutokaupoissa, mutta erityisesti esiin nousi 1900-luvun lopun maalaustaide. Se pääsi nykytaiteen rinnalla kukoistamaan tavalla, jota ei ole suomalaisissa huutokaupoissa pitkiin aikoihin nähty.

Tyrmäävän upeasta Marjatta Tapiolasta tuli odotetusti Bukowskis’in Contemporary -huutokaupan tähti (46.200 €). Huipputasoisia teoksia kuten ”Koira ja Minotauros” tulee näin kovalta taiteilijanimeltä saataville harvoin. Mestariteoksen varjossa ei sovi silti unohtaa Mari Rantasen ja Paul Osipowin nousua aivan uusiin huutokauppalukemiin. Myös Matti Kujasalon 1970-luvun varhainen tuotanto vietiin molemmissa Bukowskis’in huutokapoissa (Modern & Designissa sekä Contemporaryssa) suorastaan käsistä, nekin ennätyshinnoin. Aplodien arvoisiin hetkiin voisi lisätä Erik Enrothin maalauksen ”My Love”. Mahtavan työn hinta nousi kolminkertaiseksi 9.301 euroon (lähtö 3.000). Eivätkä positiiviset tulokset päättyneet tähän, kun Lauri Laine, Henry Wuorila-StenbergAlvar GullichsenPauno Pohjolainen, Cris af Enehielm ja Anna-Karin Furunäs valoivat kukin myyntivuorollaan uskoa 1900-luvun ja nykytaiteen jälkimarkkinoiden tulevaisuuteen. Tätä on huutokauppamaailmassa kaivattu: uusia kärkinimiä sekä suomalaisen 1970-1990-lukujen asettumista arvoiseensa asemaan myös kuvataiteen jälkimarkkinoilla.

Kovatasoisessa seurassa Hagelstam & Co:n Modern -huutokaupalle jäi auttamattomasti kakkosrooli. Reidar Särestöniemeen, Sam Vanniin ja Rafael Wardiin nojaava kokoelma oli muutamista positiivisista yrityksistä huolimatta kovin tuttu ja perinteinen. Ilkka Lammin maalauksetkin ovat toistuneet huutokauppojen tarjonnassa jo kauan. Tällä kertaa Lammin ”Aamu” jäi varsinaisessa huutokaupassa myymättä, mutta lienee vaihtanut omistajaa jälkikaupalla, koska Hagelstam & Co:n nettisivuille hinnaksi ilmestyi myöhemmin 18.000 €, lähtöhinnan ollessa 25.000 €. Uudistumisen tarpeesta vihjaa se, että Hagelstam & Co:n top5 -listalle kiilasi tuiki tuttujen vaihtoehtojen sijasta harvemmin tarjolla ollevia nimiä, joille ei löytynyt vastaavaa kilpakumppania Bukowskis’in valikoimasta. Kärkipaikan otti Tove Janssonin muumiaihe. Sitä säestivät hieno Olli Lyytikäisen tussityö ja Nanna Suden öljyvärimaalaus. Listan ilahduttaviin yllättäjiin lukeutui Kimmo Kaivanto, jonka nousua on taidekaupan piirissä jo kotvan aikaa uumoiltu.

Modernin ja nykytaiteen top5 -kokonaistuloksellaan 55.500 € Hagelstam & Co. rojahti taaksepäin kevään 2015 lukemiin. Tulos on karuudessaan vain puolet – jopa alle puolet – viime vuosien totutuista luvuista. Jäikö alkuvuoden omistajuusjärjestelyjä edeltänyt syksyn 2015 top5 -tulos (107.000 €) joutsenlauluksi vai pystyykö Hagelstam & Co. uudistumaan ja nousemaan uuden toimitusjohtajansa Mia Okko-Koskisen ja pääomistajuuden takaisin käsiinsä ottaneen vanhan kapteenin Wenzel Hagelstamin luotsaamana Bukowskis’in haastajaksi modernin ja nykytaiteen välittäjänä?
Bukowskis jatkaa modernin ja nykytaiteen kaupassa tasaisen varmoilla tuloksilla (Bukowskis’in top5 tulos 107.201 € oli nyt puolet Hagelstam & Co:n vastaavaa, 55.500 €, korkeampi ). Yrityksen johtoportaassa saattaa kyteä toiveita yhä kovemmista tulosluvuista, mikä tarkoittaisi entistä ahtaampia aikoja muille samoista kategorioista kilpaileville huutokauppataloille.

Onko modernin ja nykytaiteen jälkimarkkinoilla vielä nousun varaa ja kuinka paljon? Tuovatko loistavat tulokset vanavedessään yhä parempaa tarjontaa? Minkä huutokauppatalon myyjät kokevat alan vahvimmaksi toimijaksi Suomessa? Se, joka nappaa itselleen modernin ja nykytaiteen kakun, nappaa samalla ison siivun huutokauppamarkkinoiden tulevaisuudesta. Kisa niiden herruudesta ei ole yhtä tasaväkinen kuin kisa klassisen taiteen johtoasemasta. Tänä keväänä Bukowskis voitti pelin uudella huutokauppastrategiallaan. Edelläkävijän asema on herkullinen, koska kuka tahansa saman huutokauppajaon (moderni taide / nykytaide) tekevä firma joutuu myöntymään jäljessäastujan rooliin. Selän takana saattaa kuitenkin piillä yllätyksiä, eivätkä ne välttämättä ole odotettavissa Helsingin ydinkeskustan suunnalta.

9967624_fullsize 9868906_fullsize

9933970_fullsize 9916226_fullsize 9916197_fullsize
Bukowskis, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Reidar Särestöniemi,  Kuu ja kalalampi, 46.200 € (lähtö 25.000)
2. Marjatta Tapiola, Koira ja Minotauros, 18.200 € (lähtö 10.000)
3. Mari Rantanen, One Side of Paradise, 15.400 € (lähtö 3.000)
4. Matti Kujasalo, Järjestys, 15.200 € (lähtö 4.000)
5. Paul Osipow, Paradisen View, 12.201 € (lähtö 5.000)

Bukowskis, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 107.201 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 106.550 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 47.908 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 128.913 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 76.636 € (summa sisältää huutokauppakulut)

36757-000001_1 24607a-000001_1 37054-000001

36503-000001_1 33983-000045_1
Hagelstam & Co, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Tove Jansson, Tervetulos röntgeniin!, 16.000 € (lähtö 5.000)
2. Lars-Gunnar Nordström, Sommitelma, 12.000 € (lähtö 8.000)
3. Olli Lyytikäinen, H.C. Andersen, tussi, 10.000 € (lähtö 5.000)
4. Nanna Susi, Allas puutarhassa, 9.000 € (lähtö 7.000)
5. Kimmo Kaivanto, Hommage à Pransu, 8.500 € (lähtö 8.000)
Hagelstam & Co., kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 55.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co., syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 107.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 56.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 154.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 137.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.comwww.hagelstam.fi
* Otsikkokuva: Bukowskis, Marjatta Tapiola, Koira ja Minotauros, myyty 18.200 € (lähtö 10.000)

Ulkomaisen taiteen top5

Näin sujui kevään 2016 arvohuutokauppojen ulkomaisen taiteen myynti

Ulkomaisen taiteen lihavat vuodet ovat jääneet kauas taakse. On kulunut kotvan aikaa siitä, kun kumpikaan huutokauppatalo Bukowskis tai Hagelstam & Co. on onnistunut löytämään käsiinsä menneiden vuosikymmenten tasolle yltäviä Old master -maalauksia eli vanhoja länsimaisia mestareita. Bukowskis on kyllä hiljalleen saanut etumatkaa Old master -maalausten myyntipaikkana samalla, kun Hagelstam & Co:n näyttää menettäneen otettaan tällä aiemmin vahvalla alallaan. Kilpailu on kiristynyt, onhan Bukowskis’in Suomen yksiköllä taustavoimanaan yksi tämän erikoisalan vanhimmista, vahvimmista ja maineikkaimmista pohjoismaisista toimijoista, Tukholman Bukowskis asiantuntijoineen.

Kevään loistolöytö Bukowskis’lla oli top5 -listan kolmanneksi tullut Johann Wilhelm Jankowskin kaupunkimaisema Prahasta. Aihe kutkutti taatusti myös ostovoimaisia puolalaisia keräilijöitä, joille suomalaisilla huutokaupoilla on ollut yllättävän vähän tarjottavaa. Klassikkojen joukossa nähtiin tänä keväänä Bukowskis’in moderneissa huutokaupoissa aiemmin menestynyt Merab Guramovich Abramishvili maalauksella ”Metsäkauris”. Teos oli mainio päänavaus kiinnostavaan 1980-luvun lopun neuvostotaiteeseen. Liitoksissaan natisevan Neuvostoliiton uusi maalaustaide eli tuolloin vahvaa nousua yhtaikaa maan hajoamisen, Baltian ja itä-Euroopan kuohunnan kanssa. Kiinnostus sitä kohtaan syttyi meilläkin ajan hermolla elävissä suomalaispiireissä, joten tulevaisuus saattaa tuoda mukanaan lisää mukavia yllätyksiä.

Vaikka venäläisen taiteen kaupan laantuminen painaa edelleen alas niin arvohuutokauppojen ulkomaisen taiteen tarjontaa kuin sen tuloksia, kevään arvohuutokauppojen ulkomaisen taiteen runsain tarjonta ja top5 -kärkisijat osuvat venäläiseen – ja hivenen suomalaistuneeseenkin – Ilja Repiniin. Repin otti top5 -ykköspaikan Bukowskis’lla, mutta vanaveteen mahtui toki muutakin venäläistä taidetta sekä edellä mainittu upea Praha-panoraama. Hagelstam & Co:lla ulkomaisen taiteen tarjontaa hallitsi ja top5 -kärkeen ylsi vain Repin, Repin, Repin, Repin ja Repin. Huutokaupan neljästätoista ulkomaisesta teoksesta kuusi oli Repinin käsialaa!

Syynä Repinin teosten runsauteen on luonnollisesti se, että hänen tuotantoaan on taiteilijan Karjalan kannaksen Kuokkalassa viettämien vuosien ansioista jäänyt runsaasti suomalaisiin käsiin. Tänä keväänä myytyjen teosten Suomi-taustaan vihjaa se, että Repin oli edustettuna sekä Bukowskis’in että Hagelstam & Co:n huutokaupoissa lähinnä paperitöillä, siis piirroksilla, akvarelleilla ja sekatekniikkatöillä. Juuri tätä materiaalia löytyy Suomesta yhä runsain määrin eikä sitä ole yleensä taloudellisesti järkevää lähettää myytäväksi Lontooseen, Tukholmaan tai Uppsalaan. Hagelstam & Co:n kuusi Repinin paperityötä saattoivat hyvinkin olla peräisin samasta vanhasta yksityishenkilön tai kauppiaan kokoelmasta.

Valitettavasti Repin-painotus kertoo karua kieltä niin saatavilla olevan venäläisen taiteen kuin venäläisten ostajien vähenemisestä. Suurista venäläisistä mestareista löytyy vielä Repiniä ja Aivazovskia, jotka ovat aina olleet muita aikalaisiaan vahvemmin suomalaisten suosiossa. Sen sijaan muut suuret nimet ovat listoilta poissa. Hagelstam & Co:n top5 -kärjen keikkuminen kokonaan Repinin varassa on huolestuttava merkki kotimaisen huutokauppa-alan tämänhetkisestä kapeudesta, etten sanoisi jopa aneemisuudesta. Terveen huutokauppabisneksen ei pitäisi koskaan nojata tällä tavalla yhden kortin varaan. Eikä arvohuutokauppojen pitäisi tyytyä luetteloimaan koko ulkomaisen taiteen kategoriansa kantavaa nimeä lyhyen kaavan mukaan (Hagelstam & Co.) samanaikaisesti, kun kilpailija pystyy yksilöimään Repinin sekatekniikkamuotokuvan mallin ja taustoittamaan teoksen sujuvasti myös venäjän kielellä (Bukowskis). Osaamista, tietoa ja tarvittavia kontakteja luulisi löytyvän molemmista yrityksistä?

Maailman johtaville huutokauppataloille perusteellinen luettelointi on yhä tärkeämpi käyntikortti, eivätkä läheskään kaikki perinteiset huutokauppakamarit ole luopuneet edes tietokirjan paksuisista ja niiden veroista informaatiota sisältävistä painetuista luetteloista. Tieto on strategia, jolla suurista rahoista kilpailevat firmat pyrkivät profiloitumaan nimenomaan uniikin arvotaiteen osto- ja myyntikanavaksi. Mitä suuremmista summista puhutaan, sitä tärkeämpää myös myyjälle ja ostajalle on teosten käsittely ainutkertaisina yksilöinä.

Modernissa ulkomaisessa taiteessa Bukowskis piti pintansa myyntipaikkakärjessä, eikä ole epäilystäkään, etteikö Ruotsin pääkonttori pystyisi takaamaan sille tällä saralla jatkossakin vahvan aseman, taustatuen ja yleisöpohjan. Andy Warhol ja Joan Miró olivat Bukowskis’lla modernin ulkomaisen taiteen kärkinimet. Hagelstam & Co:lla Moderniin huutokauppaan oli saatu koko ajan ajankohtaisemmaksi käyvää neuvostotaidetta. Ilja Glazunovin kaksi maalausta vilahtivat Hagelstam & Co:lla kategorian kalleimpina, mutta kuvat ja hinnat hävisivät nettisivuilta huutokaupan jälkeen. Ellei syynä ollut väärennösten poisveto (* kts. sivun alaosa), hintapimento harmittaa. Muualta katsottuna se näyttää kuin Suomessa ei Glazunoveja olisi hetken aikaan myyty lainkaan, mikä heikentää Suomen asemaa venäläisen taiteen kilpaillulla kentällä. Taiteilijasta kiinnostuneilta se kätkee mahdollisuuden vertailla hintakehitystä aiemmin ja nyt myytyjen teosten välillä.

Bukowskis’n ja Hagelstam & Co:n keskinäisen vertailun kannalta menetys ei kuitenkaan ollut suuri, koska Bukowskis’n kärkikaksikon yhteenlaskettua arvoa (35.200 €) Hagelstam & Co:n modernin ulkomaisen taiteen kalleimmat eivät hätyytelleet. Vielä kauemmaksi siitä jäivät Hagelstam & Co:n modernin ulkomaisen taiteen seuraavat kärkinimet Joan Miró ja Frank Stella. Heidän litografioidensa yhteenlaskettu summa rikkoi hädin tuskin kahden tuhannen euron rajan (2.150 €).

Vanhemman ulkomaisen taiteen top5 -tuloksissa Bukowskis palasi hienoiselle nousu-uralle, joskin yhä kauas verrattuna keväällä 2015 päättyneeseen huippuaikaan. Hagelstam & Co. otti takapakkia ja peruutti kohti syksyn 2014 top5 -tulosta. Ulkomaisen taiteen menestystarinat tuskin palaavat ilman venäläisiä asiakkaita tai loistavia Old master -löytöjä. Pahoin pelkään, että molempia saadaan odottaa. Niitä odotellessa kisa on siirrettävä sisäänoton kekseliäisyyteen ja 1900-luvun taiteesta tehtäviin löytöihin. Tässä taitavin huutokauppatalo voittaa, eikä kilpakentältä ole suinkaan pelattu pois Huutokauppa Helanderin kaltaisia suurella innolla ja kunnianhimolla eteenpäin puskevia yrityksiä.

10020678_fullsize 10020167_fullsize
10019848_fullsize 10015728_fullsize 10016044_fullsize
Bukowskis, ulkomaisen taiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Ilja Repin, N.A. Morozovin muotokuva, sekatekniikka, 17.900 € (lähtö 6.000)
2. Merab Guramovich Abramishvili, Metsäkauris, 12.200 € (lähtö 15.000)
3. Simeon Fedorovich Fedorov, Kesäaamun usva, 12.000 € (lähtö 15.000)
4. Johann Wilhelm Jankowski, Praha, 9.900 € (lähtö 4.000)
5. Ivan Aleksevich Vladimirov, Tapahtuma Venäjän-Japanin sodasta, 8.800 € (lähtö 10.000)
Bukowskis, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 60.800 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 24.700 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 512.900 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 183.601 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 327.817 € (summa sisältää huutokauppakulut)

9876199_fullsize-1 9923118_fullsize
Bukowskis, ulkomaisen modernin taiteen kaksi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Andy Warhol, Inrid Bergman sarjasta ”Herself”,  väriserigrafia, 22.400 € (lähtö 12.000)
2. Joan Miró, La Brahmane, akvatinta ja raaputustekniikka, 12.800 € (lähtö 8.000)
Bukowskis, kevään 2016 kaksi kalleinta yhteensä 35.200 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, syksyn 2015 kaksi kalleinta yhteensä 37.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2015 kaksi kalleinta yhteensä 30.300 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 kaksi kalleinta olivat yhteensä 88.070 € (summa sisältää huutokauppakulut)

36446-000093 36446-000091_1

36446-000094_1 36422-000002_1 36446-000092_1
Hagelstam & Co, ulkomaisen taiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Ilja Repin, Vaja, 19.000 € (lähtö 6.000)
2. Ilja Repin, Pjotr Petrovich Gnedichin muotokuva, sekatekniikka, 14.000 € (lähtö 2.500)
3. Ilja Repin, Mies, sekatekniikka, 6.500 € (lähtö 3.000)
4. Ilja Repin, Mies, pastelli, 5.000 € (lähtö 1.500)
5. Ilja Repin, Sisäkuva, akvarelli 4.800 € (lähtö 2.000)
Hagelstam & Co, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 49.300 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 94.200 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 65.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 35.300 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, kevään 2014 viisi kalleinta olivat 13.700 € (summa ilman huutokauppakuluja)

6892h-000007_1 36866-000003
Hagelstam & Co, ulkomaisen modernin taiteen kaksi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Ilja Glazunov, hintatietoja ei voida ilmoittaa, koska teoksen kuva ja hintatiedot on poistettu huutokauppatalon sivuilta — € (lähtö –)
2. Ilja Glazunov, hintatietoja ei voida ilmoittaa, koska teoksen kuva ja hintatiedot on poistettu huutokauppatalon sivuilta — € (lähtö –)
Hagelstam & Co, kevään 2016 kaksi kalleinta yhteensä, hintatietoja ei voida ilmoittaa, koska teosten kuvat ja hintatiedot on poistettu huutokauppatalon sivuilta, — € (summa ilman huutokauppakuluja)

Hagelstam & Co:n kevään 2016 kaksi seuraavaksi kalleinta olivat

3.  Joan Mirón litografia 1.200 € (lähtö 1.800)
4. Frank Stellan litografia, 950 € (lähtö 700)
Hagelstam & Co, kevään kaksi seuraavaksi kalleinta yhteensä 2.150 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, syksyn 2015 kaksi kalleinta yhteensä 4.200 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, kevään
 2015 kaksi kalleinta yhteensä 6.900 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, syksyn 2014 kaksi kalleinta olivat yhteensä 66.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)

Hagelstam BukowskisEhdin napata kuvan toisesta Hagelstam & Co:lla tarjolla olleista ja sittemmin nettisivuilta poistuneista Ilja Glazunovin maalauksista (kuva vasemmalla). Teos ei ole sama, mutta muistuttaa hämmentävän paljon Bukowskis’illa kevään 2014 klassisessa huutokaupassa myytyä työtä ”Ruhtinatar Jevdokia temppelissä”, jonka hinnaksi tuli oli 6.391 € (kuva oikealla).

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.comwww.hagelstam.fi
* Otsikkokuva: Bukowskis, Johann Wilhelm Jankowski, Praha, myyty 9.900 € (lähtö 4.000)

Klassisen taiteen top5

Näin sujuivat kevään 2016 klassisen taiteen arvohuutokaupat

Kovin harvojen nimien varassa keikkuu kotimaisen arvotaiteen kauppa. Se tekee vanhemman kotimaisen taiteen kaupan haavoittuvaiseksi ja alan eri toimijoiden kamppailun kannattavuudesta ja elossapysymisestä kovaksi.

Kevään arvohuutokaupoissa Bukowskis top5 -listan kolmea sijaa hallitsi Albert Edelfelt. Hagelstam & Co:n Classic-huutokaupassa neljä sijaa viidestä meni Akseli Gallen-Kallelalle. Haastajiksi ylsivät vain naistaiteilijat: hintakärjessä Amélie Lundahl, Ellen Thesleff ja Elin Danielson-Gambogi.

Ellen Thesleff loisti molempien huutokauppatalojen tähtenä. Bukowskis onnistui myymään Thesleffin hienon puutarha-aiheen 50.400 eurolla eli tuplasti lähtöhintaansa kalliimmalla. Hagelstam & Co:n tarjoaman Thesleff vuodelta 1943 oli myöhäisempi ja väreiltään jo selvästi utuisempi. Kahden vaihtoehdon vertailussa Hagelstam & Co:n reipas lähtöhinta ei osunut aivan yksiin maalauksen kanssa. Bukowskis’in Thesleff erottui värikylläisyydessään sesongin parhaana ja vastasi keräilijöiden odotuksia siitä, millainen teos kodin seinällä edustaisi Thesleffin tuotantoa vahvimmillaan. Niinpä Hagelstam & Co:n Thesleff jäi varsinaisessa huutokaupassa myymättä, mutta kirjautui myöhemmin yrityksen nettiluettelossa myydyksi lähtöhinnalla 55.000 €. Omistaja lienee siis vaihtunut jälkikaupalla.

Hagelstam & Co. kattoi pöytään laajan valikoiman naistaiteilijoita Anna Sahlsténista ja Hilda Flodinista Maria Wiikiin ja Helene Schjerfbeckiin (”Tehtaan tyttö”, hiili ja vesiväri paperille, myyty 15.400 €). Valikoima poikkesi tavallisesta, mikä teki kokonaisuudesta varsin kiinnostavan. Mukaan mahtui myös pari mainiota teosta Juho Rissasen värikaudelta vuosilta 1913-1914 sekä Torsten Wasastjernan upea Pulloasetelma, joka myytiin 1.300 eurolla (lähtö 600).

Bukowskis osui ajan hermoon värinhehkuisella kokoelmallaan. Joukosta erottuivat poikkeuksellisen tasokkaat Santeri Salokiven maalaukset sekä kaksi Wäinö Aaltosen vahvaa naiskuvaa. Harvinaisia symbolistisia maisema-aiheita edusti huikean nousun tehnyt Väinö Blomstedt (myyty 13.500 €, lähtö 2.000). Myös Bukowskis’illa valikoimaan sisältyi Helene Schjerfbeckin hiilipiirros, ”Martta tanssii” meni kaupaksi 13.500 eurolla.

Top5 -lista paljastaa kevään huppujen lisäksi odotukset ja oletukset, joita myyjät ja ostajat kohdistavat pääkaupungin kahteen perinteiseen huutokauppataloon. Albert Edelfeltin, Amélie Lundahlin ja Oscar Kleinehin tuotannolla on viime aikoina ollut taipumus ohjautua Bukowskis’ille. Hagelstam & Co. on saanut huutokauppoihinsa paljon Akseli Gallen-Kallelaa, Eero Järnefeltiä ja Pekka Halosta. Ilmeisesti saavutetut hinnat ohjaavat ainakin osittain huutokauppatalon valintaa: yksi huippunoteeraus saa sekä myyjät että ostajat harkitsemaan askeltensa suuntaa. Loppukamppailun ratkaisee imago. Mitä tarkempia taustatietoja teoksesta osataan antaa, sitä varmemmissa käsissä asiakaskunta kokee arvoteostensa olevan ja sitä parempaa vastinetta ostajat luottavat rahoillensa saavan. Tämä näkyy tuloksissa ja viitoittaa asiakkaiden valintoja seuraavissa arvohuutokaupoissa.

Luetteloinnin osalta suon pidemmän korren tällä kertaa Bukowskis’ille, olkoonkin, että huutokaupan kärkiteoksista sekä Ellen Thesleff että Väinö Blomstedt jäivät ilman ansaitsemaansa taustoitusta. Syynä ”tuomioon” on Hagelstam & Co:n top5 -kakkostilan napannut Akseli Gallen-Kallelan Asetelma. Maalauksen signeeraus ”Axel Gallén 1918” olisi ansainnut tulla selitetyksi. Muuttihan taiteilija kastenimensä Axel Gallén virallisesti muotoon Akseli Gallen-Kallela jo 1907 eli noin kymmenen vuotta ennen Hagelstam & Co:lla myydyn asetelman valmistumista. Lisäksi olisi ollut kiinnostavaa tietää, olivatko huutokaupan asiantuntijat onnistuneet selvittämään väreiltään häikäisevän teoksen maalauspaikan. Joitakin ostajia se olisi saattanut kiinnostaa. Gallen-Kallela oli näet vuoden 1918 helmikuusta heinäkuuhun valkoisten armeijan kartoitustoimiston ja pääesikunnan kirjapainon päällikkönä, minkä jälkeen hän palasi Ruoveden Kalelaan.

Molempien huutokauppatalojen klassisen taiteen top5 -tulokset laskeutuivat tänä keväänä ripirinnan samalle viivalle.
Hagelstam & Co on kevään 2016 klassisen taiteen top5 -tuloksellaan 146.000 € takaisin vuoden 2014 lukemissa, mikä tarkoittaa puolta vähemmän verrattuna tämän vuoden alussa tapahtuneita omistajuusjärjestelyjä edeltäneeseen syksyn 2015 nousukiitoon.
Bukowskis’in klassisen taiteen top5 (186.602 €) on puolestaan liki tismalleen samoissa lukemissa kuin syksyn 2014 vastaava tulos. Se on parempi kuin viime vuoden 2015 kevät, mutta jää jälkeen viime syksyn 2015 lukemista.

Nähtäväksi jää, pystyvätkö huutokaupat enää haalimaan kokoon kauttaaltaan kovatasoisia myyntikokoelmia vai näemmekö jatkossakin muutamia tähtiä, joukon loistavia pienempiä teoksia ja mestareita sekä niiden ympärille koottuja kohteita, jotka olisivat vanhan mallin kuukausihuutokaupoissa huippuja, mutta jäävät taidekaupan loistovuosien arvohuutokauppa-standardeilla ”täytenumeroiksi”.

10014860_fullsize 10019806_fullsize
10019858_fullsize 10020535_fullsize 10020539_fullsize
Bukowskis, klassisen taiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Amélie Lundahl, Tyttö lehtimetsässä, 84.202 € (lähtö 45.000)
2. Ellen Thesleff, Kesävaloa huvilassa, 50.400 € (lähtö 25.000)
3. Albert Edelfelt,  Puistoaihe Vaux sur Seine II, 20.000 € (lähtö 25.000)
4. Albert Edelfelt,  Moskovasta (Kreml ja Pyhän Vasilin katedraali), 17.000 € (lähtö 20.000)
5. Albert Edelfelt,  Merellä, laveeraus, 15.000 € (lähtö 18.000)
Bukowskis, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 186.602 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 274.200 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 149.900 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 186.000,- € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 234.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)

36423-000001_1 36446-000037-1

13930h-000001_1 31191-000005_1 36423-000002_1

Hagelstam & Co, klassisen taiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1.  Akseli Gallen-Kallela, Väinämöisen venematka, 52.000 € (lähtö 30.000)
2.  Akseli Gallen-Kallela, Asetelma, 30.000 € (lähtö12.000)
3. Akseli Gallen-Kallela, Honka, 26.000 € (lähtö 22.000)
4. Elin Danielson-Gambogi, Lumi sulaa riihen ympärillä, 20.000 € (lähtö 25.000)
5. Akseli Gallen-Kallela, Kalelan honka, 18.000 € (lähtö 12.000)
Hagelstam & Co, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 146.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 309.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 289.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 127.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 84.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.comwww.hagelstam.fi
* Otsikkokuva: Bukowskis, Ellen Thesleff, Kesävaloa huvilassa, myyty 50.400 € (lähtö 25.000)

Hugoja kuin sieniä sateella!

Backmansson BU myyty 5879€
Hugo Backmanssonin maalausten vertailu on opettavainen tapa perehtyä taiteen laatukriteereihin. Aloitetaan maalauksesta, jonka taso on hyvä ja jossa kaikki on kohdallaan. Syksyllä 2014 tämä yllä oleva aihe Pohjois-Afrikasta myytiin helsinkiläisessä huutokaupassa hintaan 5.879 €.
Backmansson A138:169 lh 300€ myyty 300€
Kesällä 2016 tämä suttuisesti signeerattu Backmansson myytiin toisessa helsinkiläisessä huutokaupassa 300 eurolla. Tasoeron huomannee kuvista paljaalla silmällä. Kumpaan sinä satsaisit?

Jatkamme harjoituksia…
8545588_fullsize
Yllä oleva Backmanssonin yksinkertaisen pelkistetty aihe Tangerin kaupunginmuurin kupeesta on huutokauppaluettelon mukaan vuodelta 1920. Huomaa selkeä signeerauskäsiala. Kaikki ok, taso kohtuullisen hyvä, lähtöhinta 600 €, ei myyty. Ihme, ettei tämä maalaus kelvannut, mutta seuraava, alla oleva teos meni kaupaksi 540 eurolla. Houkuttiko halvempi lähtöhinta (400 €) tinkimään myös laatuvaatimuksista?
Backmansson BU345873 lh 400€ myyty 540€

Näitähän on nyt myynnissä kuin sieniä sateella!
Backmansson BU595429 lh 500€ myyty 400€
Tämän kolmikon ensimmäinen teos on myyty helsinkiläisessä huutokaupassa 400 eurolla. Nimi, paikka ja päiväys 1920 on kirjoitettu vähän epätahtiin eli kaikki eri korkeudelle, eri paksuisin vedoin.
ackmansson 193_69
Seuraavat kaksi ovat huutokauppasatoa keväältä ja syksyltä 2015. Loppuhinnat 420 € ja 520 €. Kolmikon toinen (jonka signeeraus on päivätty 1920) on myyty kertaalleen myös toisessa huutokauppatalossa. Loppuhinta siellä oli 637 €. Kaikissa on sama Tangerin kaupunginportti. Taso laskee rivin alimmaisessa kuin lehmän häntä. Samalla signeeraus suttaantuu lukukelvottomaksi. Mihin sinä satsaisit?
ackmansson 311_1_57

Sama paikka – sattumaako vaiko ei?
ackmansson 256_60
Ovatko lyhyin välein myyntiin tupsahtelevat näinkin samanlaiset aiheet sattumaa vai ei? Sama maisema monessa eri taulussa ei sinänsä ole Backmanssonin kohdalla epätavallista, mutta kylläpäs tätä lähes identtistä ja taiteilijan tuotannossa hieman epätavallisempaakin merenranta-aihetta on tullut tarjolle taajaan. Kaikki pikkuisen eri rajauksella ja tismalleen samoilla detaljeilla, purjeveneen valkoinen purje mukaan lukien. Huomaa hyvästä ”vanhan koulukunnan” kirjoituskäsialastaan tunnetun taiteilijan sottaiset signeeraukset. Yhdessä latinalainen H on enemmän kuin kyrillinen I. Minä jäisin mieluummin odottamaan parempia yksilöitä, niitäkin näet saa ihan lyhyellä vartomisajalla ja kohtuuhinnalla.
ackmansson 14_1_55
Tämän kolmikon ensimmäinen on myyty huutokaupassa syksyllä 2014, loppuhinta 400 €. Kolmikon toinen on kiertänyt samassa huutokauppatalossa pariinkin otteeseen. Ensin syksyllä 2013, loppuhinta 420 €, en tykännyt silloin. Viimeksi alkuvuodesta 2015, loppuhinta 320 €, en syty vieläkään. Tangerin ”Rantasarjan”  huutokauppahistoria alkoi rivin alimmaisena olevasta lyijykynäsigneeratusta maalauksesta syksyllä 2013. Se myytiin tuolloin helsinkiläisessä huutokaupassa epätavallisen halvalla, 280 €. Mahtaako tämä kolmikko saada vielä jatkoa?
Backmansson 15 51
Mitä tästä opimme? Hugo Backmansson on parhaimmillaan hyvä ja ostamisen arvoinen taiteilija, mutta jos etsit hänen taidettaan, opi arvioimaan maalaustyön taso ja hyvän signeerauksen tyyli. Satsaa laatuun. Kun haluat tehdä kestävän hankinnan, varo väärennöksiä ja kopioita äläkä anna halvan hinnan houkutella tusinaostoksiin.

Taidekaupan uusi sukupolvi

9868906_fullsize 9933970_fullsize
Taiteen lehti on ollut kääntymässä jo jonkin aikaa. Tämän kevään Bukowskis Contemporary -huutokauppa näytti, että muutos on ehtinyt edetä jo hyvän matkaa yli keskivälin. Vuosisata vaihtui aikaa sitten eikä tulevaisuuden taidekauppa voi enää sivuuttaa 1900-2000-lukuja. Vanhan taiteen tuntemus säilyttää pysyvän arvonsa, mutta samalla taidekaupan asiantuntijuuden on päivitettävä itsensä uudelle vuosituhannelle, lähemmäs taidetta, elämää ja eläviä taiteilijoita.
9916226_fullsize 9916197_fullsize
Nykytaiteeseen laajan yleisön perspektiivi ei luonnollisestikaan vielä riitä niin, että kaikki menisi kaupaksi tai nousisi huikeasti. Se aika on vielä edessäpäin. Näyttelyihin siis – ja gallerioihin! Hakemaan tuntumaa siihen, mikä juuri nyt viitoittaa taiteen tulevaisuutta. Taidekauppiaista minä seuraan tällä hetkellä kiinnostuneena Taidekauppa P. Grahnia luotsaavan Rikhard Grahnin nuorekasta otetta ja hyvää makua. Huutokaupoista Bukowskis Contemporary ja Modern  tarjoavat enemmän uusi yllätyksiä kuin klassikkohuutokauppojen vakiintuneet valinnat.

1980-1990-lukujen nimistä alan harrastajat osaavat jo erottaa ”kenties vain kerran elämässä” -ostotilaisuudet, nykytaiteen lähihistorian keskeiset tekijät ja heidän tuotantonsa parhaat tai taiteellisilta ratkaisuiltaan kiinnostavimmat teokset. Bukowskilla ostajat rohkenivat myös kilpailuun huutokaupan kärkiteoksista. Satsaaminen moderniin ja nykytaiteeseen on kantanut hedelmää. Yleisön katse on terävöitynyt. Kiinnostus on syttynyt. Loistavien taiteilijoiden ja upeiden teosten kohtuulliset lähtöhinnat päätyivät komeisiin myyntituloksiin. Matti Kujasalo asettui myyntiluvuissa arvoaan vastaavalle paikalle. Mari Rantasen ja Paul Osipowin menestys oli iloinen yllätys. Jokainen alla olevan listan neljästä kalleimmasta, Marjatta Tapiolasta alkaen, ovat ansainneet onnittelut tultuaan noteeratuksi arvonsa mukaisesti myös taiteen jälkimarkkinoilla.

  • Marjatta Tapiola, Koira ja Minotauros, myyty 18.200 € (lähtö 10.000, loppuhinta kuluineen 23.299 €)
  • Mari Rantanen, One Side of Paradise, myyty 15.400 € (lähtö 3.000, loppuhinta kuluineen 19.716 €)
  • Matti Kujasalo, Järjestys, myyty 15.200 € (lähtö 4.000, loppuhinta kuluineen 19.460 €)
  • Paul Osipow, Paradise View VII, myyty 12.201 € (lähtö 5.000, loppuhinta kuluineen 15.621 €)

* Kuvat: Bukowskis, Huutokaupat / Aiemmat huutokaupat, Contemporary F178 Online-luettelo, https://www.bukowskis.com/fi

Nykytaide omassa luokassaan

9914782_fullsize 9923130_fullsize

9868906_fullsize 9925721_fullsize

9933970_fullsize 9939218_fullsize
Bukowskis Helsingin Contemporary -huutokauppa on astunut tänä keväänä täydentämään suomalaisen nykytaiteen jälleenmyyntimarkkinoita. Ensimyyntiin keskittyvien taidegallerioiden rinnalla Bukowskis tarjoaa nyt uuden, muusta huutokauppatarjonnasta eriytetyn ja omaksi kokonaisuudekseen  profiloidun myyntitapahtuman niille taideteoksille ja designesineille, joilla etsitään uutta kotia usein vasta ensikerran ensimmäisen omistajansa jälkeen.
9940637_fullsize 9923092_fullsize

9916238_bukobject 9916182_fullsize
Bukowskis Contemporary-huutokauppa ei ole 136 kohteellaan esinemäärältään suuren suuri, mutta se ei liene tarkoituskaan. Esimerkiksi huutokaupan ennakkonäytössä teokset on saatu esiin ilahduttavan väljästi, joten jokainen kohde saa oman osansa yleisön huomioista. Huutokauppatalon päämääränä lieneekin nostaa nykytaiteen huomioarvoa ja statusta taiteen jälleenmyyntimarkkinoilla. Sama suuntaus on näkyvissä huutokauppamaailmassa yleisemminkin erikois- ja teemahuutokauppojen määrän kasvuna.
Keskittyminen yhteen ajankohtaiseen teemaan kerrallaan saattaa tuottaa paremman tuloksen kuin parin päivän aikana vasaroitavat satojen kohteiden arvohuutokaupat, joissa esimerkiksi nykytaiteelle jää usein vain tuottoa ja esinevolyymia täydentävä sivurooli. Kaikki yksissä kansissa -ajattelu on kustannustehokasta, mutta juuri tietystä aihepiiristä kiinnostuneille ostajille uuvuttavaa, olipa esinemassa tavoitettavissa kotisohvalta käsin Online tai ei. Mitä ainutkertaisemmista ja merkittävämmistä kohteista puhutaan, sitä enemmän ne ansaitsevat erityishuomiota ja vaativat erityisosaamista huutokaupan henkilökunnalta.
9935001_fullsize 9935259_fullsize

9901625_fullsize 9939318_fullsize

9925945_fullsize 9918806_fullsize
Bukowskis’n asiantuntijat ovat osoittaneet valinnoillaan kiitettävää ja kaupalliseksi yritykseksi ilahduttavan kokeilevaakin kiinnostusta nykytaidetta kohtaan. Mukana on ensimäistä kertaa Suomessa mm. videotaidetta ja installaatioita. Omassa huutokaupassaan nykytaide pääsee vihdoin esiin oikeassa kontekstissaan, oman aikansa heijastajana. Varsinkin 1980-luvun taide ja design näyttävät nyt liikahtavan kotien seiniltä uuteen kiertoon, joten kasaritaiteesta pääsee nyt keräämään talteen todellisia huippuja.
9920227_fullsize 9918770_fullsize

9926035_fullsize 9920284_fullsize
Huutokaupan tulosta seurataan varmasti tarkkaan, antaahan Bukowskis kotimaisena edelläkävijänä viestin siitä, millainen tilaus nykytaiteen omalle jälleenmyyntikanavalle Suomessa tällä hetkellä on.

Oheisissa kuvissa läpileikkauksia ja omia suosikkejani huutokaupan tarjonnasta:
– Valokuvataide: Markus Henttonen ja Elina Brotherus
– Maalaustaide: Marjatta Tapiola, Viggo Wallenskiöld, Mari Rantanen, Susanne Gottberg, Anna-Karin Furunes
– Videotaide: Anne Katrine Dolven
– Installaatio: Henrietta Lehtonen
– Kuvanveisto: Kim Simonsson
– Keramiikka: Erna Aaltonen, Pekka Paikkari
– Lasi: Kerttu Nurminen, Ritva-Liisa Pohjalainen, Heikki Orvola, Taru Syrjänen, Markku Salo, Janne Rauhanen

* Kuvat: Bukowskis Helsinki, Contemporary -huutokaupan nettiluettelo, https://www.bukowskis.com

Toritaide. Sisustustaide. Sanoja vai haukkumasanoja?

Taidearviointien yhteydessä nousee silloin tällöin esiin kysymys, mitä tarkoittaa sisustustaide ja toritaide. Ovatko ne vain sanoja, joilla taideteoksia voi luokitella, ryhmitellä ja erotella esimerkiksi niin sanotusta arvotaiteesta tai museonkokoelman standardit täyttävästä taiteesta? Vai ovatko ne haukkumasanoja, joilla viitataan huonoon taiteeseen tai rahvaanomaiseen makuun? Koska ihmisiä, makumieltymyksiä, taidetarpeita ja tekijöitä on moneksi, asiaa on hyvä lähestyä kenellekään nauramatta. Tänä päivänä on jo muutenkin riittävästi omaa erinomaisuuttaan ja paremmuuttaan milloin missäkin asiassa esiin tuovaa väkeä. Otanpa siis toritaidetta koskevaan kysymyksen kiihkottomasti määrittelevän lähestymistavan ja yritän antaa selkeän vastauksen moniin aiheesta saamiini kysymyksiin.
Roka, A146, 150, myyty 280€
Käytännössä sisustustaiteeksi tai toritaiteeksi on tapana kutsua muodollista taidekoulutusta vaille jääneiden tekijöiden maalauksia. Tunnusmerkkejä ovat maalauksesta toiseen toistuvat tekijälle tunnusomaiset, tunteisiin vetoavat tai kaupalliset aiheet, kuten maisemat, lapsikuvat, eläimet ja sensuellit naishahmot. Maalausten arvo määräytyy kysynnän ja tarjonnan määrän, teoksen aiheen sekä suuren yleisön suosion perusteella. Kotimaisen sisustustaiteen lisäksi samaan ryhmään voi lukea turistikohteista ostetut lennokkaasti signeeratut maisemat eli niin sanotut matkamuistotaulut, joille jää reissun jälkeen jäljelle useimmiten vain tunne- ja muistoarvo. Sisustustaiteen joukosta toritaiteeksi voi erotella ne teokset, jotka on tehty selvästi kaupallisiin tarkoituksiin ja joiden aihe on populaari, sentimentaalinen, erotisoiva tai ”kiiltokuvamainen”.

Signeerauskin saattaa olla pseudonyymi tai keksitty nimi. Tekijän käsiala on toistuvasti nopea, spontaani ja värikäs. Se antaa katsojalle vaikutelman taiteellisesta luovuudesta ja temperamentista. Toritaiteesta löytyy yhä lailla tunnettuja kuin täysin tuntemattomia, todellisia ja keksittyjä nimiä. Tälläkin taiteenlajilla on ystävänsä, keräilijänsä ja oman genrensä piirissä mainetta nauttivat tekijät. Sen sijaan arvotaiteen tai museokokoelman vaatimuksia toritaide ei täytä. Minun mielestäni kiinnostavia näkökulmia aiheeseen ovat esimerkiksi ”toritaiteen” ja ITE-taiteen välinen rajanveto sekä toritaiteen ja populaarikulttuurin tai toritaiteen ja tatuointien kuvamaailman väliset kohtauspinnat.
243_47
Sisustus- ja toritaidetta on perinteisesti löytynyt erilaisista keräily- ja taidetapahtumista, ”kansakoulujen ja urheilusalien” taidemyyntitilaisuuksista, kesä- ja kirpputoreilta ja maakuntien ja koti-irtaimistojen huutokaupoista. Nykyisin myös jotkut tunnetut huutokauppatalot tarjoavat asiakkailleen sisustus- ja toritaiteen kategoriaan kuuluvia teoksia. Kuvassa oleva aistikas naiskuva, signeerattu ”Roka”, myytiin Hagelstam & Co:n maaliskuun huutokaupassa 280 eurolla (lähtöhinta oli 150 €). Toisille se on kitschiä, toiselle kiehtovaa katseltavaa. Meitä on moneksi ja hyvä niin. Maalauksen kuva löytyy sivulta http://www.hagelstam.fi
Maisema Pariisista on esimerkki niin kutsutusta matkamuistotaulusta. Vuonna 1967 signeeratussa maalauksessa näkyy Pariisin tunnusomainen symboli, Notre Damen katedraali. Myyntihinta huutokaupassa oli 160 €.

Eroaako ”tavistaide” ammattitaiteilijoiden teoksista ja miten? Lisää aiheesta YLE:n KulttuuriCocktailista.
Kuvataideakatemian professori Villu Jaanisoon ideoimasta näyttelystä haastateltiin professori Helena Sederholmia sekä allekirjoittanutta.
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/02/12/kuvataideakatemian-nayttelyssa-tavisten-tyot-ovat-rinnan-taiteilijoiden-teosten
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/02/12/mika-hyvaa-taidetta-lue-taiteen-asiantuntijoiden-vinkit-nykytaiteen

Villiä taidekauppaa?

A146:292 lh350, myyty 220€
Helsinkiläisissä huutokaupoissa myydyistä Hugo Backmanssonin pohjoisafrikkalaisista aiheista on alkanut löytyä villejä variaatioita (tällaisia esimerkkejä löytyy kolmesta oheisesta kuvasta). Sattuikohan huono päivä taiteilijalle vai huutokauppakamarin sisäänottajalle?
img_8586_1
Hugo Backmansson (1860 Paimio – 1953 Helsinki) oli muotokuva- ja maisemamaalari, upseeri ja Venäjän keisarillisen armeijan taistelumaalari. Koulutusta ja taitoa siis riitti, mutta toisinaan maalauksia tuli tehtyä nopeasti ja rutiinilla. Kuvista kolme ovat varmasti aitoja, varsinkin punaisella alas oikealle signeerattu pohjoisafrikkalainen mies on hieno ”timantti”.
60
Kahta kuvien maalauksista ei voi kehua. Signeerausta on sutattu, kirjoituskäsiala ontuu, ihmisfiguurin muodon ja syvyyden kuvaaminen on hakoteillä ja värit kirkuvat räikeinä. Backmanssonilla oli taiteilijana heikot hetkensä, mutta tällä hetkellä taidekaupassa pyörii jo poikkeuksellisen paljon maanantaikappaleita. Siksi minä olen lisännyt Backmanssonin nimen taidemarkkinoiden Varokaa ja olkaa tarkkoina! -listalle.
5070-33 Backmansson, K141, lähtö ja myyty 1200 €
Surullista, että myytävänä vilahtelevat akanat saattavat koulutetun ja osaavan taiteilijan koko tuotannon epämääräiseen valoon juuri, kun Backmanssonin maine ja arvostus olivat mm. Amos Andersonin taidemuseon hienon näyttelyn ja julkaisun myötä lupaavassa nousussa.

Modernin ja nykytaiteen top5

Näin sujuivat syksyn 2015 modernin ja nykytaiteen arvohuutokaupat

Huutokauppamarkkinoilla talouden alamäki on kerta toisensa jälkeen heijastunut modernin ja nykytaiteen myyntivolyymin kasvuun. 2000-luku ei tee tässä suhteessa poikkeusta vaikka syksyn 2015 top5 -kokonaistuloksessa ei päästykään toistaiseksi vahvimman vuoden 2014 tasolle. Sadantuhannen euron raja ylittyi silti sekä Bukowskis’n että Hagelstam & Co:n huutokaupoissa. Molempien talojen moderni- ja nykytaide top5 asettuivat tänä syksynä loppuluvuiltaan rinta rinnan. Kevään 2015 notkahdukseen verrattuna tulosta voi pitää erinomaisena. Aallonpohja on ainakin hetkeksi takanapäin. Myrskyrintama kenties vasta edessä.

Ehkä viime kevään hintataso sai niin taiteeseen paneutuneet ostajat kuin nykytaiteen tulevalla hintakehityksellä spekuloivat sijoitushaukat liikkeelle. Irtonaisella rahalla on taipumus ohjautua laman jatkuessa ja inflaation kurittaessa kulutushärpäkkeistä taiteeseen. Sen  jälleenmyyntiarvon toivotaan nousun alettua ampaisevan ylöspäin, olevan realisoitavissa rahaksi ja vaihdettavissa muihin sijoitusinstrumentteihin. Toisinaan näin käykin lähes sattumalta. Paljon useammin onnistuneet taideostot ja legendaariset hankinnat ovat tulosta pitkällisestä ja syvällisestä paneutumisesta taidemarkkinoiden historiaan ja nykypäivään, aidosta kiinnostuksesta taidetta ja taiteilijoita kohtaan, näkemyksestä, omasta persoonallisesta ja vankkumattomasta mausta sekä valintojen rohkeudesta voittoja tai tappioita murehtimatta.

Hintakehityksen tylsä piirre on jo muutaman vuoden ajan ollut top5 -tuloksen lepääminen muutaman jälleenmyyntimarkkinoiden vakiosuosikiksi vakiintuneen nimen varassa. Keväästä 2014 syksyyn 2015 Bukowskis’n ja Hagelstam & Co:n top5:een on asettunut kuusi kertaa Ilkka Lammi ja seitsemän kertaa Reidar Särestöniemi. Lars-Gunnar Nordström on ollut top5:ssä viisi ja Leena Luostarinen kolme kertaa. Myös Unto Koistisen parhaimmistoon lukeutuville kookkaille teoksille on tullut tavaksi yltää arvohuutokauppojen mitalisijoille.

Taidemarkkinoiden kannalta kärjen kapeus ei enteile vakaata lähitulevaisuutta. Lammin ja Särestöniemen paikka niin kutsuttujen ”taidesijoittajien” lemmikkinä tarkoittaa komeita nousuja ja isoja otsikoita, mutta voi johtaa myös äkillisiin laskuihin niin hinnoissa kuin myyntiin tulevien teosten määrässä. Taiteellisille ominaisuuksille ja ansioille jää tässä pelissä marginaalinen rooli.

Mitä tapahtuisi, jos meneillään oleva taideväärennöstutkinta heittäisi epävarmuuden varjon Särestöniemen ja Lammin kaltaisten kaupallisia kärkisijoja suvereenisti hallitsevien nimien ylle? Seuraisiko siitä modernin ja nykytaiteen orastavan kasvun taittuminen? Ostoinnostuksen romahtaminen jälleenmyyntimarkkinoilla? Tuskin kuitenkaan taiteilija-ateljeissa ja taiteilijoita suoraan edustavissa gallerioissa. Siksikö huutokaupat halajavat seinilleen nykytaidetta ja niin suoraan taiteilijalta kuin mahdollista. Ei kai parin vuoden ajan selvästi näkyvissä ollut Särestöniemen ja Lammin huutokauppabuumi ole peräti seurausta pieninä puroina julkisuuteen tihkuneista väärennösuutisista ja synkkien epäilyspilvien ilmestymisestä taivaanrantaan? Usko tulevaisuuteen ostaa. Epävarmuus myy. Taidekaupassa näet aidoillakin lapsilla on tapana huuhtoutua likapyykin pesuvesien mukana.

Vakautta taidekaupan tulevaisuuteen tuovat onneksi nykytaiteemme suuret, jälleenmyyntiin verkkaisella syklillä ilmestyvät nimet. Heistä mm. Leena Luostarinen on saanut poisnukkumisensa jälkeen ansaitun jalansijan suurten suomalaisten taiteilijapersoonien joukossa. Bukowskis’lla top5:n kakkoseksi sijoittunut Marika Mäkelä osoittaa hänkin 1980-luvun naistaiteilijoiden olevan odotetusti voimissaan ja keräilijöiden kiikarissa. Listakärki on avautunut ilahduttavasti myös kuvanveistolle aina, kun tarjolle on tullut vastikään edesmenneen Laila Pullisen, Eila Hiltusen tai Nina Terno hienoja teoksia.

Vuoteen 2014 verrattuna syksyn top5 -tulos oli Bukowskis’lla hyvä. Hagelstamilla syksyn top5 -tulos yllättäen laski vuodesta 2014, vaikka tarjolla olleet kärkiteokset Wäinö Aaltonen, Leena Luostarinen ja Sam Vanni olivat viime vuosien parhaita, Aaltonen suorastaan sensaatio. Tilanne jatkuu kiinnostavana, kun Bukowskis ja Hagelstam & Co etenevät tasapelitilanteesta kohti tulevan kevään huutokauppasesonkia. Hagelstam & Co pääsee vihdoin etenemään suvantovaiheessa samalla, kun henkilöstömuutokset nakertavat vuorostaan Bukowskis’n voimavaroja. Christian Bomanin poistuminen riveistä ei ole helposti paikattavissa varsinkaan nyt, kun Mari Wilenius vaihtoi vahvasti uudistuneen ja jo pitkään hitaasti mutta vahvasti kiritäneen Huutokauppa Helanderin riveihin.

9747951_fullscreen 9747987_fullscreen
9751750_fullscreen 9727315_fullscreen 9727293_fullscreen

Bukowskis, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Reidar Särestöniemi, Huurteiset koivut, 52.200 € (lähtö 35.000)
2. Marika Mäkelä, ”Tupilaqs of Night”, 12.545 € (lähtö 12.000)
3. Eila Hiltunen, Polyfonia, 13.500 € (lähtö 15.000)
4. Reidar Särestöniemi, Ruska heijastuu järveen, 17.600 € (lähtö 13.000)
5. Unto Koistinen, Munkki, 10.705 € (lähtö 6.000)
Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 106.550 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 47.908 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 128.913 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 76.636 € (summa sisältää huutokauppakulut)

33851-000081 19196h-000002
35469-000001 34547-000002 33851-000084
Hagelstam & Co, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta

(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Wäinö Aaltonen, Kaksi naista, 31.000 € (lähtö 25.000)
2. Ilkka Lammi, Nainen punaisessa, 28.000 € (lähtö 25.000)
3. Leena Luostarinen, Leopardi, 20.000 € (lähtö 12.000)
4. Nina Terno, Ratsastaja, 17.000 € (lähtö 5.000)
5. Sam Vanni, Marraskuun sommitelma, 11.000 € (lähtö 2.000)
Hagelstam & Co., syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 107.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co., kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 56.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 154.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 137.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.comwww.hagelstam.fi

Ulkomaisen taiteen top5

Näin sujui syksyn arvohuutokauppojen ulkomaisen taiteen myynti

Suomalaisissa huutokaupoissa ulkomaisen taiteen kärki lepää yhä lähes täysin venäläisen maalaustaiteen ja ostajakunnan varassa. Bukowskis kattoi tänäkin syksynä tarjolle laajan kokoelman venäläisiä maalauksia, joukossa useita paperitöitä eli piirustuksia ja akvarelleja. Määrä oli kotimaiseen taiteeseen verrattuna suurehko. Vaihteleva taso jätti paikoin jopa toivomisen varaa. Myös muun ulkomaisen taiteen valikoima oli Bukowskis’lla laadullisesti vaimea ja grafiikan hallitsema. Hyvät vanhojen mestarien maalaukset taitavat päätyä Suomesta enenevässä määrin suoramyyntinä maailmalle tai Iso-Britannian ja Ruotsin huutokauppoihin, jonne kansainväliset ostajat ovat jo vuosikymmenien ajan tottuneet suunnistamaan vanhoista yksityiskokoelmista ja antiikkikauppiaiden kätköistä esiin tupsahtavien herkkujen perässä.

Sen sijaan moderniin kansainväliseen taiteeseen Bukowskis’n Ruotsi-yhteydet ovat tuoneet uutta potkua. Vaikka tarjonta painottuu grafiikkaan, tunnettuja nimiä ja ostajien kiinnostusta näyttää riittävän huutokaupasta toiseen. Modernissa ulkomaisessa taiteessa Bukowskis’n tulokset ovatkin yhä valovuosia edellä Hagelstam & Co:a. Tänä syksynä kahden kalleimman modernin teoksen hintaero oli Bukowskis’n voitoksi yhteensä 32.800 €. Suomalaisesta kokoelmasta löytynyt mahtava Don Rosan originaalipiirustus, Sammon salaisuus (23.000 €) sai seuraa georgialaisen yllätysnimen Merab Abramishvilin Kalkkuna-aiheisesta maalauksesta (14.000 €). Vaikka Bukowskis’n saavuttamat loppuhinnat jäivät odotetusta, Hagelstamilla myydyt modernin ulkomaisen taiteen kalleimmat David Hockneyn ja Joan Mirón grafiikanlehdet jäivät niistä kauas lopputuloksella 2.600 € ja 1.600 €. Ulkomaista modernia taidetta oli Hagelstam & Co:lla tutuksi käyneeseen tapaan myytävänä vain kourallinen eli neljä työtä, joista kaikki grafiikkaa.

Klassisessa ulkomaisessa taiteessa kävi juuri toisinpäin, kun top5 voitto liukui Bukowskis’lta Hagelstam & Co:n käsiin. Bukowskis top5 tulos romahti edellisten sesonkien hulppeista sadoistatuhansista päätyen vajaaseen 25.000 € kokonaissummaan. Hagelstam painii edelleen kymmenientuhansien eurojen sarjassa, mutta sai hivutettua top5 tuloksensa lähelle 95.000 euroa. Ratkaisun avaimet löytyivät venäläisistä mestareista, kahdesta erinomaisesta Ivan Aivazovskista (70.000 € ja 5.000 €), kahdesta Ilja Repinin luonnoksesta (5.000 € ja 3.200 €) ja yhdestä keisarimuotokuvasta (Aleksanteri III, 11.000 €). Bukowskis’lla venäläiseen taiteilijakärkeen sijoittui riemukkaan ilmeikäs kansanelämän kuvaaja Fedor Sychkov (6.000 €) ja loistava karaktäärin luonnehtija Vladimir Makovski (5.00 €). Hagelstam & Co:n top5 tulos on konkreettinen osoitus ulkomaisen taiteen niukasta tarjonnasta ja kapeasta kärjestä. Maalauksia, piirustuksia ja akvarelleja oli myynnissä kaikkiaan vain 12 kappaletta, mutta suurten mestareiden ansiosta tulos oli parempi kuin aikoihin. Bukowskis’lla top5 viidennen sijan napannut Carl Reichertin ”Coloss” (4.000 €) on puolestaan hyvä esimerkki aiheen merkityksestä. Eläimet, etenkin koirat ja hevoset, lapset ja alastomat kaunottaret viehättävät ja pärjäävät kaupallisilla areenoilla maahan, paikkaan ja aikaan katsomatta.

9816872_fullscreen 9815138_fullscreen
9815706_fullscreen 9748169_fullscreen 9727500_fullscreen

Bukowskis, ulkomaisen taiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Fedor Vasilievich Sychkov, Kelkalla leikkiviä lapsia, 6.000 € (lähtö 8.000)
2. Vladimir Makovski, Vanhan miehen muotokuva, 5.000 € (lähtö 6.000)
3. Israel Pass, Daami ja lintu, 5.000 € (lähtö 6.000)
4. Paul Brill, Jokapäiväisen elämän kuvailu, 4.700 € (lähtö 3.000)
5. Carl Reichert, ”Coloss”, 4.000€ (lähtö 2.000)
Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 24.7o0 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 512.900 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 183.601 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 327.817 € (summa sisältää huutokauppakulut)

9727653_fullscreen 9727297_fullscreen
Bukowskis, ulkomaisen modernin taiteen kaksi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Keno Don Hugo Rosa, Sammon salaisuus, tussi, 23.000 € (lähtö 30.000)
2. Merab Guramovich Abramishvili, Lintuaihe (kalkkuna), 14.000 € (lähtö 18.000)
Bukowskis, syksyn 2015 kaksi kalleinta yhteensä 37.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, kevään 2015 kaksi kalleinta yhteensä 30.300 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 kaksi kalleinta olivat yhteensä 88.070 € (summa sisältää huutokauppakulut)
35603-000007 35597-000001_1
35528-000001 34936-000003 34936-000001
Hagelstam & Co, ulkomaisen taiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Ivan Aivazovski, Alus tyvenessä aamunkoitossa, 70.000 € (lähtö 50.000)
2. Maalaus, Aleksanteri III, 11.000 € (lähtö 2.800)
3. Ivan Aivazovski, Omakuva ja merimaisema, 5.000 € (lähtö 6.000)
4. Ilja Repin, Leo Tolstoi, lyijykynä, 5.000 € (lähtö 1.000)
5. Ilja Repin, Vanha maamies (talonpoika) ja kuolema, akvarelli 3.200 € (lähtö 3.000)
Hagelstam & Co, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 94.200 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 65.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 35.300 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, kevään 2014 viisi kalleinta olivat 13.700 € (summa ilman huutokauppakuluja)

24610a-000001 21044a-000004
Hagelstam & Co, ulkomaisen modernin taiteen kaksi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. David Hockney, Tulppaani, etsaus, 2.600 € (lähtö 3.000)
2. Joan Miró, (Nimeämätön), litografia, 1.600 € (lähtö 1.500)
Hagelstam & Co, syksyn 2015 kaksi kalleinta yhteensä 4.200 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, kevään
 2015 kaksi kalleinta yhteensä 6.900 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, syksyn 2014 kaksi kalleinta olivat yhteensä 66.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.comwww.hagelstam.fi

Klassisen taiteen top5

Näin sujuivat syksyn 2015 klassiset arvohuutokaupat

Tänä syksynä Bukowskis ja Hagelstam & Co. kirivät klassisen suomalaisen taiteen tuloksissa ripirinnan. Molemmat paransivat top5 tulostaan viime kevääseen verrattuna, mutta top5 ykkössijan haltijaksi vaihtui nyt Hagelstam & Co 34.800 € erotuksella. Vaikka Bukowskis’n top5 viime keväinen tulosnotkahdus tasaantui online -muutoksen jälkeen, vaikuttaa siltä, että etenkään klassisen taiteen myyjät eivät ole otollisinta nettimyyjäsukupolvea. Myyjien tehdessä valintojaan vasarahuutokaupan antama kilpailuetu näyttää koituvan ainakin osittain, joskaan ei silmiinpistävästi, kilpailijan eduksi. Huutokauppa on tunne- ja tilannekauppaa. Fyysinen läsnäolo tarjoaa psykologisesti teräväkatseiselle pieniä signaaleja ja kehonkieltä taitavalle kutkuttavan kisailuasetelman. Sitä on nettihuutokaupassa mahdotonta saavuttaa. Myyntikäytäntöjen muutokset ovat todellisuutta, mutta ainakin toistaiseksi vasarahuutokauppa näyttää pitävän pintansa vähittäiskauppamaisen onlinen rinnalla.

Klassisen kotimaisen taiteen kärkinimenä pysyi edelleen Akseli Gallen-Kallela. Bukowskis top5 ykköseksi nousi taiteilijan ystävälleen Onni Luutoselle vuonna 1917 omistama rinnakkaisversio kuuluisasta erämaaiheesta Paanajärven paimenpoika (1892). Hagelstam & Co:lla Gallen-Kallelan hetkellinen, nautinnollisesti maalattu Katukuva Pariisista ylsi top5 -listan viidenneksi.

Bukowskis’lla listakakkosen paikan napasi taiteilijoidemme kultakastiin kuuluva Albert Edelfelt. Myytävänä oli hieno öljyväriluonnos – tai pikemminkin esityö – Suomen taiteen historian tärkeimpiin historiamaalauksiin kuuluvasta suurteoksesta Kaarle Herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista (1878). Kauhunsekaisesta aiheesta huolimatta maalauksessa oli viettelevää kohtalokkasta synkkyyttä, rembrandtmaisia sävyefektejä ja mestarillisesti maalattuja siveltimenvetoja. Samalla tuloksella Edelfelt olisi kiilannut kirkkaasti kakkossijalle myös Hagelstam & Co:n listalla.

Syksyn odotettu ja ilahduttava kärkinimi oli Eero Järnefelt. Kaksi taiteilijan vaikuttavimpiin ja intiimeimpiin kuuluvaa maalausta asettuivat Hagelstam & Co:n top5:ssä kahdelle kärkisijalle. Järnefeltin puuttuminen taidekaupan hintahuipulta on johtunut vuosien ajan lähes yksinomaan myytäväksi tulleiden teosten vähyydestä. Nyt erinomaisia maalauksia on alkanut ilmestyä myyntiin, joskin tahti on edelleen verkkainen. Järnefeltin 1890-luku kiehtoo minua vuosi vuodelta enemmän. Henkisyys, salaperäisyys, hiljainen melakolia, suloinen surullisuus, henkäyksen lailla koskettava läsnäolo ovat sanoja, joilla olen luonnehtinut viehätystäni niin Raatajia rahanalaisia, Pielisjärven syysmaisemaa kuin Hagelstam & Co:n ykkössijan saanutta Salon tyttöä kohtaan. ”Anna huolla haapasien. Kuikutella korpikuusen. Surra suuren suopetäjän” (muunnelma Kantelettaren runosta, joka on tiettävästi ollut kirjoitettuna kehyksen poikkipuuhun ennen maalauksen jakamista kahteen osaan).
Suon listakärjen Järnefeltille koko sydämestäni, vaikka tunnen rinnassani kirpaisevan viillon toivoessani uuden omistajan vaalivan näitä sukuaarteita kuin rakkainta silmäteräänsä. Etenkin Saimi kedolla, Claude Monet’n kukkaketojen inspiroima sensuelli maalaus taiteilijan puolisosta oli Järnefeltille itselleen hyvin henkilökohtainen ja hänen eläessään ainoastaan perheen nähtäväksi tarkoitettu teos.

Pekka Halosen parhaimmat maalaukset eivät edelleenkään kärsi siitä, että tarjolle tulevien teosten kuten myös taiteilijan tuotannon määrä on mittava. Yllätyin kuitenkin siitä, että Hagelstam & Co:n oli ottanut yhtaikaa myyntiin niinkin monta kuin kuusi ja tasoltaan niinkin rajusti vaihtelevaa Halosen teosta. Alin myyntihinta oli syystäkin 6.000 €, kun taas korkein noteeraus 44.000 € toi huutokaupan parhaalle talvimaisemalle ansaitun top5 kolmossijan.

Naistaiteilijoita oli tänä syksynä myynnissä vähän. Tunnustetuimpien tekijöiden töistä maksettiin taannoisina vauhtivuosina huippusummia ja ylikin, joten jopa sijoitusmielessä liikkeellä olleiden omistajien luopumispäätöksiä saadaan odotella kotvan aikaa. Hagelstam & Co:lla naistaiteilijoista oli tarjolla monta Venny Soldan-Brofeldtia, upea mutta myymättä jäänyt Helmi Biese (Näkymä merelle Villingistä, lähtöhinta 15.000 €) ja Ellen Favorin, Bukowskis’lla Ellen Thesleff, Ellen Favorin ja Amélie Lundahl, jonka ikuistama hienossa valkoisessa silkkimekossa arkista askaretta toimittava kehräävä neito, Rukin äärellä, nousi top5 -listan kolmanneksi.

Nihkeä taloustilanne näkyy edelleen jo monta kertaa markkinoilla testattujen vanhempien 1800-luvun mestareiden ostajille suotuisana hintakehityksenä. Kohtuulliset hintaodotukset innostavat tarttumaan hyviin tilaisuuksiin. Hagelstam & Co:lla top5 -paikan nappasi Werner Holmbergin Rukiinleikkuu ja ”bubbling under” -listalle ylsi Hjalmar Munsterhjelm (loppuhinnat 3.200  – 15.000 €). Bukowskis’lla ”bubbling under” -listalle kiilasi kolme Ferdinand von Wrightin lintuaihetta (loppuhinnat 16.700 – 21.050 €). Oscar Kleineh asettui Bukowskis’n top5:een tunnelmapalalla Tyyni, jonka pääosassa komeilee ranskalainen purjelaiva. Loppuhinta jäi alle lähtöodotusten. Samoin kävi toisen mainion Kleinehin kanssa, kun pinnan alle jäi kuplimaan kesäidylli Helsingin Pihlajasaaresta (19.700 €, lähtöhinta 20.000 €). Viehättävän maalauksen rinnakkaisteos kuuluu Forumin Taidesäätiön kokoelmiin. Lähtöhinnastaan jäi niin ikään Albert Edelfeltin Harjoitelma teokseen Sisäkuva Uusmaalaisesta talonpoikaistuvasta (20.000 €, lähtöhinta 25.000 €). Sama maalaus jäi myymättä Hagelstam & Co:n Classic-huutokaupassa pari vuotta sitten (17.12.2013, huutokauppa k123, kohde nro 1) lähtöhinnalla 150.000 €. Lukemat heijastelevat karulla tavalla taidekaupan tämän hetkistä laman kurittamaa hintakehitystä sekä kysynnän ja kilpailun rajallisuutta, vaikka ostajien havahtuminen houkutteleviin lähtöhintoihin osuikin monen myyjän onneksi juuri tämän syksyn arvohuutokauppoihin.

1910-1920-lukujen merkittävimmistä taiteilijoista Hagelstam & Co:lla menestyi parhaiten ”bubbling under” -sijalle top5:ssä jäänyt Vilho Lampi (17.000 €). Bukowskis’lla Tyko Sallisen (21.000 €) komeaa paikkaa top5:ssä siivitti maalauksen Saaren Anni harvinaisuus ja hieno provenienssi. Gösta Stenmanin henkilökohtaiseen taidekokoelmaan ja sittemmin hänen suvulleen kuulunut työ on esitelty näyttävästi teosluettelossa Samling Gösta Stenman Finlänsk konst (1932). Lisäksi maalauksen näyttelyhistoria on vertaansa vailla, mukaan lukien mm. vuonna 1917 Galerie Dobytschinassa Petrogradissa järjestetty suomalaisen taiteen näyttely. Ottaen huomioon, ettei Sallisen ilmaisusvoimainen, risaisen ja rujon ekspressiivinen tyyli ole läheskään kaikkien taiteenkeräilijöiden suosiossa, tulosta voi pitää jopa tulevaisuutta viitoittavana merkkipaaluna suomalaisen varhaismodernismin huutokauppahistoriassa. Ostajaa kelpaa onnitella. Aikalaislehtien mukaan Sallisen maalausta ylistettiin Petrogradissa 1917, ja vuonna 1918 julkaistujen tietojen mukaan sitä oltiin lunastamassa venäläiseen museokokoelmaan, kunnes ”äkillinen muutos venäläisten tahojen poliittisissa mielipiteissä” – vain hetkeä ennen Venäjän vallankumousta – vesitti aikeet.

Arvohuutokauppojen klassisen kotimaisen taiteen syksy osoittautui kokonaisuudessaan odotettua paremmaksi. Lama on saanut ostovoimaiset taiteenkeräilijät liikkeelle. Joukossa on varmasti myös löytöjen etsijöitä ja tulevilla voitoilla spekuloivia ”taidesijoittajia”.
Tähän syksyyn saakka Bukowskis ehti menettää parhaasta top5 keväästä 2014 alkaen klassisen suomalaisen taiteen top5 tuloksesta nelisenkymmentä tuhatta euroa per sesonki. Nyt top5 tulos petraantui viime kevääseen 2015 verrattuna kertaheitolla 124.300 eurolla. Onnistuneeseen kevääseen 2014 verrattunakin top5 -nousua tuli nyt 40.200 €.
Hagelstam & Co:n nyt saavuttama top5 tulos oli yrityksen ennätysheikkoon kevääseen 2014 verrattuna huikeat 224.500 € parempi ja nihkeään syksyyn 2014 verrattuna 182.000 € korkeampi. Nousukiito kuitenkin tasoittui, sillä nyt saavutettu top5 tulos vahvistui komeista luvuista huolimatta viimekeväiseen verrattuna ”vain” 30.000 €.

Klassisen taiteen osalta Bukowski’s ja Hagelstam & Co lähtevät uuteen vuoteen tasavahvoina. Taidemarkkinoiden tilanne ei ole pitkiin aikoihin ollut yhtä pulmallinen. Molemmilla yrityksillä on suuria muutoksia takanapäin, ja Bukowskin iso henkilöstömuutos osui yhteen pahimmoilleen syksyn klassisen huutokaupan kanssa. Kevään mittaan on odotettavissa, että tutkinnassa olevat taideväärennösjutut päätyvät oikeussaliin ja niiden vaikutus taidekauppaan alkaa realisoitua. Vuonna 2016 huutokauppabisneskään tuskin pystyy välttämään tervehdyttävää ja välttämätöntä taidekaupan eettisten pelisääntöjen uudelleenarviointia.

9727569_fullscreen 9814940_fullscreen 9815590_fullscreen
9816348_fullscreen 9815740_fullscreen
Bukowskis, klassisen taiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Akseli Gallen-Kallela, 100.400 € (lähtö 120.000)
2. Albert Edelfelt, öljyväriluonnos teokseen Kaarle Herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista, 75.200 € (lähtö 28.000)
3. Amélie Lundahl,  Tyttö rukin äärellä, 38.000 € (lähtö 50.000)
4. Oscar Kleineh, Tyyni, 35.600 € (lähtö 40.000)
5. Tyko Sallinen, Saaren Anni, 25.000 € (lähtö 6.000)
Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 274.200 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 149.900 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 186.000,- € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 234.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)  
 
35090-000002 35090-000001 35617-000001
 35611-000001 17339h-000001
Hagelstam & Co, klassisen taiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Eero Järnefelt, Salon tyttö, 125.000 € (lähtö 80.000)
2. Eero Järnefelt, Saimi kedolla, 65.000 € (lähtö 50.000)
3. Pekka Halonen, Talvimaisema, 44.000 € (lähtö 25.000)
4. Werner Holmberg, Rukiinleikkuu, 40.000 € (lähtö 50.000)
5. Akseli Gallen-Kallela, Katukuva Pariisista, 35.000 € (lähtö 35.000)
Hagelstam & Co, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 309.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 289.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 127.000,- € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 84.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.comwww.hagelstam.fi

Gigantomakhia jatkuu. Lähtö 1.000 € myyty 9.500 €

Myyjän onneksi eilisessä blogissani hartaasti tutkailemani maalaus Gigantomakhia, jonka vastikään päähuutokauppaansa juhlinut Hagelstam & Co oli syystä tai toisesta sysännyt kuukausihuutokauppaan muun tavanomaisemman koti-irtaimiston joukkoon, nousi lähtöhinnastaan (1.000 €) todellisen arvonsa suuntaan ja sai loppuhinnakseen 9.500 euroa.
153_1_69
Minua muutamissa huutokaupoissa jo tavaksi tulleet esineestä huolimatta tasaisen tasapaksut lähtöhinnat sekä menneinä vuosina Ruotsin huutokaupoissa paljonkin harrastettu tietoisen & taktisen varovainen hinnoittelupolitiikka ärsyttävät.
Nousut vaikuttavat tietysti komeilta, sehän lienee tarkoituskin.
Toisesta näkökulmasta katsottuna jään silti miettimään, tiesivätkö kaikki asianosaiset, mitä ollaan myymässä? Eihän ”sivuunpanemiselle” ollut jotakin muuta syytä kuin aiemmin järjestetystä kärkihuutokaupasta myöhästynyt sisäänjättö tai työtapaturma alias ”ammattilipsahdus”?

Tämä maalaus oli yksi syksyn hienoimpia old master -teoksia.
Onneksi onnetar oli myyjän puolella. Niin ei aina käy, olkoonkin, että alan jargon kuuluu: ”Ostajat määräävät päivän hinnan”. Jos näin on, mihin asiantuntijan asettamaa lähtöhintaa edes tarvitaan?

Vaikka ostajien kiinnostus ja maksukyky määräävät päivän hinnan, ne eivät mielestäni poista huutokauppojen vastuuta yhtenä kaupallisella kentällä toimivista taiteen arvonmäärittelijöistä. Halusivatpa tai eivät, huutokaupoilla on valtaa, joka vaikuttaa myös myyjän taloudellisiin etuihin niin hinnoittelun, huutokaupan toteutuksen kuin väärennöskontrollin kautta. Vain päivittäin työtään tekevältä asiantuntijalta voidaan odottaa sitä, mihin maallikon ei voida odottaa kykenevän. Maallikko ”jää asiantuntijan armoille”, kun vaaditaan kykyä nähdä ja arvioida taidemarkkinoiden ja siellä liikkuvien yksittäisten teosten tilannetta tässä ja nyt, suhteessa menneisyyteen ja tulevaisuuteen, suhteessa senhetkiseen kotimaisen ostohaluun ja -kykyyn sekä ulkomaisen asiakaskunnan tuomaan lisäpotentiaaliin.

Niin kauan kuin huutokaupat esiintyvät asiantuntijaorganisaatioina, myyjät maksavat heille välityspalkkioiden muodossa tiedosta, taidosta ja halusta turvata myyjän etu ilman riskiä siitä, että kotimaasta löytyneet arvomaalaukset ja kansainvälisiä ostajia kiinnostavat teokset tulisivat hinnoitelluiksi alakanttiin ja sen seurauksena myydyiksi alle pitkällä tähtäimellä kelvollisen hinnan. Lisäksi hinnoittelu on aina asiantuntijakannanotto kohteen arvostuksesta ja toimii siten signaalina niin asiaan perehtyneille ostajaehdokkaille kuin kokemattomille ja epävarmoille ostajakandidaateille.

Varsinkin nyt, kun yleinen talouskurimus painaa päälle, hinnoittelussa täytyisi pyrkiä erottamaan ne teokset, joiden uutta nousua ei yleisön muuttumisen takia nähdä pitkiin aikoihin jos koskaan sekä ne teokset, joiden mahdollisuudet ulottuvat kotimaan ja ajan rajojen yli. Kun teoksen taidehistoriallisiin faktoihin, harvinaisuuteen tai muihin ainutkertaisuutta lisääviin tekijöihin perustuva arvo on jo vakiintunut aikojen kuluessa, tietty osa sen arvosta säilyy vaikka osa hartaista keräilijöistä ei pysty tai halua osallistua kisaan ja talouskehityksellä spekuloivien sijoittajien tai voittoa tuottavia löytöjä metsästävien kukkaronnyörit ailahtelevat.

Kaikki asianosaiset halunnevat myydä ”parhaasen mahdolliseen hintaan”, mutta paras hinta ei välttämättä ole yhtä kuin alin mahdollinen lähtöhinta. Lähtöhinta kuitenkin sitoo myyjää: toimeksiannon allekirjoittamalla hän sitoutuu tyytymään kilpailun puuttuessa ”vain” lähtöhintaan tai sitäkin alempaan pohjahintaan. Yllätyksiä tapahtuu jokaisessa huutokaupassa molempiin suuntiin, ylös- ja alaspäin.

Siksi reaalihinnoittelu turvaa myyjän edut paremmin kuin ultravarovaisuus. Olkoonkin, että varovaiset hinnat houkuttelevat paikalle omaa voittoaan janoavat taidesaalistajat.

Kuva: Hagelstam & co nettiluettelo

Originaali, kopio ja katse

Puhuin tällä viikolla opiskelijoille taiteeseenkin luikerrelleesta, talouden ja politiikan parissa jo hyvän aikaa vallinneesta, hyötyajattelusta. Viittasin luennollani myös taiteen näkemiseen hyödykkeenä mm. taidekaupan parissa sekä taidekaupan etiikan kriittisen tarkastelun ja määrittelyn tarpeeseen.

Katselin illalla kotiin tultuani viimeisimpien huutokauppojen tarjontaa. Pysähdyin tämän Eero Järnefeltin maalauksesta tehdyn kopion ääreen miettimään originaalin, kopion, taideteoksen ja sisustustaiteen eroja. Pyörittelin mielessäni filosofi Jacques Derridan ajatusta silmästä, katsomisesta, näkemisestä: ”Silmät ovat kyyneliä varten.” (Mémoires d’aveugle, 1990; engl. Memoirs of the Blind, 1993.) Luin Pirjo Seddikin artikkelia ”Rahat tai henki. Jeff Kooons ja minareetin kutsu”: ”Silmän tehtävä on osoittaa iloa, surua, rukousta, rakkautta, kaikkea mikä tulee ihmisen sisältä.” (Synnyt 3/2005).
204_66
Taideteos on heijastuma taiteilijan sisäisestä maailmasta sekä maailmasta ja ajasta hänen ympärillään. Kopiosta tuo syvyys puuttuu.
Taideteos katsoo meitä ja tavoittelee vuoropuhelua kanssamme. Joskus se myös muuttaa meitä ja tapaamme nähdä asioita. Kun edessämme on kopio, me katsomme ja näemme vain kuvan, jäljen, merkin, joka viittaa johonkin toiseen tekijään, aikaan, paikkaan ja kokemukseen.

En ole vakuuttunut, että taidekaupan oman edun mukaista on asettaa taideteosten rinnalle myytäväksi harrastajien tekemiä kopioita. Taide ei ole vain tavara, rahaa tuottava hyödyke, myyntikohde, kaupan väline. Uskon toki, että tämän maalauksen tekijä on ihaillut ja kunnioittanutkin suurta esikuvaansa. Silti minä näkisin tällaiset teokset mieluummin osto- ja myyntiliikkeessä tai kirpputorilla kuin tunnettua nimeä kantavassa huutokauppatalossa, taiteen asiantuntijoiden meille tarjoamassa myyntivalikoimassa, ”Tuntematon taiteilija” -otsikon alla.

Tämän maalauksen lähtöhinta oli 50 €. Teos jäi myymättä.
Lopputuloksen ymmärtää katsomalla Eero Järnefeltin alkuperäistä teosta vaikkapa kansallisgalleriamme Ateneumin Maamme taulut -sivuilla, http://www2.hs.fi/extrat/kulttuuri/pdf/Kaski_380x525_web_uusi.pdf Järnefeltin teos katsoo meitä, sen katse ulottuu silmien syövereihin saakka.

(Kuva: Hagelstam & Co. syyskuun huutokauppa A140 22.9.2015, kohde nro 204.)

Vipinäviikko

päättyi flunssaan, joka tuli ja meni. Sauna heti alkajaisiksi, raitis ilma ja täyslepo pariksi päiväksi auttaa aina!

Opetustyö on päässyt vauhtiin ja olen täpinöissä kaikesta siitä uudesta, jota kohtaamiset opiskelijoiden kanssa avaavat eteeni. Pohdin nyt viikoittain näkökulmia nykytaiteeseen. Keskustelen suomalaisesta taiteesta ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa. Luotaan taiteen historiaa esihistoriasta barokkiin. Edessä on antoisa syysperiodi!

Habitare, ArtHelsinki ja Salonki avasivat ovensa keskiviikona 9.9. Olin mukana pitämässä yhtä avajaispuheenvuoroista. Aiheenani oli keräilyn moninaisuus ja oman elämän näköiset keräilykokoelmat. 1900-luku on nyt vahvasti mukana antiikkiympyröissä. Ostajia kosiskellaan designilla, kuriositeeteilla, tuunailulla ja kotoilulla. Statuskokoelmista ollaan siirtymässä persoonalisiin elämyskokoelmiin ja elettäviin antiikki- & retrokoteihin. Keräilyn maailmassa on tilaa kaikille.
IMG_0825 IMG_0842 IMG_0838
IMG_0840  IMG_0835 IMG_0829
Esineiden lisäksi soisin myös taiteen löytävän paikkansa suomalaiskotien seiniltä. Alla olevista ideakuvista löytyvät vaihtoehdoksi Juhani Heikkilän rintakorut Galleria Johan S:n osastolta sekä messujen vaikuttavin taideosasto, Art Grahn. (Kuvissa vasemmalla: Rafael Wardi ja oma suosikkini Rolf Sandqvist; oikealla: Anitra Lucander ja Yngve Bäck.) Taiteen taju ja taito näyttävät siirtyvän eteenpäin geeneissä ja kasvatuksessa. Rikhard Grahnin ansiosta en menetäkään vielä uskoani sukupolvimurrosta elävän taidekaupan tulevaisuuteen.
IMG_0832 IMG_0828 IMG_0827
IMG_0851 IMG_0854 IMG_0850
Torstaina 10.9. juhlimme Huutokauppa Helanderin uusien tilojen Grand Opening -avajaisia. Tältä toimivat, ajanmukaiset, ammattimaiset ja palvelukapasiteetiltaan nykyaikaiset huutokauppatilat näyttävät!
11930941_938484706193565_1098649225130951422_o IMG_0906 11893763_938484422860260_7992673013229035390_o
Kira Weckman tiimeineen tarjosi pikkusuolaista ja -makeaa, jonka rinnalla suurin osa näkemistäni cocktailtarjoiluista kalpenee. Herkullista, kevyttä, tyylikkään vivahteikkaita makuja uudella tavalla. Sokerina pohjalla punaisen cavan kanssa sulosointuvia makeita paloja. Ruokataidetta! Kiitos, Kira!

Catwalkilla näimme Vappu Pimiän säestämänä kymmeniä esimerkkejä siitä, miten huutokaupan vintageostoksilla saa aikaan tyylikästä jälkeä. Muoti ei ole vain kuluttamista. Korkeatasoinen muoti on ajatonta luovuutta ja se tarjoaa loputtomia ideoita myös pukeutujalle. Kannattaa siis satsata kerralla laatuun eikä tipoittain tusinahankintoihin. Huutokaupoista huippulaatua löytää myös kohtuukukkarolla.
IMG_0893 IMG_0894 IMG_0857
IMG_0889 IMG_0891 IMG_0870
Poistuessamme paikalta laskin tuolirivien määrää ja mietin, miten suuri henkinen etäisyys onkaan Helsingin kantakaupungin ja muun Suomen huutokauppojen välillä. Etelä-Helsingissä vasarahuutokaupat hiipuvat. Sanotaan, että ostajat eivät enää tule paikan päälle istumaan. Vannotaan, että online on päivän sana. Uskoako tuota, kun katsoo Helanderin tuolipaljoutta? Huutokauppapäivänä jokainen istuin on varattu, eivätkä penkit aina riitäkään. Kahvia kuluu ja näkäräisiä narskutellaan. Tuttuja tervehditään ja tuntemattomienkin kanssa käydään juttusille. Palsanmäen huutokaupoissa Uuraisilla väenpaljous pursui kesäkuukausina sisältä pihamaalle asti. Pullat ja grillimakkarat tekevät kauppansa. Kakku saa päivän tuntumaan juhlalta. Maakuntien huutokaupoissa seisotaan kylki kyljessä kuin syyssilakat. Kätellään, puhutaan, nauretaan, kyräillään, kilpaillaan ja kohdataan.

Tuliko ostamisesta toisille suorittamista, jonka voi tehdä ohimennen tabletti kourassa? Onko taide ja antiikki ja koko sen ympärillä pyörivä värikäs joukko toisille elämys, joka ansaitsee juoksukahvin sijasta alasistumisen, pysähtymisen ja mukaansa tempaavan hetken? Huutokauppa ja kirpputori ovat elämän kouluja sieltä hauskimmasta päästä ja ilmaisiakin ne ovat ainakin siihen saakka, kun innostut tekemään tarjouksia ja heittäytymään mukaan keräilyn maailmaan.

Huutokauppojen uusi syksy

  11888016_931931543515548_7145784028728337022_n 11903757_934710546570981_6257835039549270768_n 11902577_934611999914169_445357322433835402_n 11960180_934611759914193_7654991782274263059_n 11918926_934093053299397_3159682969306613465_n
Huutokauppa Helander
on aloittanut syksyn superuudenaikaisissa tiloissa. Yritys teki täydellisen tilauudistuksen pääkaupunkiseudun huutokaupoista ensimmäisenä, ja otti ison harppauksen eteenpäin sekä palvelukapasiteetiltaan että logistiselta toimivuudeltaan. Huolimatta sijainnistaan Helsingin kantakaupungin kyljessä Helander suuntautuu selvästi koko Suomen huutokauppataloksi välineinään kätevät ja konstailemattomat kotisivut sekä kauempaa tulevien vaivaton paikoitus. Myös kahviopalvelut huutokaupan aikana ovat omiaan palvelemaan matkan päästä saapuvien viihtyvyyttä. Viralliset avajaiset eli Grand Opening koetaan 10.9.2015. Vappu Pimiän juontamaa iltaa seuraa 12.9.2015 alkavaan huutokaupaviikonloppuun koottu Fashion & Vintage -valikoima. Odotamme kiinnostuneina. Yrityksen kotisivuilta ja facebookista löytyvät uusimmat kuvat vihjaavat, että myös valokuvaustilat ja -taidot ovat kohdallaan.

Kantakaupungin huutokaupoista Bukowskis on jo ehtinyt ajamukaistaa Iso Roobertinkadun toimipisteitään ja pystyy tarjoamaan yhdessä Bukowskis Marketin kanssa asiakkailleen myös toimivan logistiikan parkkipaikkoineen. Hagelstam & Co. on jäänyt saavutettavuudessa pussin pohjalle, julkisen liikenteen pysäkin, pyörätien, portaiden ja ahtaan hissin taakse Bulevardin kakkoskerrokseen. Firman Tehtaankadun pisteessä tavaraliikenne sisään ja ulos sujuu sutjakammin, mutta sisätilojen imago muistuttaa edelleen enemmän kellarivarastoa kuin nykyaikaista huutokauppakamaria.

Tilojen sijasta Hagelstam & Co. on keskittynyt kesän aikana kehittämään palvelukonseptiaan. Syyskauden avauksena on asiakaspalvelutoimintojen karsiminen käteismaksun mahdollisuudesta luopumalla. Odottamatonta, että kaupan alalla ratkaisun tekevät Suomessa ensimmäisenä huutokauppakamarit eivätkä paljon suurempia päivittäisiä myyntitapahtumamääriä tahkoavat kulutustavaraketjut. Järjestelyt vihjaavat kehityksestä netti- ja online huutokauppojen suuntaan.

Hagelstam & Co. ei ole linjauksessaan yksin. Myös Bukowskis / Bukowskis Market on jo aiemmin siirtynyt soveltamaan ei-käteistä -käytäntöä. Sen osalta päätökseen lienevät johtaneet hallinnollisten säästöjen lisäksi kahdessa maassa rintarinnan pyörivä online-huutokauppatoiminta sekä Bukowskis Marketin taukoamatta, 24 tuntia vuorokaudessa reaaliajassa maailmanlaajuisesti tapahtuva kauppa. Siihen verrattuna ainoastaan Helsingistä käsin toimivan Hagelstam & Co:n kuukausittainen myynti jää esinemäärällä – kuin myös maksutapahtumamäärällä – laskettuna kauas. Hagelstam & Co. selittääkin omaa päätöstään nopeudella, turvallisuudella ja tehokkuudella. Rivien väliin voisi ehkä lisätä säästöt, jotka firma saa kassapalveluiden ja talousvastaavan tehtävien karsimisesta. Yrityksen turvallisuutta ratkaisu toki helpottaa, joskin uniikit arvoesineet huomioon ottaen turvajärjestelyt lienevät jo nyt mitoitetut huutokauppojen aikana maksimiin. Kauniista sanoista huolimatta firman oma etu lieneekin painanut vaakakupissa vähintään yhtä paljon kuin asiakaslähtöisyys. Elleivät taloushallinnon tehtävistä vapautuvat taloudelliset resurssit sitten tulevaisuudessa lisää huutokauppojen ydintoimintoja eli asiantuntijavoimia, arviointikapasiteettia ja asiakaspalvelua?

Muutokset maksukäytännöissä osuvat talouden yleisen kehityksen huomioiden mielenkiintoiseen hetkeen. Käteinen tai kortti, jopa välttämättömyystarvikkeitakin myyvä Stockmann on vaikeuksissa. Maakuntien huutokaupat ja antiikkitapahtumat pyörivät edelleen pitkälti pienyrittäjien ja käteismaksujen varassa, ja uutisetkin ennakoivat aivan vastikään käteisen käytön jatkuvan korttien rinnalla vielä pitkälle tulevaisuuteen. Viekö käteismaksun poistuminen ainakin pienempiä ostoksia tekevää yleisöä muihin kilpailukykyisiin huutokauppoihin? Sen tulemme näkemään hissukseen vasta pidemmällä aikavälillä. Huutokauppabisneksen muutosvuodet ovat Suomessa vasta alussa. Uutta käytäntöä testattaneen Hagelstam & Co:lla ensimmäisenä syksyn erikoishuutokaupoissa. Luvassa ovat Militaria & Numismatiikka sekä Tapio Wirkkala. Odotukset ovat korkealla ja täyttyvät, jos mainostettujen huutokaupaspesiaalien rungoksi on onnistuttu saamaan edes yksi huomattava yksityiskokoelma.

fashion-H15fyrkant reklam_moderna_1
Online-konseptiaan kevään hionut Bukowskis näyttää nyt suuntaavan katseensa hallinnollisten uudistusten sijasta huutokauppaimagon kehittämiseen sekä uuden polven huutokauppayleisölle suunnattuun tarjontaan. Vintagemuoti palaa takaisin valikoimiin loistavalla huutokauppanimikkeellä Define Fashion. Yhdessä Tukholman vastaavan tapahtuman kanssa saamme varmasti nähdä syys- ja lokakuussa avajaisyleisössä uutta verta ja tarjouskilpailussa muodin ilotulitusta. Hintaennätyksiä lienee luvassa, mikä toivottavasti lisää myös kiinnostusta ei vain muodin ja vaatesuunnittelun historiaan vaan myös alan kotimaisiin taitajiin ja tulevaisuuteen. Uusittuihin tiloihin hyvin sopivaa näyttelykonseptiaan Bukowskis jatkaa heti syyskuussa huutokauppayleisön suosikin Kristian Krokforsin retrospektiivisella näyttelyllä. Varmaa on myös online-huutokauppojen jatkuminen. Onlinen kansainvälinen kattavuus on tähän saakka näkynyt esimerkiksi uniikeimman suomalaisen designin ennätysmenestyksenä, joten syksyn Modern + Contemporary & Designin sekä Klassisen tarjontaa ja tuloksia odotetaan varmasti kiinnostuneina.

img_3211_4 img_3471_2
Tampereen Annmari’s huutokauppakamari ehti uusiin tiloihin jo pääkaupunkiseudun kollegojaan aikaisemmin. Visuaaliset kotisivut, hyvät ja monipuoliset kuvat sekä uutuus, valikoitujen myymättä jääneiden kohteiden nettitarjouskauppa pitävät Tampereen vakaasti maakuntien kärkisijalla. Tampereen tarjonnassa näkyy, että yrityksellä on tukeva jalansija ja uskollinen asiakaskunta omalla tontillaan. Annmari’sin ei tarvitse kierrättää jo kertaalleen pääkaupungissa pyörineitä tai sinne tarjottuja kohteita. Varsinkin designin, taiteen ja korujen tarjonta on Tampereella tuore, runsas, raikas ja tasokas. Lisäksi huutokauppatalo on onnistunut pitämään kiinni militariasta ja laajentamaan designvalikoimaa kivasti valaisinten ja tekstiilien puolelle.

Jos haluaisin tulevina syys- ja talvikuukausina kartoittaa Suomen huutokauppamaailmaa ajan hermolla ja koko laveudessaan sekä tehdä löytöjä kotiin, piipahtaisin tänä syksynä ehdottomasti Helanderilla, Tampereella ja lopuksi Uuraisilla, vanhan tavaran ja antiikin reaalitasolla uurastavan Palsanmäen pariskunnan huutokaupassa. Sitä paitsi täältä Porvoosta käsin katsottuna edellä kuvaamani kierros vapauttaisi minut täysin Helsingin keskustan liikennejumituksesta sekä laatuajan tuhlauksesta autossa, bussissa tai raitiovaunussa napottaen.

Artikkelin otsikkokuva ja muut artikkelikuvat: Bukowskis, Helander, Annmari’s

Suomi Pohjoismaisessa miljoonakärjessä

9360485_fullsize 9560716_fullsize 9513806_fullsize
Heja Finland! Tukholman Bukowskis’n pohjoismaisten miljoonanoteerausten (SEK) listalle ylsi kaksi Suomen Bukowskis’lla myytyä teosta: Vladimir Makovsky (2.750.000 SEK) ja Ilja Repin (1.170.000 SEK).
Ruotsin kestosuosikki Anders Zorn ei napannut totuttuun tapaan ykkössijaa. Kärkipaikan sai sen sijaan ekspressiivisistä nonfiguratiivisista maisemafantasioistaan tunnettu August Strindberg (7.595.000 SEK). Hyvänä kakkosena Suomi ja Helene Schjerfbeck (6.600.000 SEK). Perinteinen huipputroikka Anders Zorn, Carl Larsson ja Bruno Liljefors ottivat paikkansa ”miljoonakruunu”-listalla, mutta näkyvimmän jalansijan pohjoismaisessa taidekaupassa on vallannut moderni taide: Andy Warhol, Yves Klein, Edvard Munch, Sigrid Hjertén, Leander EngströmGösta Adrian-Nilsson.
Lisää listasta osoitteessa https://www.bukowskis.com/fi/news/665
9558688_fullsize 9538759_fullsize
* Kuvat www.bukowskis.com

Aargh! taas on taidetta!

61_2_4 Backmansson A138 190€
Jos taidekauppa ei luista menneiden vuosien tapaan, syy saattaa löytyä myös tarjolla olevista tauluista. Laadun puutteet näkyvät niissä toisinaan ihan paljain silmin. Tässä muutama kesäkuun teosmyynti, jotka saivat taiteenystävän mielen apeaksi.
– Nimetön yritys Aivazovskin mukaan on merkitty vuosiluvulla 1894. No, onhan siinä kehys.
– Tällaiset maalaukset murentavat syystäkin taiteilijan mainetta. Parhaimmillaan vallan loistavaa Hugo Backmanssonia käy sääliksi.
– Maalauspohja on sentään ns. Aarne Alangon kokoa.  Taiteilijalle tunnusomainen aihe, väripaletti ja sivellintyöskentely loistavat poissaolollaan.
– Siltamaisema signeerauksineen ei ole omiaan nostamaan taidekoulunsa käyneen, taitavan ja lahjakkaan Elias Muukan arvostusta. Kehys on sentään komia.
Alanko A138 osåld  Muukka A138 400€

Modernin ja nykytaiteen top5

Näin sujuivat kevään 2015 modernin ja nykytaiteen arvohuutokaupat

Vaikka huutokauppojen modernilla puolella oli kevään aikana vipinää, top5 -tulos painui yllättäen sekä Bukowskis’lla että Hagelstam & Co:lla viidenkymmenen tuhannen euron tietämiin. Vielä syksyllä vastaavasta tulostaantumasta ei ollut tietoakaan, kun molemmat huutokauppatalot ampaisivat viidellä kalleimmalla modernin ja nykytaiteen teoksella reilusti yli sadantuhannen euron.

Tarjonnan olisi luullut sytyttävän nytkin, marssittihan Bukowskis myyntiin hyvän kokoelman modernia taidetta ja Hagelstam & Co. vastasi haasteeseen vahvalla kokonaisuudella ja huikealla Ole Kandelin -kokoelmalla. Kaiken kaikkiaan Hagelstam & Co:n näyttää jatkavan keskittymistä 1900-luvun modernismiin, kun taas Bukowskis on ottanut myös nykytaiteen napakasti haltuun. Valikoima Bukowskis’lla oli totuttuun tapaan laaja-alainen ja kekseliäs. Joukosta löytyi esimerkiksi Tommi Toijan ajankohtainen Bad Boy, joka sijoittuikin tuloksissa kärkiviisikkoon. Läpileikkauksen nykytaiteeseen ja sen lähihistoriaan tarjosivat muun muassa Samuli Heimonen, Robert Lucander, Anne Tompuri, Marjatta Tapiola, Marika Mäkelä ja Raili Tang. Edesmennyt Leena Luostarinen nousi odotetusti kärkiviisikon ykköseksi. Vahvan aseman taiteen halutuimpina niminä säilyttivät edelleen Lars-Gunnar Nordström ja Laila Pullinen.

Hagelstam & Co:n modernin taiteen menestystä kannatteli vain muutama nimi. Kolme kärkisijaa nappasi ansaitusti Ole Kandelin. Omaperäinen, aikaansa edellä ollut modernismi juhli listalla myös Birger Carlstedtin ja Sulho Sipilän muodossa. Herkkuja riitti vaativalle keräilijälle. Hintojen nousukiitoa jarrutteli korkeintaan se, että Kandelin, Sipilä ja Carlstedt ovat enemmänkin taiteen ammattilaisten ja tosiharrastajien kuin suuren yleisön taiteilijoita. Varjon hyvän kokonaisuuden ylle heitti se, että valikoimaa oli täydennetty reippaalla kädellä litografioilla. Täydennys sai surkuhupaisan sävyn, kun moni litografiaksi luetteloitu teos olikin todellisuudessa serigrafia. Grafiikka ei ole vain painettua kuvaa, vaan taidetta, jossa tekniikat poikkeavat toisistaan ja niillä on eronsa siinä missä maalaustaiteessakin. Kivipainon ja silkkipainon ero on niin asiantuntijan kuin taiteenkeräilijänkin silmissä varsin merkitsevä.

Mitattiinpa kevään tuloksia modernin taiteen ja nykytaiteen osalta top5:llä tai top10:llä, Bukowskis’n ja Hagelstam & Co:n tulokset ovat yhdensuuntaiset. Lyhyen aikavälin kehitys on molemmissa yrityksissä reippaasti laskusuunnassa, mutta pitkälle vietyjä johtopäätöksiä ei vielä kannata tehdä. Pari seuraavaa sesonkia näyttävät, kuinka paljon pudotuksessa on kyse kysynnän ja tarjonnan vaihteluista ja kuinka paljon siitä on seurausta epävarmasta markkinatilanteesta.

Loppuhinnat toki nousivat tasaisesti lähtöarvioiden tasosta. Lukujen vertailu ei kuitenkaan tässä kohdin vastaa koko totuutta, sillä lähtö- ja loppuhinnan välinen ero ei yksiselitteisesti indikoi kiinnostuksen ja kilpailun määrää. Jos arvio on asetettu taktisesti odotushorisontin alle, vasarahinnan hivuttautuminen vain reaalitasolle voi näyttää hinnan nousulta. Taidekaupan todellinen tila paljastuu lukujen takaa pidemmällä aikavälillä, mutta jo nyt niistä voi lukea myyjien ja ostajien odottavan asenteen. Suunta meillä on ainakin hetkeksi kääntynyt toisaalle kuin Tukholmassa, jossa moderni ja nykytaide jatkavat nousukiitoaan. Edes huipputeokset eivät tavoita nyt ennätyslukemia suomalaisissa huutokaupoissa. Taloudellisen epävarmuuden ohella se antaa miettimisen arvoisen signaalin taidemarkkinoiden ja taiteenkeräilyn tilasta Suomessa. Ostajalle ja keräilijälle tämä on otollista aikaa taidehankintoihin ja kokoelman kartuttamiseen. Vaarana tietysti on, että ruotsissakin kysytyt suomalaisnimet alkavat kellua markkinoille lahden taa.

10500€ 10006€ 10002€
8800€ 8600€
Bukowskis, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Leena Luostarinen, Kaksi leijonaa, 10.500 € (lähtö 5.000)
2. Lars-Gunnar Nordström, Dimensionell formation,  10.006 € (lähtö 8.000)
3. Laila Pullinen, Muodot, 10.002 € (lähtö 6.000)
4. Reidar Särestöniemi, Syyspakkanen varvikossa, 8.800 € (lähtö 6.000)
5. Tommi Toija, Paha Poika, 8.600 € (lähtö 4.000)
Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 47.908 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 128.913 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 76.636 € (summa sisältää huutokauppakulut)

bubbling under
6. Olli Lyytikäinen, Päätös, 8.400 € (lähtö 3.500)
7. Lauri Ahlgrén, Sankarien tanssi, 8.200 € (lähtö 5.000)
8. Robert Lucander, Dramatisch hohe Konzentrationen, 8.190 € (lähtö 3.000)
9. Juhani Linnovaara, Outo kukka, 8.000 € (lähtö 8.000)
10. Lars-Gunnar Nordström, Dimension II, 7.505 € (lähtö 4.000)
Bukowskis, kevään 2015 kymmenen kalleinta yhteensä 88.203 € (summa ilman huutokauppakuluja)

33851-000020 34429-000002 34429-000001
33851-000029 34429-000003
Hagelstam & Co, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta

(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Ahti Lavonen, Plastinen kompositio, 14.500 € (lähtö 10.000)
2. Ole Kandelin, Tanssi, 12.000 € (lähtö 10.000)
3. Ole Kandelin, Keskustelijat, 16.000 € (lähtö 10.000)
4. Birger Carlstedt, Sommitelma, 8.000 € (lähtö 5.000)
5. Ole Kandelin, Hahmo 6.000 € (lähtö 6.000)
Hagelstam & Co., kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 56.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 154.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 137.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

bubbling under
6. Sam Vanni, Sommitelma, 5.500 € (lähtö 2.000)
7. Michael Schilkin, Hirvi, 5.500 € (lähtö 3.000)
8. Anitra Lucander, Muusikot, 5.500 € (lähtö 4.000)
9. Sulho Sipilä, Asetelma, 5.400 € (lähtö 5.000)
10. Sulho Sipilä, Katukuva, 5.400 € (lähtö 3.000)
Hagelstam & Co., kevään 2015 kymmenen kalleinta yhteensä 83.800 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.comwww.hagelstam.fi

Klassisen taiteen top5

Näin sujuivat kevään 2015 klassiset arvohuutokaupat

Bukowskis’n alkuvuonna tekemä päätös siirtää kaikki Suomen huutokaupat kerralla online-järjestelmään oli helpotus ja suorastaan kädenojennus viime vuosina markkinaosuuksia menettäneelle Hagelstam & Co:lle. Bukowskis onnistui yhä terävöittämään profiiliaan ulkomaisen taiteen, designin sekä moderni ja nykytaiteen saralla, mutta klassisen kotimaisen taiteen osuus on menneisiin vuosiin verrattuna kääntynyt hiljalleen laskuun. Kun Hagelstam & Co:n onnistui pitkän jatkuneen kompastelun jälkeen saada myyntiin useita kovatasoisia teoksista, klassisen taiteen valta-asema heilahti. Bukowskis on viimeisen vuoden aikana menettänyt klassisen suomalaisen taiteen top5 -tuloksesta nelisenkymmentä tuhatta euroa per sesonki. Hagelstam & Co:lla vastaava top5 -tulos on petraantunut viime syksyyn verrattuna 162.000 eurolla ja kevääseen 2014 verrattuna 204.000 eurolla.

Yksi syy haastajan asemassa väijyneen Hagelstam & Co:n onnistumiseen saattoi olla myyjien epävarmuus online -huutokauppoja kohtaan, mutta se ei selittä kaikkea. Tuleva vuosi näyttää, jatkuuko sama suunta vai oliko kyseessä hyvien yhteensattumien summa. Yksi onnekkaista sattumista oli hieno kokoelma Akseli Gallen-Kallelan teoksia, joista valtaosa tuli myyntiin yhdestä ainoasta yksityiskodista. Maalausten pitkä historia helsinkiläisen akateemisen sivistyssuvun omistuksessa oli erinomainen provenienssi ja myyntivaltti. Taiteen ostajalle pääsy tähän omistajaketjuun oli harvinainen ja houkutteleva tilaisuus, joten ei ihme, että kysyntää löytyi ulkomaita myöten.

Siinä missä ulkomainen taide, moderni ja nykytaide sekä design istuvat kansainvälistä kiinnostusta herättävinä kategorioina mutkattomasti ja tuloksella mitattuna suorastaan erinomaisesti online-huutokauppoihin, vasarahuutokaupat tavoittavat edelleen hyvin ellei nettihuutokauppaa paremminkin suomalaisen klassisen taiteen ystävät ja kotimaiset ostajat.

Molempien huutokauppatalojen nimeksi ylitse muiden kohosi Akseli Gallen-Kallela. Vaikka tarjolla oli yhtaikaa useita hänen teoksiaan, kysyntää riitti kilpailuksi saakka. Gallen-Kallela hallitsi kevään top5 -noteerauksia poikkeuksellisen suvereenisti. Bukowskis’n kahdenkymmenen kalleimman maalauksen joukkoon mahtui kolme Gallen-Kallelaa. Hagelstam & Co:lla oli tarjolla kuusi teosta, joista yhtä myymättä jäänyttä lukuun ottamatta kaikki menivät kaupaksi viisinumeroisella, kallein kuusinumeroisella summalla.

Gallen-Kallelan nousu ei ollut yllätys. Kehitys on jatkunut tasaisesti jo 2000-luvun alusta saakka. Helene Schjerfbeckin lisäksi Akseli Gallen-Kallela, Ellen Thesleff ja Hugo Simberg ovat se kolmikko, josta taiteen ostajat ovat kiinnostuneita myös Suomen rajojen ulkopuolella. Kuten designissa, kansainvälinen vetovoima heijastuu suoraan myyntihintoihin myös taiteessa. Aivan merkityksetöntä ei ole sekään, että vuonna 1931 edesmennyt Gallen-Kallela ei ole enää aikoihin kuulunut tekijänoikeuskorvausten piiriin. Muutos vaikuttaa samaan tapaan kaikkiin taiteen klassikoihin: kun prosenttikorvaus putoaa pois huutokauppakuluista, myyntihinnat kääntyvät nousuun. Innostusta lisää, mutta tahtia rajoittaa se, että Gallen-Kallelan, Thesleffin ja Simbergin huipputeoksia tulee myyntiin harvakseltaan. Määrä on ja pysyy rajallisena, koska paljon materiaalia on jo museoissa ja merkittäviä teoksia on ja pysyy perillisten hallussa. Vaikka Gallen-Kallelan maalauksia oli nyt valittavaksi saakka, tilaisuus ei välttämättä toistu. Hagelstam & Co:n myyntiin saaman yksityiskokoelman kaltaisia koskemattomia kokonaisuuksia on vähän, jos lainkaan.

Suuria yllätyksiä top5 -listoilla ei Gallen-Kallelan menestystarinan lisäksi ollut lukuun ottamatta Hagelstam & Co:lla myytyä Hanna Rönnbergin äiti ja lapsi -aihetta. Önningebyn taiteilijasiirtokunnassa työskennelleen Rönnbergin maalauksen luetteloteksti ja hinta-arvio olivat kuin räätälöidyt ahvenanmaalaisille keräilijöille. Koska poikkeuksellisen hienon teoksen lähtöhinta oli asetettu tavallista korkeammalle, ylöspäin kivunnut tulos oli pieni sensaatio ja 62.000 euroa oli Rönnbergin kaikkien aikojen ennätys. Top5 -listojen muut nimet olivat sekä Bukowskis’lla että Hagelstam & Co:lla tuttuja taitureita: Hjalmar Munsterhjelm, Berndt Lindholm, Oscar Kleineh, Pekka Halonen.

Klassisen taiteen ostajat pelaavat tällä hetkellä varman päälle. Kun vanhan polven mestareiden hinnat ovat jo taantuneet, pelkoa edessä olevasta suuresta hintaromahduksesta ei ole. Myyjien on vastaavasti helpompi luopua klassikoista, joiden hintakehitys ei lupaa edessä olevan uusia huikeita nousuja. Sen sijaan Gallen-Kallelan kaltaisia taiteilijoita, joille voi hyvällä syyllä odottaa vielä parempia aikoja ja kysyntää jopa ulkomaisissa huutokauppataloissa tulee nyt myyntiin vain, kun elämä tuo eteen pakollisia jakotilanteita, perintöveroja tai muita elämäntilanteen muutoksia.

9554654_fullsize 9557468_fullsize
9556791_fullsize 9557111_fullsize 9538674_fullsize
Bukowskis, klassisen taiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Akseli Gallen-Kallela, Iltaruskojärven yllä, 52.000 € (lähtö 15.000)
2. Hjalmar Munsterhjelm, Metsämaisema Hauholta Hämeestä, 35.800 € (lähtö 40.000)
3. Akseli Gallen-Kallela, Näkymä terassilta, 21.700 € (lähtö 16.000)
4. Pekka Halonen, Syyspäivä 21.200 € (lähtö 15.000)
5. Oscar Kleineh, Tyyni päivä merellä, 19.200 € (lähtö 17.000)
Bukowskis, 
kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 149.900 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 186.000,- € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 234.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)

34531-000001 34293-000001
34294-000001 34338-000001
Hagelstam & Co, klassisen taiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Akseli Gallen-Kallela, Talvinen metsä, 130.000 € (lähtö 60.000)
2. Hanna Rönnberg, Äiti ja lapsi, 62.000 € (lähtö 45.000)
3. Akseli Gallen-Kallela, Joulusumu, 40.000 € (lähtö 50.000)
4. Berndt Lindholm, Kesämaisema, 33.000 € (lähtö 45.000)
5. Akseli Gallen-Kallela, Talvimaisema Ruovedeltä, 1919, 24.000 € (lähtö 18.000)
Hagelstam & Co, 
kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 289.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 127.000,- € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 84.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.comwww.hagelstam.fi

Ulkomaisen taiteen top5

Näin sujui kevään arvohuutokauppojen ulkomaisen taiteen myynti

Suomen huutokauppamaailmassa venäläinen arvotaide jatkaa keskittymistään Bukowskis’lle. Tänä keväänä venäläisen maalaustaiteen taso oli siellä korkeampi kuin aikoihin, ja laatu näkyi myös hinnoissa. Bukowskis näyttää nauttivan selvää etua kansainvälisestä verkostoitumisesta. Myyjät luottavat saavansa taideteoksilleen laajaa huomiota, ja ostajat löytävät mukaan kilpailuun, vaikka huutokauppa olikin tänä keväänä ensimmäistä kertaa kokonaan verkossa. Myös pitkäaikainen ja vakiintunut asiantuntijayhteistyö venäläisten taiteentuntijoiden kanssa kantaa hedelmää.

Top5 -tuloksella mitattuna Bukowskis’n ja Hagelstam & Co:n välinen ero ulkomaisessa taiteessa säilyi selvästi. Vaikka Hagelstam & Co:n tarjonta on lukumääräisesti lisääntynyt, ulkomaisen taiteen volyymi jää vieläkin kauas kilpailijasta. Hieman aiemmasta parantunut hintojen nousu ja kokonaistulos ovat Hagelstam & Co:lla edelleen muutamassa kymmenessä tuhannessa. Bukowskis’illa vastaavat luvut ovat pysyneet viime syksyn notkahduksesta huolimatta sadoissa tuhansissa. Ero top5:llä mitattuna oli Bukowskis’n eduksi 447.400 € ja modernissa ulkomaisessa taiteessa (top2:lla mitattuna) samoin 23.400 €. Tänä keväänä Bukowskis’n vanhemman ulkomaisen taiteen viiden kärki nousi pitkästä aikaa yli puolen miljoonan euron. Vaikka venäläisiä ostajia ei ole liikkeellä aivan yhtä paljon kuin 2000-luvun alun lihavina vuosina, kiinnostus huipputeoksiin ei ole hiipunut. Juuri nyt Bukowskis tuntuu tavoittavan sekä kovimmat taiteilijanimet, kärkiteokset että korkeimmat hinnat.

Bukowskis’n venäläisvoittoiseen taiteilijakärkeen mahtui suomalaisenkin rakastama kestosuosikki Ilja Repin. Slaavilaisen kansankuvauksen terävintä kärkeä edusti Vladimir Makovski (280.200 €). Yllätystekijä oli taistelumaalarina tunnettu Ivan Vladimirov. Makovskin rinnalla hänen kaksi myytävänä ollutta teostaan, toinen sumuiselta Nevski Prospektilta ja toinen Venäjän-Japanin sodan rintamalta, erottuivat joukosta huutokaupan hienoimpina henkilö- ja tunnelmakuvauksina. Joukkoon mahtui yksi skandinaavi, tanskalainen Carl Holsoe. Hagelstam & Co:n kallein venäläinen mestari oli Aleksei Bogoljubov (28.000 €). Suuria hinnanousuja ei tällä osastolla nähty. Muut viiden kärkeen yltäneet maalaukset oli kirjattu luetteloon tunnistamattomien tekijöiden maalauksina. Useista myynnissä olleista keisarimuotokuvista siihen ylsi kolme.

Bukowskis piti etulyöntiasemansa myös ulkomaisessa modernissa taiteessa. Ykkössijan Bukowskis’illa vei Andy Warhol (21.200 €). Hagelstamilla modernin taiteen ulkomaiseksi ykköseksi tuli Joan Miró (5.500 €). Kotimaisten huutokauppamarkkinoiden kapeus näkyy kenties selvimmin modernissa kansainvälisessä taiteessa. Suomalaisissa huutokaupoissa sen asemaa ei ole saatu vakiintumaan, vaikka huippugallerioissamme kansainvälinen taide kiinnostaa varsin mukavasti. Huutokaupoissa tulokset elävät ja vaihtelevat sesongista toiseen tarjonnan mukaan. Viime syksyyn verrattuna Top2 -tulos suorastaan romahti, mutta yksi ainoa teos riittää muuttamaan tilanteen taas ensi kaudella. Hagelstamilla ulkomaista modernia taidetta oli myynnissä tuskin lainkaan. Kaikista kuudesta teoksesta kolmanneksi kallein (Jacques Boloré) maksoi 500 €, ja kolme jäi myymättä. Bukowskis’lla modernin kansainvälisen taiteen kaupassa on sentään alkanut näkyä orastavaa vipinää, mutta tarjonta painottuu edelleen grafiikkaan. Kansainvälisen modernin taiteen markkinajohtajuudessa Helsinki tullee häviämään vielä kauan vilkkaalle ja ennakkoluulottomalle Tukholmalle sekä nykytaiteen omakseen ottaneille ruotsalaisille.

9558688_fullsize 9538759_fullsize 9554803_fullsize
9444199_fullsize 9539414_fullsize
Bukowskis, ulkomaisen taiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Vladimir Makovski, Hääkulkue, 280.200 € (lähtö 250.000)
2. Ilja Repin, Isaak Brodskyn sisaren muotokuva, 116.300 € (lähtö 50.000)
3. Ivan Vladimirov, Nevski Prospekt, 47.000 € (lähtö 10.000)
4. Carl Holsoe, Lukuhetki, 45.200 € (lähtö 12.000)
5. Alexandr Egorov, Satamakuva Le Havresta, 24.200€ (lähtö 12.000)
Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 512.900 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 183.601 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 327.817 € (summa sisältää huutokauppakulut)

21200€ 9100€
Bukowskis, ulkomaisen modernin taiteen kaksi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Andy Warhol, ”The nun, from: Ingrid Bergman”, serigrafia, 21.200 € (lähtö 10.000)
2. Andy Warhol, ”After the party”, serigrafia, 9.100 € (lähtö 6.000)
Bukowskis, kevään 2015 kaksi kalleinta yhteensä 30.300 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, syksyn 2014 kaksi kalleinta olivat yhteensä 88.070 € (summa sisältää huutokauppakulut)

34206-000001 34206-000011
34526-000003 34526-000002 34526-000008
Hagelstam & Co, ulkomaisen taiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Aleksei Petrovich Bogoljubov, Rantamaisema Sheveningenistä, 28.000 € (lähtö 30.000)
2. Maalaus, Kuutamo, sign. Fedorov, 1916, 17.000 € (lähtö 2.500)
3. Maalaus, Aleksanteri III, 8.000 € (lähtö 8.000)
4. Maalaus, Pietari Suuri, 7.500 € (lähtö 2.500)
5. Maalaus, Aleksanteri II, 5.000 € (lähtö 2.000)
Hagelstam & Co, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 65.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 35.300 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, kevään 2014 viisi kalleinta olivat 13.700 € (summa ilman huutokauppakuluja)

33851-000044 34338-000003
Hagelstam & Co, ulkomaisen modernin taiteen kaksi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Joan Miró, Le soleil ébouillanté, arches, akvatinta ja väricarborundum, 5.500 € (lähtö 3.000)
2. Georges Braque, Profil á la palette, litografia, 1.400 € (lähtö 1.500)
Hagelstam & Co, 
kevään 2015 kaksi kalleinta yhteensä 6.900 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, syksyn 2014 kaksi kalleinta olivat yhteensä 66.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.com; www.hagelstam.fi

Tasokas ja mystinen taidekevät

34357-000001
34293-000001 33983-000004
10967h-000002 8219h-000018
34215-000013 22371a-000038 34468-000004
Tänä keväänä sekä Bukowskilla että Hagelstam & Co:lla on klassisissa huutokaupoissaan kelpo kokoelma kotimaista taidetta. Molemmilta löytyy myös kirsikka kakusta eli kultakauden taiteen huippuklassikko.

Erikoinen sattuma on, että kumpikin huutokauppahuone tarjoaa samana keväänä yhden mystiikan syviä vesiä luotaavan maalauksen. Hagelstam & Co:lla on myytävänä Akseli Gallen-Kallelan Babylonin kuningatar, guassimaalaus, joka on kuulunut vuosikymmeniä helsinkiläisen akateemisen sivistyssuvun kokoelmiin. Bukowskin salaperäisin teos on Louis Sparren vetovoimassaan lähes demoninen Conscientia. Synkässä kiehtovuudessaan se muistuttaa saksalaisen symbolistin Franz von Stuckin maailmaa.

Bukowskin helmiä ylitse muiden ovat Albert Edelfeltin Pariisi- ja Japani-inspiroitunut Madame Cohenin muotokuva. Bukowski on saanut myytäväksi myös kevään – ellei jopa koko vuoden – upeimmat venäläismestarit Vladimir Makovsky ja oman suosikkini Ivan Alekseevich Vladimirovin Nevski Prospekt. Kuinka taidokkaasti Nevan helmen utuinsen atmosfäärin ja pääkadulla kulkevat henkilöhahmot voikaan kuvata!

Ylhäällä kuvia muutamista Hagelstam & Co:n kiinnostavimmista, nettiluettelo osoitteessa http://www.hagelstam.fi: Akseli Gallen-Kallela, Väinö Hämäläinen, Hanna Rönnberg, Ragnar Ungern, Ilmari Aallon omakuva, Juho Rissasen lasimaalauksen esityö Helsinki ja maaseutu sekä Adolf Bockin jäänmurtaja Jääkarhu Utön edustalla.

Alhaalla Bukowskin parhaita, nettiluettelo osoitteessa https://www.bukowskis.com/fi: Albert Edelfelt, Vladimir Makovsky, Ivan Alekseevich Vladimirov, Ali Munsterhjelm ja Helsingin Hietalahti, Hanna Suomalainen ja Adolf Bockin Sovereign of the Seas.
9480246_fullscreen 9552301_fullscreen
9558687_fullscreen 9557650_fullscreen
9557072_fullsize 9557246_fullscreen
9444357_fullscreen 9539399_fullscreen

Suomidesign Tukholmassa

9513699_fullsize  9500440_fullsize 9527056_fullsize
”Esineet ovat kautta historian seuranneet rahaa,” tämän kommentin olen kuullut useita kertoja eripuolilla Eurooppaa antiikin ja designin parissa toimivilta: ”Ne, joilla on ostohalua ja -kykyä, ohjaavat esineiden – eritoten luksus- ja keräilyesineiden – globaaleja virtoja”. Juuri nyt Suomen antiikki- ja taidemarkkinat elävät etsikkoaikaa. Kysyntä ontuu. Kotimainen kysyntähuippu on taiteen ja antiikin osalta taittunut. Venäläiset ovat vähentyneet eikä nousevien talouksien kiinalaisille saatikka intialaisille ole tarjota riittävää määrää ja laatua. Entisten hittikohteiden varaan ei voi rakentaa eikä edes perinteinen vasarahuutokauppa vedä väenpaljoutta Helsingin keskustan arvohuutokauppoihin. 9513710_fullsize
Suomessa arvohuutokaupat ovatkin menettäneet 1980-1990-luvuilla kahmaisemansa antiikkikaupan puolimonopolin samassa tahdissa, kun keräily on valloittanut yhä laajemmat kansanjoukot ja vanhasta tavarasta on tullut kaikkien harrastus. Ne jotka etsivät eksklusiivisuutta, löytävät arvotavaransa yhä useammin muilta markkinoilta, etenkin Ruotsista.

Omassa tuttavapiirissäni 50-70% ostoksista näyttää tulevan jo länsinaapurista: Bukowskilta, Bukowskis Marketista, Auktionsverketistä, Uppsala Auktionskammaresta. Syyksi on vastattu mm. seuraavaa: ”laajempi valikoima, parempi laatu, kiinnostavampi tarjonta, rohkeammat kohteet, ostamisen helppous, ulkomailta tehtyyn hankintaan liittyvä ainutkertaisuuden viehätys, eiväthän ukkoutuneet suomalaiset huutokaupat tajua mitään gay-glamourista”.
Taiteelle omistautuneet keräilijätuttuni listaavat taiteilijasuosikkejaan ja hakevat teoksensa taiteilijoilta itseltään, taidekoulujen lopputyönäyttelyistä ja gallerioista. Jokamiehen keräilytavara houkuttaa retron ja vintagen ystävät kirppu- ja rompetoreille. Osa heistä täyttää vielä saleja tavaran massamyyntipaikoiksi muuttuneissa Etelä-Helsingin huutokauppakamareissa. Yhä useampi on huomannut, että maakuntaostajien suosimat huutokauppahuoneet pääkaupungin laitamilla, Tampereella tai tv:stä tutulla Uuraisilla vasta vetävätkin väkeä ja vekottimia puoleensa niin, että hienon, hauskan ja omaperäisen löydön tekeminen ynnä unohtumaton huutokaupparetki muistuttavat sitä kultaista aikaa, josta 1980-1990-lukujen huutokauppoja kaihoavat konkarit kertovat.

9485725_fullsize 9489141_fullsize
Monen huutokaupan liikevaihtoa ylläpitävät erikoiskohteet kuten militaria, numismatiikka ja filatelia pysyttelevät sentään vielä kotimaan markkinoilla ja niihin erikoistuneiden yritysten listoilla. Sen sijaan suomalainen design näyttää jo hakevan laajempaa kohdeyleisöä ja trendikkäitä sisustajia Suomea suuremmilta vesiltä ja lähimetropoleista. Tähän saakka designkauppiaat ovat olleet kotimaisten huutokauppojen lisäksi lähes ainoa linkki suomalaisen markkinoiden ja ulkomaisten ostajien välillä. Välikäsien kautta kulkeneita suomalaisista huutokaupoista tuttuja kohteita on näkynyt myynnissä Lontoosta New Yorkiin.
Entä nyt? Onko design ottamassa siivet alleen? Heittääkö se täkynsä suoraan suurempiin lammikoihin käyttämällä ponnistuslautana Tukholmaa, kaupunkia, joka jo hamassa nuoruudessani tuntui aina olevan askeleen edellä. Kaupankäynnillä mitaten se kuhisee yhä 24/7 kuin muurahaispesä siinä, missä meidän pääkaupunkimme kaupallinen keskusta tuntuu heräävän Ruususen unestaan vain muutamaksi arkipäiväntunniksi ja ohikiitäväksi lauantai-iltapäiväksi.
9513631_fullsize 9476176_fullsize
Nyt, kun Suomen Bukowskis on siirtynyt kokonaan online-huutokauppojen aikaan, maantieteellinen raja myyntipaikkojen välillä pyyhkiytyi entisestäänkin näkyvistä. Silta Helsingistä Tukholmaan on Bukowskin kautta nopea ja lyhyt. Tukholman Bukowskis Contemporary & Design tarjosikin tänä keväänä hienon valikoiman suomalaista designia ja kutkuttavan koosteen pohjoismaista ja ulkomaista post-1945 sekä nykytaidetta.

Alvar Aallon tarjoilupöytä turkoosinvihrein keramiikkalaatoin myytiin 50.000 SEK (noin 5.400 €) ja kirjahylly 48.000 SEK (noin 5.200 €). Molemmat on valmistettu uniikkeina sarjoina Artekin Hedemoran tehtaalla Ruotsissa ja niiden houkuttelevuuden kruunasi huutokauppaluettelossa seikkaperäisesti selvitetty provenienssi Ernst Sundhin piirustuskonttori Avestassa. Kuusijakoinen valkoinen Mehiläispesä myytiin 60.000 SEK (noin 6.500 €).

Björn Weckströmin uniikki pronssiveistos akryylialustalla vuodelta 1971 on hyvä esimerkki kohteesta, jolle Suomessa olisi tarjolla vain rajalliset markkinat. Formaatti eli veistos, moderni muoto, pronssi/akryyli -materiaaliyhdistelmä ja moniselitteinen, jopa surrealistinen ei-esittävyys eivät ole houkuttimia meillä, mutta ovat lumonneet länsinaapurissa uusia tuulia nuuhkivaa taidemakua jo kymmeniä vuosia. Loppuhinta 8.000 SEK (noin 860 €).

Oiva Toikan Kiikkuri, taiteilijan ensimmäinen suuri erityistä teknistä osaamista vaatinut lintu 26.000 SEK (noin 2.800 €). Ritva Puotilan ryijymatto ”Loitsu” sai osakseen erityistä huomiota muun muassa Bukowskin asiakkailleen suuntaamissa joukko e-maileissa. Loppuhinta 15.000 SEK (noin 1.620 €) viestittää, että tekstiileille löytyy kyllä kysyntää ja markkinointikanavia meidän rajojemme ulkopuolella, jos kotimaisena vaihtoehtona on myydä ryijyistä parhaat muutaman satasen lähtöhinnoilla. Birger Kaipiaisen ihana varhainen uniikki ”paratiisilautanen”, jonka pohjassa oli SOK:n hopeinen lahjaplaketti, 38.000 € (noin 4.100 €)) ja fantastinen perhosfantasia 200.000 SEK (noin 21.500 €).

Kyllä kiitos! Suosikkini Bukowskilla

Kävimme eilen kuvaamassa designvalaisimia Bukowskis Modern & Contemporary huutokaupan näytössä.
Minulta kysyttiin omia suosikkejani, mutta taide vaatii aikaa. Vastaus ei siis tullut heti ja siinä, mutta tässä se nyt on.

Kyllä kiitos! Nämä olivat minun valintojani, teoksia joista pidän asioita jotka saavat hyvälle tuulelle.

Mukana on pari yllätystäkin. Itselleni niistä suurin on Matti Kujasalon abstrakti maalaus. Kujasalo ei ole ollut ihan minun juttuni, vaikka taidettaan arvostankin. Nyt eteen tuli teos, johon ihastuin sydänjuuriani myöten. Taiteen voima on minulle aina ollut taiteilijan kykyä näyttää toisenlainen maailma kuin itse pystyn kuvittelemaan. Nykytaiteen ystävänä ja keräilijänä olen aina pitänyt tärkeänä kykyäni olla avoin myös niille taiteilijoille ja teoksille, jotka eivät heti ensi näkemältä ole tuntuneet omalta. Jokainen päivä on uusi ja elämän myötä me kaikki muutumme. Siksi myös taiteen ovi kannattaa pitää avoimena. Koskaan ei tiedä, milloin on valmis kohtaamaan uusia kysymyksiä ja yllätyksiä.

Sinäkin ehdit vielä valita omat suosikkisi osoitteessa, https://www.bukowskis.com/fi

Bukowskis Modern & Contemporary -huutokauppa pidetään tällä kertaa ainoastaan on oline. Siinä on riskinsä, mutta ei se pelaa, joka pelkää. Jonkun täytyy olla ensimmäinen ja ainakin kokeilla. Toivon silti, etteivät vasarahuutokaupat tyystin katoa. Saattaa olla, että kansainvälinen ostajakunta on jopa aktiivisemmin mukana oman päätteen äärellä kuin vanhaan tapaan puhelimen päässä. Ensi viikko näyttää kuinka Suomen taidekaupan historian ensimmäisessä on line -arvohuutokaupassa käy. Rohkeuden yritystä Bukowskia ei ainakaan voi syyttää. Jos homma ei toimi, kilpailijat saavat kauan kaipaamansa tasoitusta. Jos tämä onnistuu, Bukowskis on jälleen kerran askeleen edellä muita.

9498241_fullscreen 9498215_fullscreen
Kaija Aarikka, 1970 & Annika Rimala, 1976
9497958_fullscreen 9497951_fullscreen
Heikki W. Virolainen, 1963 & Tommi Toija, 2008
9498157_fullscreen 9498248_fullscreen
Carl Gustav Hiort af Ornäs, 1950-luku & Kurt Ekholm, 1931
9498245_fullscreen 9498369_fullscreen
Aune Siimes, 1940-luku & Tapio Wirkkala, 1960-luku
9498148_fullscreen 9498059_fullscreen
Marika Mäkelä, 2002 & Samuli Heimonen, 2009
9497960_fullscreen 9498047_fullscreen
Simo Hannula & Matti Kujasalo, 1978
9497978_fullscreen 9497997_fullscreen
Vladimir Kopteff & Tom Wesselmann
9498048_fullscreen 9497889_fullscreen-1
Sam Vanni, 1969 & Birger Kaipiainen, 1941

 

Taide muuttaa kurssia

1900-luku on mennyt vuosisata ja sen modernin taiteen ilmiötkin ovat jo historiaa eli otollisia kohteita taiteen keräilijöille. Suomalaisen maiseman ekspressiiviset tulkinnat tummissa syvissä sävyissään eivät sytytä taidemarkkinoilla niin kuin nonfiguratiivisen taiteen edustajat. Ei-esittävää maalausta kohtaan tunnettu kiinnostus näyttää kasvavan tasaiseen tahtiin. Myös muutamat 1800-luvun nimet menestyvät toki yhä, kun tarjolla on lahjakas, taitava ja ihailtu tekijä.
Lauantaina 7.3.2015 Huutokauppa Helanderilla 1800-luvun menestyjä oli ansaitusti Elin Danielson-Gambogi. Huomaatko Ompelevan naisen fantastiset väriaksentit? Punaista ikkunalla olevissa valkoisissa kankaissa ja poskilla. Sinistä hameessa, hihansuussa ja hilkan nauhassa. Siniharmaita varjosävyjä ikkunanpuitteissa, lasin takana olevan verhon nauhassa, hilkassa ja kauluksessa.
5604-14
Mallilla on bretagnelainen asu, mutta nenänpään takia mietin yhä, mahtaako hän olla ranskalainen vai Bretagnesta tuotuun asuun pukeutunut taiteilijan sisko Tytty (Ahonius). Vuonna 1863 syntynyt Tytty olisi ollut maalaustyön aikoihin 1880-luvulla parikymppinen nuori nainen. Upean pikkuruisen maalauksen hinnaksi kisailtiin 7.500 €
5000-912580-335244-51
Muita huutokaupan vahvoja nimiä oli mm. Pentti Nässling, 1.200 €. Toinen positiivinen noteeraus tehtiin Jaakko Somersalosta, 650 €. Oma suosikkini abstraktin taiteen kokoelmassa oli Lars-Gunnar Nordströmin pieni varhainen grafiikanvedos vuodelta 1954, numeroitu 21/99, 150 €.
Hugo Backmanssonin iltatunnelma Katajanokan suunnasta Helsingin kauppatorille ja tähtitornin mäelle päin myytiin 850 €.
Hinta-laatu suhteeltaan ostajan markkinat osuivat Onni Ojan varhaiskauteen. Markkinoilla liikkuvan tasaväkisen tuotannon kuluttaman Ojan värimaalauksen sai kohtuuhintaan, aihe Helsingistä, Kallion kirkko 300 €.
5604-125604-95604-13
Hieno hankinta oli myös Ilmari Aallon ronskeilla siveltimenvedolla maalattu Maisema, 370 €. Maalaus vuodelta 1921 on aikansa verevintä marraskuulaista ekspressionismia. Edellisenä vuonna Aalto oli nähnyt Pariisissa van Goghin ja Cézannen maalauksia, ja vielä 1920-luvun alussa hänen ilmaisuvoimansa kukoisti. Onkohan aihe Suursaarelta? Modernismin uranuurtajana Aalto on hieno lisä suomalaisia 1900-luvun alun maalauksia keräävän taiteenystävän kokoelmaan. Olihan hän 1910-luvun puolivälissä myös yksi kotimaisen kubismin edelläkävijöistä.

Ulkomaisen taiteen top5

Näin sujui syksyn arvohuutokauppojen ulkomaisen taiteen myynti

Venäläisten ostajien aktiivisuus Suomen huutokauppamarkkinoilla on vähentynyt tämän vuoden aikana dramaattisesti. Muutos näkyy sekä tarjolla olevan venäläisen taiteen määrässä että huutokauppojen ulkomaisen taiteen lopputuloksissa. Listalle ovat vuosien tauon jälkeen palanneet skandinaaviset taiteilijat ja vanhat ulkomaiset mestarit, he, jotka jotka jäivät jo usean vuoden ajan kauas venäläisten taiteilijoiden taa.

Idän vetoapu ei enää näy entiseen tapaan myyntilistojen kärjessä ja nykyinen tilanne saattaa jatkua vielä pitkään. Ongelmat ovat siis samansuuntaisia vähittäiskaupassa, vientimarkkinoilla ja huutokaupoissa, joissa satojen tuhansien eurojen huippuhinnat ovat vaihtuneet kymmenien tuhansien eurojen myyntisummiin. Tämä heiluttaa huutokauppojen vuosittaista liikevaihtoa ja saattaa muuttaa kilpailutilannettakin rajusti, mikäli kotimaan markkinat ja länsiostajat eivät kykene korvaamaan puuttuvaa venäläistä ostovoimaa – ja ostohalua. Valttikortteja pitää käsissään se, joka saavuttaa tehokkaammin kansainvälisen modernin taiteen markkinat ja skandinaavisen taiteen kohderyhmät – sekä ostajat että myyjät.

Kuten jo keväällä, myös tänä syksynä Bukowskis’n ja Hagelstam & Co:n huutokauppatalojen välinen ero oli ulkomaisen taiteen osalta jäätävän suuri. Tarjonnan määrä oli sentään nyt tasaväkisempi, mutta myyntituloksella mitattuna Bukowskis säilyi  selvästi ulkomaisen taiteen markkinajohtajana. Pohjoismaisena huutokauppatalona se näyttää tavoittavan laajan yleisön myös Suomen rajojen ulkopuolella ja pärjää ainakin toistaiseksi kilpailijaansa paremmin sekä myyjistä että ostajista kisailtaessa.

Esimerkiksi venäläisen ja pohjoismaisen taiteen taso ja top5 -huippujen hintanoteeraukset, kuten Petr Petrovich Vereschagin, Peder Mork Mönstedt ja Bruno Liljefors, sijoittuivat Bukowskis’lla omille kymmentuhatluvuilleen Hagelstam & Co:n ulkomaisen kärjen jäädessä yhtä maalausta lukuun ottamatta rajusti alemmas, alle kolmeentuhanteen euroon. Tuo yksi poikkeus oli monogrammisigneerattu Old Master -asetelmamaalaus. Sen nousu lähtöhinnastaan 35-kertaiseksi (800 eurosta 28.000 euroon) oli epätavallisuudessaan sensaatiomaisen suuri, ja lähtöhinnan perusteella huutokauppatalon sisäänottajille täysin ennalta-arvaamaton.

Tasaväkisempi kisa nähtiin ulkomaisen modernin taiteen parissa. Hagelstam & Co:n kärkeen nousivat kaksi Pablo Picasson 1950-luvun grafiikanlehteä, joiden lisäksi Hagelstamilla myytiin hyvällä menestyksellä muitakin Picasson grafiikanteoksia. Bukowskis’lla ykkös- ja kakkossijat otti hieman nuorempi grafiikka Alexander Calderin ja Roy Lichtensteinin johdolla. Juuri nyt näyttääkin siltä, että moderni kansainvälinen taide saattaa jatkossa korvata ainakin osan siitä, mikä venäläisen taiteen kaupassa lähitulevaisuudessa tullaan menettämään.

9304601_fullsize9315633_fullsize9304376_fullsize
Bukowskis, ulkomaisen taiteen viisi kalleinta
(huom! hinnat ilmoitettu kuluineen)
1. Peder Mork Mönstedt, Kesäpäivä, 1910, 68.499 € (lähtö 10.000-15.000)
2. Ivan Schreder, Pietari Suuri, 42.812 € (lähtö 15.000-20.000)
3. Petr Petrovich Vereschagin, Mtshetan kaupunki, 30.580 € (lähtö 12.000-15.000)

4. Tuntematon mestari, Satamanäkymä, 29.356 € (25.000-30.000)
5. Bruno Liljefors, Lentoon lähtevät kurpat, 12.354 € (lähtö 10.000-15.000)

syksyn 2014 viisi kalleinta yhteensä 183.601 € (summa sisältää huutokauppakulut)
(kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 327.817 €)
9313176_fullsize9304245_fullsize
Bukowskis, ulkomaisen modernin taiteen kaksi kalleinta
(huom! hinnat ilmoitettu kuluineen)
1. Alexander Calder, Blue, White & Red Target, 1966, 61.160 € (lähtö 20.000-30.000)
2. Roy Lichtenstein, I Love Liberty, 1982, 26.910 € (lähtö 12.000-15.000)

syksyn 2014 kaksi kalleinta yhteensä 88.070 € (summa sisältää huutokauppakulut)
9228160_fullsize9237083_fullsize

31076-0000545851h-00038632958-000001
Hagelstam & Co, ulkomaisen taiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Asetelma, sign. BF, 28.000 € (lähtö 800)
2. Julius Kronberg, Diana, 1916, 2.500 € (lähtö 1.500)
3. Fedor Karlovich Burkhardt, Syreenejä ruukussa, 1912, 2.400 € (lähtö 2.500)
4. Albert Nikolaevich Benois, Laituri, 1.200 € (lähtö 1.500)
5. August Stepan, Aihe Venetsiasta, 1.200 € (lähtö 1.200)
syksyn 2014 viisi kalleinta yhteensä 35.300 € (summa ilman huutokauppakuluja)
(kevään 2014 viisi kalleinta olivat 13.700 €)
6873h-00000721134h-000007
Hagelstam & Co, ulkomaisen modernin taiteen kaksi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Pablo Picasso, Femme Accoudée, 1959, 40.000 € (lähtö 8.000)
2. Pablo Picasso, Pique, 1959, 26.000 € (lähtö 5.000)
syksyn 2014 kaksi kalleinta yhteensä 66.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
33155-00000133155-000002

Modernin ja nykytaiteen top5

Näin sujuivat syksyn 2014 modernin ja nykytaiteen arvohuutokaupat

Taidehuutokaupoissa teosvalikoiman ja kysynnän painopiste on vuosi vuodelta siirtynyt yhä enemmän moderniin ja nykytaiteeseen. Suunta on sama niin kansainvälisillä markkinoilla, Ruotsissa kuin Suomessakin. Moderni ja nykytaide muodostavat yhä useammin suurimman osan huutokauppojen tuloksesta, ja suunta jatkaa hitaasti mutta varmantuntuisesti nousuaan.

Bukowskis toi tänä syksynä tarjolle sesongin monipuolisimman ja kattavimman modernin ja nykytaiteen kokoelman. Varsinkin nykytaiteen nimilista oli laajuudessaan omaa luokkaansa. Ajankohtaisia olivat mm. Tove Janssonin Muumi-aiheiset maalaukset ja omakuva, oman aikansa klassikkoja edustivat mm. Kiasman kokoelmista tutut Marianna Uutinen ja Susanne Gottberg ja kiinnostavia nykytekijöitä mm. Samuli Heimonen, Anna Tuori, Katja Tukiainen ja Sampsa Sarparanta. Heidän lisäkseen moninaisessa valikoimassa olivat mukana niin Gösta Diehl, Rafael Wardi, Göran Augustson, Lauri Ahlgrén, Jorma Hautala, Matti Kujasalo, Jussi Niva ja Marjatta Tapiola kuin Viggo Wallensköld, Cris af Enehielm, Kaj Stenwall, Mauno Kivioja, Alpo Jaakola, Kuutti Lavonen ja Fritz Jakobsson. Läheskään kaikki teokset eivät käyneet nihkeässä ja epäröivässä markkinatilanteessa kaupaksi, mutta ote oli freesi, rohkeasti etsivä ja kokeileva. Tämä ilahduttaa taiteen ystävää ja kertoo siitä, että yritys seuraa nykytaiteen kenttää ajan hermolla.

Hagelstam & Co:n modernin ja nykytaiteen valikoima oli teosmäärältään puolet niukempi ja taiteilijavalikoimaltaan suppeampi, Bukowskis’iin verrattuna jopa mielikuvitukseton. Tove Janssonin ajankohtaisuus oli pantu merkille, mutta myytävänä oli maalausten sijasta lähinnä Muumi-aiheisia kirjoja. Suomen taiteen keskeisistä tekijöistä puuttui monia Bukowskis’lla tarjolla olleita nimiä 1960-70-luvuilta aina 1980-90-luvuille saakka. Silti, jos molempien yritysten lopputulosta mitataan top5:llä, valikoiman määrän, laadun ja monipuolisuuden erot näkyivät yllättävän vähän ja kärki oli molemmilla huutokauppataloilla likimain yhtä kapea.

Sekä Bukowskis’lla että Hagelstam & Co:lla kärkisijat vei Lammi, Lammi ja Lammi. Hagelstam & Co:n tulos lepäsi Ilkka Lammin lisäksi Reidar Särestöniemen sekä Uuden Lastensairaalan hyväksi huutokaupatun Tahtipuikkotaulun varassa. Kolmen kalleimman teoksen jälkeen Hagelstamin hintakärki putosi alle 10.000 ja jatkoi siitä nopeasti alle 5.000 euron. Tähän joukkoon sijoittuivat kokoelman kiinnostavista nimistä mm. Juhani Linnovaara, Leena Luostarinen, Kalervo Palsa, Esko Tirronen ja Kimmo Kaivanto.

Bukowskis top5:een ei sen sijaan ollut asiaa alle kymmenen tuhannen euron loppuhinnalla. Näyttävän veistosvalikoiman kruunasi Laila Pullisen materiaalirinnastuksiltaan ja muodoiltaan aistillinen Marilyn Monroen muisto, ja pienen yllätyksen tarjosi top5:een yltänyt Unto Koistinen. Ehkä 1960-luku on vihdoin löytämässä paikkansa keräilijöiden aarrekartalla?

Kummassakaan huutokauppatalossa kärkisijoille eivät mahtuneet myynnissä olleet neuvostoliittolaiset ja venäläiset modernit ja nykytaiteilijat, joiden esiintupsahtaminen huutokaupoissa vihjaa, että 1980-90-lukujen sijoitushuumassa hankittujen teosten ”tuottoa” kokeillaan nyt kotiuttaa. Ajoitus oli kiintoisa, sillä potentiaalisimman ostajakunnan eli venäläisten ostajien väheneminen on näkynyt Suomen huutokauppamarkkinoilla jo pidemmän aikaa. Ehkä myyjät laskivat länsiostajien varaan tai ehkä he ajattelivat ehtivänsä vielä ennen kuin maailman tapahtumien epäsuotuisan etenemisen ja myöhäiseen syksyyn ajoittuvien huutokauppojen yhteisvaikutus realisoituu. Tulevaisuus näyttää, oliko myyntiajankohta kaukaa viisas vai sittenkin hätiköity.

9166570_fullsize9268881_fullsize9223328_fullsize
Bukowskis, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta
(huom! hinnat ilmoitettu kuluineen)
1. Ilkka Lammi, Minun linnani, 1999, 52.046 € (lähtö 25.000-35.000)
2. Laila Pullinen, Marilyn Monroen muisto, 1965, 26.842 € (lähtö 20.000-30.000)
3. Ilkka Lammi, Vehreydessä, 19.173 € (lähtö 15.000-20.000)
4. Unto Koistinen, Kaunotar, 1968, 18.070 € (lähtö 10.000-15.000)
5. Lars-Gunnar Nordström, Dimensionaalinen sommitelma, 1965, 12.782 € (lähtö 10.000-12.000)
syksyn 2014 viisi kalleinta yhteensä 128.913,- € (summa sisältää huutokauppakulut)
(kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 76.636 €)
9263421_fullsize9250853_fullsize

32259-00000232746-00000219936h-000001
Hagelstam & Co, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Ilkka Lammi, Ajatuksia, 1999, 56.000 € (lähtö 40.000)
2. Reidar Särestöniemi, Turkoosi kuu tunturin laella, 1974, 42.000 € (lähtö 30.000)
3. Tahtipuikkotaulu, 41.000 (teokselle ei ilmoitettu lähtöhintaa)
4. Reidar Särestöniemi, Kylä Pohjoisen Jäämeren rannalla, 1973, 9.000 € (lähtö 12.000)
5. Juhana Blomstedt, Leijan suunnittelija, 6.000 € (lähtö 2.000)
syksyn 2014 viisi kalleinta yhteensä 154.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
(kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 137.500 €)
33530-00000133310-000001

Klassisen taiteen top5

Näin sujuivat syksyn 2014 klassiset arvohuutokaupat

Taidehuutokaupat elävät etsikkoaikaa. Menneiden aikojen lihavat vuodet ovat vaihtuneet epävarmoihin tunnelmiin ja tulevaa kehitystä odotteleviin laihoihin vuosiin. Ilmassa on muutoksen tuulia. Suurten mestareiden huipputeokset eivät ole enää jokaisen sesongin itsestäänselvyys. Sen sijaan arvostetuimpien taiteilijoidemme pienempiä hienoja teoksia tulee tarjolle edelleen.

Syksyn huutokauppojen tarjonnassa näkyi selvästi, että Bukowskis järjestää modernin ja nykytaiteen huutokaupat erillään klassisesta taiteesta, kun taas Hagelstam & Co. niputtaa kaiken yhteen yksipäiväiseen huutokauppaan. Hagelstam & Co:n tarjonta näytti moninaisemmalta ja raikkaammalta, koska klassikkojen joukossa oli sekä 1900-luvun modernismia että jonkin verran uudempaa taidetta. Niiden rinnalla 1800-luvun taide alkoi näyttää kaikessa upeudessaankin vaimeammalta ja aiheiltaan tuttuakin tutummalta.

Pieni yllätys oli, että huolimatta Bukowskis’n klassisen huutokaupan tasaisesta – ja jopa tavanomaisesta – tarjonnasta, sesongin kalleimmat klassikot huudettiin kuitenkin Iso Roobertinkadulla ja esimerkiksi syksyn kalleimmat Oscar Kleinehin maalaukset myytiin Bukowskis’lla. Yksi syy hintaeroihin oli teosten koko. Bukowskis’lla oli myytävänä kaksi suurta näyttelyteosta, jotka ovat kuuluneet yhteen Suomen huomattavimmista yksityisistä Kleineh-kokoelmista. Hagelstam & Co. oli puolestaan saanut myyntiin useita pienempiä Kleinehin teoksia. Niistä Hagelstamin yrityskohtaisen tuloksen kärkeen ylsi odotetusti merimaisema Helsingin edustalta (28.000 €), kun taas Bukowskis myi menestyksellisesti Kleinehin ensimmäisen Bretagnen-matkan ja tärkeän Atlantin-purjehduksen aikaan sijoittuvat paraatiteokset (50.000 ja 36.000 €).

Klassisen taiteen ostajat panostivat tänä syksynä tuttuihin, varmoihin ja vakiintuneisiin nimiin. Ennätysmäiset hinnat näyttävät olevan vanhempaa kotimaista taidetta myytäessä ainakin toistaiseksi takana päin, mutta esimerkiksi Akseli Gallen-Kallelan tuotanto yltää epävarmoista tunnelmista huolimatta loistaviin tuloksiin. Se ei ole ihme, sillä hyvätasoiset Gallen-Kallelan maalaukset eivät suinkaan ole jokaisen huutokaupan itsestäänselvyys kuten eivät enää myöskään Albert Edelfelt tai Helene Schjerfbeck, joiden teoksia tuntui vielä 1980-1990-luvuilla riittävän liki jokaisen sesongin päähuutokauppaan.

Vaimeita markkinatunnelmia on Gallen-Kallelan lisäksi kestänyt erittäin hyvin Pekka Halonen. Hänen tuttuina toistuvat aiheensa eivät saa yleisöä lämpenemään, mutta tilanne muuttuu täysin, kun tarjolla on runsaan tuotannon joukosta edukseen erottuvia töitä. Tällä kertaa talvimaisema Tuusulan Halosenniemestä ja ilta-auringon valaisema näkymä Myllykylän sahalta Sortavalasta ylsivät molemmissa huutokauppataloissa klassikoiden Top 5 -listalle. Bukowskis’lla talvimaisema Halosenniemestä asettui 26.000 € hinnalla sijalle neljä. Hagelstam & Co:n huutokaupassa (jossa kaikki hintalistan huiput jäivät alle 30.000 euron eli noin puoleen Bukowskis’n 50.000 euron rajan rikkoneesta listakärjestä) Myllykylän saha oli samalla 26.000 € summalla klassisen kokoelman toiseksi kallein kotimainen maalaus.

Hagelstam & Co:n huutokaupassa neljännen ja viidennen sijan vei suomalainen varhaismodernismi. Harvoin kohdalle osuvan tilaisuuden huippuhankintaan tarjosi Magnus Enckellin merkittävimpiin maalauksiin lukeutuva Bakkantteja. Maalauksen hinta 24.000 € hipoi ansaitusti aiempia, vuonna 1998 saavutettuja ennätyslukemia. Ellen Thesleffin Firenze myytiin niin ikään 24.000 eurolla. Ostajan ajoitus oli loistava. Vaikka kyseessä oli hyvin pienikokoinen maalaus, menneiden vuosien korkeimmat Thesleff-noteeraukset ovat olleet reilusti enemmän ja viidenkymmenen tuhannen euron ylitys on ollut taidemarkkinoiden lihavina vuosina Thesleffin suurempien teosten kohdalla pikemminkin sääntö kuin poikkeus.

9304532_fullsize9304644_fullsize-19315653_fullsize
Bukowskis, klassisen taiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Akseli Gallen-Kallela, Alaston malli, 1887, 52.000 € (lähtö 20.000-25.000)
2. Oscar Kleineh, Ankkurissa (Tyven), 50.000 € (lähtö 40.000-60.000)
3. Oscar Kleineh, Laskuvesi Douarnenez’n rannalla, 36.000 € (lähtö 40.000-60.000)
4. Pekka Halonen, Talvimaisema, 1908, 26.000 € (lähtö 10.000-15.000)
5. Eero Järnefelt, Perhe retkellä, 1913, 22.000 € (lähtö 8.000-10.000)
syksyn 2014 viisi kalleinta yhteensä 186.000,- € (summa ilman huutokauppakuluja)
(kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 234.000 €)
9304226_fullsize9311601_fullsize

6892h-0000016895h-0000736895h-000105
Hagelstam & Co, klassisen taiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Oscar Kleineh, Purjeveneitä Helsingin edustalla, 28.000 € (lähtö 20.000)
2. Pekka Halonen, Myllykylä, 1899, 26.000 € (lähtö 18.000)
3. Ferdinand von Wright, Lugnet, 25.000 € (lähtö 30.000)
4. Magnus Enckell, Bakkantteja, 1919, 24.000 € (lähtö 18.000)
5. Ellen Thesleff, Firenze, 1913, 24.000 € (lähtö 20.000)

syksyn 2014 viisi kalleinta yhteensä 127.000,- € (summa ilman huutokauppakuluja)
(kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 84.500 €)
6895h-0000716895h-000089

Löytöjen löytö vai pelkkiä persikoita?

Ei ole tavatonta, että taideteoksen myyntihinta kipuaa huutokaupassa moninkertaisesti yli arvioidun eli asiantuntijoiden teokselle asettaman lähtöhinnan. Kaksin-, kolmin- ja jopa viisinkertaisia nousuja nähdään säännöllisesti, mutta kymmenkertainen nousu on jo harvinaisempi. Mitä suurempi ero lähtöhinnan ja myyntihinnan välillä on ylöspäin, sitä kuuluvampi on paikalla olevien suusta pääsevä hämmästyksen ja ihastuksen sekainen kohahdus ja sitä enemmän alan ammattilaiset miettivät, tiesivätkö arvioinnin suorittaneet asiantuntijat sittenkään kaikkea. Entä jos teos olisikin mennyt kaupaksi minimaalisella lähtöhinnallaan ja pompannut myöhemmin esiin kansainvälisillä taidemarkkinoilla moninkertaisella summalla? Sellaistakin on huutokauppahistoriassa tapahtunut. Ainakin yhtä syntynyttä kohua on ainakin Ruotsissa tasoiteltu tarjoamalle ensimmäiselle myyjälle hyvitystä, joka on määrältään suhteessa odottamattomaan hinnannousuun.31076-000054
Entä, kun hinnannousu ei olekaan kaksin-, viisin- tai edes kymmenkertainen, vaan jotakin paljon enemmän? Tämän asetelmamaalauksen myyntihinta poikkesi arvioidusta 800 eurosta hurjat 35 kertaisesti ylöspäin, kun teos myytiin 28.000 eurolla (+ kulut) Hagelstam & Co:n päähuutokaupassa eli tilaisuudessa, johon huutokauppatalon asiantuntijat perinteisesti valikoivat sesongin kerman, kiinnostavimmat, laadukkaimmat ja kalleimmat myytäväksi tarjotut kohteet.
Täytyy myöntää, että hinnannousu yllätti. Ei siksi, etteikö teos olisi ollut tasoltaan hintansa väärti vaan siksi, että huutokauppakamari oli päätynyt asettamaan lähtöhinnan sensaatiomaisen paljon lopputulosta alemmas. Ero 800 ja 28.000 euron välillä on raju.

Päätyiköhän teos museokokoelmaan tai alankomaisen maisemamaalauksen traditioon perehtyneen yksityisen keräilijän seinälle? Ilmestykö se jonkin ajan kuluttua vieläkin kovemmalla hinnalla kansainvälisille taidemessuille tai huutokauppoihin, jollekin nimekkäälle ja tunnetulle välittäjälle tai pienemmälle, matalamman profiilin ammattilaiselle? Tuskinpa kukaan pystyy pitämään silmällä kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja, mutta teoksen kohtaloa on kieltämättä kiehtovaa miettiä.
31076-000054_3 31076-000054_2
Hämmentävää oli se, ettei maalauksesta annettu – ainakaan ulkomaisten ostajien seuraamassa nettiluettelossa – kovinkaan tarkkoja tietoja. Ehkä niitä oli huutokauppaa edeltävän kohteiden ennakkonäytön aikana tarjolla, jos hoksasi kysyä. Vaatimattomiin, siisteihin peruskehyksiin kehystetty maalaus (42×55 cm) oli kuvattu taustapuolelta vain osittain. Kuvapinnasta detaljikuvia oli ehkä saatavilla vain erillisestä pyynnöstä, ns. ”kuntoraportin” yhteydessä. Netissä niitä ei ollut tarjolla lainkaan. Tekniikaksi mainittiin luettelossa öljy, mutta maalauspohjasta ei tarkemmin kerrottu. Kuvan perusteella se näyttää dubleeratulta kankaalta. Maalausajankohdaksi oli määritelty 1700-luku. Toki myös teoksen monogrammisigneeraus BF kerrottiin. Sen sijaan kankaan takana olevasta numeromerkinnästä (paperietiketti ’43’) tai leimasta ei luettelossa tarjottu selventäviä lisätietoja. Jäiköhän niiden selvittäminen kiinnostuneen ostajan oman onnen ja osaamisen varaan vai sisältyikö sekin erilliseen kuntoraporttiin?

Maalaus oli joka tapauksessa kiinnostava, onhan BF myös tunnetun hollantilaisen asetelmamaalari Jan Baptist van Fournenburghin signeeraus. Tämä ”monogrammistina” tunnettu taiteilija käytti nimikirjainsigneerauksia ’IB F’, ’BF’, ’IBVF’ ja ’VAN BATa F’. Mikä kutkuttavinta, hän myös maalasi juuri samoja kukkia, hyönteisiä ja hedelmiä, joita tässäkin maalauksessa näkyy. Mutta van Fournenburgh syntyi jo 1585 ja hän vaikutti Haagin kaupungin maalareiden killassa vuodesta 1629 aina 1640-luvulle saakka. Ensimmäinen tunnettu maalaus on ajoitettu vuoteen 1608 ja viimeinen vuoteen 1635. Maalauspohjana hän käytti puuta ja kuparia, vaikka olihan kangaspohjakin yleisesti ottaen taiteilijoiden keskuudessa tunnettu jo renessanssin ajoista saakka.

Hagelstam & Co:ssa huutokaupatulle maalaukselle ilmoitettuna valmistumisajankohtana 1700-luvulla van Fournenburgh oli jo aikaa sitten kuollut (k. 1649) – ja unohdettu. Itse asiassa niinkin pian kuin 1660-luvulla hän oli jäänyt unholaan ja hänen teoksiaan identifioitiin virheellisesti Johannes Bosschaertin ja tämän koulukunnan nimiin. Päivänvaloon van Fournenburghin nosti uudelleen vuonna 1931 tutkija H.E. van Gelder. Tutkimus- ja erittelytyö jatkui hänen jälkeensä, ja 1960-luvulla taiteilijan nimiin pystyttiin attribuoimaan 22 kukka-asetelmaa. Asetelmia tunnetaan vain kourallinen.

Huutokaupattu maalaus taisi olla vain myöhempi van Fournenburghin mukaan maalattu teos. Näin ainakin arvioitu lähtöhinta antaa ymmärtää, vaikka siinäkin tapauksessa se oli esikuvana olleen taiteilijan maineen tuntien kohtuullinen. Onhan van Fournenburghin teoksia mm. Pariisin Louvressa.
Entä jos maalaus olikin yksi harvoista van Fournenburghin tunnetuista hedelmäasetelmista? Silloin se ei olisikaan pelkkää persikkaa vaan sensaatiolöytö, jonka onnekas omistaja sai itselleen 28.000 eurolla. Tiesikö ostaja jotakin enemmän vai sytyttikö mielenkiintoinen taulu vain suuria toiveita? Voittopotin tuottava onnenkantamoinen ei tainnut olla totta tällä kerralla – tai kukapa sen tietää – mutta jokainen vastaava tapaus antaa vauhtia niin mielikuvitukselle kuin jännitysromaanin kaltaisille juonenkäänteille.

Taide on tässä

ja tällä hetkellä minulle läheisin taide on Nyt. Syksyn aikana olen saanut puhua nykytaiteesta sekä seurata luovien, ideoita ja energiaa täynnä olevien oppilaideni ja kollegojeni työskentelyä ja sen tuloksia. Olen energisoitunut nykytaiteesta ja tulevaisuuden tekijöistä. Oma suhteeni nykytaiteeseen on elävöittynyt yhä uusilla näkökulmilla, kysymyksillä ja ajatuksilla.
Kävin äskettäin luennoimassa Bukowskis Modern & Contemporary huutokaupan näytön aikana huutokauppatalo Bukowskis’in ja Glorian Antiikinyhteistyönä järjestämässä Antiikkietsivät -koulussa. Aiheena olivat modernit valaisimet. Kokemus ja yhteys on tie oppimiseen ja oivallusten iloon. Meillä oli hauskaa, yhdessä. Kun katsoin huutokauppatalon seinillä olevaa nykytaidetta ja mietin suosikkejani, ajattelin, että yhteys, kontakti meidän aikaamme, on myös nykytaiteen voima. Tänä syksynä nämä neljä puhuttelivat minua.
9237513_fullsize9253559_fullsize
Susanne Gottberg on ollut suuri suosikkini jo 1990-luvulta alkaen. Jos hankintabudjettini olisi sallinut, tämä olisi ollut ykkösvalintani enkä olisi antanut periksi. Maalaus nimeltä ”Keskeisiä” vuodelta 1991, myytiin Bukowskilla kuluineen 7.413 €.
Raimo Kanervan Tulppaanituoli on 80 cm korkea ja valmistettu alumiinista. Eli sehän ei ruostuisi terassillakaan, tietysti taiteilijan luovaa työtä kunnioitten eli harkittuun paikkaan ja sään kurimuksilta suojaan sijoitettuna. Loppuhinta kuluineen 4.281 €.
Marianna Uutisen esteettinen kieli ja materiaalivalinnat tuntuvat juuri jälleen ajankohtaisilta. Ehkä aikaperspektiivi on antanut hänen ilmaisutavalleen uutta syvyyttä. Ehkä hänen maalauksellisuutensa on nyt kovin ajankohtaisen Jeff Koonsin pinnalla liikkuvan taiteen jälkeen koettuna koskettavampaa, rehevämpää, aistillisempaa. Nimetön vuodelta 2008, loppuhinta kuluineen 1.150 € oli minun mielestäni loisto-ostos, onnittelen uutta omistajaa!
Samuli Heimosen maalaustapa ja muotojen muuntuminen eivät jätä kylmäksi. Ne kutsuvat katsomaan yhä uudelleen. Jokainen kokemus on uusi, erilainen – hmm… ”metamorfoottinen”. Nousevat vuodelta 2001 kuluineen 4.090 €.
9251498_fullsize9237214_fullsize

Väärää taidetta?

Julkisuudessa taideväärennökset ovat yksi taide- ja antiikkikaupan kestoaiheista. On väitetty, että jopa 1/5 liikkeellä olevasta vanhasta taiteesta olisi väärennettyä tai ainakin väärin identifioitua. Luku kuulostaa suurelta. Maailmanlaajuisesti se tarkoittaisi kahta kymmenestä, kahtakymmentä sadasta teoksesta jne. – ja tämä ainoastaan vanhemman taiteen osalta. Olipa luku täsmälleen oikein tai yläkanttiin, väärennökset syövät taidekaupan uskottavuutta, murentavat luottamusta alan ammattilaisiin ja kaivavat maata taiteenkeräilyn jaloimman motiivin eli kulttuurin vaalimisen jalkojen alta.

Mitä siis tavallinen taiteen ostaja tai keräilijä voi tehdä välttääkseen väärennösten sudenkuopat? Ensimmäiseksi on syytä muistaa, että väärentäjät ja väärennettyjä teoksia tarjoavat ovat ammattilaisia, älykkäitä ja taitavia ihmisiä, jotka osaavat oman alansa niksit.

Nyrkkisääntö numero yksi: jos se kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se tuskin on totta. Hälytyskellojen on syytä soida, jos teosta tarjotaan poikkeuksellisen edullisesti, harkinta-aikaa annetaan vähän tai ostajakandidaattia hoputetaan vedoten työn omistajan elämäntilanteeseen. Kun teos on aito, pyydetty hinta korkea ja myyjä tavoitettavissa pysyvästä toimipaikastaan, aikaa on kyllä sekä harkintaan että jopa keskusteluun kyseiseen taiteilijaan perehtyneen asiantuntijan kanssa. Sitä paitsi hyvälle työlle löytyy ennen pitkää useita kiinnostuneita ostajaehdokkaita, joten olisi uskomattoman taitamatonta bisnestä tarjota mainiota teosta alehintaan. Hoputtamalla vedotaan tunteisiin ja inhimilliseen ahneuteen: ”Osta nyt niin kilpailijat eivät ehdi ohitsesi”. Mahtaako kilpailijoita oikeasti olla olemassakaan, jos teos ei ole laadukas tai edes aito? Summa summarum: olipa taideteos kuinka hyvä tahansa, hätiköity ostopäätös on aina riski. Kiireessä voit jopa hankkia maalauksen, josta et lopulta edes pidä.

Sääntö numero kaksi: taidehankinnat ja keräily on aina syytä perustaa realismiin.
Aiemmin tuntemattoman Schjerfbeckin tai Rembrandtin tupsahtaminen markkinoille Suomessa olisi kiehtova tarina, mutta epätodennäköinen todellisuus. Monet johtavista taiteilijoista tunnetaan jo läpikotaisin, heidän tuotantonsa on kartoitettu ja luetteloitu. Teosten liikkeet, omistajat ja nykyiset sijaintipaikat saatetaan tietää esim. Schjerfbeckin kohdalla hyvinkin tarkkaan. Kolikolla on kääntöpuolensa eli ne nimekkäät taiteilijat, joita ei ole vielä tutkittu, joiden tuntijoita ei ole olemassa tai lähipiiriä elossa. He ovat väärentäjille houkuttelevaa riistaa.

Suomalaisen keräilijän ei ole myöskään realistista kuvitella pystyvänsä haalimaan huippukokoelmaa vaikkapa Repinin, Aivazovskin tai Picasson teoksia. Ensinnäkin suuri osa tällaisten taiteilijoiden öljyväimaalauksista on jo alun perin päätynyt aivan muualle kuin Suomeen. Toiseksi maailmalla riittää ostovoimaisia keräilijöitä, joten huipputeoksia tarjotaan ensi sijassa sinne, missä tunnettuja keräilijöitä ja ostovoimaa tiedetään olevan. Kolikon kääntöpuoli on se, että taidemarkkinoiden reuna-alueille saatetaan tieten tahtoen tarjota heikkolaatuisempia teoksia tai väärennöksiä. Niiden tunnistamiseen ei välttämättä löydy yhtä helposti asiantuntijaa täältä kun taidekaupan suurista keskuksista. Siksi luotettavat ja kansainvälisesti arvostetut asiantuntijakontaktit ovat ulkomaisella taiteella kauppaa käyville kultaakin kalliimpia.

Ulkomaisen arvotaiteen osalta ei siis kannata langeta houkutukseen ostaa hyvä Repin halvalla. Valitse mieluummin hyvä ja aito suomalaisen taiteilijan teos käypään hintaan. Menneiden vuosikymmenten näyttelyistä Suomeen jäänyt vanha ulkomainen taide tai kansainvälinen modernismi, grafiikka mukaan lukien ovat asia erikseen. Jos sellaisia osuu kohdalle, päätöksenteon tueksi on hyvä etsiä dokumentit kuten näyttelyluettelot ja ostokuitit. Katalogi on parhaassa tapauksessa tallella näyttelyn järjestäneen museon arkistossa. Kaikkien dokumenttien täytyy tietysti olla kiistattomasti yhdistettävissä juuri kyseiseen teokseen.

Minun ratkaisuni sävähdyttävän taidekokoelman keräämiseen olisi veikata mustaa hevosta tai pelata jokerikortilla eli ostaa suomalaista tai kansainvälistä nykytaidetta niin suoraan taiteilijalta tulleena kuin mahdollista. Olisi hauskaa odotella hankintojen sijoittumista taiteen tähtitaivaalle ja jännittää, ehdinkö omana elinaikanani nähdä uusien ”Picassojen” löytyvän omasta kokoelmastani. Todennäköistä olisi, että löydöt jäisivät vasta seuraavan sukupolven iloksi tai niitä ei ilmaantuisi lainkaan, mutta olisipahan teoksista riittänyt elämäniloa pitkäsi aikaa!

Sääntö numero kolme: arvotaidetta ei myydä tarinoilla, vaan faktoilla ja todennettaviin lähteisiin perustuvalla historialla.
Tarinat voivat olla hyviä, hauskoja ja houkuttelevia, mutta niiden varaan ei taiteen arviointia tai hankintaa voi yksin perustaa. Jokaisen tiedon ja tarinan takaa täytyy löytyä todennettavissa oleva lähde. Ilman uskottavaa ja perusteltavissa olevaa lähdettä tarinat jäävät vain perimätiedoksi ja kertomuksiksi, joiden hauskuus ja viihdyttävyys voi olla suurempi kuin todenperäisyys. Alan ammattilaisen ei pidä liitää teokseen tarinoita ilman perusteita, vaan pyrkiä aina tarkastamaan sekä suullisten tietojen että kirjallisten dokumenttien paikkansapitävyys. Se on yksi asiantuntijatahojen luotettavuuden ja uskottavuuden peruskivistä. Siihen asiantuntija on koulutettu; samaa tietämystä ei voi edellyttää hänen puoleensa kääntyvältä maallikolta eli myyjältä ja ostajalta.

Asiantuntijuus syntyy vuosien kuluessa kootusta tietopääomasta sekä kyvyssä lukea niitä tiedonmurusia, jotka taideteos itsessään sisältää. Nämä tiedonjyvät teos kantaa mukanaan vuosikymmenestä ja vuosisadasta toiseen. Kun aikaa kuluu ja asiantuntijat vaihtuvat, asiaan perehtynyt osaaja pystyy näkemään samasta teoksesta samat asiat, jotka myös aiemmat asiantuntijapolvet kykenivät siitä lukemaan. Ihanteellinen tilanne on, kun suullinen kertomus ja teoksessa itsessään piilevä informaatio kohtaavat, sopivat yhteen ja vahvistavat toinen toisensa. Silloin tarina voidaan liittää osaksi teoksen historiaa ja se voidaan kirjata muistiin, tietysti säilyneisiin kirjallisiin tai kuvallisiin dokumentteihin tai joissakin tapauksissa pelkkään suulliseen tiedonantoon viitaten.

Väärentäjillä on monta tietä, eivätkä läheskään kaikki niistä kohtaa taiteen polulla vaeltavaa matti- tai maijameikäläistä.

Kansainvälinen väärentäjä voi esimerkiksi tehdä muutamia teoksia todella kovien taiteilijoiden nimiin ja saada suuren tuoton suhteellisen vähälukuisilla kaupoilla. Ajatuksen logiikkana on ”mitä vähemmän kauppoja sitä pienempi kiinnijäämisen riski”. Väärennös voidaan myös yrittää myydä siellä, missä taiteilija ei ole yhtä tunnettu kuin ydinalueellaan. Tai teos pyritään kauppaamaan sellaiselle keräilijälle, jonka huomassa se pysyy riittävän pitkään. Silloin aitousongelma paljastuu vasta seuraavalle polvelle, kuten jälleenmyyntitilanteessa karvaasti pettyvälle perikunnalle. Väärentäjä on silloin jo kaukana ja tavoittamattomissa, ehkei enää edes elossa.

Ikävintä on, kun hyvä kokoelma pyhittää väärän teoksen. Se tarkoittaa, että keräilijän status, maine ja tunnettuus antavat kokoelmaan pujahtanelle taitavalle väärennökselle aseman, josta käsin se saattaa päästä jopa asiantuntijoiden kriittisen ja pahaa-aavistamattoman seulan läpi näyttelyihin, kirjoihin ja osaksi taiteilijan virallista tuotantoa. Samoin voi käydä, jos väärennös pääsee arvostetun huutokauppakamarin kuvalliseen luetteloon. Vaikka teos huomattaisiin ja vedettäisiin ennen h-hetkeä pois myynnistä, vahinko on tapahtunut. Olipa myyjä liikkeellä vilpillisissä aikeissa tai ei, teos palautuu hänelle, ja jossakin kauempana hieno luettelo tietoineen voi upota uuteen uhriin täydestä.

Missä minä henkilökohtaisesti näen suurimmat vaaranpaikat?

Arvokkaimpiin teoksiin ja kuuluisimpiin tekijöihin liittyy suurin kiinnijäämisen riski. Ne herättävät todennäköisemmin asiantuntijoiden ja tutkijoiden huomion ja niiden osalta tietoa ja tutkijoita on maailmanlaajuisesti enemmän kuin pienempien ja paikallisempien taiteilijoiden kohdalla.

Siksi minä näen ensimmäisen vaaran kohtuuhintaisten ja pienempien mestareiden nimiin tehtyjen väärennösten laajamittaisessa tehtailussa.
Tällaisten teosten myyminen kotien seinille takakontti- ja suorakaupalla voi tuottaa vilpintekijälle pitkän pennin ennen kuin yksikään ostajista ehtii lähteä tarjoamaan hankintojaan jälleenmyyntiin ja teos todetaan väärennökseksi. Väärentäjä saattaa jopa tietää, että kokenut silmä olisi huomannut yksityiskohtien, materiaalien, sivellintyöskentelyn tai väriskaalan yhteensopimattomuuden. Hän tietää senkin, ettei taidetta kodin koristukseksi ostavan tavallisen ihmisen voi odottaa siihen kykenevän. Maallikko ei useinkaan pysty tai edes ehdi hankkia samaa laajaa, perusteellisen koulutuksen ja pitkän kokemuksen myötä kertynyttä tietoa ja taitoa, joka on kaiken a ja o taidekaupan asiantuntijaorganisaatioissa. Vastineeksi juuri tästä osaamisesta ja sen tuomasta oikeusturvasta maallikot maksavat asiantuntijoille vaivanpalkkaa, välityspalkkioita tai arviointikuluja.

Toisen vaaran näen taitavasti toteutetuissa ja aidosti vanhoissa maalauksissa, joiden identiteetti on vaihdettu.
Taiteilijan elinaikana tehtyjä vanhoja kopioita voidaan kaupata taiteilijan omakätisinä teoksina. Signeeraamattomaan maalaukseen saatetaan lisätä sen kanssa yhteen sopivan taiteilijan nimi. Tällöin teos voi olla hyvä, jopa erinomainen, mutta siihen lisätty nimi on väärä. Tavattomia eivät ole myöskään jatketut monogrammisigneeraukset. Jos maalauksen tyyli ja aihe ovat sopivia, ulkomaisen tekijän sukunimen alkukirjain voi saada jatkeeksi suomalaiseen taiteilijaan sopivan sukunimen.

Kolmas vaara piilee siinä, etteivät irrotettavissa olevat dokumentit ja yksityiskohdat kuten erilliselle paperille kirjoitetut aitoustodistukset, taustapahvi teksteineen tai näyttelyetiketteineen tahi kehyksiin tai jalustaan kiinnitetty laatta nimikaiverruksineen ole vakuus tietojen paikkansapitävyydestä.
Kylmä tosiasia on, että kaikki irrotettavat elementit voidaan siirtää alkuperäisestä yhteydestään toiseen teokseen, me kaikki pystymme kirjoittamaan nimen ja kuka tahansa voi kaiverruttaa ja kiinnittää teokseen laatan nimi- tai omistuskirjoituksineen.

Mitä tästä opimme?

Väärentäjän ei aina tarvitse aloittaa työtään tyhjästä. Hän voi hankkia signeeraamattomia tai sopivasti signeerattuja tauluja ja työstää, ammattislangilla sanottuna jalostaa, niille arvonnousua. Tai hän voi onnistua välittämään teoksen myytäväksi nimettömänä ”maalauksena” tai ”veistoksena”. Silloin vahinko saattaa lähteä kiertämään vasta, kun työn ostaa pahaa-aavistamaton tai vilpillinen diileri tai yksityishenkilö, joka myy tai lahjoittaa sen eteenpäin tulkiten siihen merkityn monogrammisigneerauksen tahattomasti tai tahallisesti väärin.

Taidekaupassa on siis syytä luottaa tietoon, ei langeta tarinoiden, kuvitelmien tai haaveiden pauloihin. Suuresta riskinotosta voi joutua maksamaan kovat oppirahat, aivan kuten missä kaupanteossa tahansa. Kun sinulle kerrotaan asiantuntijan lausumaa kommenttia kaupan kohteena olevasta teoksesta, asiantuntijan nimeksi ei riitä herra tai rouva ”Joku”, vaan lausunnon takaa täytyy löytyä todellinen henkilö, johon voit tarvittaessa jopa ottaa yhteyttä tarkempia tietoja kysyäksesi.

Viimeisenä muistisääntönä on tosite. Pyydä myös taidekauppaa tehdessäsi kuitti, joka kertoo mitä olet ostanut, mihin hintaan ja keneltä. Älä tyydy siihen, että sarakkeessa lukee pelkkä ”maalaus”. Jos sinulle myydään tietyn taiteilijan teos, myyjällä ei ole mitään syytä olla kirjoittamatta kyseisen taiteilijan nimeä myös siihen kuittiin, joka jää kirjallisena dokumenttina osaksi teoksen historiaa ja omistajaketjua. Kun kuitissa mainitaan tekijä, aihe, signeeraus, ajoitus, koko, materiaali ja muut teoksen tunnistamiseen tarvittavat yksityiskohdat sekä kauppahinta, siitä on tulevaisuudessa apua perinnönjaossa, vakuutusasioissa – ja ikävissä aitousriidoissakin – pätevänä todistusaineistona.

Minä arvostan ammattitaitoa, asiantuntemusta ja asiansa osaavia taidekauppiaita ja muita taidekaupan ammattilaisia. Toivon ja rohkaisen kaikkia teitäkin taiteesta kiinnostuneita onnistuneisiin taidehankintoihin hyvän onnen, suurten tunteiden, talonpoikaisjärjen ja terveen harkintakyvyn kera!

Modernin ja nykytaiteen top5

Näin sujuivat kevään 2014 modernin ja nykytaiteen arvohuutokaupat

Kevään huutokauppojen taidepuolella modernin taiteen myynti kääntyi Hagelstam & Co:n voitoksi. Menestys oli kylläkin kahden nimen varassa, kun tuplapaikat listalla veivät Ilkka Lammi ja Reidar Särestöniemi. Bukowskis tarjosi laajemman kattauksen nykytaidetta, mutta kärkisijat poimi sielläkin 1900-luvun moderni maalaustaide. Mainitsemisen arvoinen on silti esim. Anna Tuorin hieno huutokauppanoteeraus maalauksesta vuodelta 2005, kuluineen Bukowskilla 10.225 €. Sillä olisi irronnut viides sija Hagelstam & Co:n top5- listalla. Nyt naisenergia nousivat edustamaan Bukowskilla Leena Luostarinen sekä Hagelstam & Co:lla Ateneumin näyttelyn ja juhlavuoden ansiosta ajankohtainen Tove Jansson.

Figuratiivisuus, yhtymäkohta esittävään aiheeseen, on molempien listojen hallitseva piirre. Poikkeuksena Bukowskin kolme kärkisijaa napannut Lars-Gunnar Nordström. Kolmen konkreettisen sommitelman johtotroikka uhmaa kaikkia totunnaisuuksia. Taantuma nostaa yleensä esittävän taiteen suosiota, kun taas nousukausi panee vauhtia ei-esittivään. Ne rohkeat, jotka uskaltavat olla laskematta varman päälle, uskovat lamankaudenkin äärellä abstraktiin taiteeseen. ”Nubbenin” kolmoisvoitto on siis hyvä merkki. Se valaa uskoa taidemarkkinoiden tulevaisuuteen ja saattaa koitua sijoittajalleen oivalliseksi satsaukseksi.

9007313_fullsize 9007312_fullsize 9025064_fullsize
Bukowskis, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta, maalaustaide
(huom! hinnat ilmoitettu kuluineen)
1. Lars-Gunnar Nordström, Dimensionaalinen funktio, 1965, 20.910 € (lähtö 15.000-20.000)
2. Lars-Gunnar Nordström, Sommitelma, 1958, 18.533 € (lähtö 5.000-8.000)
3. Lars-Gunnar Nordström, Sommitelma, 13.548 € (lähtö 6.000-8.000)
4. Juhani Linnovaara, Lajinsa viimeinen, 1979-1981, 12.142 € (lähtö 7.000-9.000)
5. Leena Luostarinen, Ofelian kuolema, 1987, 11.503 € (lähtö 6.000-7.000)
viisi kalleinta yhteensä 76.636 € (summa sisältää huutokauppakulut)
9018994_fullsize 9024522_fullsize

32333-000001_1 31717-000001_1 32259-000001_1
Hagelstam & Co, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta, maalaustaide
(huom! hintoihin lisätään huutokaupakulut)
1. Ilkka Lammi, Alaston metsässä, 1998, 42.000 € (lähtö 8.000)
2. Tove Jansson, Omakuva, 1937 36.000 € (lähtö 8.000)
3. Ilkka Lammi, Nukkuvat eivät teeskentele, 1999, 32.000 € (lähtö 35.000)
4. Reidar Särestöniemi, Lapin aurinko, 1980, 18.000 € (lähtö 16.000)
5. Reidar Särestöniemi, Huhtikuu, 1965, 9.500 € (lähtö 8.000)
viisi kalleinta yhteensä 137.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
24706h-000003_1 30594-000001_1

Pohjoismaiset ennätyslukemat

9071892_fullsizeBukowskis käänsi ennätysmittarit uusiin lukemiin ja pamautti Tukholman Modern & Contemporary -huutokaupassa 50 000 000 SEK (noin 5,5 milj. €, kuluineen 58 250 000 SEK eli noin 6,5 milj. €) Andy Warholin Viimeinen ehtoollinen -sarjan silkkipaino- ja akryyliteoksesta vuodelta 1987, kooltaan 102,1×102,1 cm.

Tässä siis nyt kallein Ruotsissa ja Pohjoismaissa koskaan myyty taide-esine ja Warholin Viimeinen ehtoollinen -sarjan maailmanennätys. Warholin kaikkien aikojen kansainvälinen ennätys on sekin vielä tuore, viime vuoden marraskuulta, jolloin Double Disaster (Silver Car Crash) myytiin 105 000 000 dollarilla (noin 76,2 milj. €).

Viimeinen ehtoollinen on Andy Warholin viimeisiä töitä. Sen lähtökohtana on Leonardo da Vincin kuuluisa seinämaalaus Santa Maria delle Grazien luostarista Milanosta. Teoksessa kohtaavat toisensa renessanssitaiteen suuri mestari ja toisen maailmansodan jälkeisen poptaiteen ikoni. Warhol on yksi taiteen historian tunnetuimmista nimistä kautta maailman, lähes tavaramerkki, brändi jo ennen kuin brändääminen keksittiin.

Teoksen kiinnostavuutta lisäsi se, ettei se ole ollut koskaan ennen markkinoilla. Lisäarvoa toi omistaja, modernin ja nykytaiteen raskaan sarjan kansainvälinen tekijä zürichiläinen Galerie Bischofberger. Sen perustajan Bruno Bischofbergerin saaminen myyväksi asiakkaaksi olisi mille tahansa huutokauppatalolle mahtava meriitti. Vaikka hän tuntee Suomen ja Ruotsin oikein hyvin, huutokauppatalon valinta ja myynnin onnistuminen kertovat paljon Bukowskin asemasta myös Pohjoismaiden ulkopuolella.

Tämän teoksen Bischofberger on ostanut suoraan taiteilijalta, joka oli hänen hyvä ystävänsä ja hänen poikansa kummisetä. Vuonna 2001 hän julkaisi Zürichissä kirjan innokkaana valokuvaajana tunnetun Warholin nappaamista kuvista. Teos on matka 1980-luvun New Yorkiin ja kasvoihin, joista yksi katosi huumeisiin, toinen AIDSiin ja kolmas julkisuuden lihamyllyyn… Jean Michel Basquiat, Keith Harring, Divine, Truman Capote… Avasin Bruno Bischofbergeriltä henkilökohtaisesti saamani kirjan ja mieleeni palasi heti esipuheen viimeinen lause: ”Olen aina pitänyt New Yorkia Andyn kaupunkina, hänen kuolemansa jälkeen se ei ole ollut enää koskaan aivan sama”.
IMG_0270

Kuka, mitä, miksi, häh?

Tulipas teiltä kyselyitä sähköpostin täydeltä, kun Einari Junttilan maalaus ja akvarelli paukuteltiin viikonlopun huutokaupassa Helanderilla komeisiin lukemiin. Öljyvärimaalaus 800 € ja kallein vesivärityö 550 €. Kyllähän ne huippuhintoja olivatkin.
Kysymyksissä toistui ihmetys: ”Kuka Junttila? Miten se nyt noin paljon maksoi?”
En kummastele hämmästystänne, koska samaan aikaan vanhoja tuttuja kansansuosikkeja kuten Arthur Heickelliä, Aarne Alankoa ja Orvo Raatikaista paukutellaan monissa huutokaupoissa edullisemmin kuin vuosikymmeniin. Asettavatko siis huutokaupat näiden taiteilijoiden teoksia tarjolle enemmän kuin markkinatilanne kestää?
SONY DSC
Etelän immeiset eivät Junttilaa juurikaan tunne, mutta pohjoisilta kairoilta katsottuna kaikki on toisin. Vuonna 1901 syntynyt ja 1975 edesmennyt taiteilija on yksi Lapin – ja varsinkin Kittilän – tunnetuimpia maisemamaalareita. Taitelijana hän oli toki itseoppinut, mutta elättipä silti maalauksillaan seitsenlapsisen perheen. Maalausmatkoja hän teki jalkapatikassa lähituntureille, Pallaskeroille, Kilpisjärvelle ja aina Norjaan saakka. 1930-luvun alussa hänet noteerattiin Saksassakin. Sikäläinen taiteentuntija Günther Thaer näet innostui Lapin-matkallaan niin, että saksalaisissa lehdissä julkaistiin ylistäviä artikkeleita ja Junttilaa esiteltiin Suomen taiteen näyttelykiertueella vuonna 1934. Samassa näyttelyssä oli muuten esillä Wäinö Aaltosen, Werner Holmbergin, Fanny Churbergin, Albert Edelfeltin, Akseli Gallen-Kallelan, Eero Järnefeltin, Marcus Collin ja Tyko Sallisen töitä – aikamoisessa seurassa Junttila siis esiintyi.
SONY DSC
Vaikka talvisota ja rintamapalvelus keskeyttivät vauhtiin päässeen uran, maalaaminen kesti yli 60 vuotta, taiteilijan viimeiseen elinpäivään saakka. Koti paloi Lapin sodassa, mutta Kittilän ja Levin kävijät huomio! tilalle rakennetussa talossa toimii nykyisin taiteilijan nimikkomuseo. Monot ojennukseen ja after skille museoon!