Avainsana-arkisto: taiteen hinta

Albert Edelfeltin hurmaava puutarhahetki huutokaupataan Ruotsissa

Kun suomalaisella taiteesta saavutetaan kaikkien aikojen top-10 listalle yltäviä hintoja, huomio kiinnittyy myyntipaikkoihin ja ostajiin. Yli puolessa tapauksista myyntipaikka on ollut ulkomainen huutokauppatalo. Jos mukaan lasketaan ulkomaisessa omistuksessa olevat, mutta Suomessakin toimipistettä ylläpitävät  huutokaupat, ulkomaistaustaisten myyjätahojen osuus on jo 80-90 %. Listalla toistuvat Sotheby’s Lontoo, Bukowskis Tukholma, Bukowskis Helsingin toimipiste, Stockholms Auktionsverk ja pari kertaa kotimainen Hagelstam & Co. 

Seuraavaksi huomio kiinnittyy ostajiin: suurimman osan kymmenen kalleimman taideteoksen kärjestä ovat ostaneet poikkeuksellisen hienon kokoelman luonut suomalainen yksityiskeräilijä ja kolme taidesäätiötä: Serlachius, Gyllenberg ja Reitz. Se, että huipuistakin huipuimmat suomalaiset taideteokset päätyvät kotimaisiin kokoelmiin on käytännössä yhden, kylläkin vahvan, mutta silti vain yhden langan varassa. Totta kai taidetta on valtava määrä kymmenen kärjen ulkopuolella ja hintahuippuja löytyy paljon yksityiskokoelmista, säätiöiden hallusta ja taidemuseoiden seiniltä. Silti mieleen tulee kysymys siitä, miten harvinaista herkkua Lontoon The National Galleryn Gallen-Kallela hankinnat ovat ja miten taidetta ja kulttuuria kannattavat peruskivet löytyvät loppupeleissä täältä, oman maamme kamaralta. Puhumattakaan siitä, kuinka tärkeää edellä mainittujen kantavien tahojen työ ja sen työn tukeminen on. Jokainen käynti museokokoelmissa on tärkeä. Jokainen yksityinen keräilijä on tärkeä.

Tulevana sunnuntaina 26.3. Ruotsissa myydään Albert Edelfeltin maalaus Bland Rosor (Ruusujen keskellä). Myyntitoimeksiannon on saanut ruotsalainen Hallands Auktionsverk. Toimeksianto on suuri sulka yrityksen skandinaaviseen profiiliin, joka sai vauhtia jo viime vuonna, kun musiikkiprofessori Gottfrid Boonin (1886-1981) taidekokoelma myytiin lokakuussa 2022. Huutokaupassa oli tuolloin hengästyttävän upea kokoelma modernin taiteen mestareita: Pablo Picasso, Henri Matisse, Joan Miró, Georges Braque, Marc Chagall, ruotsalaiset Carl Kylberg, Karl Isaksson ja Sigrid Hjertén – sekä suomalainen Helene Schjerfbeck

Schjerfbckin Pitkäkaulainen tyttö / Elegantti daami meni kaupaksi 365.000 €, mikä oli hieno tulos vaikka se ei ylläkään kaikkein aikojen top-10 listalle, mihin vaaditaan minimissään 0.5 milj. € myyntihinta. Sunnuntaina näemme, miten käy Edelfeltin. Odotus ja toive on, että se palaisi koti-Suomeen nyt, kun vietämme Edelfelt -juhlavuosien aikaa. Edelleen olemassa oleva ja joka kesä yleisölle avautuva Haikkoon ateljee viettää tänä vuonna 140-vuotisjuhlaa ja keväällä Ateneumissa avautuu suuri Edelfeltin elämäntyöstä kertova näyttely. Ensi vuonna Albert Edelfeltin syntymästä on 170 vuotta, ja vuonna 2025 taiteilijan kuolemasta on tullut kuluneeksi 120 vuotta. 

Mutta nyt takaisin Albert Edelfeltin maalaukseen Bland Rosor (Ruusujen keskellä, 38×55 cm). Tällä Porvoossa sydämet sykkivät tietenkin teoksen  aiheelle. Taiteilijan sisar Berta poimii taulussa taiteilijaveljensä rakastamia ruusuja. On iltaruskon aika Haikkoossa, perheen kesähuvilan vehreässä puutarhassa (mutta huomaa taustalla näkyvä rakennus, joka on rapattu, roosanvärinen ja jonka 4×6 ruutuiset ikkunat poikkeavat Edelfeltin villan ja sen verannan ikkunoista). Pieni lipsahdus huutokaupan tiedotteisiin on päätynyt, sillä huvila ei ole nykyisin ateljeemuseo, vaan yksityisyyden suojaa nauttiva yksityiskoti. Edelfeltin pieni punainen kesäateljee löytyy sen naapuritontilta, vain kivenheiton päästä rinteen laelta. 

Superihanaa on, että huutokauppaluettelossa on valokuva Bertasta, yllään samanlainen vaaleanpunainen röyhelöin korosteltu pariisilaisunelma ja kukkasin dekoreerattu hattu kuin maalauksessa. Edelfelt maalasi Bland Rosor -teoksen vuonna 1898, minkä jälkeen hän teki siihen pieniä muutoksia vuonna 1899. Signeeraukseen on liitetty omistuskirjoitus tohtori T. Tallqvistille (Dr T Tallqvist till minne af Haiko och af A Edelfelt). 

Maalaus jäi valmistuttuaan taiteilijan äidin Alexandra Edelfeltin omistukseen. Tämän kuoltua taulu siirtyi professori Theodor Waldemar Tallqvistin haltuun. Kun professori Tallqvist nukkui pois vuonna 1950, hänen leskensä Elna Viktoria Sohlberg luopui maalauksesta 60-vuotislahjana insinööri Walter Björklundille. Tältä taideteos siirty edelleen Ulla-tyttärelle (s. 1926).

Bland rosor (Ruusujen keskellä, Among the roses) lähtöhinta on 1 600 000 – 2 000 000 SEK. Teos myydään Halland Auktionsverkissä sunnuntaina 26. maaliskuuta 2023. Hienon työn teoksen taustoittamisessa ja luetteloimisessa huutokauppaa varten on tehnyt Marc Maurie.

Hallands Auktionsverk Ab kuului aiemmin Crafoord -huutokauppoihin. Ehkä jotkut teistä muistavat vielä Crafoordin Tukholman showroomin, joka oli aikoja sitten Berzelii puiston kupeessa, Arsenalsgatanin kulmassa, Bukowskis’ia vastapäätä. Herkkusuille on varmasti tuttu samassa kulmauksessa nykyisin toimiva kalaravintola Wedholms Fisk. Nykyisen Hallands Auktionsverk Ab:n kotipaikka on Halmstad, kotisivut https://www.hallandsauktionsverk.se/sv-SE

ps. Suloista iltahetkeä kuvaavan maalauksen loppuhinnaksi 26.3.2023 tuli 3 400 000 SEK = 303 389,56 €

Gigantomakhia jatkuu. Lähtö 1.000 € myyty 9.500 €

Myyjän onneksi eilisessä blogissani hartaasti tutkailemani maalaus Gigantomakhia, jonka vastikään päähuutokauppaansa juhlinut Hagelstam & Co oli syystä tai toisesta sysännyt kuukausihuutokauppaan muun tavanomaisemman koti-irtaimiston joukkoon, nousi lähtöhinnastaan (1.000 €) todellisen arvonsa suuntaan ja sai loppuhinnakseen 9.500 euroa.
153_1_69
Minua muutamissa huutokaupoissa jo tavaksi tulleet esineestä huolimatta tasaisen tasapaksut lähtöhinnat sekä menneinä vuosina Ruotsin huutokaupoissa paljonkin harrastettu tietoisen & taktisen varovainen hinnoittelupolitiikka ärsyttävät.
Nousut vaikuttavat tietysti komeilta, sehän lienee tarkoituskin.
Toisesta näkökulmasta katsottuna jään silti miettimään, tiesivätkö kaikki asianosaiset, mitä ollaan myymässä? Eihän ”sivuunpanemiselle” ollut jotakin muuta syytä kuin aiemmin järjestetystä kärkihuutokaupasta myöhästynyt sisäänjättö tai työtapaturma alias ”ammattilipsahdus”?

Tämä maalaus oli yksi syksyn hienoimpia old master -teoksia.
Onneksi onnetar oli myyjän puolella. Niin ei aina käy, olkoonkin, että alan jargon kuuluu: ”Ostajat määräävät päivän hinnan”. Jos näin on, mihin asiantuntijan asettamaa lähtöhintaa edes tarvitaan?

Vaikka ostajien kiinnostus ja maksukyky määräävät päivän hinnan, ne eivät mielestäni poista huutokauppojen vastuuta yhtenä kaupallisella kentällä toimivista taiteen arvonmäärittelijöistä. Halusivatpa tai eivät, huutokaupoilla on valtaa, joka vaikuttaa myös myyjän taloudellisiin etuihin niin hinnoittelun, huutokaupan toteutuksen kuin väärennöskontrollin kautta. Vain päivittäin työtään tekevältä asiantuntijalta voidaan odottaa sitä, mihin maallikon ei voida odottaa kykenevän. Maallikko ”jää asiantuntijan armoille”, kun vaaditaan kykyä nähdä ja arvioida taidemarkkinoiden ja siellä liikkuvien yksittäisten teosten tilannetta tässä ja nyt, suhteessa menneisyyteen ja tulevaisuuteen, suhteessa senhetkiseen kotimaisen ostohaluun ja -kykyyn sekä ulkomaisen asiakaskunnan tuomaan lisäpotentiaaliin.

Niin kauan kuin huutokaupat esiintyvät asiantuntijaorganisaatioina, myyjät maksavat heille välityspalkkioiden muodossa tiedosta, taidosta ja halusta turvata myyjän etu ilman riskiä siitä, että kotimaasta löytyneet arvomaalaukset ja kansainvälisiä ostajia kiinnostavat teokset tulisivat hinnoitelluiksi alakanttiin ja sen seurauksena myydyiksi alle pitkällä tähtäimellä kelvollisen hinnan. Lisäksi hinnoittelu on aina asiantuntijakannanotto kohteen arvostuksesta ja toimii siten signaalina niin asiaan perehtyneille ostajaehdokkaille kuin kokemattomille ja epävarmoille ostajakandidaateille.

Varsinkin nyt, kun yleinen talouskurimus painaa päälle, hinnoittelussa täytyisi pyrkiä erottamaan ne teokset, joiden uutta nousua ei yleisön muuttumisen takia nähdä pitkiin aikoihin jos koskaan sekä ne teokset, joiden mahdollisuudet ulottuvat kotimaan ja ajan rajojen yli. Kun teoksen taidehistoriallisiin faktoihin, harvinaisuuteen tai muihin ainutkertaisuutta lisääviin tekijöihin perustuva arvo on jo vakiintunut aikojen kuluessa, tietty osa sen arvosta säilyy vaikka osa hartaista keräilijöistä ei pysty tai halua osallistua kisaan ja talouskehityksellä spekuloivien sijoittajien tai voittoa tuottavia löytöjä metsästävien kukkaronnyörit ailahtelevat.

Kaikki asianosaiset halunnevat myydä ”parhaasen mahdolliseen hintaan”, mutta paras hinta ei välttämättä ole yhtä kuin alin mahdollinen lähtöhinta. Lähtöhinta kuitenkin sitoo myyjää: toimeksiannon allekirjoittamalla hän sitoutuu tyytymään kilpailun puuttuessa ”vain” lähtöhintaan tai sitäkin alempaan pohjahintaan. Yllätyksiä tapahtuu jokaisessa huutokaupassa molempiin suuntiin, ylös- ja alaspäin.

Siksi reaalihinnoittelu turvaa myyjän edut paremmin kuin ultravarovaisuus. Olkoonkin, että varovaiset hinnat houkuttelevat paikalle omaa voittoaan janoavat taidesaalistajat.

Kuva: Hagelstam & co nettiluettelo