Avainsana-arkisto: Vicke Lindstrand

Kuvioita!

Ornamentti on designkeräilyn tuorein trendi.
Makupaloja siitä näet tässä printtikankaiden ja kuviollisten tekstiilien muodossa. Kuvat ovat Tukholman Älvsjön vuoden 2017 Antiikkimessuilta, jossa teemanäyttelynä oli ajankohtainen ”Älskade mönster” (”Rakastetut kuviot”). Mukaan oli otettu myös tekstiilisuunnittelun suomalaisia taitajia.

Marjatta Metsovaaran ”Pritsi” on 1960-luvun geometrista värijuhlaa. Samanlaista värisilmää toivoisin löytyvän myös nykyisestä suomalaisesta printtikankaiden suunnittelusta. Marimekon näyteikkunoissa näkemäni nykykankaiden väriyhdistelmät ovat nimittäin aiheuttaneet välillä hyvinkin vellovia tunteita ja ”sisään en astu” -kaupunkikävelypäätöksiä. Metsovaaran kuoseja painettiin Tampellassa paksulle ja tasokkaalle Lappi-satiinille, joten myös kankaiden laatu kestää aikaa.

Retrovelho Barbara Brennerin kangas ja siitä ommeltu puku ovat kuin kaksi kukkaa. Tällaisissa vetimissä olisit ollut 1960-1970-luvulla chic! Tampellan tukeva puuvillakangas antaa mekolle veistoksellisen muodon. Lilansiniset kuviot elävät kantajansa liikkeiden mukana. Groovy on hieman psykedeelinen, kuin Liisalla Ihmemaassa. Ruotsalainen yleisö ei Brenneriä juurikaan tuntenut, mutta voi sitä ihailevien kommenttien määrää!

Jazz-printti vie ajatukset 1920-1930-lukujen Pariisiin ja Helsingin yöelämään. Eksotiikkaa, monikulttuurisia sointuja, syntiä.

Myyttejä, eksotiikkaa ja klassismia kuohuu Vicke Lindstrandin teatteriesirippu, jonka hän suunnitteli Malmön kaupunginteatteriin vuonna 1944. Naamio muistuttaa teatterin historiasta antiikin Kreikassa. Lyyraa soittaa jumalainen Apollon tai myyttinen Orfeus. Esirippu koostuu seitsemästä osasta, kuin useista eri näytöksistä tai näytelmistä. Kuviot on painettu valkoiselle pohjalle sinisellä ja mustalla. Tarkoin valitun keinosilkkikankaan materiaali laskeutuu pehmeästi ja siinä on kaunis kiilto. Valmistaja, Elsa Gullbergs Textil Ab, aloitti yhteistyön Lindstrandin kanssa vuonna 1936. Malmön esirippu on Ruotsin suurin monumentaalimittakaavaan toteutettu printtikangas. Ensimmäisissä versioissa väriyhdistelmänä kokeiltiin mustaa ja punaista valkoisella pohjalla. Kangasta tehtiin tilaustyönä myös sinisen ja kullan yhdistelmällä.
 
Tämä erään messuosaston rekvisiitaksi ripustetun tekstiilin visuaalinen ilme, kuviointi ja värit näyttävät tämän päivän maailmassa jälleen ajankohtaisilta ja tuoreilta. Kulttuurista vuorovaikutusta ilman kulttuurista appropriaatiota eli silkkaa elämäniloa ilman valta- ja alistussuhdepelejä.

Ruskean ja sinisen, lämpimän ja kylmän harmonia sävyttää sadunomaisen aiheen Göta Trägårdhin ”Legend” -printtikankaassa. Valmistaja Stobo (Tukholman puuvillakehräämö – Stockholms bomullspinerier) 1950-1960. Ritari, kauris, kalat ja tyylitelty versio Tukholman kaupungintalosta ruokkivat mielikuvitusta kukkameren ympäröiminä. Oletko jo tutustunut Trägårdhin muotiluomuksiin, jotka valloittivat yleisöä vuoden 1955 Hälsingborgs- eli H55-näyttelyssä? Niissä mekoissa on istuttu muun muassa nyt uuteen suosioon nousseissa Finn Juhlin ja Arne Jacobsenin tuoleissa.
 
Huonekaluistaan, esimerkiksi Muna, Muurahainen ja Joutsen -tuoleistaan, tuntemamme Arne Jacobsen on ”Keisarinkruunu – Kejsarkrona” -printtikankaan luoja. Valmistaja NK Textilkammare (Nordiska Kompaniet) 1944-1945. Herkkää, keväistä, kukkivaa. Huomaa taitavasti yhdistellyt vihreän ja punaisen eri sävyt. Tässä puutarhassa haluaisin kävellä paljain jaloin aamukasteen aikaan. Jacobsenin raikas kuosi on yksi japanilaisten retrotekstiili-entusiastien suosikeista.

Optista pyöritystä Carl Johan De Geerin ”Rendez-vouz” printtikankaassa (Fontessa 1964, 10-gruppen 1972). Herkullinen kelta-vihreä kuvio saa pään pyörälle kuten nimensä mukainen jälleennäkeminenkin. Vapaaherra De Geer oli monessa mukana. Valokuvaajan, elokuvantekijän, muusikon, kirjailijan, kuvataiteilijan, lavastajan ja tekstiilisuunnittelijan elämä on ollut pyörryttävän vauhdikas. Oletko nähnyt hänen vaimonsa, Marianne Lindberg De Geerin jänisveistoksen nimeltään ”Tutkielma ei-inhimillisistä seksuaalisista odotuksista” (A Study in Unhuman Sexual Expectations, valm. 2006)? Jos et, muista seuraavalla Tukholman-matkalla visiteerata Kungsträdgårdenissa Kaarle XII:n torilla ja katsastaa sinne vuonna 2009 sijoitettu yleisön suosikki, sympaattisen sukupuolineutraali julkinen veistos.

Antiikki vastaan moderni?

IMG_3219
Ei suinkaan!
Vastakkainasettelu kuihduttaisi molemmat.
Näin antiikki tuki modernia designia, moderni design antiikkia ja molemmat sisustustyyli kukoistivat Älvsjön antiikkimessuilla Tukholmassa alkuvuodesta 2016.
IMG_3212 IMG_3211
Myös suomalaisen keramiikkataiteilija Taisto Kaasisen Upsala-Ekebyn vuodet olivat Älvsjössä näyttävästi esillä ruotsalaisten kollegojen rinnalla (kuva oikealla).
Ruotsalainen taito markkinoida ja nostaa esiin yhä uusia nimiä keräilyn maailmasta on komeaa katseltavaa. Osansa siitä on saanut jo joulupukki, sauna, muoti, musiikki ja nyt myös keramiikka. Arvatkaa kuinka moni lähti messuilta liittäen Kaasisen mielessään Ruotsiin – ei Suomeen?
Huomatkaa myös ruotsalaisen Vicke Lindstrandin afrikkalaiset naiset (kuva vasemmalla). Miksei meidän antiikki- ja designtapahtumissa hehkuteta vieläkin upeammilla suomalaisilla Michael Schilkinin afrikkalaiskaunottarilla?
IMG_3200
Myös nuoret nykysuunnittelijat mahtuivat Älvsjössä antiikin ja modernin designin rinnalle.
Minun mottoni on jo kauan ollut: ”Kaikki se, mitä on aiemmin hyvin tehty, tukee sitä, mitä nyt hyvin tehdään. Kaikki se, mitä nyt hyvin tehdään, vahvistaa kiinnostusta aiemmin tehtyä kohtaan.”
Antiikki, moderni design ja nykymuotoilu tukevat toisiaan.
Korttitalo tarvitsee pysyäkseen ja kasvaakseen kaikkia osasiaan, sisältöä ja jatkumoa.
Pelkkä brändi-nimi on vaarassa haihtua henkäykseksi brändien tuuleen.
IMG_3199

  • Kuvat: Kirjoittajan kuvia Älvsjön antiikkimessuilta 2016.

Kuin jäävuoria sateella…

No jopas sattui oikea kristallilohkareiden syksy!
Lokakuussa Hagelstam & Co. huutokauppasi Aimo Okkolinin signeeraaman robustin cerium-keltaisen kristallilohkareen 100 eurolla. Joulukuussa tarina jatkui ruotsalaisen Kosta-lasitehtaalla työskennelleen Vicke Lindstrandin vedenvihreällä möhkäleellä. Myyntihintakin oli molemmilla kerroilla sama 100 € – niin myös paikka, Hagelstam & Co.
533_57 639_40
Eivät ehkä mitään designkauneuden jättiläisiä, mutta jos näistä kahdesta pitäisi valita niin kyllä se olisi Lindstrand. Hän on keksinyt ujuttaa ”jäävuorensa” sisään pienen hylkeen.