Avainsana-arkisto: Birger Kaipiainen

Designin top5

Näin sujui syksyn 2016 arvohuutokauppojen design-myynti

”Ei loisteliasta, mutta laadukasta”, voisi olla yksi syksyn 2016 arvohuutokauppojen designtarjonnan motto ja toinen: ”Ei uutta alla auringon”. Näin siksi, että designmarkkinoiden peruskalliona jatkaa edelleen tuttu ja turvallinen Mid Century Modern -kaarti. Lippua kannattelee 1940-1960-luku, laveammin 1930-1970-luku. 1980-luku antaa odottaa itseään. 1920-luvun suomalaisia huippuja ei juurikaan löydy. Tutuimpia taidelasiesineitä riittää, mutta erikoisuudet alkavat käydä vähiin. Kiinnostavaa keramiikkaa tulee vielä mukavasti tarjolle, samoin valaisimia, mutta kuinka kauan? Huonekalujen korttipakkaa ei sentään ole vielä katsottu pohjaan saakka. Myös innostus skandinaavista retroa kohtaan saattaa olla meillä vasta lähtökuopissaan.

Huutokauppojen uusiutumissykli on tuskastuttavan hidas. Koska uusien nimien läpimurto markkinoilla voi kestää vuosia, samat varmat tulosta tuottavat tekijät toistuvat vuodesta toiseen. Huutokaupat eivät tartu vähemmän tunnettuihin vaihtoehtoihin yhtä notkeasti kuin designkauppiaat, sillä hyväkin pohjatyö saattaa johtaa vain toteutumattomiin odotuksiin. Parhaimmillaan palkintoina kokeilusta ovat uusi löytö, kulovalkean tavoin laajeneva keräilyinnostus ja oveen koputtelevat nousevia kohteita kaapeistaan löytäneet myyjäkandidaatit.

Bukowskis’n syksyn Art & Design -huutokaupan runsaan tarjonnan keskellä saivat jalansijaa muutamat tuoreet kotimaiset tekijät ja ulkomaiset tuttavuudet. Tyylikkäässä, laadukkaassa ja monipuolisessa designvalikoimassa näkyi halu testata uusien muotoilijanimien kantavuutta. Mukaan mahtui myös tulevaisuuden huutokauppalupauksia. Kärkisijoille nousivat silti vanhat tutut: Tapio Wirkkalan vanerivadit, Alvar Aallon maljakot ja Ilmari Tapiovaaran tuolit. Jokainen heistä ylitti tai likipitäen saavutti 10.000 euron tulosrajan. Kärkeä säesti suomalaisen designin parhaimmisto funkisajan tekstiilitaitureista kiinnostaviin nykymuotoilijoihin: Impi Sotavalta, Paavo Tynell, Yrjö Kukkapuro, Kyllikki Salmenhaara, Anu Penttinen.

Hagelstam & Co. oli poiminut syksyn Modern-huutokauppaan kiinnostavaa keramiikkaa muun muassa Annikki Hovisaarelta ja Liisa Larsenilta. Myyntitulos jäi kuitenkin tuikituttujen nimien varaan: Rut Bryk, Birger Kaipiainen, Toini Muona, mukavana lisänä Alfred William Finch ja Dorrit von Fieandt. Superharvinaisuuksia ei Hagelstam & Co:n lasi- ja keramiikkavalikoimassa tarjoiltu. Alvar Aallon huonekalujen suosiosta huolimatta 10.000 euron haamuraja jäi huutokauppatalon syksyn 2006 design top5:een yltäneitä kohteilta rikkomatta.

Luetteloinnin johdonmukaisuus ja huolellisuus olivat tällä kierroksella enemmän Bukowskis’n kun Hagelstam & Co:n vahvuuksia. Bukowskis ei langennut kilpailijansa tavoin noloihin Ruth Bryk -tyyppisiin kirjoitusvirheisiin tai Hilkka Mekrin nimen sivuuttamiseen käsinmaalatun koristevadin otsikosta. Olipa Hagelstam & Co:n lipsumisten syynä kiire tai huolimattomuus, nettiluettelo ei vakuuta niin kauan kuin silmiin tarttuu nopealla läpiselauksella sattumanvaraisia tietoja tyyliin ”Sormus, 14K, kivellä”, ”Sakari Pykälä, puuta”. Valtaosa  tiedoista täydentyy, kun kohteita kuvineen klikkaa auki (”Sormus, 14K, kivellä, koko 23”, ”Sakari Pykälä, Kurjet, sign. -61, puuta, kork. 75,5 cm ).  Mieleen jää silti ensivaikutelma eli onneton kuvakoko ja epätasaisesti hallittu kokonaisuus. Imagoa olisi parantanut sekin, ettei Tukholman Bukowskis’lla keväällä 2016 myyty Schilkin-pintasigneerattu apina olisi ilmestynyt heti syksyllä Hagelstam & Co:n modernin taiteen ja designin huutokauppaan, jossa se jäi odotetusti – ja jopa ostajien onneksi – myymättä.

Vaaniiko arvohuutokauppojen viime vuosia pienempien design top5 -kokonaistulosten taustalla salakavala designkaupan painopisteen muutos? Designmarkkinat ovat jo vuosia hajautuneet huutokauppojen, kauppiaiden, nettisivustojen ja tee se itse -kauppaajien välille. Lisäksi Huutokauppa Helander on onnistunut parin viime vuoden aikana nappaamaan osan Bukowskis’n ja Hagelstam & Co:n käsissä aiemmin pyörineestä designylivoimasta. Kun kilpailu myyntiin tulevista kohteista on kiristynyt, designliikkeetkin ovat hioneet profiiliaan. Kaikenkattavina pursuilevien hyllyjen sijasta monet niistä ovat erikoistuneet ja saavuttaneet aseman juuri tiettyjä kohteita hakevien keräilijöiden ostopaikkoina. Kun rinnakkain on kaksi vaihtoehtoa: loputon määrä huutokauppoja nettiluetteloineen tai muutama pieni liike valikoituine ja kauniisti esille aseteltuine tavaroineen, ei ole ihmekään, että etenkin turistiostajat suuntaavat askeleensa katutason liikkeisiin. Niistä löytyy sitä paitsi mahtavia kuriositeetteja, vähemmän tunnettuja muotoilun helmiä keramiikasta huonekaluihin sekä huutokauppojen ylenkatsomia tekstiilejä, kuten villashaaleja, poppanoita ja Marimekon varhaisia luomuksia.

Kun Suomen itsenäisyyden juhlavuosi on jo päässyt hyvään vauhtiin, on aika kysyä mitkä voisivat olla tulevaisuuden Suomi-designhuippuja. Muumimukien varaan muotoilun jälleenmyyntiä ei voi laskea. Sääli, ettei Arabian tehtaan lahja 100-vuotiaalle Suomelle ollut uniikki piensarja keräilyharvinaisuuksia, esimerkiksi käsinmaalattu muumimuki tai jokin esine Birger Kaipiaisen Paratiisista tai Ulla Procopén Valenciasta – vaikka vain se käsinmaalattu muki! Suomi olisi tämän ansainnut. Standardimukin kylkeen siirretty ornamenttikierrätys menneiltä vuosikymmeniltä tuskin sytyttää ostajia edes itsenäisyyden juhlavuoden loppuun saakka, saatikka vuosikymmenten kuluttua.

Arabian keräily keskittyykin jo nyt kovaa vauhtia ”vanhaleimattuihin” eli Suomessa valmistettuihin esineisiin sekä legendaariseen Taideosastoon ja Taideteollisuusosaston käsinmaalattuihin käyttö- ja koriste-esineisiin. Brändin haastajille on avautumassa uskomaton tilaisuus ensimmäistä kertaa Arabian pitkän historian aikana. Tulevaisuuden keräilykuume kytee nyt pienissä pajoissa ja valmistajissa, jotka tavoittelevat laarimyynnin sijasta laatua ja ainutkertaisia arkielämyksiä. Tätä menoa 1900-luvun loppu jää Arabia-keräilyn viimeisiksi suuriksi vuosikymmeniksi ja Klaus Haapaniemi sekä Harri Koskinen sen viimeisiksi innostaviksi keräilykohteiksi.

10227958_fullsize 10207685_fullsize 

10218628_fullsize-1 10205099_fullsize 10219691_fullsize-1
Bukowskis, designin viisi kalleinta

(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Tapio Wirkkala, Vanerivati, 15.000 € (lähtö 8.000-10.000)
2. Alvar Aalto, Aalto-maljakko, 11.800 € (lähtö 1.000-6.000)
3. Rut Bryk, keramiikkareliefi, 11.300 € (lähtö 2.000-3.000)
4. Tapio Wirkkala, Taidelasivati, 10.000 € (lähtö 12.000-15.000)
5. Ilmari Tapiovaara, Nojatuolipari ”Marski Chair”, 9.700 € (lähtö 6.000-8.000)
Bukowskis, syksyn 2016 viisi kalleinta yhteensä 57.800 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 61.400 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 127.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 101.800 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 84.767 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat 67.362 € (summa sisältää huutokauppakulut)

341_45 132_82

349_1_42 323_56 215_79
Hagelstam & Co, designin viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Alvar Aalto, Nojatuolipari ja pöytä, 9.000 € (lähtö 2.500)
2. Rut Bryk, Keramiikkareliefi, 7.000 € (lähtö 1.200)
3. Poul Henningsen, Kattovalaisin ”Kotte”, 6.500 € (lähtö 3.000)
4. Alvar Aalto, Jakkara, 4.800 € (lähtö 3.000)
5. Birger Kaipiainen, Koristevati, 3.800 € (lähtö 4.000)
Hagelstam & Co, syksyn 2016 viisi kalleinta yhteensä 31.100 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 40.200 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 120.100 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 36.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 29.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat 58.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.comwww.hagelstam.fi
* Otsikkokuva: Bukowskis, Tapio Wirkkala, Vanerivati, myyty 15.000 € (lähtö 8.000-10.000)

Designin top5

Näin sujui syksyn arvohuutokauppojen design-myynti

Designin huippu on käynyt huutokaupoissa kapeaksi. Kapeaksi kävivät menneenä syksynä myös Bukowskis’n ja Hagelstam & Co:n designmyyntikärjen väliset erot. Molempien top5 -tulos nousi yhä edelleen viime vuosiin verrattuna, mutta Hagelstam & Co onnistui kirimään umpeen Bukowskis’n aiempaa etumatkaa. Maaliin huutokauppatalot tulivat rinta rinnan Bukowskis’n johtaessa kapean kaulan mitalla top5 -luvuin 120.100 € – 127.500 €

Huutokaupoissa menestyvän muotoilun painopiste on edelleen vahvasti Suomi-designin kultaisissa 1940-1950-luvuissa. Samat nimet tulevat tutuiksi kerta toisensa jälkeen, ja top5 on pääosin maskuliininen. Kaikki loistavat naiset – keraamikot, lasinmuotoilijat, tekstiilitaiteilijat, huonekalusuunnittelijat – vilahtavat kärkisijoilla pikemminkin satunnaisina kävijöinä kuin vakiovieraina. Kertooko tämä jotakin huutokauppoihin valikoitavista esineistä ja muotoilijoista vai siitä, että toisen maailmansodan jälkeinen muotoilun kulta-aika oli herooisuudessaan kovin miehinen? Vai onko syynä se, että esimerkiksi käyttötaiteeksi mielletty tekstiilitaide ei riitä korostamaan keräilijä-omistajansa hyvää makua ja esteettistä silmää siinä määrin kuin varmasti tunnistetut ja tunnustetut taideobjektit, veistokselliset lasiesineet ja uniikit messinkivalaisimet? Siksikö kaikki se mikä kytkeytyy mielikuvissamme sisustukseen ei herätä samaa keräilyhekumaa kuin se, joka voidaan nostaa jalustalle, vitriiniin tai katon korkeuksiin, jota rohkenee koskettaa vain varoen ja jonka ainutkertaisuutta osaamme ylistää yhteen ääneen?

Samaan aikaan Ruotsissa Märta Måås-Fjetterströmin matot kuuluvat designhuutokauppojen korkeimpaan kastiin. Pitäkää varanne tai menetämme kohta kunnian räsymatonkin ideasta länsinaapuriin! Meillä funkismattoja vasaroidaan suunnittelijoita tai kutomoja mainitsematta kuukausihuutokauppojen kellareissa parilla satasella, ja Uhra Beata Simberg-Ehrströmin upeimmat ryijyt ovat arvohuutokaupoissa satunnaisia kunniavieraita. Suomalaisen designin monipuolisesta historiasta huolimatta yhteen huutokauppaan ilmestyy yhtaikaa yllättävän harvoja tekijänimiä: huonekaluja edustaa Aalto, valaisimia Aalto, Tynell ja Johansson-Pape, lasia Wirkkala ja Sarpaneva Nymanin, Franckin, Toikan ja Okkolinin säestämänä. Jopa Tynell, Still ja Hopea ovat mukana harvakseltaan. Keramiikasta löytyy Kaipiainen ja Bryk, ehkä myös Schilkin ja Salmenhaara sekä muutama Holzer-Kjellberg ja Muona. Onko syy myyntiin tarjottavan esineistön suppeudessa vai vastaanottajan kiinnostuksen, innostuksen ja designintohimon puutteessa? Miksi designliikkeistä tai Helanderin ja Annmari’s kaltaisista huutokauppamaailman haastajista löytyy nykyisin laveampi valikoima ja variaatioiden runsaus kuin arvohuutokaupoista? Keskittyvätkö vanhat huutokauppatalot mieluummin tuttuihin ja helppoihin, varmasti ja vakaasti tuottaviin kohteisiin?

Asiansa osaavan intendentti Maria Ekman-Kolarin ansiona pidän sitä, että Hagelstam & Co:n keramiikkavalikoimassa nähtiin tulosvarman Kaipiainen, Bryk ja Salmenhaara -kolmikon rinnalla Marita Lybeck, Annikki Hovisaari ja Kati Tuominen-Niittylä. Kauden sensaatio oli Josef Frankin Flora-lipaston putkahtaminen myyntiin Suomessa. Niin harvinaisia Svenskt Tennin esineet meillä ovat. Lähtöhinta 5.000 € oli minimaalinen. Loppuhinta 22.000 € seurasi hyvää pohjoismaisten huutokauppatasoa. Svensk Tenn on ruotsalaisen designin kruununjalokivi. Brändin esimerkillistä vaalimista ja tinkimätöntä tasoa jo vuodesta 1924 kannattaa käydä ihailemassa jokaisella Tukholman-visiitillä Strandvägen 5:ssä.

Bukowskis’lla huutokaupattavaksi oli oivalettu napata Ritva Puotilan ryijyjä, Mirjam Salmisen koruja, Markku Salon lasia, Eero Saarisen huonekaluja sekä Helanderin huutokaupoissa huikean nousunsa aloittaneen Carl Gustaf Hiort af Ornäsin nojatuoleja eli kohteita, joita Hagelstam & Co:lla ohjautuu edelleen naputeltaviksi Tehtaankadun kuukausihuutokauppoihin. Yritykset laventaa designhuutokauppojen valikoimaa 1980-luvulle ja uusiin esineryhmiin saattavat silti olla jo myöhäisiä, sillä esimerkiksi Ruotsissa modernien huutokauppojen painopiste on hyvän aikaa hivuttautunut lasista ja keramiikasta huonekaluihin ja kuvataiteeseen. Enteileekö tämä sitä, että suurimpia rahoja liikuttelevat designlasin ja -keramiikan ostajat ja heidän välittäjänsä alkavat olla kylläisiä – tai kyllästyneitä? Onko jo kymmeniä vuosia kestänyt takuuvarmana pidetty design-hype tulossa yhden tiensä päähän?

Syksyn top5 -kärjestä päätellen tuttu ja näyttelyistä tunnettu esine ei enää riitä jälleenmyyntimenestykseen. Yltääkseen kansainväliseen imuun designin täytyy olla uniikkia, näyttävää, taidon ja teknisen osaamisen yhteistyötä, erityistä ja erottuvaa. Hyvänä esimerkkinä Bukowskis’n top5:ssä kolme sijaa valloittaneet Timo Sarpanevan ja Studio Pino Signoretton yhteistyönä syntyneet lasiveistokset tai Hagelstam & Co:n top5 ykkönen Paavo Tynellin kattovalaisin. Siinä suunnittelijan piirtämään messinkirunkoon on custom made -periaatteella liitetty juuri tiettyä kohdetta varten valitut koristeet ja lasikuupat. Elokuvateatteriin tehdyn valaisimen kruunaavat siniset opaalilasivarjostimet, joiden väri kuluu Kauklahden Lasitehtaalla valmistetuista sävyistä harvinaisimpiin.

Uniikkeja rariteetteja halajavan ostajakunnan lisäksi huutokauppojen pitkään nauttiman design-hypen tulevaisuudennäkymiä heikentää myös määrätietoisella työllä ja taidolla rakennetun Arabia-brändin alasajo. Vintage-Arabian ja vanhan taideosaston keräily varmasti jatkuu, mutta onko tulevaisuuden massa-Arabiasta enää suomalaiseksi keräilykohteeksi, kun valmistus Suomessa loppuu. Ehkä uuden sukupolven muotoilijoiden ja käsityöläisten on tullut aika napata murenevalta jättiläiseltä vapautuvat jalansijat. Pörssiyhtiön katteet kohdilleen -lähtöinen ”Finnish Design made in Thailand” -konsepti avaa loistavan tilaisuuden vaihtoehdoille eli kotimaassa toimiville pienille työhuoneille, artesaaneille, taiteilijakollektiiveille, keramiikkauuneille, lasihyteille ja kutomoille. Odotan lähiruoan rinnalle lähidesignbuumia. Koska laatu tekee ja takaa nimen (hyvänä esimerkkinä Svenskt Tenn), yritykset kuten VAJA Finland voivat olla tulevaisuuden menestystarinoita, kenties pienimuotoisempia kuin Arabia, mutta silti tulevaisuuden designentusiasteja kutkuttavia ja huutokauppojen ovia kolkuttelevia keräilyunelmia.

9756219_fullscreen 9752457_fullscreen 9756518_fullscreen
9752573_fullscreen 9752691_fullscreen
Bukowskis, designin viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Tapio Wirkkala, Kantarelli, 57.200 € (lähtö 40.000)
2. Timo Sarpaneva, Lasiveistos ”Luna”, 19.900 € (lähtö 18.000)
3. Timo Sarpaneva, Lasiveistos ”Casa di Ammiana”, 18.000 € (lähtö 20.000)
4. Timo Sarpaneva, Lasiveistos ”Chiesa di Ammiana”, 17.000 € (lähtö 18.000)
5. Paavo Tynell, Kattovalaisin, 15.400 € (lähtö 5.000)
Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 127.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 101.800 € (summa ilman huutokauppakuluja)*
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 84.767 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat 67.362 € (summa sisältää huutokauppakulut)

35672-000003_2 35353-000001 35051-000001_1
34734-000005 35578-000022
Hagelstam & Co, designin viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Paavo Tynell, Katovalaisin, 44.000 € (lähtö 30.000)
2. Paavo Tynell, Lattiavalaisin, 26.000 € (lähtö 12.000)
3. Timo Sarpaneva, Taidelasi ”Ilmat”, 24.000 € (lähtö 15.000)
4. Josef Frank, Lipasto ”Flora”, 22.000 € (lähtö 5.000)
5. Birger Kaipiainen, Tarjotin, 4.100€ (lähtö 2.000)
– Hagelstam & Co, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 120.100 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 36.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 29.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat 58.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.comwww.hagelstam.fi

Design top5

Näin sujui kevään arvohuutokauppojen design-myynti

Bukowskis’n ja Hagelstam & Co:n tuloserot näkyvät selvästi ja ja kasvavat tasaisesti ulkomaisen taiteen ja designin alalla. Modernin taiteen huipuissa yritykset kulkevat kutakuinkin rinta rinnan, ja klassisen taiteen saralla Hagelstam & Co. on onnistunut ottamaan takaisin menetettyjä asemiaan. Mitä tulee klassisen tai modernin ulkomaisen taiteen ja designin huippuviisikkoon, Bukowskis kulkee eteenpäin kilpailijaansa vahvempana.

Viimeisen vuoden aikana Bukowskis’n design top5 on kasvanut parinkymmenen tuhannen euron puolivuotisvauhtia. Tahti on nousuvetoinen myös emoyrityksellä Tukholmassa. Designin myynnissä online-huutokaupasta näyttää olevan etua. Bukowskis’n top5 -nimilista oli vaihtelevampi kuin aikoihin. Mukana oli uniikkeja kohteita ja maailmanlaajuisesti kiinnostavia tekijöitä. Huutokilpailuakin käytiin loppuminuuteille saakka kotimaisten ja ulkomaisten ostajien kesken. On ilahduttavaa, että Tynellin ja Aallon hallitsemaan kärkeen saatiin Tapio Wirkkalan puinen veistos, Oiva Toikan Pampulavaasi ja Timo Sarpanevan huikea muranolaistyö Stabat mater. Ykköseksi nousi Birger Kaipiaisen tarjotinpöytää varten valmistettu koristelaatta. Teos oli upea, mutta silti juuri varhaistyön ennätyshinta oli odottamaton ja iloinen yllätys. Kahdenkymmenen tuhannen haamuraja rikkoutui Bukowskis’n listalla yhteensä kolmesti, kun Sarpaneva, Wirkkala ja Kaipiainen asettuivat kärkeen kukin harvinaisella uniikkityöllä.

Hagelstam & Co:n design-kärkiviisikko tahkosi paremman tuloksen kuin minkä yritys saavutti menneenä syksynä, mutta vuoden takaiseen top5:een verrattuna Hagelstam & Co:n tahti on ainakin kalleimpien designobjektien osalta ailahdellut ja jopa hiipunut. Superkohteita ja uniikkeja harvinaisuuksia oli Hagelstm & Co:lla tarjolla Bukowskis’ia vähemmän. Keramiikkavalikoimaa kuten myös top5 -listaa hallitsi useilla mainioilla kohteilla mukana ollut Rut Bryk sekä vanhastaan tutut Paavo Tynell ja Alvar Aalto. Yllätyksiä ei siis Bulevardin suunnalta kuulunut. Lienee vain ajan kysymys, milloin designkaupan rattaat hidastuvat ylipäänsä kaikkialla ilman uusia oivalluksia ja tuoreudellaan houkuttelevia myyntikohteita.

Tänä keväänä Bukowskis veti oivaltavalla sisäänotolla, monipuolisuudella, uniikeilla kohteilla ja erikoisuuksilla pidemmän korren. Pitkällä tähtäimellä Bukowskis saattaa saada yhä lisää etua Tukholman designmarkkinoiden vetovoimasta ja niiden myötä Suomeenkin löytävistä online-asiakkaista. Kun top5 -listojen ero näyttää nyt Bukowskis’n eduksi ja Hagelstam & Co:n tappioksi 65.000 euroa, nähtäväksi jää, uskaltaako Hagelstam & Co luottaa jatkossa vain vasarahuutokauppojen vetovoimaan ja tuottaako online-ratkaisu Bukowskis’lle ensi kaudellakin yhtä meheviä tuloksia.

25200€ 23200€
22700€ 18800€ 12100€
Bukowskis, designin viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Birger Kaipiainen, Keramiikkalaatta/tarjotinlevy, 25.000 € (lähtö 3.000)
2. Tapio Wirkkala, Veistos ”Elefantti”, 23.200 € (lähtö 10.000)
3. Timo Sarpaneva, Lasiveistos ”Stabat mater”, 22.700 € (lähtö 18.000)
4. Oiva Toikka, Pampulavaasi, 18.800€ (lähtö 2.000)
5. Alvar Aalto, Mehiläispesä, 12.100 € (lähtö 8.000)
Bukowskis, 
kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 101.800 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 84.767 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat 67.362 € (summa sisältää huutokauppakulut)
34502-000003 34471-000004
34043-000001 34266-000004 5500€
Hagelstam & Co, designin viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Paavo Tynell, Kattokruunu, 12.000 € (lähtö 6.000)
2. Rut Bryk, Koristelaatta, 8.000 € (lähtö 2.500)
3. Paavo Tynell, Lattiavalaisin,  5.500 € (lähtö 1.500)
4. Alvar Aalto, Lattiavalaisin, 5.500 € (lähtö 4.000)
5. Rut Bryk, Koristereliefi, 5.500€ (lähtö 4.500)
Hagelstam & Co, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 36.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 29.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat 58.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.comwww.hagelstam.fi

Suomidesign Tukholmassa

9513699_fullsize  9500440_fullsize 9527056_fullsize
”Esineet ovat kautta historian seuranneet rahaa,” tämän kommentin olen kuullut useita kertoja eripuolilla Eurooppaa antiikin ja designin parissa toimivilta: ”Ne, joilla on ostohalua ja -kykyä, ohjaavat esineiden – eritoten luksus- ja keräilyesineiden – globaaleja virtoja”. Juuri nyt Suomen antiikki- ja taidemarkkinat elävät etsikkoaikaa. Kysyntä ontuu. Kotimainen kysyntähuippu on taiteen ja antiikin osalta taittunut. Venäläiset ovat vähentyneet eikä nousevien talouksien kiinalaisille saatikka intialaisille ole tarjota riittävää määrää ja laatua. Entisten hittikohteiden varaan ei voi rakentaa eikä edes perinteinen vasarahuutokauppa vedä väenpaljoutta Helsingin keskustan arvohuutokauppoihin. 9513710_fullsize
Suomessa arvohuutokaupat ovatkin menettäneet 1980-1990-luvuilla kahmaisemansa antiikkikaupan puolimonopolin samassa tahdissa, kun keräily on valloittanut yhä laajemmat kansanjoukot ja vanhasta tavarasta on tullut kaikkien harrastus. Ne jotka etsivät eksklusiivisuutta, löytävät arvotavaransa yhä useammin muilta markkinoilta, etenkin Ruotsista.

Omassa tuttavapiirissäni 50-70% ostoksista näyttää tulevan jo länsinaapurista: Bukowskilta, Bukowskis Marketista, Auktionsverketistä, Uppsala Auktionskammaresta. Syyksi on vastattu mm. seuraavaa: ”laajempi valikoima, parempi laatu, kiinnostavampi tarjonta, rohkeammat kohteet, ostamisen helppous, ulkomailta tehtyyn hankintaan liittyvä ainutkertaisuuden viehätys, eiväthän ukkoutuneet suomalaiset huutokaupat tajua mitään gay-glamourista”.
Taiteelle omistautuneet keräilijätuttuni listaavat taiteilijasuosikkejaan ja hakevat teoksensa taiteilijoilta itseltään, taidekoulujen lopputyönäyttelyistä ja gallerioista. Jokamiehen keräilytavara houkuttaa retron ja vintagen ystävät kirppu- ja rompetoreille. Osa heistä täyttää vielä saleja tavaran massamyyntipaikoiksi muuttuneissa Etelä-Helsingin huutokauppakamareissa. Yhä useampi on huomannut, että maakuntaostajien suosimat huutokauppahuoneet pääkaupungin laitamilla, Tampereella tai tv:stä tutulla Uuraisilla vasta vetävätkin väkeä ja vekottimia puoleensa niin, että hienon, hauskan ja omaperäisen löydön tekeminen ynnä unohtumaton huutokaupparetki muistuttavat sitä kultaista aikaa, josta 1980-1990-lukujen huutokauppoja kaihoavat konkarit kertovat.

9485725_fullsize 9489141_fullsize
Monen huutokaupan liikevaihtoa ylläpitävät erikoiskohteet kuten militaria, numismatiikka ja filatelia pysyttelevät sentään vielä kotimaan markkinoilla ja niihin erikoistuneiden yritysten listoilla. Sen sijaan suomalainen design näyttää jo hakevan laajempaa kohdeyleisöä ja trendikkäitä sisustajia Suomea suuremmilta vesiltä ja lähimetropoleista. Tähän saakka designkauppiaat ovat olleet kotimaisten huutokauppojen lisäksi lähes ainoa linkki suomalaisen markkinoiden ja ulkomaisten ostajien välillä. Välikäsien kautta kulkeneita suomalaisista huutokaupoista tuttuja kohteita on näkynyt myynnissä Lontoosta New Yorkiin.
Entä nyt? Onko design ottamassa siivet alleen? Heittääkö se täkynsä suoraan suurempiin lammikoihin käyttämällä ponnistuslautana Tukholmaa, kaupunkia, joka jo hamassa nuoruudessani tuntui aina olevan askeleen edellä. Kaupankäynnillä mitaten se kuhisee yhä 24/7 kuin muurahaispesä siinä, missä meidän pääkaupunkimme kaupallinen keskusta tuntuu heräävän Ruususen unestaan vain muutamaksi arkipäiväntunniksi ja ohikiitäväksi lauantai-iltapäiväksi.
9513631_fullsize 9476176_fullsize
Nyt, kun Suomen Bukowskis on siirtynyt kokonaan online-huutokauppojen aikaan, maantieteellinen raja myyntipaikkojen välillä pyyhkiytyi entisestäänkin näkyvistä. Silta Helsingistä Tukholmaan on Bukowskin kautta nopea ja lyhyt. Tukholman Bukowskis Contemporary & Design tarjosikin tänä keväänä hienon valikoiman suomalaista designia ja kutkuttavan koosteen pohjoismaista ja ulkomaista post-1945 sekä nykytaidetta.

Alvar Aallon tarjoilupöytä turkoosinvihrein keramiikkalaatoin myytiin 50.000 SEK (noin 5.400 €) ja kirjahylly 48.000 SEK (noin 5.200 €). Molemmat on valmistettu uniikkeina sarjoina Artekin Hedemoran tehtaalla Ruotsissa ja niiden houkuttelevuuden kruunasi huutokauppaluettelossa seikkaperäisesti selvitetty provenienssi Ernst Sundhin piirustuskonttori Avestassa. Kuusijakoinen valkoinen Mehiläispesä myytiin 60.000 SEK (noin 6.500 €).

Björn Weckströmin uniikki pronssiveistos akryylialustalla vuodelta 1971 on hyvä esimerkki kohteesta, jolle Suomessa olisi tarjolla vain rajalliset markkinat. Formaatti eli veistos, moderni muoto, pronssi/akryyli -materiaaliyhdistelmä ja moniselitteinen, jopa surrealistinen ei-esittävyys eivät ole houkuttimia meillä, mutta ovat lumonneet länsinaapurissa uusia tuulia nuuhkivaa taidemakua jo kymmeniä vuosia. Loppuhinta 8.000 SEK (noin 860 €).

Oiva Toikan Kiikkuri, taiteilijan ensimmäinen suuri erityistä teknistä osaamista vaatinut lintu 26.000 SEK (noin 2.800 €). Ritva Puotilan ryijymatto ”Loitsu” sai osakseen erityistä huomiota muun muassa Bukowskin asiakkailleen suuntaamissa joukko e-maileissa. Loppuhinta 15.000 SEK (noin 1.620 €) viestittää, että tekstiileille löytyy kyllä kysyntää ja markkinointikanavia meidän rajojemme ulkopuolella, jos kotimaisena vaihtoehtona on myydä ryijyistä parhaat muutaman satasen lähtöhinnoilla. Birger Kaipiaisen ihana varhainen uniikki ”paratiisilautanen”, jonka pohjassa oli SOK:n hopeinen lahjaplaketti, 38.000 € (noin 4.100 €)) ja fantastinen perhosfantasia 200.000 SEK (noin 21.500 €).

Hinnat kohdillaan Helanderilla

Viikonlopun huutokaupassa Helanderilla taiteen, designin ja pientavaran hinnat asettuivat kohdilleen. Vaikka moni alan toimijoista etenee tällä hetkellä siipi maata myöten ja laman varjoja väistellen, Huutokauppa Helanderilla voi sanoa sekä tarjonnan että tuloksen perusteella, että ainakin Helsingin Hämeentiellä myyjiä, ostajia ja tavaraa näyttää riittävän. Mukavaa, että myös esillepanoon on satsattu. Kokonaisuus mahdollistaa sekä antaumuksellisen penkomisen että visuaalisen fiilistelyn, ja esineyhdistelmistä riittää ideoita kotiin saakka.

Hugo Backmanssonin sekatekniikkateos vuodelta 1920 vaihtoi omistajaa 750 eurolla ja öljyvärimaalaus Tangerista myytiin 950 €. Matti Karppasen riistalinnut vuodelta 1909 meni kaupaksi komeasti 1.500 eurolla ja Eero Järnefeltin harvinainen monotypia 850 €.
4601-164868-4
4868-64868-9
Rut Brykin kahden lintureliefin yhteishinnaksi tuli 1.700 € ja Birger Kaipiaisen koristevati löysi sekin tiensä uuteen kotiin onnistuneesti 1.500 eurolla. Paavo Tynellin messinkivalaisin huudettiin 4.000 € ja Wedgwoodin jasperware-kulho 200 €.
4873-34861-1
4883-24754-13
Hopeinen kahvikalusto vuodelta 1938 vaihtoi omistajaa 700 eurolla ja Tillanderin emaloidut kahvipöydän aterimet alkuperäisessä rasiassa 1.400 €. Lapuan liikkeen tunnuksella koristeltu kahvikalusto kilpailtiin 1.300 euroon, Mannerheimin valokuva ja kirje 650 euroon.
4754-944866-4
502520-14848-3
Huonekalujen huonoksi sanottu menekki ei koskenut ainakaan Boknäsin kirjakaappeja, joita oli tarjolla 12 kappaletta. Loppuhinnat olivat 500-700 euroa kaapilta. Ikoni ja kiotakaappi, riisa moskovalaisin hopealeimoin ostettiin 1.200 € ja Royal Copenhagenin sinivalkoinen uurnapari 190 €. Kiinalaisesta antiikista osa jäi myymättä, osa tuotti oikein hyvän tuloksen. Onnistumisiin voi laskea mm. tämän jadesta tehdyn Bi-kiekon 1.500 € sekä pronssitikarin jadeheloin 3.000 €. Taiteen joukossa oli myös ns. old master -maalauksia, joista tämä vanha alankomainen teos, ns. laatukuva eli genremaalaus, vaihtoi omistajaa 1.250 eurolla. 
4839-134741-54754-16
4444-954444-1004868-29

Huvilatunnelmaa juhannuspöytään

Juhannus on yötön yö, hääyö, juhlayö, valvottu yö, kokkotulien yö.
Juhannuksena mennään yösauna ja yöuinnille, grillataan ja lauletaan läpi yön.
Juhannuspäivänä katetaan kesäpöytä, yhdelle makkaraa ja toiselle mansikkaa, yhdelle siideriä ja toiselle samppanjaa. Yksi nostaa lipun salkoon, toisella ei ole salkoa, mutta  pöydän kattaus kukkii sinivalkoisena.
Jokainen juhlii juhannusta tavallaan. Pääasia, että ilo raikaa rannoilla ja kaikilla on hauskaa.
Huvilatunnelmaan pääsee hankkimalla kesäkäyttöön romanttisen englantilaisen sinivalkoisen fajanssi- tai posliiniastiaston. Retromeininkiä halajava poimii pöytään Arabian klassikoita.
Nämä kokonaisuudet olivat tarjolla Helanderin kesäkuun huutokaupassa 14.-15.6.2014.
4144-204158-15
Sinivalkoiset britit W. Adams & Sons, 100 € & Johnson Bros., 220 €.
4415-64370-26
Arabian kuparipainokoriste Singapore saatiin emoyhtiö Rörstrandilta. Suosittua sarjaa valmistettiin lähes puoli vuosisataa 1929-1974, ja se on yhä antiikkimarkkinoiden kysytyimpiä koristemalleja, 270 €.
Ulla Procopén Valencia, Arabian viimeinen käsinmaalattu astiasto, 400 €.
4400-124400-10
4400-114400-13
Birger Kaipiaisen Paratiisi on ollut tuotannossa 1969-1974 ja uudelleen vuodesta 1988. Malli on Arabian uustuotannon kestosuosikkeja. Mustavalkoiseksi modernisoitu versio, loppuhinnat vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas: 165 + 355 + 400 + 150 €.
492-724559-1
Esteri Tomulan suosio sen kun nousee. Primavera on kesänvihreää retroa 1960-1970-lukujen vaihteesta, 200 €. Crownband, käsinmaalattu Olga Osolin koristemalli on Arabiaa 1950-luvun lopulta, 110 €.
4402-1081-855
Stadilaiset asfalttikukkaset eivät ehkä syty tästä, mutta maakunnissa Arabian klassikko, Kesäkukka, Reinhard Richterin sovittama koristemalli vuosilta 1938-1946 on yhä rakas kuin mummola, 260 + 280 €.

Design top5

Näin sujui kevään arvohuutokauppojen design-myynti

Tasatahtia design-rintamalla etenivät tänä keväänä molemmat suuret huutokauppatalot. Suuntaus käy yhä selvemmäksi: moderni taide, nykytaide ja design valtaavat alaa perinteiseltä antiikilta. Klassinen taide sinnittelee kisassa paremmin, mutta sen tulos on äärimmäisen riippuvainen tarjolle tulevien teosten laadusta.

Valaisimet, keramiikka ja lasi valtasivat tuloslistan kärkipaikat, odotetusti. Valaisinten osuus on vain vahvistunut ja keramiikan parhaat palat pärjäävät nekin erinomaisesti. Sen sijaan lasissa ostajat vaativat tutuksi tulleista esineistä poikkeavaa tarjontaa.
Valaisinten suosio kertoo myös käyttökelpoisen sisustusdesignin noususta ohi vitriinitavaran. Kevään nimiä olivat Alvar Aalto, Paavo Tynell ja Lisa Johansson-Pape. Top2 sujui tasatahtia. Sijoilla top3-5 kalleimpien kappaleiden yksikköhinnat olivat tässä hyvin yksilöllisessä, kappalekohtaisesti määräytyvässä lajissa piirun verran korkeampia Bukowskis Modern & Contemporary -huutokaupassa kuin Hagelstam & Co Modern & Design -huutokaupassa, vähennettiinpä ilmoitetuista hinnoista tai lisättiinpä niihin kuluja tai ei.

9017014_fullsize 9017271_fullsize 9016916_fullsize  
Bukowskis, designin viisi kalleinta
(huom! hinnat ilmoitettu kuluineen)
1. Alvar Aalto, Mehiläispesä, 6-jakoinen, 23.240 € (lähtö 4.000-5.000)
2. Birger Kaipiainen, Hedelmäreliefi, 1960-luku, 13.421 € (lähtö 4.000-6.000)
3. Paavo Tynell, Seinävalaisinpari, Taito Oy, 11.742 € (lähtö 3.000-4.000)
4. Lisa Johansson-Pape, Lattiavalaisin, 1940-luvun loppu, 9.785 € (lähtö 2.500-3.000)
5. Alvar Aalto, Savoy, kirkas lasi, vihreä väriverho, Iittala 1940-luku, 9.174 € (lähtö 1.000-1.500)
viisi kalleinta yhteensä 67.362 € (summa sisältää huutokauppakulut))
9027694_fullsize 9017049_fullsize

32182-000001 32210-000063 32388-000002
Hagelstam & Co, designin viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Tapio Wirkkala, Kierre, Iittala 1955, 28.000 € (lähtö 15.000)
2. Rut Bryk, ”Aasi leijonan nahoissa”, 1960-luku, 14.000 € (lähtö 10.000)
3. Paavo Tynell, Kattovalaisin, 1950-luku, 6.000 € (lähtö 3.500)
4. Michael Schilkin, Afrikkalainen nainen, reliefi, 1956, 5.500 € (lähtö 2.000)
5. Paavo Tynell, Pöytävalaisin, 1950-luku, 5.000 € (lähtö 1.000)
viisi kalleinta yhteensä 58.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
32194-000001 6922h-000001