Avainsana-arkisto: Helene Schjerfbeck

Albert Edelfeltin hurmaava puutarhahetki huutokaupataan Ruotsissa

Kun suomalaisella taiteesta saavutetaan kaikkien aikojen top-10 listalle yltäviä hintoja, huomio kiinnittyy myyntipaikkoihin ja ostajiin. Yli puolessa tapauksista myyntipaikka on ollut ulkomainen huutokauppatalo. Jos mukaan lasketaan ulkomaisessa omistuksessa olevat, mutta Suomessakin toimipistettä ylläpitävät  huutokaupat, ulkomaistaustaisten myyjätahojen osuus on jo 80-90 %. Listalla toistuvat Sotheby’s Lontoo, Bukowskis Tukholma, Bukowskis Helsingin toimipiste, Stockholms Auktionsverk ja pari kertaa kotimainen Hagelstam & Co. 

Seuraavaksi huomio kiinnittyy ostajiin: suurimman osan kymmenen kalleimman taideteoksen kärjestä ovat ostaneet poikkeuksellisen hienon kokoelman luonut suomalainen yksityiskeräilijä ja kolme taidesäätiötä: Serlachius, Gyllenberg ja Reitz. Se, että huipuistakin huipuimmat suomalaiset taideteokset päätyvät kotimaisiin kokoelmiin on käytännössä yhden, kylläkin vahvan, mutta silti vain yhden langan varassa. Totta kai taidetta on valtava määrä kymmenen kärjen ulkopuolella ja hintahuippuja löytyy paljon yksityiskokoelmista, säätiöiden hallusta ja taidemuseoiden seiniltä. Silti mieleen tulee kysymys siitä, miten harvinaista herkkua Lontoon The National Galleryn Gallen-Kallela hankinnat ovat ja miten taidetta ja kulttuuria kannattavat peruskivet löytyvät loppupeleissä täältä, oman maamme kamaralta. Puhumattakaan siitä, kuinka tärkeää edellä mainittujen kantavien tahojen työ ja sen työn tukeminen on. Jokainen käynti museokokoelmissa on tärkeä. Jokainen yksityinen keräilijä on tärkeä.

Tulevana sunnuntaina 26.3. Ruotsissa myydään Albert Edelfeltin maalaus Bland Rosor (Ruusujen keskellä). Myyntitoimeksiannon on saanut ruotsalainen Hallands Auktionsverk. Toimeksianto on suuri sulka yrityksen skandinaaviseen profiiliin, joka sai vauhtia jo viime vuonna, kun musiikkiprofessori Gottfrid Boonin (1886-1981) taidekokoelma myytiin lokakuussa 2022. Huutokaupassa oli tuolloin hengästyttävän upea kokoelma modernin taiteen mestareita: Pablo Picasso, Henri Matisse, Joan Miró, Georges Braque, Marc Chagall, ruotsalaiset Carl Kylberg, Karl Isaksson ja Sigrid Hjertén – sekä suomalainen Helene Schjerfbeck

Schjerfbckin Pitkäkaulainen tyttö / Elegantti daami meni kaupaksi 365.000 €, mikä oli hieno tulos vaikka se ei ylläkään kaikkein aikojen top-10 listalle, mihin vaaditaan minimissään 0.5 milj. € myyntihinta. Sunnuntaina näemme, miten käy Edelfeltin. Odotus ja toive on, että se palaisi koti-Suomeen nyt, kun vietämme Edelfelt -juhlavuosien aikaa. Edelleen olemassa oleva ja joka kesä yleisölle avautuva Haikkoon ateljee viettää tänä vuonna 140-vuotisjuhlaa ja keväällä Ateneumissa avautuu suuri Edelfeltin elämäntyöstä kertova näyttely. Ensi vuonna Albert Edelfeltin syntymästä on 170 vuotta, ja vuonna 2025 taiteilijan kuolemasta on tullut kuluneeksi 120 vuotta. 

Mutta nyt takaisin Albert Edelfeltin maalaukseen Bland Rosor (Ruusujen keskellä, 38×55 cm). Tällä Porvoossa sydämet sykkivät tietenkin teoksen  aiheelle. Taiteilijan sisar Berta poimii taulussa taiteilijaveljensä rakastamia ruusuja. On iltaruskon aika Haikkoossa, perheen kesähuvilan vehreässä puutarhassa (mutta huomaa taustalla näkyvä rakennus, joka on rapattu, roosanvärinen ja jonka 4×6 ruutuiset ikkunat poikkeavat Edelfeltin villan ja sen verannan ikkunoista). Pieni lipsahdus huutokaupan tiedotteisiin on päätynyt, sillä huvila ei ole nykyisin ateljeemuseo, vaan yksityisyyden suojaa nauttiva yksityiskoti. Edelfeltin pieni punainen kesäateljee löytyy sen naapuritontilta, vain kivenheiton päästä rinteen laelta. 

Superihanaa on, että huutokauppaluettelossa on valokuva Bertasta, yllään samanlainen vaaleanpunainen röyhelöin korosteltu pariisilaisunelma ja kukkasin dekoreerattu hattu kuin maalauksessa. Edelfelt maalasi Bland Rosor -teoksen vuonna 1898, minkä jälkeen hän teki siihen pieniä muutoksia vuonna 1899. Signeeraukseen on liitetty omistuskirjoitus tohtori T. Tallqvistille (Dr T Tallqvist till minne af Haiko och af A Edelfelt). 

Maalaus jäi valmistuttuaan taiteilijan äidin Alexandra Edelfeltin omistukseen. Tämän kuoltua taulu siirtyi professori Theodor Waldemar Tallqvistin haltuun. Kun professori Tallqvist nukkui pois vuonna 1950, hänen leskensä Elna Viktoria Sohlberg luopui maalauksesta 60-vuotislahjana insinööri Walter Björklundille. Tältä taideteos siirty edelleen Ulla-tyttärelle (s. 1926).

Bland rosor (Ruusujen keskellä, Among the roses) lähtöhinta on 1 600 000 – 2 000 000 SEK. Teos myydään Halland Auktionsverkissä sunnuntaina 26. maaliskuuta 2023. Hienon työn teoksen taustoittamisessa ja luetteloimisessa huutokauppaa varten on tehnyt Marc Maurie.

Hallands Auktionsverk Ab kuului aiemmin Crafoord -huutokauppoihin. Ehkä jotkut teistä muistavat vielä Crafoordin Tukholman showroomin, joka oli aikoja sitten Berzelii puiston kupeessa, Arsenalsgatanin kulmassa, Bukowskis’ia vastapäätä. Herkkusuille on varmasti tuttu samassa kulmauksessa nykyisin toimiva kalaravintola Wedholms Fisk. Nykyisen Hallands Auktionsverk Ab:n kotipaikka on Halmstad, kotisivut https://www.hallandsauktionsverk.se/sv-SE

ps. Suloista iltahetkeä kuvaavan maalauksen loppuhinnaksi 26.3.2023 tuli 3 400 000 SEK = 303 389,56 €

Riihimäen imago loistaa kuin lasi

Oletko huomannut, miten Riihimäki on viime aikoina tullut mainituksi yhä uudelleen, julkisuuden henkilöiden kotikaupunkina ja jopa käsitteenä, ”riihimäkeläisyytenä”. Radanvarsikaupunki ei ole vain piste kartalla tai näkymä ohikiitävän junan ikkunasta. Riihimäki on näkyvä. 

Mediajulkisuus ei ole ainoa asia, joka kannattelee Riihimäen näkyvyyttä. Myös kulttuurilla on tärkeä paikka kaupungin imagossa ja siinä, miten kaupunki erottuu muiden kaupunkien joukosta. Helene Schjerfbeck on yksi Riihimäen taidemuseon monista vetonauloista. Tatjana ja Pentti Wähäjärven kokoelman taideteokset ja antiikkiesineet olisivat kruununjalokiviä missä tahansa museossa.

Kulttuurin ystäville ja designharrastajille Riihimäki on tietenkin aina ollut lasin kaupunki. Kiitos Riihimäen Lasitehtaan, Suomen Lasimuseon ja Kaisa Koiviston ansiokkaiden lasitutkimusten. Ison kortensa maineen kekoon on kantanut Suomen Lasimuseon ystävät, joka on tehnyt työtä museon tukemiseksi ja koko suomalaisen lasikulttuurin hyväksi. Olen kiitollinen, että olen saanut tavata useaankin otteeseen Kaisa Koiviston, Roger Peltosen, Olli T. Ahtolan ja edesmenneen Markku Annilan kaltaisia yhdistyksen jäseniä, lasiin syvällisesti perehtyneitä tietäjiä ja tuntijoita. 

Kuten olen aiemminkin kaiuttanut, yhteistyö, tiedon jakaminen ja näkyväksi tekeminen yhteisvoimin ovat avainasemassa, jos haluamme suomalaisia ja paikallisia kulttuuri-, taide- ja designaarteita tunnetuksi laajemmin, oman kotipaikkakuntamme tai oman maamme rajojen ulkopuolella. Ilman yhteistyötä olemme vain pieniä pirstaleita kartalla.

Suomen Lasimuseon ystävät ovat jo yli 20 vuotta järjestäneet Riihimäellä kohtauspaikan museolle, ihmisille, kaupungin asukkaille, vieraileville turisteille, asiantuntijoille ja maallikoille. Suomen Lasimuseolla järjestettävät Lasipäivät tuovat joka vuosi yhteen tutkijat, keräilijät, harrastajat, antiikkilasin, designin, retron ja vintagen ystävät, kodin sisustajat ja löytöjen etsijät, myyjät ja ostajat. Tietoa jaetaan ja tarinoita kerrotaan tapahtumasaleissa ja pöydän ääressä, ystäväyhdistyksen asiantuntijoiden esinetunnistuksessa. Mieleen jäävät sanat ”Riihimäki” ja ”Lasimuseo”. Muistiin painuu Riihimäen Lasitehtaalla vaikuttaneiden muotoilijoiden nimiä, elämäntarinoita, saavutuksia. Ehkä kotiintuomisina on myös lasiesineitä, konkreettisia muistoja Riihimäestä.

Seuraavaksi Riihimäki ja suomalainen lasitaide saavat uutta kansallista ja toivottavasti laajempaakin näkyvyyttä, kun Suomalainen lasiosaaminen saa oman palkintonsa. Ensimmäinen Pro vitrea -palkinnon saaja julkistetaan 10.2.2023. Palkinto tullaan jakamaan joka toinen vuosi. Se myönnetään ”korkeatasoisesta ja persoonallisesta työskentelystä tai merkittävästä teosta suomalaisen lasikulttuurin edistämiseksi”. Tarkoituksena on ”tukea ja nostaa esille lasin parissa työskenteleviä tahoja, sekä lisätä Suomalaisen lasiosaamisen arvostusta.” Mahtavaa Riihimäki! Hienoa Suomen Lasimuseon ystävät! Tämä on kaupunki-imagon luomista parhaimmillaan!

Katso ja tutustu Pro vitrea -palkintoon Suomen Lasimuseon ystävien sivuilla, https://www.slmy.fi)

artikkelin otsikkokuva: 
Suomalaisen lasin kirjoa Lasipäivän myyntipöydällä. Valokuvaaja: Jyrki Winter.
kuva:
Lasipäivän myyntipöytiä Suomen lasimuseon suuressa salissa tammikuussa 2020. Valokuvaaja: Jyrki Winter.

Lisätietoja Suomen Lasimuseon ystävien tulevista tapahtumista:
– Tapahtumajärjestäjä ja Suomen Lasimuseon ystävät (SLMY) puheenjohtaja Jyrki Winter, 040 154 8182
– Lasipäivän tiedotus ja SLMY:n hallituksen jäsen Jyrki Kippola, 050 66 850

Vihdoinkin tasokas taidesyksy

Pitkästä aikaa huutokaupoissa on tarjolla upeita teoksia Suomen historian nimekkäimmiltä taiteilijoilta. Tämän tason ilotulitusta ei ole moneen vuoteen nähty – ja nyt se tapahtuu kahdessa huutokauppatalossa saman sesongin aikana!
Onko useita huomattavia koti-irtaimistoja tullut myyntiin? Vai kertooko huipputarjonta karumpaa tarinaa siitä, että kokoelmien haltijat odottavat talouden laskevan taantumaan? Näin hienoja kokonaisuuksia ei nousukaudella näe juuri koskaan, mutta laskukauden ja laman aikana hyvä taidetarjonta on enemmän sääntö kuin poikkeus.
Jos lompakossa on nyt yhtään ylimääräistä, tässä on loistava hetki aloittaa omien taideaarteiden hankkiminen tai jo olemassa olevan kokoelman täydentäminen.

Hagelstam & Co tarjoaa esimerkiksi:
Elin Danielson-Gambogi, hurmaava iltatunnelma Teepöydän ääressä
Santeri Salokivi, laguunin hohteessa kylpevä Venetsia
Victor Westerholm, kuohuva Vallinkoski
H. Ahtela, hypnoottinen Maisema pohjoisesta
Akseli Gallen-Kallela, lumoava näkymä Kilimanjarolle
Väinö Kamppuri, koskettavasti kuvattu Poika 
Albert Edelfelt, talvinen päivä Helsingin satamassa
J.A.G. Acke, lumen valaisema Talvipäivä
– ja lisäksi, maailmantilanteen huomioon ottaen hämmentävä määrä venäläistä hopeaa ja posliinia

Bukowskis’lta löytyvät muun muassa:
Helene Schjerfbeck, ihastuttava Kirje
Pekka Halonen, mestarillinen Italialaistyttö
Albert Edelfelt, kesäidylli Nainen laiturilla
Marjatta Tapiola, rajunkaunis Pystysuora hevonen
Juhani Linnovaara, katseen vangitseva Asetelma
Väinö Blomstedt, taianomainen Talvimaisema iltahämärässä
Wäinö Aaltonen, loistava Aamu
Santeri Salokivi, elämäntäyteinen Tapaaminen saaristossa
Alvar Cawén, melodinen Tyttö flyygelin edessä
Tove Jansson, upea Näyttämön takana
– sekä syksyn vaikuttavin valikoima tyylikkäitä koruja

otsikkokuva: H. Ahtela, Maisema, https://www.hagelstam.fi
artikkelikuvat: https://www.hagelstam.fi ja https://www.bukowskis.com/fi/

Klassisen taiteen top5

Näin sujuivat kevään 2016 klassisen taiteen arvohuutokaupat

Kovin harvojen nimien varassa keikkuu kotimaisen arvotaiteen kauppa. Se tekee vanhemman kotimaisen taiteen kaupan haavoittuvaiseksi ja alan eri toimijoiden kamppailun kannattavuudesta ja elossapysymisestä kovaksi.

Kevään arvohuutokaupoissa Bukowskis top5 -listan kolmea sijaa hallitsi Albert Edelfelt. Hagelstam & Co:n Classic-huutokaupassa neljä sijaa viidestä meni Akseli Gallen-Kallelalle. Haastajiksi ylsivät vain naistaiteilijat: hintakärjessä Amélie Lundahl, Ellen Thesleff ja Elin Danielson-Gambogi.

Ellen Thesleff loisti molempien huutokauppatalojen tähtenä. Bukowskis onnistui myymään Thesleffin hienon puutarha-aiheen 50.400 eurolla eli tuplasti lähtöhintaansa kalliimmalla. Hagelstam & Co:n tarjoaman Thesleff vuodelta 1943 oli myöhäisempi ja väreiltään jo selvästi utuisempi. Kahden vaihtoehdon vertailussa Hagelstam & Co:n reipas lähtöhinta ei osunut aivan yksiin maalauksen kanssa. Bukowskis’in Thesleff erottui värikylläisyydessään sesongin parhaana ja vastasi keräilijöiden odotuksia siitä, millainen teos kodin seinällä edustaisi Thesleffin tuotantoa vahvimmillaan. Niinpä Hagelstam & Co:n Thesleff jäi varsinaisessa huutokaupassa myymättä, mutta kirjautui myöhemmin yrityksen nettiluettelossa myydyksi lähtöhinnalla 55.000 €. Omistaja lienee siis vaihtunut jälkikaupalla.

Hagelstam & Co. kattoi pöytään laajan valikoiman naistaiteilijoita Anna Sahlsténista ja Hilda Flodinista Maria Wiikiin ja Helene Schjerfbeckiin (”Tehtaan tyttö”, hiili ja vesiväri paperille, myyty 15.400 €). Valikoima poikkesi tavallisesta, mikä teki kokonaisuudesta varsin kiinnostavan. Mukaan mahtui myös pari mainiota teosta Juho Rissasen värikaudelta vuosilta 1913-1914 sekä Torsten Wasastjernan upea Pulloasetelma, joka myytiin 1.300 eurolla (lähtö 600).

Bukowskis osui ajan hermoon värinhehkuisella kokoelmallaan. Joukosta erottuivat poikkeuksellisen tasokkaat Santeri Salokiven maalaukset sekä kaksi Wäinö Aaltosen vahvaa naiskuvaa. Harvinaisia symbolistisia maisema-aiheita edusti huikean nousun tehnyt Väinö Blomstedt (myyty 13.500 €, lähtö 2.000). Myös Bukowskis’illa valikoimaan sisältyi Helene Schjerfbeckin hiilipiirros, ”Martta tanssii” meni kaupaksi 13.500 eurolla.

Top5 -lista paljastaa kevään huppujen lisäksi odotukset ja oletukset, joita myyjät ja ostajat kohdistavat pääkaupungin kahteen perinteiseen huutokauppataloon. Albert Edelfeltin, Amélie Lundahlin ja Oscar Kleinehin tuotannolla on viime aikoina ollut taipumus ohjautua Bukowskis’ille. Hagelstam & Co. on saanut huutokauppoihinsa paljon Akseli Gallen-Kallelaa, Eero Järnefeltiä ja Pekka Halosta. Ilmeisesti saavutetut hinnat ohjaavat ainakin osittain huutokauppatalon valintaa: yksi huippunoteeraus saa sekä myyjät että ostajat harkitsemaan askeltensa suuntaa. Loppukamppailun ratkaisee imago. Mitä tarkempia taustatietoja teoksesta osataan antaa, sitä varmemmissa käsissä asiakaskunta kokee arvoteostensa olevan ja sitä parempaa vastinetta ostajat luottavat rahoillensa saavan. Tämä näkyy tuloksissa ja viitoittaa asiakkaiden valintoja seuraavissa arvohuutokaupoissa.

Luetteloinnin osalta suon pidemmän korren tällä kertaa Bukowskis’ille, olkoonkin, että huutokaupan kärkiteoksista sekä Ellen Thesleff että Väinö Blomstedt jäivät ilman ansaitsemaansa taustoitusta. Syynä ”tuomioon” on Hagelstam & Co:n top5 -kakkostilan napannut Akseli Gallen-Kallelan Asetelma. Maalauksen signeeraus ”Axel Gallén 1918” olisi ansainnut tulla selitetyksi. Muuttihan taiteilija kastenimensä Axel Gallén virallisesti muotoon Akseli Gallen-Kallela jo 1907 eli noin kymmenen vuotta ennen Hagelstam & Co:lla myydyn asetelman valmistumista. Lisäksi olisi ollut kiinnostavaa tietää, olivatko huutokaupan asiantuntijat onnistuneet selvittämään väreiltään häikäisevän teoksen maalauspaikan. Joitakin ostajia se olisi saattanut kiinnostaa. Gallen-Kallela oli näet vuoden 1918 helmikuusta heinäkuuhun valkoisten armeijan kartoitustoimiston ja pääesikunnan kirjapainon päällikkönä, minkä jälkeen hän palasi Ruoveden Kalelaan.

Molempien huutokauppatalojen klassisen taiteen top5 -tulokset laskeutuivat tänä keväänä ripirinnan samalle viivalle.
Hagelstam & Co on kevään 2016 klassisen taiteen top5 -tuloksellaan 146.000 € takaisin vuoden 2014 lukemissa, mikä tarkoittaa puolta vähemmän verrattuna tämän vuoden alussa tapahtuneita omistajuusjärjestelyjä edeltäneeseen syksyn 2015 nousukiitoon.
Bukowskis’in klassisen taiteen top5 (186.602 €) on puolestaan liki tismalleen samoissa lukemissa kuin syksyn 2014 vastaava tulos. Se on parempi kuin viime vuoden 2015 kevät, mutta jää jälkeen viime syksyn 2015 lukemista.

Nähtäväksi jää, pystyvätkö huutokaupat enää haalimaan kokoon kauttaaltaan kovatasoisia myyntikokoelmia vai näemmekö jatkossakin muutamia tähtiä, joukon loistavia pienempiä teoksia ja mestareita sekä niiden ympärille koottuja kohteita, jotka olisivat vanhan mallin kuukausihuutokaupoissa huippuja, mutta jäävät taidekaupan loistovuosien arvohuutokauppa-standardeilla ”täytenumeroiksi”.

10014860_fullsize 10019806_fullsize
10019858_fullsize 10020535_fullsize 10020539_fullsize
Bukowskis, klassisen taiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Amélie Lundahl, Tyttö lehtimetsässä, 84.202 € (lähtö 45.000)
2. Ellen Thesleff, Kesävaloa huvilassa, 50.400 € (lähtö 25.000)
3. Albert Edelfelt,  Puistoaihe Vaux sur Seine II, 20.000 € (lähtö 25.000)
4. Albert Edelfelt,  Moskovasta (Kreml ja Pyhän Vasilin katedraali), 17.000 € (lähtö 20.000)
5. Albert Edelfelt,  Merellä, laveeraus, 15.000 € (lähtö 18.000)
Bukowskis, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 186.602 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 274.200 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 149.900 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 186.000,- € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 234.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)

36423-000001_1 36446-000037-1

13930h-000001_1 31191-000005_1 36423-000002_1

Hagelstam & Co, klassisen taiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1.  Akseli Gallen-Kallela, Väinämöisen venematka, 52.000 € (lähtö 30.000)
2.  Akseli Gallen-Kallela, Asetelma, 30.000 € (lähtö12.000)
3. Akseli Gallen-Kallela, Honka, 26.000 € (lähtö 22.000)
4. Elin Danielson-Gambogi, Lumi sulaa riihen ympärillä, 20.000 € (lähtö 25.000)
5. Akseli Gallen-Kallela, Kalelan honka, 18.000 € (lähtö 12.000)
Hagelstam & Co, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 146.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 309.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 289.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 127.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 84.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.comwww.hagelstam.fi
* Otsikkokuva: Bukowskis, Ellen Thesleff, Kesävaloa huvilassa, myyty 50.400 € (lähtö 25.000)

Klassisen taiteen top5

Näin sujuivat kevään 2014 klassiset arvohuutokaupat

Siinä missä moderni taide kallistui Hagelstam & Co:n hyväksi, klassinen taide kiritti Bukowskin eduksi. Bukowskilla myydyistä klassisista maalauksista näet jokainen top5:een yltänyt teos oli kalliimpi kuin yksikään Hagelstam & Co:n vastaavalle listalle sijoittunut työ.
Molempien listojen taiteilijavalikoima on mielenkiintoinen. Yhteisenä nimittäjänä vain Pekka Halonen, jonka laatuteokset pääsivät molemmissa huutokauppataloissa mitali- ja pistesijoille. Halosen runsas tuotanto ja melkoisen monilukuinen tarjonta ei siis himmennä taiteilijan parhaimmiston loistoa. Yllättäen juuri Halonen onkin siis yksi tasaisimmin pärjäävistä kultakauden taiteen menestyjistä.
Kaiken kaikkiaan Hagelstam & Co:n kärkikaartia pitävät hallussaan miehet: Halonen, Akseli Gallen-Kallela, Eero Järnefelt ja harvoin myynnissä oleva Gunnar Berndtson. Poikkeuksena joukkoon kiilannut Ellen Thesleff. Bukowskilla johtosijat menivät naisille. Helene Schjerfbeckiä ja Maria Wiikiä säestivät varhaiset Bretagnen kävijät ja meriaiheistaan tunnetut Oscar Kleineh ja Berndt Lindholm.

9079173_fullsize 9047609_fullsize 9079659_fullsize
Bukowskis, klassisen taiteen viisi kalleinta, maalaustaide

(huom! hintoihin lisätään huutokaupakulut)
1. Helene Schjerfbeck, Kahden lapsen muotokuva, 120.000 € (lähtö 125.000)
2. Oscar Kleineh, Tori Vitréssä, Bretagne, 1877, 39.000 € (lähtö 35.000-40.000)
3. Maria Wiik, Nuori tyttö, 1886. 30.000 € (lähtö 12.000-15.000)
4. Pekka Halonen, Kesäidylliä, 23.000 € (lähtö 20.000-25.000)
5. Berndt Lindholm, Satamassa, 22.000 € (lähtö 15.000-20.000)
viisi kalleinta yhteensä 234.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
9076253_fullsize 9079172_fullsize

31799-000002_1 14016h-000001 6846h-000096
Hagelstam & Co, klassisen taiteen viisi kalleinta, maalaustaide
(huom! hintoihin lisätään huutokaupakulut)
1. Pekka Halonen, Talvimaisema, 1914, 20.000 € (lähtö 14.000)
2. Gunnar Berndtson, Lindö, 19.000 € (lähtö 20.000)
3. Ellen Thesleff, Toscana, 1930, 15.500 € (lähtö 15.000)
4. Akseli Gallen-Kallela, Kansanmies, 15.000 € (lähtö 5.000)
5. Eero Järnefelt, Rantamaisema Porkkalasta, 1896, 15.000 € (lähtö 15.000)
viisi kalleinta yhteensä 84.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
32210-000078_1 6566h-000065