Näin sujui syksyn arvohuutokauppojen design-myynti

Designin huippu on käynyt huutokaupoissa kapeaksi. Kapeaksi kävivät menneenä syksynä myös Bukowskis’n ja Hagelstam & Co:n designmyyntikärjen väliset erot. Molempien top5 -tulos nousi yhä edelleen viime vuosiin verrattuna, mutta Hagelstam & Co onnistui kirimään umpeen Bukowskis’n aiempaa etumatkaa. Maaliin huutokauppatalot tulivat rinta rinnan Bukowskis’n johtaessa kapean kaulan mitalla top5 -luvuin 120.100 € – 127.500 €

Huutokaupoissa menestyvän muotoilun painopiste on edelleen vahvasti Suomi-designin kultaisissa 1940-1950-luvuissa. Samat nimet tulevat tutuiksi kerta toisensa jälkeen, ja top5 on pääosin maskuliininen. Kaikki loistavat naiset – keraamikot, lasinmuotoilijat, tekstiilitaiteilijat, huonekalusuunnittelijat – vilahtavat kärkisijoilla pikemminkin satunnaisina kävijöinä kuin vakiovieraina. Kertooko tämä jotakin huutokauppoihin valikoitavista esineistä ja muotoilijoista vai siitä, että toisen maailmansodan jälkeinen muotoilun kulta-aika oli herooisuudessaan kovin miehinen? Vai onko syynä se, että esimerkiksi käyttötaiteeksi mielletty tekstiilitaide ei riitä korostamaan keräilijä-omistajansa hyvää makua ja esteettistä silmää siinä määrin kuin varmasti tunnistetut ja tunnustetut taideobjektit, veistokselliset lasiesineet ja uniikit messinkivalaisimet? Siksikö kaikki se mikä kytkeytyy mielikuvissamme sisustukseen ei herätä samaa keräilyhekumaa kuin se, joka voidaan nostaa jalustalle, vitriiniin tai katon korkeuksiin, jota rohkenee koskettaa vain varoen ja jonka ainutkertaisuutta osaamme ylistää yhteen ääneen?

Samaan aikaan Ruotsissa Märta Måås-Fjetterströmin matot kuuluvat designhuutokauppojen korkeimpaan kastiin. Pitäkää varanne tai menetämme kohta kunnian räsymatonkin ideasta länsinaapuriin! Meillä funkismattoja vasaroidaan suunnittelijoita tai kutomoja mainitsematta kuukausihuutokauppojen kellareissa parilla satasella, ja Uhra Beata Simberg-Ehrströmin upeimmat ryijyt ovat arvohuutokaupoissa satunnaisia kunniavieraita. Suomalaisen designin monipuolisesta historiasta huolimatta yhteen huutokauppaan ilmestyy yhtaikaa yllättävän harvoja tekijänimiä: huonekaluja edustaa Aalto, valaisimia Aalto, Tynell ja Johansson-Pape, lasia Wirkkala ja Sarpaneva Nymanin, Franckin, Toikan ja Okkolinin säestämänä. Jopa Tynell, Still ja Hopea ovat mukana harvakseltaan. Keramiikasta löytyy Kaipiainen ja Bryk, ehkä myös Schilkin ja Salmenhaara sekä muutama Holzer-Kjellberg ja Muona. Onko syy myyntiin tarjottavan esineistön suppeudessa vai vastaanottajan kiinnostuksen, innostuksen ja designintohimon puutteessa? Miksi designliikkeistä tai Helanderin ja Annmari’s kaltaisista huutokauppamaailman haastajista löytyy nykyisin laveampi valikoima ja variaatioiden runsaus kuin arvohuutokaupoista? Keskittyvätkö vanhat huutokauppatalot mieluummin tuttuihin ja helppoihin, varmasti ja vakaasti tuottaviin kohteisiin?

Asiansa osaavan intendentti Maria Ekman-Kolarin ansiona pidän sitä, että Hagelstam & Co:n keramiikkavalikoimassa nähtiin tulosvarman Kaipiainen, Bryk ja Salmenhaara -kolmikon rinnalla Marita Lybeck, Annikki Hovisaari ja Kati Tuominen-Niittylä. Kauden sensaatio oli Josef Frankin Flora-lipaston putkahtaminen myyntiin Suomessa. Niin harvinaisia Svenskt Tennin esineet meillä ovat. Lähtöhinta 5.000 € oli minimaalinen. Loppuhinta 22.000 € seurasi hyvää pohjoismaisten huutokauppatasoa. Svensk Tenn on ruotsalaisen designin kruununjalokivi. Brändin esimerkillistä vaalimista ja tinkimätöntä tasoa jo vuodesta 1924 kannattaa käydä ihailemassa jokaisella Tukholman-visiitillä Strandvägen 5:ssä.

Bukowskis’lla huutokaupattavaksi oli oivalettu napata Ritva Puotilan ryijyjä, Mirjam Salmisen koruja, Markku Salon lasia, Eero Saarisen huonekaluja sekä Helanderin huutokaupoissa huikean nousunsa aloittaneen Carl Gustaf Hiort af Ornäsin nojatuoleja eli kohteita, joita Hagelstam & Co:lla ohjautuu edelleen naputeltaviksi Tehtaankadun kuukausihuutokauppoihin. Yritykset laventaa designhuutokauppojen valikoimaa 1980-luvulle ja uusiin esineryhmiin saattavat silti olla jo myöhäisiä, sillä esimerkiksi Ruotsissa modernien huutokauppojen painopiste on hyvän aikaa hivuttautunut lasista ja keramiikasta huonekaluihin ja kuvataiteeseen. Enteileekö tämä sitä, että suurimpia rahoja liikuttelevat designlasin ja -keramiikan ostajat ja heidän välittäjänsä alkavat olla kylläisiä – tai kyllästyneitä? Onko jo kymmeniä vuosia kestänyt takuuvarmana pidetty design-hype tulossa yhden tiensä päähän?

Syksyn top5 -kärjestä päätellen tuttu ja näyttelyistä tunnettu esine ei enää riitä jälleenmyyntimenestykseen. Yltääkseen kansainväliseen imuun designin täytyy olla uniikkia, näyttävää, taidon ja teknisen osaamisen yhteistyötä, erityistä ja erottuvaa. Hyvänä esimerkkinä Bukowskis’n top5:ssä kolme sijaa valloittaneet Timo Sarpanevan ja Studio Pino Signoretton yhteistyönä syntyneet lasiveistokset tai Hagelstam & Co:n top5 ykkönen Paavo Tynellin kattovalaisin. Siinä suunnittelijan piirtämään messinkirunkoon on custom made -periaatteella liitetty juuri tiettyä kohdetta varten valitut koristeet ja lasikuupat. Elokuvateatteriin tehdyn valaisimen kruunaavat siniset opaalilasivarjostimet, joiden väri kuluu Kauklahden Lasitehtaalla valmistetuista sävyistä harvinaisimpiin.

Uniikkeja rariteetteja halajavan ostajakunnan lisäksi huutokauppojen pitkään nauttiman design-hypen tulevaisuudennäkymiä heikentää myös määrätietoisella työllä ja taidolla rakennetun Arabia-brändin alasajo. Vintage-Arabian ja vanhan taideosaston keräily varmasti jatkuu, mutta onko tulevaisuuden massa-Arabiasta enää suomalaiseksi keräilykohteeksi, kun valmistus Suomessa loppuu. Ehkä uuden sukupolven muotoilijoiden ja käsityöläisten on tullut aika napata murenevalta jättiläiseltä vapautuvat jalansijat. Pörssiyhtiön katteet kohdilleen -lähtöinen ”Finnish Design made in Thailand” -konsepti avaa loistavan tilaisuuden vaihtoehdoille eli kotimaassa toimiville pienille työhuoneille, artesaaneille, taiteilijakollektiiveille, keramiikkauuneille, lasihyteille ja kutomoille. Odotan lähiruoan rinnalle lähidesignbuumia. Koska laatu tekee ja takaa nimen (hyvänä esimerkkinä Svenskt Tenn), yritykset kuten VAJA Finland voivat olla tulevaisuuden menestystarinoita, kenties pienimuotoisempia kuin Arabia, mutta silti tulevaisuuden designentusiasteja kutkuttavia ja huutokauppojen ovia kolkuttelevia keräilyunelmia.

 

Bukowskis, designin viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Tapio Wirkkala, Kantarelli, 57.200 € (lähtö 40.000)
2. Timo Sarpaneva, Lasiveistos ”Luna”, 19.900 € (lähtö 18.000)
3. Timo Sarpaneva, Lasiveistos ”Casa di Ammiana”, 18.000 € (lähtö 20.000)
4. Timo Sarpaneva, Lasiveistos ”Chiesa di Ammiana”, 17.000 € (lähtö 18.000)
5. Paavo Tynell, Kattovalaisin, 15.400 € (lähtö 5.000)
Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 127.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 101.800 € (summa ilman huutokauppakuluja)*
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 84.767 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat 67.362 € (summa sisältää huutokauppakulut)

Hagelstam & Co, designin viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Paavo Tynell, Katovalaisin, 44.000 € (lähtö 30.000)
2. Paavo Tynell, Lattiavalaisin, 26.000 € (lähtö 12.000)
3. Timo Sarpaneva, Taidelasi ”Ilmat”, 24.000 € (lähtö 15.000)
4. Josef Frank, Lipasto ”Flora”, 22.000 € (lähtö 5.000)
5. Birger Kaipiainen, Tarjotin, 4.100€ (lähtö 2.000)
– Hagelstam & Co, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 120.100 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 36.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 29.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat 58.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.com; www.hagelstam.fi