Avainsana-arkisto: VAJA Finland

Lifestyle, Matkailu, Porvoo

Ruususet ja risuset

Kommentoi

Porvoo ilahduttaa
– Runo hotellilla (todellinen kulttuuriteko ja vanhan kaupungin helmi)
– Runeberg-laivalla (unohda mobiililaitteet ja kello, ole läsnä ja elä vähintään kaksi kertaa kesässä)
– Merellä & saaristolla (eipä ihme, että porvoolaiset mökkeilevät Porvoossa)
– Uimarannoilla (suolaista ja makeaa)
– Emäsalolla (sillan takana odottaa irtiotto arjesta)
– Brunbergilla, Pienellä suklaatehtaalla, Porvoon jäätelötehtaalla (voiko sen enää makeammin sanoa?)
– Skafferilla (nostalgiaa ja nautintoja samassa puodissa)
– Kivalla (kuka vielä ajattelee Kaivarin terasseja?)
– Tarmolan Supermarketin sushilla (tuoreus ja maku puhuvat puolestaan)
– Vajalla (kotimainen vaihtoehto bulkkiposliinille)
– Paskakaupalla (ei se nimi, vaan se idea!)
– Porvoon valoilla (loistavasti organisoitu tapahtuma oheisohjelmineen ja ruokatoreineen)
– Taiteella, musiikilla ja kirjallisuudella (tulevaisuudessa yhä enemmän…?)
– Torilla (eihän kesää olisi ilman kiireetöntä kaupunkitoria)
– Kokonniemellä (niin paljon, niin lähellä)
– Rennolla ja rouhealla meiningillä (tee kierros kesäterasseilla jokirannasta Hamariin ja Emäsalon Gulfille ja tartu kiinni tunnelmaan)
– Kaksikielisyydellä (niin kauan kuin Porvoossa puhutaan molempia kotimaisia, kaupungin erityispiirteet säilyvät ja kulttuurilla on vahva ja lavea kasvupohja)

Porvoo kiukuttaa
– Helsinkiin päin vilkuilemisella (hei, ei kaikki mitä ja miten Helsingissä tehdään ole kokeilemisen arvoista – – – jotkut muuttavat Porvooseen päästäkseen riittävän kauas pois pääkaupunkiseudulta ja sen ilmapiiristä – – – )
– Jokicittarilla (kuvittele, miten mainosvalot heijastuvat Porvoonjoen kulttuurimaisemaan)
– Viiden keskittymän hajaantumalla (vanha kaupunki, uusi keskusta, Länsiranta, Tarmola, Kuninkaanportti). Tämä on kyllä keksitty jo yksi loistava ratkaisu eli sesonkien ja tapahtumien aikana kiertävä Rinkeli-linja.

artikkelikuva: Tuija kuvaamassa teosta ”Walking with water”, taiteilija Vladimir Nikolić, Serbian paviljonki, Venetsian biennali 2022.

Design, Keramiikka, Keräily, Porvoo, Posliini

Kauan kaivattu rimanylitys Muumimaailmassa!

Kommentoi

Hurraa Porvoo! Kaupungin keramiikkaperinteen jatkaja ja tekemisissään tinkimätön VAJA Finland (yhteistyössä Moomin Characters Oy Ltd:n kanssa) näyttää, että muumimukeja voi tehdä myös kunnianhimoisella asenteella. 

Vuosien varrella meille on tullut tutuksi se moneen väriin ja kuva-aiheeseen sovitettu standardimallinen muki, jota on päivitetty tasaiseen tahtiin vaihtuvalla siirtokuvakoristeella, markkinoitu kotimaisella brändillä ja josta on tehty kustannustehokas Aasiaan siirretyllä tuotannolla. Keräilijät ovat käynet kuumina, jonottaneet pienillä yksityiskohdilla erottuvia erikoiskappaleita, huutaneet hintoja pilviin ja täyttäneet tulevaisuuden aarrekirstujaan laskeskelleen kuinka paljon näistä voikaan saada sitten joskus, kun ja jos…

Keräilymarkkinoiden historia on kuitenkin kerta toisensa jälkeen osoittanut, miten vuosikymmenet seulovat helmet massasta, uutta luovat innovaatiot sarjatoistetusta tavarasta ja ennen kaikkea laadun ja kunnianhimoisen tekemisen tulostehtailusta. 

Keräilyn virta ei ole vakio eikä sillä ole tapana kulkea ikuisesti samaan suuntaan, niin kuin muumimukit ovat tähän saakka kulkeneet Suomesta Japaniin päin. Kun yksi maailman esteettisimmistä kulttuureista, viimeisen päälle viimeisteltyä työtä arvostava Japani haluaa ikiomat muumimukinsa, massatuotettu siirtokuvamuki ei pitkään riitä edustamaan legendaarista made in Finland -designimagoa. Mutta antakaas olla, kun alamme puhua suomalaisen designperinteen, taidon, kunnianhimon, yrittäjänrohkeuden, ammattiylpeyden ja materiaalituntemuksen tinkimättömistä soihdunkantajasta ja oman alansa niksit osaavien ammatti-ihmisten työllistäjästä. Tilaustyö Japanista löytää toteuttajansa Porvoosta!

Tätä kirjoittaessani suomalaisen keramiikanvalmistuksen hienoimpia perinteitä vaalivan VAJA Finlandin valmistamat ensimmäiset muumimukit ovat myynnissä Scandexin myymälässä 150-vuotiaassa Matsuya Ginza -tavaratalossa Tokiossa. Tilaustyönä toteutettu custom-made Japani-editio herättää eloon Tove Janssonin muumit mustavalkoisina ja tyylikkäästi piirrettyinä, aikaa kestävinä ja ajattomina. Ideat ja kuvavalinnat ovat Tove Janssonille läheisen Hiroko Yokokawan käsialaa. Kuva-aiheet eivät ole mitään mutkat suoriksi leikkaa-liimaa -meininkiä, vaan Matsuya Ginzan ja Scandexin yhteistyönä syntynyttä, taiteellisen johtajan Eiji Sakagawan viiva viivalta harkitsemaa ja mukin muotoon sovittamaa sarjakuvaa. Ajatonta ja elävää Tove Janssonin maailmaa! Näiden mukien lumous pysyy eilen, tänään ja huomenna. 

On tätä odotettu, mietitty ja haaveiltu: mitä perinteisellä käsityötaidolla ja kotimaisella keramiikka(pien)teollisuudella olisi tarjottavanaan tehotuotantoon sovitettujen ja keräilykohteeksi räätälöityjen muumimukien haastajaksi. Markettien hyllyiltä löytyvän massakeräilytavaran rinnalle on nyt syntynyt sarja esineitä, joiden käsiin saaminen ei ole helppoa tai edes mahdollista likimainkaan kaikille halukkaille.

Lähetetäänkö muumimukeja tulevaisuudessa yhä Suomesta Japaniin – vai nouseeko suomalaisten tosikeräilijöiden aurinko tulevaisuudessa idästä: Porvoossa valmistettuna ja vain Japanista saatavana? Erottaako harvinaisuus ja vaikea saatavuus tulevaisuudessa muumimukien kansankeräilyn ja todellisten muumimukirariteettien metsästämisen? Muodostuuko muumimukien jälkimarkkinoille kaksi laatuluokkaa – ja lopulta useampi hintaluokka? Näinhän on jo käynyt Arabian massatuotetuille ja ennen pitkään myyntipöydillä vastaan tuleville astioille verrattuna saman yrityksen piensarjoihin ja käsinmaalattuihin harvinaisuuksiin. Onko sinun hyllyssäsi erikoisuuksia ja rariteetteja – vai määrää ja massaa?

Keräilyesineiden unelmien kruununjalokiviä, käsinmaalattuja muumimukeja emme todennäköisesti koskaan tule näkemään, mutta jos näkisimme, ne vasta kalliita ja eksklusiivisia uniikkikappaleita olisivatkin! Raaskisiko sellaisesta enää aamukahvia nauttiakaan?

Joka tapauksessa keräilymukien uudet laatustandardit on nyt asetettu, ja jatkossa yksi muumiharrastajien huippuhetki on Japanin markkinoille tehty porvoolainen VAJA Finlandin muumimuki. Onnea muumikeräilyn voittajille!

Suomessa valmistettuja uusia muumimukeja myyntiin Japanissa

https://www.vaja.fi/

https://www.matsuya.com/ginza/#

https://www.uusimaa.fi/paikalliset/3119382

Design, Huonekalut, Huutokauppa, Keramiikka, Koti ja sisustus, Lasi, Matot, ryijyt ja tekstiilit

Designin top5

Kommentoi

Näin sujui syksyn arvohuutokauppojen design-myynti

Designin huippu on käynyt huutokaupoissa kapeaksi. Kapeaksi kävivät menneenä syksynä myös Bukowskis’n ja Hagelstam & Co:n designmyyntikärjen väliset erot. Molempien top5 -tulos nousi yhä edelleen viime vuosiin verrattuna, mutta Hagelstam & Co onnistui kirimään umpeen Bukowskis’n aiempaa etumatkaa. Maaliin huutokauppatalot tulivat rinta rinnan Bukowskis’n johtaessa kapean kaulan mitalla top5 -luvuin 120.100 € – 127.500 €

Huutokaupoissa menestyvän muotoilun painopiste on edelleen vahvasti Suomi-designin kultaisissa 1940-1950-luvuissa. Samat nimet tulevat tutuiksi kerta toisensa jälkeen, ja top5 on pääosin maskuliininen. Kaikki loistavat naiset – keraamikot, lasinmuotoilijat, tekstiilitaiteilijat, huonekalusuunnittelijat – vilahtavat kärkisijoilla pikemminkin satunnaisina kävijöinä kuin vakiovieraina. Kertooko tämä jotakin huutokauppoihin valikoitavista esineistä ja muotoilijoista vai siitä, että toisen maailmansodan jälkeinen muotoilun kulta-aika oli herooisuudessaan kovin miehinen? Vai onko syynä se, että esimerkiksi käyttötaiteeksi mielletty tekstiilitaide ei riitä korostamaan keräilijä-omistajansa hyvää makua ja esteettistä silmää siinä määrin kuin varmasti tunnistetut ja tunnustetut taideobjektit, veistokselliset lasiesineet ja uniikit messinkivalaisimet? Siksikö kaikki se mikä kytkeytyy mielikuvissamme sisustukseen ei herätä samaa keräilyhekumaa kuin se, joka voidaan nostaa jalustalle, vitriiniin tai katon korkeuksiin, jota rohkenee koskettaa vain varoen ja jonka ainutkertaisuutta osaamme ylistää yhteen ääneen?

Samaan aikaan Ruotsissa Märta Måås-Fjetterströmin matot kuuluvat designhuutokauppojen korkeimpaan kastiin. Pitäkää varanne tai menetämme kohta kunnian räsymatonkin ideasta länsinaapuriin! Meillä funkismattoja vasaroidaan suunnittelijoita tai kutomoja mainitsematta kuukausihuutokauppojen kellareissa parilla satasella, ja Uhra Beata Simberg-Ehrströmin upeimmat ryijyt ovat arvohuutokaupoissa satunnaisia kunniavieraita. Suomalaisen designin monipuolisesta historiasta huolimatta yhteen huutokauppaan ilmestyy yhtaikaa yllättävän harvoja tekijänimiä: huonekaluja edustaa Aalto, valaisimia Aalto, Tynell ja Johansson-Pape, lasia Wirkkala ja Sarpaneva Nymanin, Franckin, Toikan ja Okkolinin säestämänä. Jopa Tynell, Still ja Hopea ovat mukana harvakseltaan. Keramiikasta löytyy Kaipiainen ja Bryk, ehkä myös Schilkin ja Salmenhaara sekä muutama Holzer-Kjellberg ja Muona. Onko syy myyntiin tarjottavan esineistön suppeudessa vai vastaanottajan kiinnostuksen, innostuksen ja designintohimon puutteessa? Miksi designliikkeistä tai Helanderin ja Annmari’s kaltaisista huutokauppamaailman haastajista löytyy nykyisin laveampi valikoima ja variaatioiden runsaus kuin arvohuutokaupoista? Keskittyvätkö vanhat huutokauppatalot mieluummin tuttuihin ja helppoihin, varmasti ja vakaasti tuottaviin kohteisiin?

Asiansa osaavan intendentti Maria Ekman-Kolarin ansiona pidän sitä, että Hagelstam & Co:n keramiikkavalikoimassa nähtiin tulosvarman Kaipiainen, Bryk ja Salmenhaara -kolmikon rinnalla Marita Lybeck, Annikki Hovisaari ja Kati Tuominen-Niittylä. Kauden sensaatio oli Josef Frankin Flora-lipaston putkahtaminen myyntiin Suomessa. Niin harvinaisia Svenskt Tennin esineet meillä ovat. Lähtöhinta 5.000 € oli minimaalinen. Loppuhinta 22.000 € seurasi hyvää pohjoismaisten huutokauppatasoa. Svensk Tenn on ruotsalaisen designin kruununjalokivi. Brändin esimerkillistä vaalimista ja tinkimätöntä tasoa jo vuodesta 1924 kannattaa käydä ihailemassa jokaisella Tukholman-visiitillä Strandvägen 5:ssä.

Bukowskis’lla huutokaupattavaksi oli oivalettu napata Ritva Puotilan ryijyjä, Mirjam Salmisen koruja, Markku Salon lasia, Eero Saarisen huonekaluja sekä Helanderin huutokaupoissa huikean nousunsa aloittaneen Carl Gustaf Hiort af Ornäsin nojatuoleja eli kohteita, joita Hagelstam & Co:lla ohjautuu edelleen naputeltaviksi Tehtaankadun kuukausihuutokauppoihin. Yritykset laventaa designhuutokauppojen valikoimaa 1980-luvulle ja uusiin esineryhmiin saattavat silti olla jo myöhäisiä, sillä esimerkiksi Ruotsissa modernien huutokauppojen painopiste on hyvän aikaa hivuttautunut lasista ja keramiikasta huonekaluihin ja kuvataiteeseen. Enteileekö tämä sitä, että suurimpia rahoja liikuttelevat designlasin ja -keramiikan ostajat ja heidän välittäjänsä alkavat olla kylläisiä – tai kyllästyneitä? Onko jo kymmeniä vuosia kestänyt takuuvarmana pidetty design-hype tulossa yhden tiensä päähän?

Syksyn top5 -kärjestä päätellen tuttu ja näyttelyistä tunnettu esine ei enää riitä jälleenmyyntimenestykseen. Yltääkseen kansainväliseen imuun designin täytyy olla uniikkia, näyttävää, taidon ja teknisen osaamisen yhteistyötä, erityistä ja erottuvaa. Hyvänä esimerkkinä Bukowskis’n top5:ssä kolme sijaa valloittaneet Timo Sarpanevan ja Studio Pino Signoretton yhteistyönä syntyneet lasiveistokset tai Hagelstam & Co:n top5 ykkönen Paavo Tynellin kattovalaisin. Siinä suunnittelijan piirtämään messinkirunkoon on custom made -periaatteella liitetty juuri tiettyä kohdetta varten valitut koristeet ja lasikuupat. Elokuvateatteriin tehdyn valaisimen kruunaavat siniset opaalilasivarjostimet, joiden väri kuluu Kauklahden Lasitehtaalla valmistetuista sävyistä harvinaisimpiin.

Uniikkeja rariteetteja halajavan ostajakunnan lisäksi huutokauppojen pitkään nauttiman design-hypen tulevaisuudennäkymiä heikentää myös määrätietoisella työllä ja taidolla rakennetun Arabia-brändin alasajo. Vintage-Arabian ja vanhan taideosaston keräily varmasti jatkuu, mutta onko tulevaisuuden massa-Arabiasta enää suomalaiseksi keräilykohteeksi, kun valmistus Suomessa loppuu. Ehkä uuden sukupolven muotoilijoiden ja käsityöläisten on tullut aika napata murenevalta jättiläiseltä vapautuvat jalansijat. Pörssiyhtiön katteet kohdilleen -lähtöinen ”Finnish Design made in Thailand” -konsepti avaa loistavan tilaisuuden vaihtoehdoille eli kotimaassa toimiville pienille työhuoneille, artesaaneille, taiteilijakollektiiveille, keramiikkauuneille, lasihyteille ja kutomoille. Odotan lähiruoan rinnalle lähidesignbuumia. Koska laatu tekee ja takaa nimen (hyvänä esimerkkinä Svenskt Tenn), yritykset kuten VAJA Finland voivat olla tulevaisuuden menestystarinoita, kenties pienimuotoisempia kuin Arabia, mutta silti tulevaisuuden designentusiasteja kutkuttavia ja huutokauppojen ovia kolkuttelevia keräilyunelmia.

9756219_fullscreen 9752457_fullscreen 9756518_fullscreen
9752573_fullscreen 9752691_fullscreen
Bukowskis, designin viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Tapio Wirkkala, Kantarelli, 57.200 € (lähtö 40.000)
2. Timo Sarpaneva, Lasiveistos ”Luna”, 19.900 € (lähtö 18.000)
3. Timo Sarpaneva, Lasiveistos ”Casa di Ammiana”, 18.000 € (lähtö 20.000)
4. Timo Sarpaneva, Lasiveistos ”Chiesa di Ammiana”, 17.000 € (lähtö 18.000)
5. Paavo Tynell, Kattovalaisin, 15.400 € (lähtö 5.000)
Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 127.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 101.800 € (summa ilman huutokauppakuluja)*
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 84.767 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat 67.362 € (summa sisältää huutokauppakulut)

35672-000003_2 35353-000001 35051-000001_1
34734-000005 35578-000022
Hagelstam & Co, designin viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Paavo Tynell, Katovalaisin, 44.000 € (lähtö 30.000)
2. Paavo Tynell, Lattiavalaisin, 26.000 € (lähtö 12.000)
3. Timo Sarpaneva, Taidelasi ”Ilmat”, 24.000 € (lähtö 15.000)
4. Josef Frank, Lipasto ”Flora”, 22.000 € (lähtö 5.000)
5. Birger Kaipiainen, Tarjotin, 4.100€ (lähtö 2.000)
– Hagelstam & Co, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 120.100 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 36.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 29.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat 58.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.com; www.hagelstam.fi