Porvoossa herättiin hillittömään aprilliuutiseen. Mikä loistava idea lehden toimitukselta! Digikello raatihuoneen torniin ! Ensin meni kahvi aamutakille ja väärään kurkkuun. Sitten alkoi naurattaa niin, että itkettää. Tämä pila osuu naulan kantaan = edistyssokeuteen lankeavaan ”digi/hybridiajan” kaupunkisuunnitteluun. Se vaivaa, runtelee, epäviihtyistää ja rumentaa pääkaupunkiseutua ja siitä on syytä olla varuillaan jopa Suomen vanhimmissa, yhteisestä kulttuuriomaisuudesta huolehtivissa kaupungeissa.
Ole ylpeä arkkitehtuuriperinnöstäsi, ja kaikkien Suomessa elävien yhteisestä kulttuuriperinnöstä, Porvoo!
Otsikkokuva: Kuvakaappaus, Uusimaa digilehti 1.4.2023.
on Turun pääkirjasto.
Vanha puoli suihkulähteineen on ulkoapäin kuin pikku-Tukholma (arkkitehtuuri Karl August Wrede 1903, suihkulähde Gunnar Finne ja Armas Lindgren 1924). Moderni osa on eleettömän tyylikäs ja se on yhdistetty vanhaan taitavasti (suunnittelijat Asmo Jaaksi, Päivi Meuronen, Aimo Katajamäki 2007). Tämä on Wau! arkkitehtuuria eli ihastuttaa käyttäjäystävällisyydellään ja osaamisellaan peruskorjausta myöten (sen suunnitteli Ari Paukio vuonna 2008).
Vaikka kaupungissa kävisi ihan muuten vain, loma- tai työmatkalla niin kirjastossa kannattaa piipahtaa. Viihtyisämpää yhteistä olohuonetta ei Turusta löydy, ellei lasketa mukaan kaupungin lukuisia mainioita ravintoloita ja krouveja.
Kakki on kohdallaan, enkä puhu nyt vain ulkokuoresta vaan myös sisällöstä. Lukemattomia lehtiä, kirjoja, nettiyhteydet, hyvin suunniteltu ja toteutettu viihtyisä miljöö sekä vertaansa vailla oleva taidekirjallisuuden kokoelma saavat muut kaupunginkirjastot kalpenemaan. Kaiken kruunaa koko joukko hyvin ideoituja tapahtumia, http://www.turku.fi/kirjasto
Jos kirjastolla mitataan niin Turku on yhä Suomen kulttuurin ja sivistyksen pääkaupunki nro 1.
rennosti antiikista, rakkaudella taiteesta
ARTease 