Avainsana-arkisto: Albert Edelfelt

Huutokauppa, Porvoo, Taide, Taidekauppa, taidemarkkinat

Albert Edelfeltin hurmaava puutarhahetki huutokaupataan Ruotsissa

Kommentoi

Kun suomalaisella taiteesta saavutetaan kaikkien aikojen top-10 listalle yltäviä hintoja, huomio kiinnittyy myyntipaikkoihin ja ostajiin. Yli puolessa tapauksista myyntipaikka on ollut ulkomainen huutokauppatalo. Jos mukaan lasketaan ulkomaisessa omistuksessa olevat, mutta Suomessakin toimipistettä ylläpitävät  huutokaupat, ulkomaistaustaisten myyjätahojen osuus on jo 80-90 %. Listalla toistuvat Sotheby’s Lontoo, Bukowskis Tukholma, Bukowskis Helsingin toimipiste, Stockholms Auktionsverk ja pari kertaa kotimainen Hagelstam & Co. 

Seuraavaksi huomio kiinnittyy ostajiin: suurimman osan kymmenen kalleimman taideteoksen kärjestä ovat ostaneet poikkeuksellisen hienon kokoelman luonut suomalainen yksityiskeräilijä ja kolme taidesäätiötä: Serlachius, Gyllenberg ja Reitz. Se, että huipuistakin huipuimmat suomalaiset taideteokset päätyvät kotimaisiin kokoelmiin on käytännössä yhden, kylläkin vahvan, mutta silti vain yhden langan varassa. Totta kai taidetta on valtava määrä kymmenen kärjen ulkopuolella ja hintahuippuja löytyy paljon yksityiskokoelmista, säätiöiden hallusta ja taidemuseoiden seiniltä. Silti mieleen tulee kysymys siitä, miten harvinaista herkkua Lontoon The National Galleryn Gallen-Kallela hankinnat ovat ja miten taidetta ja kulttuuria kannattavat peruskivet löytyvät loppupeleissä täältä, oman maamme kamaralta. Puhumattakaan siitä, kuinka tärkeää edellä mainittujen kantavien tahojen työ ja sen työn tukeminen on. Jokainen käynti museokokoelmissa on tärkeä. Jokainen yksityinen keräilijä on tärkeä.

Tulevana sunnuntaina 26.3. Ruotsissa myydään Albert Edelfeltin maalaus Bland Rosor (Ruusujen keskellä). Myyntitoimeksiannon on saanut ruotsalainen Hallands Auktionsverk. Toimeksianto on suuri sulka yrityksen skandinaaviseen profiiliin, joka sai vauhtia jo viime vuonna, kun musiikkiprofessori Gottfrid Boonin (1886-1981) taidekokoelma myytiin lokakuussa 2022. Huutokaupassa oli tuolloin hengästyttävän upea kokoelma modernin taiteen mestareita: Pablo Picasso, Henri Matisse, Joan Miró, Georges Braque, Marc Chagall, ruotsalaiset Carl Kylberg, Karl Isaksson ja Sigrid Hjertén – sekä suomalainen Helene Schjerfbeck. 

Schjerfbckin Pitkäkaulainen tyttö / Elegantti daami meni kaupaksi 365.000 €, mikä oli hieno tulos vaikka se ei ylläkään kaikkein aikojen top-10 listalle, mihin vaaditaan minimissään 0.5 milj. € myyntihinta. Sunnuntaina näemme, miten käy Edelfeltin. Odotus ja toive on, että se palaisi koti-Suomeen nyt, kun vietämme Edelfelt -juhlavuosien aikaa. Edelleen olemassa oleva ja joka kesä yleisölle avautuva Haikkoon ateljee viettää tänä vuonna 140-vuotisjuhlaa ja keväällä Ateneumissa avautuu suuri Edelfeltin elämäntyöstä kertova näyttely. Ensi vuonna Albert Edelfeltin syntymästä on 170 vuotta, ja vuonna 2025 taiteilijan kuolemasta on tullut kuluneeksi 120 vuotta. 

Mutta nyt takaisin Albert Edelfeltin maalaukseen Bland Rosor (Ruusujen keskellä, 38×55 cm). Tällä Porvoossa sydämet sykkivät tietenkin teoksen  aiheelle. Taiteilijan sisar Berta poimii taulussa taiteilijaveljensä rakastamia ruusuja. On iltaruskon aika Haikkoossa, perheen kesähuvilan vehreässä puutarhassa (mutta huomaa taustalla näkyvä rakennus, joka on rapattu, roosanvärinen ja jonka 4×6 ruutuiset ikkunat poikkeavat Edelfeltin villan ja sen verannan ikkunoista). Pieni lipsahdus huutokaupan tiedotteisiin on päätynyt, sillä huvila ei ole nykyisin ateljeemuseo, vaan yksityisyyden suojaa nauttiva yksityiskoti. Edelfeltin pieni punainen kesäateljee löytyy sen naapuritontilta, vain kivenheiton päästä rinteen laelta. 

Superihanaa on, että huutokauppaluettelossa on valokuva Bertasta, yllään samanlainen vaaleanpunainen röyhelöin korosteltu pariisilaisunelma ja kukkasin dekoreerattu hattu kuin maalauksessa. Edelfelt maalasi Bland Rosor -teoksen vuonna 1898, minkä jälkeen hän teki siihen pieniä muutoksia vuonna 1899. Signeeraukseen on liitetty omistuskirjoitus tohtori T. Tallqvistille (Dr T Tallqvist till minne af Haiko och af A Edelfelt). 

Maalaus jäi valmistuttuaan taiteilijan äidin Alexandra Edelfeltin omistukseen. Tämän kuoltua taulu siirtyi professori Theodor Waldemar Tallqvistin haltuun. Kun professori Tallqvist nukkui pois vuonna 1950, hänen leskensä Elna Viktoria Sohlberg luopui maalauksesta 60-vuotislahjana insinööri Walter Björklundille. Tältä taideteos siirty edelleen Ulla-tyttärelle (s. 1926).

Bland rosor (Ruusujen keskellä, Among the roses) lähtöhinta on 1 600 000 – 2 000 000 SEK. Teos myydään Halland Auktionsverkissä sunnuntaina 26. maaliskuuta 2023. Hienon työn teoksen taustoittamisessa ja luetteloimisessa huutokauppaa varten on tehnyt Marc Maurie.

Hallands Auktionsverk Ab kuului aiemmin Crafoord -huutokauppoihin. Ehkä jotkut teistä muistavat vielä Crafoordin Tukholman showroomin, joka oli aikoja sitten Berzelii puiston kupeessa, Arsenalsgatanin kulmassa, Bukowskis’ia vastapäätä. Herkkusuille on varmasti tuttu samassa kulmauksessa nykyisin toimiva kalaravintola Wedholms Fisk. Nykyisen Hallands Auktionsverk Ab:n kotipaikka on Halmstad, kotisivut https://www.hallandsauktionsverk.se/sv-SE

ps. Suloista iltahetkeä kuvaavan maalauksen loppuhinnaksi 26.3.2023 tuli 3 400 000 SEK = 303 389,56 €

Design, Huutokauppa, Keräily, Koti ja sisustus, Näyttelyt, Porvoo, Taide

Paavo Tynell ja Albert Edelfelt – magnifique, incroyable!

3 kommenttia

Viimeisen vuoden aikana tamperelainen Annmaris ja pariisilainen PIASA ovat tehneet Paavo Tynellille saman, minkä ranskalaisen Petit Palais’n ja suomalaisen Ateneumin yhteistyönäyttely teki Albert Edelfeltille. Suomalaiset ovat nostaneet omat mestarinsa ylös ja katseiden valokeilaan. Pariisista kuuluu ihastuneita huudahduksia: ”C’est magnifique! C’est incroyable!”

Me puhumme mielellämme ”maailmalla” mainetta saavuttaneista suomalaisista taiteilijoista. Syntyy helposti harha, että 1800-1900-lukujen vaihteessa ulkomailla menestyneet taiteilijamme ovat säilyneet siellä tasaisen tunnettuina tähän päivään saakka tai että huutokaupoissa huippuhintoja saavuttavat muotoilijat ovat kysyttyjä nimenomaan suomalaisuutensa takia.

Kyllä, Paavo Tynellin valaisimia myytiin 1950-luvulla New Yorkin Finlandia Housessa ja ne löysivät tiensä huippusisustuksiin Yhdysvalloissa. Tämä ei silti takaa, että Tynellin messinkivalaisimia ihaileva amerikkalainen miettisi nykyhuutokaupan sivuja selatessaan muuta kuin vaikuttavaa muotoilua, upeita yksityiskohtia ja hienoa materiaalin käyttöä. Jos hän ei satu olemaan design-entusiasti, hän ei todennäköisesti mieti suunnittelijan kotimaata. Huippudesign on huippudesignia ja joukosta erottuvat mestariteokset ovat erottuvia mestariteoksia olivatpa ne mistä päin maailmaa tahansa. Tekijän nimi on tärkeä tietää, mutta hänen kotimaansa ei ole ratkaiseva asia. Sisustuslehdessä julkaistu kuva tai valinta tunnetun sisustusarkkitehdin suunnittelemaan interiööriin on suurempi meritti. Skandinaavisuus voi olla plussaa, mutta lopulta Suomi on vain yksi pohjoismaa muiden joukossa. 

Kyllä, Albert Edelfelt oli omana aikanaan kuuluisin ja kansainvälisillä areenoilla ylivoimaisesti näkyvin suomalainen taiteilija – nykytermein influensseri, vaikuttaja. Hän teki pitkän uran Pariisissa. Hänen maalauksiaan oli esillä arvostetuimmissa taidenäyttelyissä, ja niitä ostivat ja tilasivat niin Ranskan valtio kuin yksityiset ulkomaiset keräilijät. Tämä ei kuitenkaan takaa, että ranskalaisiin koulukirjoihin painetun Louis Pasteurin muotokuvan tekijäksi tiedettäisiin Albert Edelfelt saatikka että se mainittaisiin suomalaisen taiteilijan työksi. Olennaista on tunnistaa Ranskan oma ylpeys, Pasteur, joka kehitti rokotteen vesikauhuun. 

Olisi kotisokeutta ajatella, että suomalaisen taiteen ja muotoilun maine kantaisi vuosisadalta toiselle ja voisimme rakentaa maineen juhlapöydän yhä uudelleen vanhojen eväiden varaan. Ei, meidän taiteilijamme ja muotoilijamme eivät ole automaattisesti tunnettuja eivätkä näyttelykävijät ryntää sankoin joukoin museon kirjapuotiin tai nettiin hakemaan näkemästään lisää tietoa. Tieto täytyy viedä ja jakaa – ja se on meidän tehtävämme.

Ateneumin taidemuseon tuottama Albert Edelfelt -näyttely Petit Palais’ssa oli Edelfeltin ensimmäinen yksityisnäyttely Pariisissa. Vihdoin vuonna 2022 suomalaistaiteilija, joka kuoli vuonna 1905, esiteltiin ranskalaiselle yleisölle, käytännössä toisessa kotimaassaan! Hän sai nimen ja kasvot. Hänen elämäntarinansa kerrottiin. Hänen maailmansa avautui nähtäväksi. Ehkä jotkut taiteen ystävät lähtivät hänen jalanjäljissään Porvooseen. Ehkä ensi kesänä tulee lisää muitakin, jotka saivat kuulla, että täällä voi edelleen kokea taiteilijan autenttisen työskentely-ympäristön ja astua Edelfeltin jalanjäljissä hänen pieneen ateljeehensa ja Haikkoonlahden rantaan. (Katso ja tutustu, tervetuloa! https://www.albertedelfeltinateljee.fi)

Paavo Tynellille ja monille muille suomalaisille muotoilijoille pariisilaisen PIASAn ja tamperelaisen Annmaris Nordic Auctions huutokauppatalojen yhteistyö on tehnyt saman kuin Petit Palais ja Ateneum tekivät Albert Edelfeltille. Piasa ja Annmaris ovat vieneet suomalaisten designereiden tuotantoa nähtäville Pariisiin. Elämän ja esineiden tarinoita on kirjoitettu huutokauppaluetteloon. Mukaan on liitetty valokuvia ja dokumentteja autenttisista interiööreistä ja arkkitehtuurikohteista. Tynell ei ole enää vain se taiturimainen, muiden vertaistensa joukosta erottuva muotoilijalahjakkuus. Hänellä on kasvot ja kotimaa – ja ne ovat suomalaiset.

Voiko enempää kulttuurityötä Suomen tunnetuksi tekemisen eteen vaatia? Kyllä voi, mutta nyt en lastaa lisää odotuksia Kansallisgalleriamme Ateneumin ja sen johtajan Marja Sakarin tai huutokauppatalo Annmaris’in ja sitä luotsaavan Takalan perheen harteille. On aika heittää pallo kaikille Suomen kaupungeille, museoille ja kulttuurin parissa toimiville. Teille, jotka ihailette meidän taiteilijoitamme. Teille, jotka järjestätte paikkakuntanne omien taiteilijoiden ja muotoilijoiden näyttelyitä. Suomessa syntyneiden taiteilijoiden lisäksi meillä on monia muualta tänne tulleita taitajia, joiden kotimaassa ei havahduta heidän saavutuksiinsa kaukana pohjoisessa Suomessa, jos me emme kerro hallussamme olevista aarteista.

Jos pitäisimme ääntä niin, että se kuuluu Ruotsiin saakka, tulisivatko ruotsalaiset taiteen ystävät katsomaan, mitä Louis Sparre teki ja saavutti Suomen-vuosinaan? Jos lataisimme puffia nettiin ja someen ranskaksi ja englanniksi, matkustaisivatko belgialaiset ja englantilaiset maalaustaiteen ja keramiikan ystävät katsomaan, mitä heidän arvostettu modernistinsa A.W. Finch sai aikaan Suomessa, pienessä Porvoon kaupungissa kaukana meren takana? Ehkei väkeä saapuisi jonottamaan museoidemme oville sankoin joukoin, mutta jokainen vieras olisi tervetullut ja veisi mukanaan sanan ”Suomi”.

Huutokauppojen kärjessä komeilevat vuodesta toiseen samat nimet: Schjerfbeck, Edelfelt, Gallen-Kallela. Muotoilun puolella kärkinimet ovat Aalto ja Tynell. Kiinnostavaa on, että tieto tekijästä, kuva kasvoista, pieni pala elämäkertaa ja välähdys autenttisista ympäristöistä näyttävät nostavan kiinnostuksen, kysynnän ja hinnat uudelle tasolle. Loppupeleissä olennaista ei kuitenkaan ole se, mitä taideteoksista ja designista maksetaan vaan se, että ne saavat historian, niiden tekijä saa kasvot ja että tarinat kerrotaan ja jaetaan.

Jos haluamme tasoittaa tietä tulevaisuuden suomalaisille taiteilijoille, muotoilijoille ja menestystarinoille, meidän on itse tehtävä itsemme näkyväksi ja levitettävä tarinamme jaettaviksi. Se on paras lahja, jonka voimme antaa seuraaville sukupolville.

Artikkelin otsikkokuva, https://live.annmaris.fi

Paavo Tynell, kattovalaisin, koristeena vihreät lehdet ”neulaset”, puiset pallot ”kävyt” ja messinkikoristeet ”kukinnot”. Myyty 188.500,- €, Finnish Design Piasa X Annmaris

Kuvat, https://live.annmaris.fi

  • Rottinkipeilit, Sokeva, noin 1950. Myyty 7.150 €. Finnish Design Piasa X Annmaris
  • Mauri Almari, Valaisinpari ”Pisarat”, messinkiä. Myyty 14.300 €, Finnish Design Piasa X Annmaris
  • Paavo Tynell, Kolme kulhoa, messinkiä. Myyty 7.800 €, Finnish Design Piasa X Annmaris
  • Paavo Tynell, Kynttelikkö, takorautaa. Myyty 7.800 €, Finnish Design Piasa X Annmaris
  • Taidetakomo Hakkarainen, Peili, takorautaa. Myyty 7.800 €, Finnish Design Piasa X Annmaris
Huutokauppa, Taide

Vihdoinkin tasokas taidesyksy

Kommentoi

Pitkästä aikaa huutokaupoissa on tarjolla upeita teoksia Suomen historian nimekkäimmiltä taiteilijoilta. Tämän tason ilotulitusta ei ole moneen vuoteen nähty – ja nyt se tapahtuu kahdessa huutokauppatalossa saman sesongin aikana!
Onko useita huomattavia koti-irtaimistoja tullut myyntiin? Vai kertooko huipputarjonta karumpaa tarinaa siitä, että kokoelmien haltijat odottavat talouden laskevan taantumaan? Näin hienoja kokonaisuuksia ei nousukaudella näe juuri koskaan, mutta laskukauden ja laman aikana hyvä taidetarjonta on enemmän sääntö kuin poikkeus.
Jos lompakossa on nyt yhtään ylimääräistä, tässä on loistava hetki aloittaa omien taideaarteiden hankkiminen tai jo olemassa olevan kokoelman täydentäminen.

Hagelstam & Co tarjoaa esimerkiksi:
Elin Danielson-Gambogi, hurmaava iltatunnelma Teepöydän ääressä
Santeri Salokivi, laguunin hohteessa kylpevä Venetsia
Victor Westerholm, kuohuva Vallinkoski
H. Ahtela, hypnoottinen Maisema pohjoisesta
Akseli Gallen-Kallela, lumoava näkymä Kilimanjarolle
Väinö Kamppuri, koskettavasti kuvattu Poika 
Albert Edelfelt, talvinen päivä Helsingin satamassa
J.A.G. Acke, lumen valaisema Talvipäivä
– ja lisäksi, maailmantilanteen huomioon ottaen hämmentävä määrä venäläistä hopeaa ja posliinia

Bukowskis’lta löytyvät muun muassa:
Helene Schjerfbeck, ihastuttava Kirje
Pekka Halonen, mestarillinen Italialaistyttö
Albert Edelfelt, kesäidylli Nainen laiturilla
Marjatta Tapiola, rajunkaunis Pystysuora hevonen
Juhani Linnovaara, katseen vangitseva Asetelma
Väinö Blomstedt, taianomainen Talvimaisema iltahämärässä
Wäinö Aaltonen, loistava Aamu
Santeri Salokivi, elämäntäyteinen Tapaaminen saaristossa
Alvar Cawén, melodinen Tyttö flyygelin edessä
Tove Jansson, upea Näyttämön takana
– sekä syksyn vaikuttavin valikoima tyylikkäitä koruja

otsikkokuva: H. Ahtela, Maisema, https://www.hagelstam.fi
artikkelikuvat: https://www.hagelstam.fi ja https://www.bukowskis.com/fi/

Huutokauppa, Taide, Taidekauppa, taidemarkkinat

Klassisen taiteen top5

Kommentoi

Näin sujuivat kevään 2016 klassisen taiteen arvohuutokaupat

Kovin harvojen nimien varassa keikkuu kotimaisen arvotaiteen kauppa. Se tekee vanhemman kotimaisen taiteen kaupan haavoittuvaiseksi ja alan eri toimijoiden kamppailun kannattavuudesta ja elossapysymisestä kovaksi.

Kevään arvohuutokaupoissa Bukowskis top5 -listan kolmea sijaa hallitsi Albert Edelfelt. Hagelstam & Co:n Classic-huutokaupassa neljä sijaa viidestä meni Akseli Gallen-Kallelalle. Haastajiksi ylsivät vain naistaiteilijat: hintakärjessä Amélie Lundahl, Ellen Thesleff ja Elin Danielson-Gambogi.

Ellen Thesleff loisti molempien huutokauppatalojen tähtenä. Bukowskis onnistui myymään Thesleffin hienon puutarha-aiheen 50.400 eurolla eli tuplasti lähtöhintaansa kalliimmalla. Hagelstam & Co:n tarjoaman Thesleff vuodelta 1943 oli myöhäisempi ja väreiltään jo selvästi utuisempi. Kahden vaihtoehdon vertailussa Hagelstam & Co:n reipas lähtöhinta ei osunut aivan yksiin maalauksen kanssa. Bukowskis’in Thesleff erottui värikylläisyydessään sesongin parhaana ja vastasi keräilijöiden odotuksia siitä, millainen teos kodin seinällä edustaisi Thesleffin tuotantoa vahvimmillaan. Niinpä Hagelstam & Co:n Thesleff jäi varsinaisessa huutokaupassa myymättä, mutta kirjautui myöhemmin yrityksen nettiluettelossa myydyksi lähtöhinnalla 55.000 €. Omistaja lienee siis vaihtunut jälkikaupalla.

Hagelstam & Co. kattoi pöytään laajan valikoiman naistaiteilijoita Anna Sahlsténista ja Hilda Flodinista Maria Wiikiin ja Helene Schjerfbeckiin (”Tehtaan tyttö”, hiili ja vesiväri paperille, myyty 15.400 €). Valikoima poikkesi tavallisesta, mikä teki kokonaisuudesta varsin kiinnostavan. Mukaan mahtui myös pari mainiota teosta Juho Rissasen värikaudelta vuosilta 1913-1914 sekä Torsten Wasastjernan upea Pulloasetelma, joka myytiin 1.300 eurolla (lähtö 600).

Bukowskis osui ajan hermoon värinhehkuisella kokoelmallaan. Joukosta erottuivat poikkeuksellisen tasokkaat Santeri Salokiven maalaukset sekä kaksi Wäinö Aaltosen vahvaa naiskuvaa. Harvinaisia symbolistisia maisema-aiheita edusti huikean nousun tehnyt Väinö Blomstedt (myyty 13.500 €, lähtö 2.000). Myös Bukowskis’illa valikoimaan sisältyi Helene Schjerfbeckin hiilipiirros, ”Martta tanssii” meni kaupaksi 13.500 eurolla.

Top5 -lista paljastaa kevään huppujen lisäksi odotukset ja oletukset, joita myyjät ja ostajat kohdistavat pääkaupungin kahteen perinteiseen huutokauppataloon. Albert Edelfeltin, Amélie Lundahlin ja Oscar Kleinehin tuotannolla on viime aikoina ollut taipumus ohjautua Bukowskis’ille. Hagelstam & Co. on saanut huutokauppoihinsa paljon Akseli Gallen-Kallelaa, Eero Järnefeltiä ja Pekka Halosta. Ilmeisesti saavutetut hinnat ohjaavat ainakin osittain huutokauppatalon valintaa: yksi huippunoteeraus saa sekä myyjät että ostajat harkitsemaan askeltensa suuntaa. Loppukamppailun ratkaisee imago. Mitä tarkempia taustatietoja teoksesta osataan antaa, sitä varmemmissa käsissä asiakaskunta kokee arvoteostensa olevan ja sitä parempaa vastinetta ostajat luottavat rahoillensa saavan. Tämä näkyy tuloksissa ja viitoittaa asiakkaiden valintoja seuraavissa arvohuutokaupoissa.

Luetteloinnin osalta suon pidemmän korren tällä kertaa Bukowskis’ille, olkoonkin, että huutokaupan kärkiteoksista sekä Ellen Thesleff että Väinö Blomstedt jäivät ilman ansaitsemaansa taustoitusta. Syynä ”tuomioon” on Hagelstam & Co:n top5 -kakkostilan napannut Akseli Gallen-Kallelan Asetelma. Maalauksen signeeraus ”Axel Gallén 1918” olisi ansainnut tulla selitetyksi. Muuttihan taiteilija kastenimensä Axel Gallén virallisesti muotoon Akseli Gallen-Kallela jo 1907 eli noin kymmenen vuotta ennen Hagelstam & Co:lla myydyn asetelman valmistumista. Lisäksi olisi ollut kiinnostavaa tietää, olivatko huutokaupan asiantuntijat onnistuneet selvittämään väreiltään häikäisevän teoksen maalauspaikan. Joitakin ostajia se olisi saattanut kiinnostaa. Gallen-Kallela oli näet vuoden 1918 helmikuusta heinäkuuhun valkoisten armeijan kartoitustoimiston ja pääesikunnan kirjapainon päällikkönä, minkä jälkeen hän palasi Ruoveden Kalelaan.

Molempien huutokauppatalojen klassisen taiteen top5 -tulokset laskeutuivat tänä keväänä ripirinnan samalle viivalle.
Hagelstam & Co on kevään 2016 klassisen taiteen top5 -tuloksellaan 146.000 € takaisin vuoden 2014 lukemissa, mikä tarkoittaa puolta vähemmän verrattuna tämän vuoden alussa tapahtuneita omistajuusjärjestelyjä edeltäneeseen syksyn 2015 nousukiitoon.
Bukowskis’in klassisen taiteen top5 (186.602 €) on puolestaan liki tismalleen samoissa lukemissa kuin syksyn 2014 vastaava tulos. Se on parempi kuin viime vuoden 2015 kevät, mutta jää jälkeen viime syksyn 2015 lukemista.

Nähtäväksi jää, pystyvätkö huutokaupat enää haalimaan kokoon kauttaaltaan kovatasoisia myyntikokoelmia vai näemmekö jatkossakin muutamia tähtiä, joukon loistavia pienempiä teoksia ja mestareita sekä niiden ympärille koottuja kohteita, jotka olisivat vanhan mallin kuukausihuutokaupoissa huippuja, mutta jäävät taidekaupan loistovuosien arvohuutokauppa-standardeilla ”täytenumeroiksi”.

10014860_fullsize 10019806_fullsize
10019858_fullsize 10020535_fullsize 10020539_fullsize
Bukowskis, klassisen taiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Amélie Lundahl, Tyttö lehtimetsässä, 84.202 € (lähtö 45.000)
2. Ellen Thesleff, Kesävaloa huvilassa, 50.400 € (lähtö 25.000)
3. Albert Edelfelt,  Puistoaihe Vaux sur Seine II, 20.000 € (lähtö 25.000)
4. Albert Edelfelt,  Moskovasta (Kreml ja Pyhän Vasilin katedraali), 17.000 € (lähtö 20.000)
5. Albert Edelfelt,  Merellä, laveeraus, 15.000 € (lähtö 18.000)
Bukowskis, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 186.602 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 274.200 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 149.900 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 186.000,- € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 234.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)

36423-000001_1 36446-000037-1

13930h-000001_1 31191-000005_1 36423-000002_1

Hagelstam & Co, klassisen taiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1.  Akseli Gallen-Kallela, Väinämöisen venematka, 52.000 € (lähtö 30.000)
2.  Akseli Gallen-Kallela, Asetelma, 30.000 € (lähtö12.000)
3. Akseli Gallen-Kallela, Honka, 26.000 € (lähtö 22.000)
4. Elin Danielson-Gambogi, Lumi sulaa riihen ympärillä, 20.000 € (lähtö 25.000)
5. Akseli Gallen-Kallela, Kalelan honka, 18.000 € (lähtö 12.000)
Hagelstam & Co, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 146.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 309.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 289.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 127.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 84.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.com; www.hagelstam.fi
* Otsikkokuva: Bukowskis, Ellen Thesleff, Kesävaloa huvilassa, myyty 50.400 € (lähtö 25.000)

Huutokauppa, Taide, Taidekauppa, taidemarkkinat

Klassisen taiteen top5

Kommentoi

Näin sujuivat syksyn 2015 klassiset arvohuutokaupat

Tänä syksynä Bukowskis ja Hagelstam & Co. kirivät klassisen suomalaisen taiteen tuloksissa ripirinnan. Molemmat paransivat top5 tulostaan viime kevääseen verrattuna, mutta top5 ykkössijan haltijaksi vaihtui nyt Hagelstam & Co 34.800 € erotuksella. Vaikka Bukowskis’n top5 viime keväinen tulosnotkahdus tasaantui online -muutoksen jälkeen, vaikuttaa siltä, että etenkään klassisen taiteen myyjät eivät ole otollisinta nettimyyjäsukupolvea. Myyjien tehdessä valintojaan vasarahuutokaupan antama kilpailuetu näyttää koituvan ainakin osittain, joskaan ei silmiinpistävästi, kilpailijan eduksi. Huutokauppa on tunne- ja tilannekauppaa. Fyysinen läsnäolo tarjoaa psykologisesti teräväkatseiselle pieniä signaaleja ja kehonkieltä taitavalle kutkuttavan kisailuasetelman. Sitä on nettihuutokaupassa mahdotonta saavuttaa. Myyntikäytäntöjen muutokset ovat todellisuutta, mutta ainakin toistaiseksi vasarahuutokauppa näyttää pitävän pintansa vähittäiskauppamaisen onlinen rinnalla.

Klassisen kotimaisen taiteen kärkinimenä pysyi edelleen Akseli Gallen-Kallela. Bukowskis top5 ykköseksi nousi taiteilijan ystävälleen Onni Luutoselle vuonna 1917 omistama rinnakkaisversio kuuluisasta erämaaiheesta Paanajärven paimenpoika (1892). Hagelstam & Co:lla Gallen-Kallelan hetkellinen, nautinnollisesti maalattu Katukuva Pariisista ylsi top5 -listan viidenneksi.

Bukowskis’lla listakakkosen paikan napasi taiteilijoidemme kultakastiin kuuluva Albert Edelfelt. Myytävänä oli hieno öljyväriluonnos – tai pikemminkin esityö – Suomen taiteen historian tärkeimpiin historiamaalauksiin kuuluvasta suurteoksesta Kaarle Herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista (1878). Kauhunsekaisesta aiheesta huolimatta maalauksessa oli viettelevää kohtalokkasta synkkyyttä, rembrandtmaisia sävyefektejä ja mestarillisesti maalattuja siveltimenvetoja. Samalla tuloksella Edelfelt olisi kiilannut kirkkaasti kakkossijalle myös Hagelstam & Co:n listalla.

Syksyn odotettu ja ilahduttava kärkinimi oli Eero Järnefelt. Kaksi taiteilijan vaikuttavimpiin ja intiimeimpiin kuuluvaa maalausta asettuivat Hagelstam & Co:n top5:ssä kahdelle kärkisijalle. Järnefeltin puuttuminen taidekaupan hintahuipulta on johtunut vuosien ajan lähes yksinomaan myytäväksi tulleiden teosten vähyydestä. Nyt erinomaisia maalauksia on alkanut ilmestyä myyntiin, joskin tahti on edelleen verkkainen. Järnefeltin 1890-luku kiehtoo minua vuosi vuodelta enemmän. Henkisyys, salaperäisyys, hiljainen melakolia, suloinen surullisuus, henkäyksen lailla koskettava läsnäolo ovat sanoja, joilla olen luonnehtinut viehätystäni niin Raatajia rahanalaisia, Pielisjärven syysmaisemaa kuin Hagelstam & Co:n ykkössijan saanutta Salon tyttöä kohtaan. ”Anna huolla haapasien. Kuikutella korpikuusen. Surra suuren suopetäjän” (muunnelma Kantelettaren runosta, joka on tiettävästi ollut kirjoitettuna kehyksen poikkipuuhun ennen maalauksen jakamista kahteen osaan).
Suon listakärjen Järnefeltille koko sydämestäni, vaikka tunnen rinnassani kirpaisevan viillon toivoessani uuden omistajan vaalivan näitä sukuaarteita kuin rakkainta silmäteräänsä. Etenkin Saimi kedolla, Claude Monet’n kukkaketojen inspiroima sensuelli maalaus taiteilijan puolisosta oli Järnefeltille itselleen hyvin henkilökohtainen ja hänen eläessään ainoastaan perheen nähtäväksi tarkoitettu teos.

Pekka Halosen parhaimmat maalaukset eivät edelleenkään kärsi siitä, että tarjolle tulevien teosten kuten myös taiteilijan tuotannon määrä on mittava. Yllätyin kuitenkin siitä, että Hagelstam & Co:n oli ottanut yhtaikaa myyntiin niinkin monta kuin kuusi ja tasoltaan niinkin rajusti vaihtelevaa Halosen teosta. Alin myyntihinta oli syystäkin 6.000 €, kun taas korkein noteeraus 44.000 € toi huutokaupan parhaalle talvimaisemalle ansaitun top5 kolmossijan.

Naistaiteilijoita oli tänä syksynä myynnissä vähän. Tunnustetuimpien tekijöiden töistä maksettiin taannoisina vauhtivuosina huippusummia ja ylikin, joten jopa sijoitusmielessä liikkeellä olleiden omistajien luopumispäätöksiä saadaan odotella kotvan aikaa. Hagelstam & Co:lla naistaiteilijoista oli tarjolla monta Venny Soldan-Brofeldtia, upea mutta myymättä jäänyt Helmi Biese (Näkymä merelle Villingistä, lähtöhinta 15.000 €) ja Ellen Favorin, Bukowskis’lla Ellen Thesleff, Ellen Favorin ja Amélie Lundahl, jonka ikuistama hienossa valkoisessa silkkimekossa arkista askaretta toimittava kehräävä neito, Rukin äärellä, nousi top5 -listan kolmanneksi.

Nihkeä taloustilanne näkyy edelleen jo monta kertaa markkinoilla testattujen vanhempien 1800-luvun mestareiden ostajille suotuisana hintakehityksenä. Kohtuulliset hintaodotukset innostavat tarttumaan hyviin tilaisuuksiin. Hagelstam & Co:lla top5 -paikan nappasi Werner Holmbergin Rukiinleikkuu ja ”bubbling under” -listalle ylsi Hjalmar Munsterhjelm (loppuhinnat 3.200  – 15.000 €). Bukowskis’lla ”bubbling under” -listalle kiilasi kolme Ferdinand von Wrightin lintuaihetta (loppuhinnat 16.700 – 21.050 €). Oscar Kleineh asettui Bukowskis’n top5:een tunnelmapalalla Tyyni, jonka pääosassa komeilee ranskalainen purjelaiva. Loppuhinta jäi alle lähtöodotusten. Samoin kävi toisen mainion Kleinehin kanssa, kun pinnan alle jäi kuplimaan kesäidylli Helsingin Pihlajasaaresta (19.700 €, lähtöhinta 20.000 €). Viehättävän maalauksen rinnakkaisteos kuuluu Forumin Taidesäätiön kokoelmiin. Lähtöhinnastaan jäi niin ikään Albert Edelfeltin Harjoitelma teokseen Sisäkuva Uusmaalaisesta talonpoikaistuvasta (20.000 €, lähtöhinta 25.000 €). Sama maalaus jäi myymättä Hagelstam & Co:n Classic-huutokaupassa pari vuotta sitten (17.12.2013, huutokauppa k123, kohde nro 1) lähtöhinnalla 150.000 €. Lukemat heijastelevat karulla tavalla taidekaupan tämän hetkistä laman kurittamaa hintakehitystä sekä kysynnän ja kilpailun rajallisuutta, vaikka ostajien havahtuminen houkutteleviin lähtöhintoihin osuikin monen myyjän onneksi juuri tämän syksyn arvohuutokauppoihin.

1910-1920-lukujen merkittävimmistä taiteilijoista Hagelstam & Co:lla menestyi parhaiten ”bubbling under” -sijalle top5:ssä jäänyt Vilho Lampi (17.000 €). Bukowskis’lla Tyko Sallisen (21.000 €) komeaa paikkaa top5:ssä siivitti maalauksen Saaren Anni harvinaisuus ja hieno provenienssi. Gösta Stenmanin henkilökohtaiseen taidekokoelmaan ja sittemmin hänen suvulleen kuulunut työ on esitelty näyttävästi teosluettelossa Samling Gösta Stenman Finlänsk konst (1932). Lisäksi maalauksen näyttelyhistoria on vertaansa vailla, mukaan lukien mm. vuonna 1917 Galerie Dobytschinassa Petrogradissa järjestetty suomalaisen taiteen näyttely. Ottaen huomioon, ettei Sallisen ilmaisusvoimainen, risaisen ja rujon ekspressiivinen tyyli ole läheskään kaikkien taiteenkeräilijöiden suosiossa, tulosta voi pitää jopa tulevaisuutta viitoittavana merkkipaaluna suomalaisen varhaismodernismin huutokauppahistoriassa. Ostajaa kelpaa onnitella. Aikalaislehtien mukaan Sallisen maalausta ylistettiin Petrogradissa 1917, ja vuonna 1918 julkaistujen tietojen mukaan sitä oltiin lunastamassa venäläiseen museokokoelmaan, kunnes ”äkillinen muutos venäläisten tahojen poliittisissa mielipiteissä” – vain hetkeä ennen Venäjän vallankumousta – vesitti aikeet.

Arvohuutokauppojen klassisen kotimaisen taiteen syksy osoittautui kokonaisuudessaan odotettua paremmaksi. Lama on saanut ostovoimaiset taiteenkeräilijät liikkeelle. Joukossa on varmasti myös löytöjen etsijöitä ja tulevilla voitoilla spekuloivia ”taidesijoittajia”.
Tähän syksyyn saakka Bukowskis ehti menettää parhaasta top5 keväästä 2014 alkaen klassisen suomalaisen taiteen top5 tuloksesta nelisenkymmentä tuhatta euroa per sesonki. Nyt top5 tulos petraantui viime kevääseen 2015 verrattuna kertaheitolla 124.300 eurolla. Onnistuneeseen kevääseen 2014 verrattunakin top5 -nousua tuli nyt 40.200 €.
Hagelstam & Co:n nyt saavuttama top5 tulos oli yrityksen ennätysheikkoon kevääseen 2014 verrattuna huikeat 224.500 € parempi ja nihkeään syksyyn 2014 verrattuna 182.000 € korkeampi. Nousukiito kuitenkin tasoittui, sillä nyt saavutettu top5 tulos vahvistui komeista luvuista huolimatta viimekeväiseen verrattuna ”vain” 30.000 €.

Klassisen taiteen osalta Bukowski’s ja Hagelstam & Co lähtevät uuteen vuoteen tasavahvoina. Taidemarkkinoiden tilanne ei ole pitkiin aikoihin ollut yhtä pulmallinen. Molemmilla yrityksillä on suuria muutoksia takanapäin, ja Bukowskin iso henkilöstömuutos osui yhteen pahimmoilleen syksyn klassisen huutokaupan kanssa. Kevään mittaan on odotettavissa, että tutkinnassa olevat taideväärennösjutut päätyvät oikeussaliin ja niiden vaikutus taidekauppaan alkaa realisoitua. Vuonna 2016 huutokauppabisneskään tuskin pystyy välttämään tervehdyttävää ja välttämätöntä taidekaupan eettisten pelisääntöjen uudelleenarviointia.

9727569_fullscreen 9814940_fullscreen 9815590_fullscreen
9816348_fullscreen 9815740_fullscreen
Bukowskis, klassisen taiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Akseli Gallen-Kallela, 100.400 € (lähtö 120.000)
2. Albert Edelfelt, öljyväriluonnos teokseen Kaarle Herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista, 75.200 € (lähtö 28.000)
3. Amélie Lundahl,  Tyttö rukin äärellä, 38.000 € (lähtö 50.000)
4. Oscar Kleineh, Tyyni, 35.600 € (lähtö 40.000)
5. Tyko Sallinen, Saaren Anni, 25.000 € (lähtö 6.000)
Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 274.200 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 149.900 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 186.000,- € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 234.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)  
 
35090-000002 35090-000001 35617-000001
 35611-000001 17339h-000001
Hagelstam & Co, klassisen taiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Eero Järnefelt, Salon tyttö, 125.000 € (lähtö 80.000)
2. Eero Järnefelt, Saimi kedolla, 65.000 € (lähtö 50.000)
3. Pekka Halonen, Talvimaisema, 44.000 € (lähtö 25.000)
4. Werner Holmberg, Rukiinleikkuu, 40.000 € (lähtö 50.000)
5. Akseli Gallen-Kallela, Katukuva Pariisista, 35.000 € (lähtö 35.000)
Hagelstam & Co, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 309.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 289.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 127.000,- € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 84.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.com; www.hagelstam.fi

Kulttuuri, Luonto, Matkailu, Taide

Trasko di Alberto

Kommentoi

IMG_0813 Edelfelt, Haikkoonlampi IMG_0814
Albertinlampi oli haikkoolaisten lempinimi luonnonkauniille Haikkoonlammelle, jonka rannalla Albert Edelfelt (1854-1905) maalasi seitsemän teosta. Niihin lukeutuu tämä lammen rannalle sijoitettuun kuvatauluun ikuistettu Heinäkuu (1898, yksityiskokoelma). Albert Edelfeltin Säätiön kesällä 2015 pystyttämä kuvataulu on uusin lisä Porvoon Edelfeltin jalanjäljillä -kulttuurireittiin. Opastettu reitti löytyy mm. Porvoon kaupungin matkailusivuilta, ja se johdattelee läpi Edeleltin maalauksista tuttujen paikkojen. Heinäkuun mallina oli huvilanvartijan tytär Thyra Karlsson, sittemmin Edelfeltin perheen palvelija. Thyra tunnettiin taiteilijan ystäväpiirissä nimellä Diana, ja hän antoikin piirteensä niin taiteilijan maalaamalle metsästyksen jumalatar Dianalle kuin Neitsyt Marialle.
Albert Edelfelt vietti Porvoon Haikkoossa kaksikymmentäneljä kesää, eikä ihme, sillä unelmat on tehty asuttaviksi Porvoossa.

Huutokauppa, Taide

Edelfelt, Zorn ja kesäilta kauneimmillaan

Kommentoi

app
Lauantai-ilta Hamarissa (1885) on yksi suurimmista Edelfelt-suosikeistani. Ateneumin taidemuseon kokoelmista löytyy aiheesta yllä oleva grafiikanlehti. Sama kuulas taivas valaisee yhä Hamarin, Porvoon ja Haikkoon kesäyöt. Suosittelen pyöräilyretkeä maalauksen maisemaan Hamarin vanhojen puutalojen ja venesataman katveeseen. Kuvakylttejä seuraamalla löydät Porvoosta 15 Edelfeltin ikuistamaa paikkaa. Kiipeä vaikka Lennätinvuorelle ihailemaan Haikkoon selkää tai pysähdy kahville Edelfeltin ateljeemuseoon Haikkoossa ja ihmettele kuinka vaatimattomissa puitteissa taiteilijan suurteokset syntyivät. Klikkaa kartta auki, hyppää satulaan ja koe Porvoo Edelfeltin silmin,
http://www.porvoo.fi/fi/palvelut/ymparisto_ja_luonto/puistot_viheralueet_metsat/porvoon_kansallinen_kaupunkipuisto/reitit_kansallisessa_kaupunkipuistossa/edelfeltin_taidetta_porvoon_maisemissa
Zorn_nyhetsbanner
Kesäilta lumosi Edelfeltin tavoin myös ruotsalaisen Anders Zornin. Hänen maalauksensa Kilpasoutu (1886) myydään syksyllä Bukowskis Klassisessa Tukholmassa (lähtöhinta 8 000 000 – 10 000 000 SEK). Kesä Pohjoismaissa on suloinen kuin ahomansikka. Juuri tällaisina lämmön, auringon ja tyynen veden onneloina elävät muistoissani lapsuuden kesät.
Kuva ja lisää tietoa Zornin maalauksesta: https://www.bukowskis.com/fi/news/668

Huutokauppa, Keräily, Taide

Tasokas ja mystinen taidekevät

Kommentoi

34357-000001
34293-000001 33983-000004
10967h-000002 8219h-000018
34215-000013 22371a-000038 34468-000004
Tänä keväänä sekä Bukowskilla että Hagelstam & Co:lla on klassisissa huutokaupoissaan kelpo kokoelma kotimaista taidetta. Molemmilta löytyy myös kirsikka kakusta eli kultakauden taiteen huippuklassikko.

Erikoinen sattuma on, että kumpikin huutokauppahuone tarjoaa samana keväänä yhden mystiikan syviä vesiä luotaavan maalauksen. Hagelstam & Co:lla on myytävänä Akseli Gallen-Kallelan Babylonin kuningatar, guassimaalaus, joka on kuulunut vuosikymmeniä helsinkiläisen akateemisen sivistyssuvun kokoelmiin. Bukowskin salaperäisin teos on Louis Sparren vetovoimassaan lähes demoninen Conscientia. Synkässä kiehtovuudessaan se muistuttaa saksalaisen symbolistin Franz von Stuckin maailmaa.

Bukowskin helmiä ylitse muiden ovat Albert Edelfeltin Pariisi- ja Japani-inspiroitunut Madame Cohenin muotokuva. Bukowski on saanut myytäväksi myös kevään – ellei jopa koko vuoden – upeimmat venäläismestarit Vladimir Makovsky ja oman suosikkini Ivan Alekseevich Vladimirovin Nevski Prospekt. Kuinka taidokkaasti Nevan helmen utuinsen atmosfäärin ja pääkadulla kulkevat henkilöhahmot voikaan kuvata!

Ylhäällä kuvia muutamista Hagelstam & Co:n kiinnostavimmista, nettiluettelo osoitteessa http://www.hagelstam.fi: Akseli Gallen-Kallela, Väinö Hämäläinen, Hanna Rönnberg, Ragnar Ungern, Ilmari Aallon omakuva, Juho Rissasen lasimaalauksen esityö Helsinki ja maaseutu sekä Adolf Bockin jäänmurtaja Jääkarhu Utön edustalla.

Alhaalla Bukowskin parhaita, nettiluettelo osoitteessa https://www.bukowskis.com/fi: Albert Edelfelt, Vladimir Makovsky, Ivan Alekseevich Vladimirov, Ali Munsterhjelm ja Helsingin Hietalahti, Hanna Suomalainen ja Adolf Bockin Sovereign of the Seas.
9480246_fullscreen 9552301_fullscreen
9558687_fullscreen 9557650_fullscreen
9557072_fullsize 9557246_fullscreen
9444357_fullscreen 9539399_fullscreen