Avainsana-arkisto: Paavo Tynell

Antiikki, Design, Keräily, Matot, ryijyt ja tekstiilit, Trendit

Nyt on lupa etsiä, löytää ja ihastua odottamattomaan

Kommentoi

Keräilyinnostus on aaltoliikettä. Levitessään se nostaa jonkin asian suursuosioon, mediaotsikoihin ja hintaennätyksiin. Paikka aallonharjalla kestää useita vuosia. Sitten innostuksen kohteesta tulee liian tuttua. Se alkaa näkyä liian monessa paikassa. Löytö muuttuu tavallisuudeksi. Erityisyys vaihtuu tavanomaisuuteen. Lisäksi aitojen aarteiden hohtoa alkavat samentaa tuunatut, veivatut ja jopa väärennetyt vaihtoehdot. Rikkinäisiä esineitä korjataan, lasiesineitä hiotaan ”ehjiksi”, puuttuvia signeerauksia kaiverretaan, tarroja liimaillaan, lampunosia haalitaan kokoon ja yhdistellään.

Kun hyllyt notkuvat kirkkaasta lasista, muumimukeista ja kun kaikkialla näkyy Aaltoa aallon perään ja hienoimmat Paavo Tynellit ovat virranneet tavoittamattomiin, keräilyinnostus alkaa tähyillä toisaalle. Ryhdytään jälleen etsimään tuntematonta ja näkemään päiväunia löydöistä. Aletaan tavoitella jotakin, mitä muut eivät ole vielä hoksanneet. Keräilyn paloa pitää yllä haasteellisuus. Sen turruttaa helppous.

Muistan ajan, jolloin tiikkiä ei halunnut kukaan. Nyt sitä haluavat kaikki. Kuinka monta String-hyllyä onkaan kokenut tiensä pään roskalavalla ennen kuin ne nostettiin designmyymälöiden hittihyllylle. Voi, miten 1980-luvulla hankittu rottinkituoli alkoi näyttää 1990-luvun kuluessa eiliseltä päivältä! Nyt kivat rottinkiesineet (kylläkin kasaria vanhemmat, kevyet, hyväkuntoiset, helposti sijoitettavat pikkupöydät, kukkapöydät ja tuolit) viedään käsistä. Sokeva-Käsityön piirissä valmistetun rottingin kauppa on kuumenemassa.

Värilasitteisella keramiikalla oli aikansa, samoin kirkkaalla taidelasilla, Milanon triennalin klassikoilla. Nyt keramiikan keräilijät metsästävät ornamentteja ja tarinallisuutta, varhaista Birger Kaipiaista, Rut Brykiä, Laila Zinkiä, Esteri Tomulaa ja Dorrit von Fieandtia. Kim Simonssonin veistosten maailma lumoaa. Värikkään lasin tantereilla kilpaillaan Aurinkopulloista. Katse etsii Saara Hopeaa, Nanny Stillia ja Tamara Aladinia. Metalliesineissä anonyymi moderni hopeakin kelpaa nyt, kun jalometalleja jahdataan, kierrätetään, myydään, ostetaan ja romumetalliksi realisoidaan. Messinki löytää ottajansa. Tinan samettinen hohde odottaa vielä aikoja parempia. Kuparikin saa lepäillä hyllyillä rauhassa – Palsanmäen huutokaupan kahvipannuja (!) lukuunottamatta.

Ne, joita keräilyhype ei heiluttele, ovat oman tiensä kulkijoita, itsensä näköisen kokoelman keräilijöitä. Näiden keräilijöiden kotoa ei löydy keräilyhittejä, mutta sitäkin useammin erikoisuuksia, harvinaisuuksia ja esineitä, joiden löytäminen vaatii aikaa, tietoa, tarkaa silmää ja oivallusta. Näiden keräilijöiden kätköissä odottavat seuraavat keräilyhurmiot. Nuo unohdetut ja epämuodikkaat löydöt, ehkä joskus tulevaisuudessa suosioon nousevat isot ja pienet aarteet.

On hauskaa arvailla leikkimielisesti, mikä nousee seuraavaksi. Nousevatko metallin varjosta seuraavaksi lasivalaisimet? Olisiko kohta ilmeikkäiden puupintojen aika? Milloin halutuiksi tulevat pienet lepänjuuri kääntöpöydät tai kotimainen visa- ja loimukoivu? Nostaako japanilaisen materiaaliestetiikan viehätys esiin suomalaiset paperinarusta ja puusäleistä tehdyt lampunvarjostimet? 

Yhtä hauskaa on miettiä omia keräilykuriositeetteja ja yrittää ymmärtää, mikä ihme niissä viehättää. Miksi olen alkanut katsella käsinmaalattua lasia? Mikä minua kiehtoo Kauklahden lasitehtaan käsinmaalatussa jäälasissa? Miksi tykkään katsella ja kosketella vanhoja kansanomaisia, pienissä paikallisissa pajoissa dreijattuja punasavikulhoja? Miksi en enää raaski oikopäätä luopua 1960-1970-lukujen retromatkamuistoista? Miksi arjen estetiikka ja Karl Fredrik Hildénin keramiikkalasitteiden täydellinen epätäydellisyys puhuttelevat minua? 

En läheskään aina ymmärrä omia keräilykuumeilujani, mutta annan itselleni luvan hankkia esineen, kaksi tai korkeintaan kymmenen. Ehdoton sääntö on, että tavaraa ei saa kertyä liikaa eivätkä esineet saa olla liian steriilejä. Annan mielihyvää tuottavien löytöjen kotiutua, koska ne kertovat minulle jotakin tästä ajasta ja maailmasta. Ehkä juuri nyt koen kaipuuta käsintehdyn kosketukseen, turvallisen kodikkaaseen mummolaan ja aurinkomatkoihin ennen massaturismia. Annan siis itselleni luvan heittäytyä, etsiä ja löytää.

Kuvat: Kauklahden lasitehtaan käsinmaalattu jäälasimaljakko, pusurinpuoti.com ; Matkamuisto Pariisista päivyrillä, aarteetjaloydot.fi ; Kupittaa Saven keramiikkakulho, rottinkikädensija, aarteetjaloydot.fi

Artikkelin otsikkokuva: Yksityiskohta pöytäliinasta, Helmi Vuorelma (valmistajan kangasetiketti puuttuu), pellava, hapsut, kareliaaninen kirjailu punaisella ja sinisellä, kuva: Tuija Peltomaan arkisto

Design, Huutokauppa, Keräily, Koti ja sisustus, Näyttelyt, Porvoo, Taide

Paavo Tynell ja Albert Edelfelt – magnifique, incroyable!

3 kommenttia

Viimeisen vuoden aikana tamperelainen Annmaris ja pariisilainen PIASA ovat tehneet Paavo Tynellille saman, minkä ranskalaisen Petit Palais’n ja suomalaisen Ateneumin yhteistyönäyttely teki Albert Edelfeltille. Suomalaiset ovat nostaneet omat mestarinsa ylös ja katseiden valokeilaan. Pariisista kuuluu ihastuneita huudahduksia: ”C’est magnifique! C’est incroyable!”

Me puhumme mielellämme ”maailmalla” mainetta saavuttaneista suomalaisista taiteilijoista. Syntyy helposti harha, että 1800-1900-lukujen vaihteessa ulkomailla menestyneet taiteilijamme ovat säilyneet siellä tasaisen tunnettuina tähän päivään saakka tai että huutokaupoissa huippuhintoja saavuttavat muotoilijat ovat kysyttyjä nimenomaan suomalaisuutensa takia.

Kyllä, Paavo Tynellin valaisimia myytiin 1950-luvulla New Yorkin Finlandia Housessa ja ne löysivät tiensä huippusisustuksiin Yhdysvalloissa. Tämä ei silti takaa, että Tynellin messinkivalaisimia ihaileva amerikkalainen miettisi nykyhuutokaupan sivuja selatessaan muuta kuin vaikuttavaa muotoilua, upeita yksityiskohtia ja hienoa materiaalin käyttöä. Jos hän ei satu olemaan design-entusiasti, hän ei todennäköisesti mieti suunnittelijan kotimaata. Huippudesign on huippudesignia ja joukosta erottuvat mestariteokset ovat erottuvia mestariteoksia olivatpa ne mistä päin maailmaa tahansa. Tekijän nimi on tärkeä tietää, mutta hänen kotimaansa ei ole ratkaiseva asia. Sisustuslehdessä julkaistu kuva tai valinta tunnetun sisustusarkkitehdin suunnittelemaan interiööriin on suurempi meritti. Skandinaavisuus voi olla plussaa, mutta lopulta Suomi on vain yksi pohjoismaa muiden joukossa. 

Kyllä, Albert Edelfelt oli omana aikanaan kuuluisin ja kansainvälisillä areenoilla ylivoimaisesti näkyvin suomalainen taiteilija – nykytermein influensseri, vaikuttaja. Hän teki pitkän uran Pariisissa. Hänen maalauksiaan oli esillä arvostetuimmissa taidenäyttelyissä, ja niitä ostivat ja tilasivat niin Ranskan valtio kuin yksityiset ulkomaiset keräilijät. Tämä ei kuitenkaan takaa, että ranskalaisiin koulukirjoihin painetun Louis Pasteurin muotokuvan tekijäksi tiedettäisiin Albert Edelfelt saatikka että se mainittaisiin suomalaisen taiteilijan työksi. Olennaista on tunnistaa Ranskan oma ylpeys, Pasteur, joka kehitti rokotteen vesikauhuun. 

Olisi kotisokeutta ajatella, että suomalaisen taiteen ja muotoilun maine kantaisi vuosisadalta toiselle ja voisimme rakentaa maineen juhlapöydän yhä uudelleen vanhojen eväiden varaan. Ei, meidän taiteilijamme ja muotoilijamme eivät ole automaattisesti tunnettuja eivätkä näyttelykävijät ryntää sankoin joukoin museon kirjapuotiin tai nettiin hakemaan näkemästään lisää tietoa. Tieto täytyy viedä ja jakaa – ja se on meidän tehtävämme.

Ateneumin taidemuseon tuottama Albert Edelfelt -näyttely Petit Palais’ssa oli Edelfeltin ensimmäinen yksityisnäyttely Pariisissa. Vihdoin vuonna 2022 suomalaistaiteilija, joka kuoli vuonna 1905, esiteltiin ranskalaiselle yleisölle, käytännössä toisessa kotimaassaan! Hän sai nimen ja kasvot. Hänen elämäntarinansa kerrottiin. Hänen maailmansa avautui nähtäväksi. Ehkä jotkut taiteen ystävät lähtivät hänen jalanjäljissään Porvooseen. Ehkä ensi kesänä tulee lisää muitakin, jotka saivat kuulla, että täällä voi edelleen kokea taiteilijan autenttisen työskentely-ympäristön ja astua Edelfeltin jalanjäljissä hänen pieneen ateljeehensa ja Haikkoonlahden rantaan. (Katso ja tutustu, tervetuloa! https://www.albertedelfeltinateljee.fi)

Paavo Tynellille ja monille muille suomalaisille muotoilijoille pariisilaisen PIASAn ja tamperelaisen Annmaris Nordic Auctions huutokauppatalojen yhteistyö on tehnyt saman kuin Petit Palais ja Ateneum tekivät Albert Edelfeltille. Piasa ja Annmaris ovat vieneet suomalaisten designereiden tuotantoa nähtäville Pariisiin. Elämän ja esineiden tarinoita on kirjoitettu huutokauppaluetteloon. Mukaan on liitetty valokuvia ja dokumentteja autenttisista interiööreistä ja arkkitehtuurikohteista. Tynell ei ole enää vain se taiturimainen, muiden vertaistensa joukosta erottuva muotoilijalahjakkuus. Hänellä on kasvot ja kotimaa – ja ne ovat suomalaiset.

Voiko enempää kulttuurityötä Suomen tunnetuksi tekemisen eteen vaatia? Kyllä voi, mutta nyt en lastaa lisää odotuksia Kansallisgalleriamme Ateneumin ja sen johtajan Marja Sakarin tai huutokauppatalo Annmaris’in ja sitä luotsaavan Takalan perheen harteille. On aika heittää pallo kaikille Suomen kaupungeille, museoille ja kulttuurin parissa toimiville. Teille, jotka ihailette meidän taiteilijoitamme. Teille, jotka järjestätte paikkakuntanne omien taiteilijoiden ja muotoilijoiden näyttelyitä. Suomessa syntyneiden taiteilijoiden lisäksi meillä on monia muualta tänne tulleita taitajia, joiden kotimaassa ei havahduta heidän saavutuksiinsa kaukana pohjoisessa Suomessa, jos me emme kerro hallussamme olevista aarteista.

Jos pitäisimme ääntä niin, että se kuuluu Ruotsiin saakka, tulisivatko ruotsalaiset taiteen ystävät katsomaan, mitä Louis Sparre teki ja saavutti Suomen-vuosinaan? Jos lataisimme puffia nettiin ja someen ranskaksi ja englanniksi, matkustaisivatko belgialaiset ja englantilaiset maalaustaiteen ja keramiikan ystävät katsomaan, mitä heidän arvostettu modernistinsa A.W. Finch sai aikaan Suomessa, pienessä Porvoon kaupungissa kaukana meren takana? Ehkei väkeä saapuisi jonottamaan museoidemme oville sankoin joukoin, mutta jokainen vieras olisi tervetullut ja veisi mukanaan sanan ”Suomi”.

Huutokauppojen kärjessä komeilevat vuodesta toiseen samat nimet: Schjerfbeck, Edelfelt, Gallen-Kallela. Muotoilun puolella kärkinimet ovat Aalto ja Tynell. Kiinnostavaa on, että tieto tekijästä, kuva kasvoista, pieni pala elämäkertaa ja välähdys autenttisista ympäristöistä näyttävät nostavan kiinnostuksen, kysynnän ja hinnat uudelle tasolle. Loppupeleissä olennaista ei kuitenkaan ole se, mitä taideteoksista ja designista maksetaan vaan se, että ne saavat historian, niiden tekijä saa kasvot ja että tarinat kerrotaan ja jaetaan.

Jos haluamme tasoittaa tietä tulevaisuuden suomalaisille taiteilijoille, muotoilijoille ja menestystarinoille, meidän on itse tehtävä itsemme näkyväksi ja levitettävä tarinamme jaettaviksi. Se on paras lahja, jonka voimme antaa seuraaville sukupolville.

Artikkelin otsikkokuva, https://live.annmaris.fi

Paavo Tynell, kattovalaisin, koristeena vihreät lehdet ”neulaset”, puiset pallot ”kävyt” ja messinkikoristeet ”kukinnot”. Myyty 188.500,- €, Finnish Design Piasa X Annmaris

Kuvat, https://live.annmaris.fi

  • Rottinkipeilit, Sokeva, noin 1950. Myyty 7.150 €. Finnish Design Piasa X Annmaris
  • Mauri Almari, Valaisinpari ”Pisarat”, messinkiä. Myyty 14.300 €, Finnish Design Piasa X Annmaris
  • Paavo Tynell, Kolme kulhoa, messinkiä. Myyty 7.800 €, Finnish Design Piasa X Annmaris
  • Paavo Tynell, Kynttelikkö, takorautaa. Myyty 7.800 €, Finnish Design Piasa X Annmaris
  • Taidetakomo Hakkarainen, Peili, takorautaa. Myyty 7.800 €, Finnish Design Piasa X Annmaris
Design, Huutokauppa, Keräily

Suora lento Tampere-Pariisi

Yksi kommentti

Helsingin designhuutokaupat näkivät syyskuussa tyylikkään ylilennon, kun tamperelainen Annmari’s liiti kotikentältä suoraan Pariisiin. Nimeään virtaviivaistanut Annmari’s Nordic Auctions on jo hyvän aikaa pitänyt käsissään suomalaisen designin jälleenmyynnin valtikkaa. Yritys on osoittanut hallitsevansa uudet informaatiokanavat, huutokauppojen live ja online-toteutuksen, verkon, verkostoitumisen, markkinoinnin, imagon – ja visuaalisuuden. Vaikuttavasta designtarjonnasta ja huippuhinnoista on tullut Tampereen Hämeentiellä enemmän sääntö kuin poikkeus. 

Korona-aika taisi antaa vauhtia uusille kunnianhimoisille avauksille. Kun asiakkaiden tie tarjolla olevien esineiden luo mutkistui maskien ja matkustuskieltojen taakse, Annmari’s vei esineet keskelle Länsi-Euroopan laajinta ja vahvinta ostajakuntaa. Yhtälöön liitettiin ranskalaisen Piasan osaaminen ja huutokauppakuratointi – ja voilá! Lopputulos oli tyylikäs kuin suomalaisen designin jalokivet konsanaan.

Tampereella on oivallettu, että maantieteellä on merkitystä, mutta kilometreillä ei. Pariisi on Tampereelta katsottuna yhtä lähellä kuin Helsinki. Verkostoituneessa maailmassa sama pätee myös toisinpäin: Pariisista käsin Tampere on yhtä lähellä, kaukana tai sivussa kuin Helsinki. Joten miksei menisi Tampereelta suoraan eurooppalaisten designmarkkinoiden keskipisteeseen?

Vaikka monet netissä toimivat huutokaupat houkuttelevat ostamaan tavaraa kuviin ja ulkonäköön perustuen, arvodesignin keräilijälle ulkonäkö on vain osa kokonaisuutta. Materiaali, työn jälki, tuotteen laatu ja kunto ovat olennainen osa esineen pitkän aikavälin arvoa. Mitä suuremmista summista on kyse, sitä todennäköisemmin hankita tehdään kestämään elämää vielä omistajansa jälkeen, ei vaihtamaan omistajaa, kun tyyli muuttuu ja kotia laitetaan taas kerran uuteen kuosiin. 

Ensiluokkaisissa designkokoelmissa muotoilun vuosikymmenet limittyvät ja kerrostuvat muodostaen kuvan siitä, mikä kulloinkin on ollut taitojen, tekniikoiden, uusien oivallusten ja luovien näkemysten parhaimmistoa: visuaalisesti, aistimellisesti ja toiminnallisesti. Siksi keräilijöiden tahtoa nähdä kohteet ennen päätöksentekoa omin silmin ei pidä aliarvoida. Annmari’s ja Piasa tarjosivatkin näytön Pariisissa. Paikka oli tyylin ja laatutietoisuuden keskipisteessä, rue du Faubourg Saint-Honorélla, jolta löytyvät maailman suurimmat muotitalot sekä hurmaavin – ja kallein -ruusukauppa Roses Costes. 

Suomesta Pariisiin oli vain klikkauksen verran matkaa, kun valittavana oli virtuaalinäyttö verkossa, web-katalogi tai painettu luettelo. Latasin painetun luettelon. Avasin pdf-tiedoston ja hymyilin. Kanteen valittu yksityiskohta messinkivalaisimen rei’itetystä kuvusta toi mieleen valon ja lämmön, auringon, avaruuden sekä 1950-luvun tulevaisuuden utopiat à la Jacques Tati ja elokuva Enoni on toista maata. Pienen lyöntivirheen ”costumer service” ohitin olankohautuksella: ”C’est la vie – broken English!” Sitten aloin selata kuvia. 

Kohteista oli listatut perustiedot, ja joistakin myös provenienssi, näyttelytiedot ja kirjallisuuslähteet. Lisätietoa tai kuntoraportta haluaville annettiin kaksi kontaktihenkilöä. Halutut tiedot sai lähes millä tahansa suurimmilla läntisen maailman keräilykielillä – formidable, impresionante, erstaunlich!

Katalogin sivut avautuivat edessäni kuin korut. Kuvat olivat elegantteja. Kuvakulmat oli harkittu kohde kerrallaan, esinetyypin, koon ja materiaalin mukaan. Kuvat detaljeista olivat aistikkaita. Ne kertoivat myös esineen arvon kannalta olennaiset yksityiskohdat. Arkistojen mustavalkokuvat loivat ajankuvaa ja veivät nostalgiamatkalle paikkoihin, joihin huutokaupan kohteet on aikanaan suunniteltu. Henkilökuvat muotoilijoista antoivat tekijöille kasvot. Sokerina pohjalla oli muutamia valokuvia valmistusprosesseista; kunnianosoituksia käsityölle, eri alojen ja tekniikoiden osaajien työpanokselle ja koko suomalaisen designin historialle.

Luettelon sivuilla vuorottelivat tutut kohokohdat ja laatulöydöt, joilla kansainväliset keräilijät voivat erottautua vertaistensa joukossa. Vakionimet, kuten Tynell, Aalto, Johansson-Pape, Wirkkala, Sarpaneva, Kaipiainen olivat totta kai mukana; heidän rinnallaan ansaitun paikkansa olivat saaneet Wivi Lönn, Arttu Brummer, Olof Ottelin, Werner West, Runar Engblom, Impi Sotavalta ja Maija Taimi. Aino Aalto pääsi valokeilaan omalla aukeamallaan, kuten kuuluukin. Tämän hetken tavoitelluimmat tekijät, muun muassa Märta Blomstedt, Carl Gustaf Hiort af Ornäs, Antti Nurmesniemi, Ilmari Lappalainen ja Ben af Schultén toivat kaivattua monipuolisuutta designin tähtitarinaan. 

Nähdäkseen lähelle on joskus hyvä lähteä kauas. Annmari’s & Piasa -luettelo ei toistanut samaa huutokaupoista tuttua kaavaa, johon moni Suomessa järjestettävä designhuutokauppa on jopa jämähtänyt. Tuttujen kohteiden lisäksi mukaan oli löydetty ja poimittu uniikkeja harvinaisuuksia. Birger Carlstedtin suunnittelemia huonekaluja en uskaltanut edes odottaa säilyneen. Ilmari Tapiovaaran Palan-kirjahyllykkö ja Cantu-hylly hemmottelivat pohjoismaisella kauneudentajullaan. Lauri Järveläisen suomalainen art deco oli kuin piste i:n päällä tyylin kotikentällä Ranskassa. Kokonaisuutena katsoen valikoiman painopiste oli yhä kultaisessa menneisyydessä. 1980-luku ja sen jälkeiset vuosikymmenet ovat hivuttautuneet Suomen designmarkkinoille hitaasti ja satunnaisesti. Yltäneekö niiden lumovoima koskaan legendaarisen Mid-Century Modernin rinnalle? 

Päänavauksena Annmari’s & Piasa tekivät juuri sen mitä on kaivattu ja odotettu. Ne antoivat uudet kriteerit designhuutokauppojen visuaaliselle estetiikalle ja aidosti kansainväliselle toteutukselle. Ne oivalsivat viedä suomalaisten huutokauppamarkkinoiden valovoimaisimman kategorian sinne, missä laaja väestöpohja ja nopeasti taittuvat etäisyydet takaavat suurimman huomioarvo. Menestystarinaa ei synny ilman uskallusta aloittaa pohjatyö. Tunnettuuden lisääminen ja saavutettavuuden parantaminen on ensiaskel kohti kiinnostuksen ja asiakaspohjan laajenemista. 

Optimistinen tulevaisuudenvisioni alkaa luettelon kohteista 251 ja 252 (Kirsi Gullichsen), joiden myötä katse voisi kääntyä designin historiasta siihen, mitä suomalaisen muotoilun nykyisyydellä ja tulevaisuudella, 1960-luvulla ja sen jälkeen syntyneillä muotoilijasukupolvilla voisi olla tarjottavanaan. Kurjemmassa tulevaisuudenkuvassa esineitä virtaa ulos Suomesta entistä enemmän, ja yhä harvempi niistä palaa koskaan takaisin. Arvoesineillä on historian saatossa ollut tapana seurata sotaa tai rahaa – ja harvinaisimmat taideteokset & designesineet ovat kuin harvinaiset maametallit kaivosalalla. Entä sitten, kun arvonsa säilyttävä esineistö – viimeisetkin kotien katoista ja julkisista tiloista remonttien, muutostöiden, omistajavaihdosten ja käyttötarkoituksen muutosten myötä riisutut messinkivalaisimet ovat matkanneet ”maailmalle” aivan kuten 170-1800-lukujen vaihteen arvoantiikki ja iso osa taidelasin huipuista aikoinaan? Kun tuotanto on ulkoistettu, kauppakeskusten yhdenmukainen ketjutarjonta korvaa paikallisvärin ja kodeissa on enemmän halvalla valmistettuja sisustustavaroita ja kertakäyttösisustuksia kuin kestävää kulttuuria? Muistelemmeko loistavaa menneisyyttämme, sen taitajia, osaajia, tekijöitä ja muotoilun ympärillä kukoistanutta tuotantoklusteria museoissa – ja viimeinen sammuttaa valot, takanaan kerran niin loistava tulevaisuus?

Kuvat: Screenshots Piasa Annmarie Finnish Design -luettelosta, jonka upeista valokuvista ovat vastanneet Annmaris ja Xavier Defaix

Design, Huutokauppa

Designin top5

Kommentoi

Näin sujui kevään 2016 arvohuutokauppojen design-myynti

Kevään arvohuutokaupoissa designia hallitsivat Paavo Tynell ja Alvar Aalto. Jos laskemme yhteen Bukowskis’in ja Hagelstam & Co:n design top5 -sijoitukset, Tynell nappasi niistä kuusi (!) ja Aalto kaksi. Sama ilmiö, joka näkyi kevään klassisen taiteen huutokaupoissa toteutui näin myös designissa: markkinoiden kärki on kapea ja myyntiin näyttää tulevan – tai tuntuu otettavan – ensisijaisesti sitä, mikä varmasti käy kaupaksi.

Riemastuttavana poikkeuksena maininnan ansaitsee Bukowskis’in Modern & design -huutokaupasta erillisenä toteutettu Contemporary -huutokauppa. Vaikkei siinä huipputuloksia vielä kolkuteltukaan, 1980-luvulta ja nykymuotoilusta tutut tekijät kuten Kerttu Nurminen, Markku Salo, Heikki Orvola, Kim Simonsson toivat raikkaan tuulahduksen arvohuutokauppojen tasaiseksi käyneeseen designvalikoimaan. Eikä Steven Hollin ”Kiasma” pöytä tuoleineen ollut lainkaan huono noteeraus (myyty 6.200 €, lähtö 5.000) vertasipa sitä mihin tahansa tänä keväänä myytyyn 1940-1970-lukujen designhuippuun.

Kärjen keskittymistä ja kaventumista korostaa se, että molempien huutokauppatalojen top5-designlistaa hallitsivat selvästi valaisimet ja huonekalut. Mahtuuko Suomen designmarkkinoille yhdellä kertaa vain yksi hitti? Harvinaisen designlasin ja keramiikan vähentyessä (ja virratessa alan suurimpien toimijoiden ohi Huutokauppa Helanderille?) sekä sisustamisen tultua muotiin myyjien ja ostajien katseen kohdistuvat sinne, missä löytöjä on vielä tehtävissä. Kansainvälinen kysyntä viimeistelee yksisuuntaisen trendin. Niin kauan kuin maailmanmarkkinoilta on odotettavissa voittoja, valaisimet, tuolit ja pöydät, ovat kuuma tavaraa, josta kilpailevat niin keräilijät, välittäjät, kauppiaat, löytöjen metsästäjät kuin onnenonkijatkin.

Tänä keväänä Bukowskis keksi laajentaa Aalto – Tynell – Tapiovaara – Pape -painotteiseksi käynyttä designkalustetarjontaa Yrjö Kukkapurolla, Lea Nevaninnalla, Carl Hiort af Ornäsillä, Werner Westillä, Olli Borgilla, Carin Bryggmanilla, Ben af Schultenilla sekä edellä mainitulla yhdysvaltalaisella Steven Hollilla ja ruotsalaisella Axel Einar Hjorthilla. Kaikki (kursivoidut) ovat loistavia kotimaisia suunnittelijanimiä, joita ei vieläkään tahdo näkyä Hagelstam & Co:n arvohuutokaupoissa. Samaan aikaan Bukowskis’illa Axel Einar Hjorthin NK:lle (Nordiska Kompaniet) suunnitteleman Utö-sarjan mäntypuiset kalusteet haastoivat lähes kaikki Hagelstam & Co:n top5 -designlistan huiput loppuhinnoin 12.600 €, 8.700 € ja 7.800 €. Tasaisesta top5 -lopputuloksesta (Bukowskis 61.400 €, Hagelstam & Co. 40.200 €) huolimatta huutokauppojen sisältöerot kiinnittivät huomiota.

Näyttää siltä, että designkakkua on jaettavana yhä vähemmän, jakajia on aiempaa useampia ja Bukowskis’in Online-huutokaupat sekä Ruotsin kautta avautuva ostovoimainen asiakaspiiri näyttävät kynsiään perinteisiin kotimaisiin kohteisiin tukeutuvalle Hagelstam & Co:lle. Kutkuttavan kilpailutilanteen kruunaa Huutokauppa Helander. Helsingin Viikistä käsin (Hernepellonkuja 8-10) se on alkanut ravistella Helsingin ydinkeskustan vanhojen huutokauppamammuttien hallitsemaa maaperää. Kevään 2016 komein Kyllikki Salmenhaara -noteeraus 21.000 € tehtiin Helanderilla. Eivätkä Helanderin huhti- ja toukokuiset hinnat esimerkiksi Paavo Tynellistä (6.500 € – 5.300 € – 5.000 €) jääneet ratkaisevasti jälkeen Bukowskis’in ja Hagelstam & Co:n myyntituloksista. (Hagelstam & Co:n Modern-huutokaupan kallein Salmenhaara, lähtö 4.000 €, jäi myymättä. Bukowskis’in kallein Salmenhaara myytiin 3.600 eurolla lähdön ollessa 3.500 €.)

Tämän kevään designtulosten valossa Huutokauppa Helanderin Salmenhaaraa voikin pitää  21.0000 euron loppuhinnalla yhtenä alan suurimmista uutisista. Bukowskis’in ja Hagelstam & Co:n design top5:stä löytyy näet tänä keväänä aiempien 40.000-50.0000 euron kärkinoteerausten sijasta ainoastaan alle 15.000 € kohteita. Hintanousujakin taitaa siivittää yhtä paljon varovainen lähtöhinnoittelu kuin kiihkeänä jatkuva kysyntä? Ratkaisun avaimet näyttävät olevan nyt sillä, joka oivaltaa, osaa ja onnistuu löytämään ja nappaamaan tarjolla olevasta tavarasta ostajille herkullisimmat palaset.

9914534_fullsize 9942136_fullsize 9992061_fullsize

9990370_fullsize 9969882_fullsize
Bukowskis, designin viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Alvar Aalto, Savoy-maljakko, 13.100 € (lähtö 4.000)
2. Paavo Tynell, Kattovalaisin, 13.000 € (lähtö 2.500)
3. Paavo Tynell, Kattovalaisin, 12.900 € (lähtö 2.000)
4. Axel Einar Hjorth, Taburetti (1930-luku, Nordiska Kompaniet), 12.600 € (lähtö 4.000)
5. Alvar Aalto, Nojatuolipari, 9.800 € (lähtö 2.800)
Bukowskis, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 61.400 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 127.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 101.800 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 84.767 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat 67.362 € (summa sisältää huutokauppakulut)

36475-000002-1 37055-000032  36475-000001-1

22898a-000007 36987-000008
Hagelstam & Co, designin viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Paavo Tynell, Katovalaisin, 14.100 € (lähtö 5.000)
2. Paavo Tynell,  Katovalaisin, 7.500 € (lähtö 1.000)
3. Paavo Tynell,  Katovalaisin, 6.600 € (lähtö 5.000)
4. Tapio Wirkkala, Pöytä, 6.000 € (lähtö 7.000)
5. Paavo Tynell, Jalkalamppu, 6.000 € (lähtö 2.500)
– Hagelstam & Co, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 40.200 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 120.100 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 36.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 29.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat 58.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.com; www.hagelstam.fi
* Otsikkokuva: Hagelstam & Co., Tapio Wirkkala, Pöytä, myyty 6.000 € (lähtö 7.000)

Design, Huonekalut, Huutokauppa, Keramiikka, Koti ja sisustus, Lasi, Lifestyle, Matot, ryijyt ja tekstiilit, Posliini, Retro

Mid Century Modern Inspiration

Kommentoi

Inspiroidu viikonloppuna Huutokauppa Helanderilla Mid Century Modern huutokaupassa. Omat poimintani joukosta ovat tässä:
504574-22 499-40
Virtaviivainen Veikko Nurmesniemi vuosimallia 1967 kohtaa linjakkaan funkiksen. Divaani on verhoiltu Vuokko Nurmesniemen suunnittelemalla raitamarkiisikankaalla. Valmistaja on myös muodista tunnettu Vuokko Oy. (loppuhinnoiksi tulivat yllättävän hyvä 900 € ja kohtuullinen 260 €)
500089-254 1817-34
1950-luvun nostalgia ja kekseliäs kotimaisen valaisinteollisuuden korvikemateriaali eli sälekuitu paiskaavat kättä, kun siro kukkapöytä (tai trendikkäästi keittiöyrttipöytä!) ja Paavo Tynellin pöytävalaisin löytävät toisensa. (loppuhinnoiksi tulivat 145 € ja komea tasaluku 1.000 €)
2686-158 7183-17
Yrjö Kukkapuron pöydän kaaret kutsuvat vierelleen Heikki Turusen akryylivalaisimen. Kukkapuron rakenteellinen ja superkäytännöllinen design suorastaan huutaa lähelleen La Bohemen reheviä muotoja. (loppuhinnoiksi tulivat kukkarolle mukavat 80 € ja 115 €)
7171-51 7236-20
Greta Skogsterin merenalainen fantasia on seilannut Suomen Etelä-Amerikan linjan m/s Atlantalla yli Atlantin. Kotirannat sen mieleen nostaa Suomen luonnosta inspiroitunut ryijy. (loppuhinnoiksi tulivat kansainvälistä hintatasoa vastaava 2.200 € ja kotimaiselle ryijylle tavallinen 120 €)
7325-7 2686-147
Toini Muonan lasitteen ja muodon harmonia sekä Saara Hopean kesäterassia odottava mehuastiasto virittävät ylistyslaulun yksinkertaiselle toimivalle kauneudelle.  (loppuhinnoiksi tulivat Muonan ruukun tasoa vastaava 800 € ja retron trendikkyydestä kertova 300 €)
7375-3 5432-6
Kaksi ikivihreästi ajatonta käyvät kilpasille, kun Arabian kalevalaisittain nimetty Louhi haastaa vieraan maan lippulaivan. Germaanihaastaja kantaa nimeä Finlandia ja on kuin onkin yksi suomalaisen! Tapio Wirkkalan saksalaiselle Thomasille suunnittelemasta seitsemästä posliiniastiastosta. (loppuhinnoiksi tulivat yllättävän edullinen 90 € ja jopa halpa 80 €, nämä nappasi hereillä ollut ja oikean hetken oivaltanut laatutietoinen ostaja)
7336-1 2686-156
Voisiko kotona olla mitään hilpeämpää kuin smurffinsiniset lasikuitupallit pöytineen – tai iloisenpunainen Pastilli à la Eero Aarnio? (värikäs lasikuitu alkaa löytää ystävänsä, loppuhinnoiksi tulivat 160 € ja 850 €)
503510-21 1817-30
ja kaikkihan rakastavat laadukkaista materiaaleista valmistettuja retrovalaisimia. (näistä anonyymeistä mukavuuksista toinen lähti uuteen kotiin pikkurahalla 130 € ja toinenkin molempien valaisinten sisustuksellisuuden huomioon ottaen kohtuullisella summalla 480 €)

Mid Century Modern -kokoelma huutokaupataan Helanderilla sunnuntaina 10.4.
Muut häkellyttävän lukemattomat kohteet päivää aiemmin lauantaina 9.4.
Ne kaikki ja nämä kuvat sivuilla, http://www.helander.com/fi

Design, Huonekalut, Huutokauppa, Keramiikka, Koti ja sisustus, Lasi, Matot, ryijyt ja tekstiilit

Designin top5

Kommentoi

Näin sujui syksyn arvohuutokauppojen design-myynti

Designin huippu on käynyt huutokaupoissa kapeaksi. Kapeaksi kävivät menneenä syksynä myös Bukowskis’n ja Hagelstam & Co:n designmyyntikärjen väliset erot. Molempien top5 -tulos nousi yhä edelleen viime vuosiin verrattuna, mutta Hagelstam & Co onnistui kirimään umpeen Bukowskis’n aiempaa etumatkaa. Maaliin huutokauppatalot tulivat rinta rinnan Bukowskis’n johtaessa kapean kaulan mitalla top5 -luvuin 120.100 € – 127.500 €

Huutokaupoissa menestyvän muotoilun painopiste on edelleen vahvasti Suomi-designin kultaisissa 1940-1950-luvuissa. Samat nimet tulevat tutuiksi kerta toisensa jälkeen, ja top5 on pääosin maskuliininen. Kaikki loistavat naiset – keraamikot, lasinmuotoilijat, tekstiilitaiteilijat, huonekalusuunnittelijat – vilahtavat kärkisijoilla pikemminkin satunnaisina kävijöinä kuin vakiovieraina. Kertooko tämä jotakin huutokauppoihin valikoitavista esineistä ja muotoilijoista vai siitä, että toisen maailmansodan jälkeinen muotoilun kulta-aika oli herooisuudessaan kovin miehinen? Vai onko syynä se, että esimerkiksi käyttötaiteeksi mielletty tekstiilitaide ei riitä korostamaan keräilijä-omistajansa hyvää makua ja esteettistä silmää siinä määrin kuin varmasti tunnistetut ja tunnustetut taideobjektit, veistokselliset lasiesineet ja uniikit messinkivalaisimet? Siksikö kaikki se mikä kytkeytyy mielikuvissamme sisustukseen ei herätä samaa keräilyhekumaa kuin se, joka voidaan nostaa jalustalle, vitriiniin tai katon korkeuksiin, jota rohkenee koskettaa vain varoen ja jonka ainutkertaisuutta osaamme ylistää yhteen ääneen?

Samaan aikaan Ruotsissa Märta Måås-Fjetterströmin matot kuuluvat designhuutokauppojen korkeimpaan kastiin. Pitäkää varanne tai menetämme kohta kunnian räsymatonkin ideasta länsinaapuriin! Meillä funkismattoja vasaroidaan suunnittelijoita tai kutomoja mainitsematta kuukausihuutokauppojen kellareissa parilla satasella, ja Uhra Beata Simberg-Ehrströmin upeimmat ryijyt ovat arvohuutokaupoissa satunnaisia kunniavieraita. Suomalaisen designin monipuolisesta historiasta huolimatta yhteen huutokauppaan ilmestyy yhtaikaa yllättävän harvoja tekijänimiä: huonekaluja edustaa Aalto, valaisimia Aalto, Tynell ja Johansson-Pape, lasia Wirkkala ja Sarpaneva Nymanin, Franckin, Toikan ja Okkolinin säestämänä. Jopa Tynell, Still ja Hopea ovat mukana harvakseltaan. Keramiikasta löytyy Kaipiainen ja Bryk, ehkä myös Schilkin ja Salmenhaara sekä muutama Holzer-Kjellberg ja Muona. Onko syy myyntiin tarjottavan esineistön suppeudessa vai vastaanottajan kiinnostuksen, innostuksen ja designintohimon puutteessa? Miksi designliikkeistä tai Helanderin ja Annmari’s kaltaisista huutokauppamaailman haastajista löytyy nykyisin laveampi valikoima ja variaatioiden runsaus kuin arvohuutokaupoista? Keskittyvätkö vanhat huutokauppatalot mieluummin tuttuihin ja helppoihin, varmasti ja vakaasti tuottaviin kohteisiin?

Asiansa osaavan intendentti Maria Ekman-Kolarin ansiona pidän sitä, että Hagelstam & Co:n keramiikkavalikoimassa nähtiin tulosvarman Kaipiainen, Bryk ja Salmenhaara -kolmikon rinnalla Marita Lybeck, Annikki Hovisaari ja Kati Tuominen-Niittylä. Kauden sensaatio oli Josef Frankin Flora-lipaston putkahtaminen myyntiin Suomessa. Niin harvinaisia Svenskt Tennin esineet meillä ovat. Lähtöhinta 5.000 € oli minimaalinen. Loppuhinta 22.000 € seurasi hyvää pohjoismaisten huutokauppatasoa. Svensk Tenn on ruotsalaisen designin kruununjalokivi. Brändin esimerkillistä vaalimista ja tinkimätöntä tasoa jo vuodesta 1924 kannattaa käydä ihailemassa jokaisella Tukholman-visiitillä Strandvägen 5:ssä.

Bukowskis’lla huutokaupattavaksi oli oivalettu napata Ritva Puotilan ryijyjä, Mirjam Salmisen koruja, Markku Salon lasia, Eero Saarisen huonekaluja sekä Helanderin huutokaupoissa huikean nousunsa aloittaneen Carl Gustaf Hiort af Ornäsin nojatuoleja eli kohteita, joita Hagelstam & Co:lla ohjautuu edelleen naputeltaviksi Tehtaankadun kuukausihuutokauppoihin. Yritykset laventaa designhuutokauppojen valikoimaa 1980-luvulle ja uusiin esineryhmiin saattavat silti olla jo myöhäisiä, sillä esimerkiksi Ruotsissa modernien huutokauppojen painopiste on hyvän aikaa hivuttautunut lasista ja keramiikasta huonekaluihin ja kuvataiteeseen. Enteileekö tämä sitä, että suurimpia rahoja liikuttelevat designlasin ja -keramiikan ostajat ja heidän välittäjänsä alkavat olla kylläisiä – tai kyllästyneitä? Onko jo kymmeniä vuosia kestänyt takuuvarmana pidetty design-hype tulossa yhden tiensä päähän?

Syksyn top5 -kärjestä päätellen tuttu ja näyttelyistä tunnettu esine ei enää riitä jälleenmyyntimenestykseen. Yltääkseen kansainväliseen imuun designin täytyy olla uniikkia, näyttävää, taidon ja teknisen osaamisen yhteistyötä, erityistä ja erottuvaa. Hyvänä esimerkkinä Bukowskis’n top5:ssä kolme sijaa valloittaneet Timo Sarpanevan ja Studio Pino Signoretton yhteistyönä syntyneet lasiveistokset tai Hagelstam & Co:n top5 ykkönen Paavo Tynellin kattovalaisin. Siinä suunnittelijan piirtämään messinkirunkoon on custom made -periaatteella liitetty juuri tiettyä kohdetta varten valitut koristeet ja lasikuupat. Elokuvateatteriin tehdyn valaisimen kruunaavat siniset opaalilasivarjostimet, joiden väri kuluu Kauklahden Lasitehtaalla valmistetuista sävyistä harvinaisimpiin.

Uniikkeja rariteetteja halajavan ostajakunnan lisäksi huutokauppojen pitkään nauttiman design-hypen tulevaisuudennäkymiä heikentää myös määrätietoisella työllä ja taidolla rakennetun Arabia-brändin alasajo. Vintage-Arabian ja vanhan taideosaston keräily varmasti jatkuu, mutta onko tulevaisuuden massa-Arabiasta enää suomalaiseksi keräilykohteeksi, kun valmistus Suomessa loppuu. Ehkä uuden sukupolven muotoilijoiden ja käsityöläisten on tullut aika napata murenevalta jättiläiseltä vapautuvat jalansijat. Pörssiyhtiön katteet kohdilleen -lähtöinen ”Finnish Design made in Thailand” -konsepti avaa loistavan tilaisuuden vaihtoehdoille eli kotimaassa toimiville pienille työhuoneille, artesaaneille, taiteilijakollektiiveille, keramiikkauuneille, lasihyteille ja kutomoille. Odotan lähiruoan rinnalle lähidesignbuumia. Koska laatu tekee ja takaa nimen (hyvänä esimerkkinä Svenskt Tenn), yritykset kuten VAJA Finland voivat olla tulevaisuuden menestystarinoita, kenties pienimuotoisempia kuin Arabia, mutta silti tulevaisuuden designentusiasteja kutkuttavia ja huutokauppojen ovia kolkuttelevia keräilyunelmia.

9756219_fullscreen 9752457_fullscreen 9756518_fullscreen
9752573_fullscreen 9752691_fullscreen
Bukowskis, designin viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Tapio Wirkkala, Kantarelli, 57.200 € (lähtö 40.000)
2. Timo Sarpaneva, Lasiveistos ”Luna”, 19.900 € (lähtö 18.000)
3. Timo Sarpaneva, Lasiveistos ”Casa di Ammiana”, 18.000 € (lähtö 20.000)
4. Timo Sarpaneva, Lasiveistos ”Chiesa di Ammiana”, 17.000 € (lähtö 18.000)
5. Paavo Tynell, Kattovalaisin, 15.400 € (lähtö 5.000)
Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 127.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 101.800 € (summa ilman huutokauppakuluja)*
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 84.767 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat 67.362 € (summa sisältää huutokauppakulut)

35672-000003_2 35353-000001 35051-000001_1
34734-000005 35578-000022
Hagelstam & Co, designin viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Paavo Tynell, Katovalaisin, 44.000 € (lähtö 30.000)
2. Paavo Tynell, Lattiavalaisin, 26.000 € (lähtö 12.000)
3. Timo Sarpaneva, Taidelasi ”Ilmat”, 24.000 € (lähtö 15.000)
4. Josef Frank, Lipasto ”Flora”, 22.000 € (lähtö 5.000)
5. Birger Kaipiainen, Tarjotin, 4.100€ (lähtö 2.000)
– Hagelstam & Co, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 120.100 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 36.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 29.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat 58.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.com; www.hagelstam.fi

Huutokauppa, Lifestyle, Posliini, Taide, Tapahtumat

Talviurheilua vartoillessa

Kommentoi

surffailemme Helanderin Huutokauppojen nettisivuilla. Viikonloppuna siellä myydään muun muassa nämä talvinostalgiatavarat.
Lauantaina myös Hagelstam & Co. järjestää classic ja modern huutokauppansa, joissa on tarjolla monta kiinnostavaa kohdetta Eero Järnefeltistä ja harvinaisesta Paavo Tynellistä kiinalaiseen posliiniin ja vanhaan lasiin.
Joulumuistoja voi viikonloppuna herätellä myös hyvien makujen ja perinteisten käsitöiden parissa Porvoon ja Malmgårdin kartanon joulumarkkinoilla tai fiilistelemällä Lucian päivää Wanhan ajan joulukodeissa Loviisassa.
6846-1 6862-14
Posliinifguriini: Lladro ja pronssipatinoitu kipsireliefi: Emil Cedercreutz

Design, Huutokauppa, Keramiikka, Keräily, Lasi

Design top5

Kommentoi

Näin sujui kevään arvohuutokauppojen design-myynti

Bukowskis’n ja Hagelstam & Co:n tuloserot näkyvät selvästi ja ja kasvavat tasaisesti ulkomaisen taiteen ja designin alalla. Modernin taiteen huipuissa yritykset kulkevat kutakuinkin rinta rinnan, ja klassisen taiteen saralla Hagelstam & Co. on onnistunut ottamaan takaisin menetettyjä asemiaan. Mitä tulee klassisen tai modernin ulkomaisen taiteen ja designin huippuviisikkoon, Bukowskis kulkee eteenpäin kilpailijaansa vahvempana.

Viimeisen vuoden aikana Bukowskis’n design top5 on kasvanut parinkymmenen tuhannen euron puolivuotisvauhtia. Tahti on nousuvetoinen myös emoyrityksellä Tukholmassa. Designin myynnissä online-huutokaupasta näyttää olevan etua. Bukowskis’n top5 -nimilista oli vaihtelevampi kuin aikoihin. Mukana oli uniikkeja kohteita ja maailmanlaajuisesti kiinnostavia tekijöitä. Huutokilpailuakin käytiin loppuminuuteille saakka kotimaisten ja ulkomaisten ostajien kesken. On ilahduttavaa, että Tynellin ja Aallon hallitsemaan kärkeen saatiin Tapio Wirkkalan puinen veistos, Oiva Toikan Pampulavaasi ja Timo Sarpanevan huikea muranolaistyö Stabat mater. Ykköseksi nousi Birger Kaipiaisen tarjotinpöytää varten valmistettu koristelaatta. Teos oli upea, mutta silti juuri varhaistyön ennätyshinta oli odottamaton ja iloinen yllätys. Kahdenkymmenen tuhannen haamuraja rikkoutui Bukowskis’n listalla yhteensä kolmesti, kun Sarpaneva, Wirkkala ja Kaipiainen asettuivat kärkeen kukin harvinaisella uniikkityöllä.

Hagelstam & Co:n design-kärkiviisikko tahkosi paremman tuloksen kuin minkä yritys saavutti menneenä syksynä, mutta vuoden takaiseen top5:een verrattuna Hagelstam & Co:n tahti on ainakin kalleimpien designobjektien osalta ailahdellut ja jopa hiipunut. Superkohteita ja uniikkeja harvinaisuuksia oli Hagelstm & Co:lla tarjolla Bukowskis’ia vähemmän. Keramiikkavalikoimaa kuten myös top5 -listaa hallitsi useilla mainioilla kohteilla mukana ollut Rut Bryk sekä vanhastaan tutut Paavo Tynell ja Alvar Aalto. Yllätyksiä ei siis Bulevardin suunnalta kuulunut. Lienee vain ajan kysymys, milloin designkaupan rattaat hidastuvat ylipäänsä kaikkialla ilman uusia oivalluksia ja tuoreudellaan houkuttelevia myyntikohteita.

Tänä keväänä Bukowskis veti oivaltavalla sisäänotolla, monipuolisuudella, uniikeilla kohteilla ja erikoisuuksilla pidemmän korren. Pitkällä tähtäimellä Bukowskis saattaa saada yhä lisää etua Tukholman designmarkkinoiden vetovoimasta ja niiden myötä Suomeenkin löytävistä online-asiakkaista. Kun top5 -listojen ero näyttää nyt Bukowskis’n eduksi ja Hagelstam & Co:n tappioksi 65.000 euroa, nähtäväksi jää, uskaltaako Hagelstam & Co luottaa jatkossa vain vasarahuutokauppojen vetovoimaan ja tuottaako online-ratkaisu Bukowskis’lle ensi kaudellakin yhtä meheviä tuloksia.

25200€ 23200€
22700€ 18800€ 12100€
Bukowskis, designin viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Birger Kaipiainen, Keramiikkalaatta/tarjotinlevy, 25.000 € (lähtö 3.000)
2. Tapio Wirkkala, Veistos ”Elefantti”, 23.200 € (lähtö 10.000)
3. Timo Sarpaneva, Lasiveistos ”Stabat mater”, 22.700 € (lähtö 18.000)
4. Oiva Toikka, Pampulavaasi, 18.800€ (lähtö 2.000)
5. Alvar Aalto, Mehiläispesä, 12.100 € (lähtö 8.000)
Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 101.800 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 84.767 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat 67.362 € (summa sisältää huutokauppakulut)
34502-000003 34471-000004
34043-000001 34266-000004 5500€
Hagelstam & Co, designin viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Paavo Tynell, Kattokruunu, 12.000 € (lähtö 6.000)
2. Rut Bryk, Koristelaatta, 8.000 € (lähtö 2.500)
3. Paavo Tynell, Lattiavalaisin,  5.500 € (lähtö 1.500)
4. Alvar Aalto, Lattiavalaisin, 5.500 € (lähtö 4.000)
5. Rut Bryk, Koristereliefi, 5.500€ (lähtö 4.500)
Hagelstam & Co, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 36.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 29.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat 58.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.com; www.hagelstam.fi

Design, Huutokauppa, Koti ja sisustus

Designinvaltikan uudet valtiaat

2 kommenttia

Designvaltikan valtiaat ovat vaihtuneet. Sisustusesineet ovat syrjäyttäneet tavallisimman, vuosien varrella jo tuikitutuiksi tulleen designlasin ja keramiikan. Tässä uusia kuninkaallisia Huutokauppa Helanderilta, lauantaina 7.3. myydyistä kohteista.

81-10895-705658-1
– Paavo Tynell, Pöytävalaisin, malli suunniteltiin 1930-luvun lopulla ja sitä valmistettiin 1940-luvulla messinkikuvulla, rei’itetyllä messinkikuvulla sekä messinkinä, reunasta samppanjanvärisellä opaalilasikuvulla, 3.000 €
– Alvar Aalto, Artek, tarjoiluvaunu 13/100, tasot visakoivua. Vuoden 1993 rajallisesta sarjasta, 1.000 €
– Friedl Holzer-Kjelberg, uurna, klassisismi / art déco, vuodelta 1934, 1.900 €
2686-1392213-435627-1
– Taito Oy, hissimekanismivalaisin, kangasvarjostin, 1.300 €
– Paavo Tynell, leimattu Idman, messinki, opaalilasi ja haapapuusta tehty sälevarjostin. Mataliin huonetiloihin tarkoitettu kattovalaisin kuului jo Taito Oy:n valikoimiin (malli 9056A) sekä yrityksen Yhdysvalloissa markkinoimaan Finlandia House -kokoelmaan (mallinumero 10125), 550 €
– Paavo Tynell, Taito, lattiavalaisin, jalassa nahkapunos, uusittu kangasvarjostin. Tämä malli 9602 kuului Taito Oy:n Yhdysvalloissa markkinoimaan Finlandia House -kokoelmaan mallinumerolla 10504, 3.200 €
3798-62686-1372686-138
– Paavo Tynell, Taito. Yksi niin sanottujen mummolavalaisimien upeimmista yksilöistä. 5-vartinen malli nro 9025, messinki, messinkiverkosta ja -langasta tehdyt lehti- ja kukkakoristeet käsityötä. Kermanvalkoisissa opaalilasikuvuissa kullatut koristeraidat ja hiekkapuhalletut lehdenmuotoiset koristeet. Harmoninen muoto, laadukas käsityö ja aikansa parhaita materiaaleja 1940-luvulta. Onnittelut uudelle omistajalle! 1.900 €
– Paavo Tynell. Tästä lattiavalaisimesta on lyhyessä ajassa tullut markkinoiden halutuimpia klassikkoja. 3.200 €
– Paavo Tynell, Idman. Edellisen kanssa yhteensopivat seinävalaisimet. 2.000 €
5604-185465-18
– Yki Nummi, Orno, akryyli. Kuplat-kattovalaisin syntyi 1950-luvun puolivälissä ja palkittiin Milanon triennalessa kultamitalilla 1957. Malleista suurempi (halk. 40 cm) on Innoluxin uustuotannossa, vaan ei tällaisena retrovihreänä. Tämä oli hyvä hankinta! 120 €.
– Hans-Agne Jakobsson (1919-2009) oli ruotsalainen huonekalu- ja valaisinsuunnittelija. Tiesitkö, että hän toimi myös suomalaisen Werner Westin assistenttina? Tunnelmallista, lämmintä valoa luo ympärilleen tämä messingistä ja meripihkan värisestä lasista tehty kattovalaisin. Jännällä tavalla tyylikäs, hyvä hankinta! 410 €.

Design, Huutokauppa

Design top5

Kommentoi

Näin sujui syksyn arvohuutokauppojen design-myynti

Jos syksyn arvohuutokauppojen tuloksilla mitataan, design kiinnostaa edelleen enemmän kuin perinteinen antiikki. Designin ostajat ovat myös alkaneet tehdä yhä selvemmän eron näyttelyistä ja kansainvälisistä julkaisuista tunnettujen kultajyvien sekä yleisempien, suurina määrinä tuotettujen ja kotimarkkinoille suunnattujen designesineiden, varsinkin ns. käyttömuotoilun, välillä. Uniikki ja harvinainen designesine maksaa huutokaupoissa vähintään yhtä paljon ja usein enemmänkin kuin kuvataide, joten voittajana maaliin selviää se huutokauppatalo, joka onnistuu hankkimaan välitettäväkseen sesongin uniikeimman kokonaisuuden.

Tänä syksyn vaaka kallistui selvin luvuin Iso Roobertinkadulle. Bukowskis’n design top5:n yhteistulos nousi viime keväästä noin 17.500 eurolla, kun taas Hagelstam & Co:n tämän syksyn top5:n kokonaissumma jäi puoleen viime kevään vastaavasta. Oliko syynä Hagelstam & Co:n huutokaupan superkohteiden vähälukuisuus vai profiililtaan omanlaisensa modernin taiteen ja designin niputtaminen osaksi Modern & Classic – uutta ja vanhaa – huutokauppakonseptia? Onnistuiko Bukowskis laajalla, osin ainutkertaisella tarjonnallaan sekä jo vuosien ajan omaksi kokonaisuudekseen hiotulla Modern & Contemporary -konseptillaan houkuttelemaan paikalle enemmän myyjiä ja ostajia? Oma roolinsa saattaa olla myös Bukowskis’n ruotsalaisen emoyhtiön tuomalla synergiaedulla. Länsinaapurissa on jo pitkä kokemus modernin ja nykytaiteen sekä designin kukoistavista markkinoista, mikä näkyy meilläkin huutokauppatalon markkinoinnin visuaalisessa toteutuksessa ja kilpailijoista erottuvassa ilmeessä.

Ilahduttavaa syksyn top5 listalla oli luksushuonekaluja valmistaneen Bomanin yltäminen ykköstilalle Michael Schilkinin koristamalla suomalaista eksotiikkaa edustavalla Safari-baarikaapilla. Ounasteltu, mutta silti hieman yllättävä paalupaikan vaihto tapahtui kuin tapahtuikin Paavo Tynellin ja Alvar Aallon välillä. Tästä syksystä tuli Aallon syksy. Hänen lisäkseen valaisinsuunnittelijoiden kärkeen ylsivät Ilmari Tapiovaara (Hagelstam & Co., Maija Mehiläinen -lattiavalaisin 3.400 €) sekä Lisa Johansson-Pape (Bukowskis, lattiavalaisinpari 10.274 € ja kaksi muuta lattiavalaisinta à 5.871 ja 4.892 €). Jo takuuvarmaksi huutokauppahuipuksi vakiintunut Tynell piti kyllä pintansa listakärjessä, mutta tällä kertaa hän ei enää vallannut lähivuosilta tuttua hallitsevaa asemaa.

Syksyn menestystarinoita olivat valaisimet, huonekalut, lasi ja keramiikka. Designlasin tähtinä olivat tuttujen, toistuvien nimien lisäksi mm. Helena Tynell ja Oiva Toikka. Keramiikan huipulle ylsivät Rut Bryk, Michael Schilkin ja Birger Kaipiainen. Bukowskis’lla nähtiin myös nykykeramiikan parhaimmistoa, Erna Aaltosen taidekeramiikkaa.

Modernin hopean tai korujen menestyssyksyä tästä ei tullut mukiinmenevästä tarjonnasta huolimatta. Molemmat esinekategoriat ovat yleensä olleet huonekaluihin, valaisimiin ja lasiin verrattuna enemmän kotimaisten ostajien varassa, joten signaali on syytä ottaa tosissaan. Kotimainen kysyntä on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta aiempaa vaimeampaa. Ehkä kahden huutokauppatalon tulosten selvä ero kertoo tästäkin: myyjiä ja ennen kaikkea ostajia ei riitä enää yhtä laajalle rintamalle kuin ennen. Samalla kun kilpailu ostajista kiristyy, huippudesignista ja sen myyjistä on tullut yksi huutokauppojen kokonaisliikevaihdon kivijalka. Kisa johtavasta paikasta Suomen designmarkkinoilla on kova, ja sen saavuttaminen voi olla jopa yksi menestyvän huutokauppatalon elinehdoista tilanteessa, jossa venäläiset ostajat ovat rajusti vähentyneet ja kysynnän kasvusuunta näyttää löytyvän juuri modernin ja nykytaiteen sekä designin kentältä.

Siinä missä hopea ja korut tuottivat laihahkon tuloksen, tekstiilitaiteen Grand Old Lady Dora Jung jatkoi Bukowskis’lla ansaittua menestystarinaansa (Näkinkenkä I-IV, myyntihinta kuluineen 10.225 €). Hagelstam & Co. puolestaan yritti vintagen siipien kantavuutta, mutta vintagemuodin mekka näyttää karanneen meiltä Tukholmassa järjestettäviin, valikoimaltaan vertaansa vailla ja yleisöprofiililtaan omaa luokkaansa oleviin muodin ja korujen erikoishuutokauppoihin. Vuoden 1933 Miss Suomen Ester Toivosen hurmaava iltapuku löysi Hagelstam & Co:lla ostajansa (1.550 €), mutta esimerkiksi YSL, Dior, Hermès ja arkisempi Escada jäivät vaatimattomiin hintoihin, kymppeihin, sadan ja kahden välille tai tyystin myymättä. Tämä oli yksi sesongin yllätyksistä. Jos emme laske mukaan Bukowskis Marketin Suomen ja Ruotsin suurimmat kaupungit kattavaa 24h online-huutokauppaa, mielenkiintoisin vintagelaukkujen valikoima ja ostajien innostus siirtyi vuoden 2014 kuluessa ydinkeskustan vanhoista huutokauppataloista Pitkän Sillan toiselle puolelle imagoaan uudistaneelle Huutokauppa Helanderille, osoitteeseen Hämeentie 105.

9243618_object9231321_object9251510_object
Bukowskis, designin viisi kalleinta
(huom! hinnat ilmoitettu kuluineen)
1. Michael Schilkin, Baarikaappi,1954, 20.794 € (lähtö 8.000-10.000)
2. Alvar Aalto, Aalto-maljakko, sininen, 1930-luvun loppu, 19.571 € (lähtö 4.000-6.000)
3. Alvar Aalto, Aalto-maljakko, Rion ruskea, 1930-luvun loppu, 17.736 € (lähtö 4.000-6.000)
4. Paavo Tynell, Seinävalaisimet, 1940-luvun loppu, 15.902 € (lähtö 5.000-7.000)
5. Alvar Aalto, Lattiavalaisin A809, 10.764 € (lähtö 8.000-10.000)
syksyn 2014 viisi kalleinta yhteensä 84.767 € (summa sisältää huutokauppakulut)
(kevään 2014 viisi kalleinta olivat 67.362 €)
9250474_object9243619_object

18629a-000003_133272-00000133119-000001_1-1
Hagelstam & Co, designin viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Gunnel Nyman, Barokki, 8.200 € (lähtö 5.000)
2. Arne Jacobsen, Nojatuoli ”Golden Egg” ja rahi, 2008, 7.200 € (lähtö 2.500)
3. Alvar Aalto, Lattiavalaisin ”Enkelinsiipi”, 5.200 € (lähtö 3.000)
4. Henry Ericsson, Malja, 5.000 € (lähtö 5.000)
5. Ilmari Tapiovaara, Lattiavalaisin ”Maija Mehiläinen, 3.400 € (lähtö 3.000)
syksyn 2014 viisi kalleinta yhteensä 29.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
(kevään 2014 viisi kalleinta olivat 58.500 €)
33091-00000126131a-000001

Design, Huutokauppa, Keräily, Koti ja sisustus, Lasi, Lelut, Matkailu, Retro

Repeän riemusta

Kommentoi

lähes joka kerta selatessani Helanderin huutokauppaluetteloa tai käydessäni huolella kootuissa ajankuvia ja epookkeja esittelevissä näyttelyissä. Minulla on visuaalinen muisti. Materiaalit, muodot, värit ja esineet ovat silmissäni aikakirja. Tavaroiden tarkempi tutkiminen on kuin scifi-elokuvan aikamatka menneisyyteen. Tällä kertaa matka vei 1900-luvun tapahtumien historiaan, kiitos oivalluksia, ahaa-elämyksiä ja arjen historiaa tulvillaan olevan huutokauppakokoelman.
5139-485068-55067-2445150-5
Paavo Tynellin pöytälampun messinkivarjostimessa on samppanjanvärinen opaalilasireuna. Design on vuodelta 1938. 1930-luvulla tästä syntyi myös maskuliinisella sileällä messinkivarjostimella varustettu versio ja 1940-luvulla tähtitaivaan tavoin tuikkivalla taidokkaasti rei’itetyllä messinkivarjostimella viimeistelty herkkä, tyylikkään koristeellinen malli. Loppuhinta oli 1.000 €, opaalilasin halkeama ei menoa haitannut.
Afrikan tähti -peliä on myyty yli 4 miljoonaa kappaletta, siitä kertyy jo nostalgia-arvoa kerrakseen. Oma pelini on puhki kulunut, mutta onneksi laatikosta löytyy vierasvaraksi yksi uusi. Kari Mannerlan 1951 suunnitteleman pelin alkuperäinen versio ’Kadonnut Afrikan Tähti’ myytiin Helanderilla 175 €.
1920-1930-luku hurmaa minut aina uudelleen. Tuon ajan lasiesineiden eksoottiset värit ovat ylellisiä ja kaiverrusten fantasiamaailma on lumoava. Tässä pahellisensuloinen 40-luvun lila ja Erkki Käpin hiontakoristelu vuodelta 1946 Riihimäen Lasin maljakossa. Hinnaksi tuli 190 €.
Heikki Turusen Ornolle suunnitteleman Tupla-kuplan nimi on lystikäs sanaleikki. Kun tämä kattovalaisin sai muotonsa 1969, meneillään oli kilpajuoksu avaruuteen: Sojuz 5, Venera 5, Apollo 9, Apollo 10 ja Apollo 12. Jim Morrison herätti pahennusta ja Woodstock-festivaaleilla tanssivat yhden sortin pilviveikot. Avaruusajan valaisin on kestänyt aikaa Keraplastin tuotannossa nimellä Siluette. Loppuhinta 70 €.
5067-1125067-715067-124
5067-605067-2035067-62
Muovista viis! Aidoista materiaaleista valmistetut matkamuistot ovat keräilijän mannaa. Jokaisella aikakaudella on omat muistonsa ja potentiaaliset keräilykohteensa. Suomalaisesta matkamuistotavarasta hauskoja ovat mm. 1960-luvun ja sitä vanhemmat paikkakuntaviirit, automobiilikerhon kesämatkojen merkit ja Petsamo-tavara. Erä 1930-luvun Suomi-matkamuistotavaraa maksoi tällä kertaa 120 €.
Bakeliitti kuului art déco -tyyliin. Minusta bakeliittiradiot ovat ihania – kuuletko vanhan rahisevan soundin? Oma unelmani on Marianne Brandtin design vuodelta 1931 eli Philips 930A, mutta onhan tämä Telefunken myös aika löytö, vain 40 €.
Moskovan kesäolympialaisten vuodelta 1980 on olemassa mahtavia Lomonosovin posliinitehtaan oheistuotteita, käykääpäs Pietarissa tehtaan museossa tutkimassa. Symppis ja yhä useammin vastaan tuleva keräilykohde on kisojen maskotti Miska-karhu. Tässä Iso-Miska, Pikku-Miska ja kaverit, loppuhinta kaikkineen 65 €.
Kruunupäiden ympärillä se muistotavarakaruselli vasta pyöriikin. Muistitko Victorian ja Danielin häämukit ja muut rensselit? Jos et niin eipä hätiä mitiä, ensi kesänä on tilaisuus saada kaapin pohjalle Carl Philip & Sofia -häähypeä. Britit ovat kuninkaallisten häiden oheistuotteistajina omaa luokkaansa. Tässä erässä oli mukana Charles & Diana sekä pitkän historian viittaa harteillaan kantava Elisabet II ynnä prinssipuolisonsa Philip. Kuninkaallista meininkiä kerrakseen 30 eurolla.
Mitä enemmän muistoja, sitä enemmän suuria tunteita keräilytavaraan liittyy. Sadut liittävät yhteen sukupolvia. Peltilentokoneet ja leikkiavaruusalukset ovat matkanneet lasten käsissä maan ääriin ja mielikuvituksen avaruuteen, loppuhinta 155 €. Bambi- ja Lumikkitarjottimia on satujen pauloissa maalattu vaikka itse, jos valmistavaraa ei ole ollut saatavilla. Tämä erä satutavaraa maksoi 105 €.

Design, Huutokauppa, Keräily, Koti ja sisustus

Valaisinten aatelia messingistä muoviin

Yksi kommentti

9250491_fullsize 9276037_fullsize 9255783_fullsize 9253452_fullsize
Paavo Tynellin messinkivalaisimissa tuikkii messinkirei’itysten tähtitaivas. Tynellin huippuunsa hiottua materiaalintuntemusta ja metallinkäsittelytaitoa voi nyt käydä ihailemassa Bukowskilla syksyn Modern & Contemporary -huutokaupan näytössä Helsingin Iso Robertinkadulla. Harvinaisimmat ja esteettisesti lumoavimmat Tynellit huudetaan yleensä kauas pois maailmalle. Siihen viittaavat myös kiinnistuksen laajuutta heijastelevet lähtöhinnat. Idmanin valmistamalla 1940-luvun pöytävalaisimella lähtö on 2.500-3.000 € ja virtaviivaisella seinävalaisimella 1.600-2.000 €. Tyyliniekan ja kaunosielun litteämmälle lompakolle lohtu löytyy Itsun taidokkaasti toteutetusta kaksihaaraisesta lampetista, joka lähtee 300-400 eurosta.

Kuin sokerina pohjalla tässä valaisinjoukossa on Yki Nummen Ornolle suunnittelema punavalkoinen perspex (akryyli) valaisin. Nummi oli taivutetun levymuovin ja geometristen kappaleiden mestari. Hänen intohimonsa oli värisuunnittelu. Siihen vihjaa myös tämän valaisinmallin värivalikoima: savunharmaa/valkoinen, sini/valkoinen ja puna/valkoinen. Sarjana, joskin kohtuullisen suppeana sarjana, tuotettu kaksivärinen lamppu on kuin polkkaporsas, piparminttu tai Marianne-karkki. Lähtöhinta 400-600 € houkuttelee, ja herkullinen 1950-1960-lukujen design vetää mennen tullen vertoja muovin tyylijättiläiselle Kartellille.

(Myyntihinnat kuluineen olivat syksyn Modern & Contemporary -huutokaupassa Bukowskilla seuraavanlaiset, järjestys vasemmalta oikealle:
– Tynellin messinkinen pöytävalaisin oli odotetusti haluttu ja hinta sen mukainen 5.015 €
– Tynellin kahteen suuntaan valaiseva seinävalaisin on klassikkoainesta sekin 4.892 €
– Itsun messinkilampettissa riittää 342 eurolla tyyliä ja laatua koko rahan edestä
– Hienosti hintansa väärti oli myös Yki Nummen akryylivalaisin 636 €)

Antiikki, Design, Hopea, Huonekalut, Huutokauppa, Keramiikka, Keräily, Posliini, Taide

Hinnat kohdillaan Helanderilla

Kommentoi

Viikonlopun huutokaupassa Helanderilla taiteen, designin ja pientavaran hinnat asettuivat kohdilleen. Vaikka moni alan toimijoista etenee tällä hetkellä siipi maata myöten ja laman varjoja väistellen, Huutokauppa Helanderilla voi sanoa sekä tarjonnan että tuloksen perusteella, että ainakin Helsingin Hämeentiellä myyjiä, ostajia ja tavaraa näyttää riittävän. Mukavaa, että myös esillepanoon on satsattu. Kokonaisuus mahdollistaa sekä antaumuksellisen penkomisen että visuaalisen fiilistelyn, ja esineyhdistelmistä riittää ideoita kotiin saakka.

Hugo Backmanssonin sekatekniikkateos vuodelta 1920 vaihtoi omistajaa 750 eurolla ja öljyvärimaalaus Tangerista myytiin 950 €. Matti Karppasen riistalinnut vuodelta 1909 meni kaupaksi komeasti 1.500 eurolla ja Eero Järnefeltin harvinainen monotypia 850 €.
4601-164868-4
4868-64868-9
Rut Brykin kahden lintureliefin yhteishinnaksi tuli 1.700 € ja Birger Kaipiaisen koristevati löysi sekin tiensä uuteen kotiin onnistuneesti 1.500 eurolla. Paavo Tynellin messinkivalaisin huudettiin 4.000 € ja Wedgwoodin jasperware-kulho 200 €.
4873-34861-1
4883-24754-13
Hopeinen kahvikalusto vuodelta 1938 vaihtoi omistajaa 700 eurolla ja Tillanderin emaloidut kahvipöydän aterimet alkuperäisessä rasiassa 1.400 €. Lapuan liikkeen tunnuksella koristeltu kahvikalusto kilpailtiin 1.300 euroon, Mannerheimin valokuva ja kirje 650 euroon.
4754-944866-4
502520-14848-3
Huonekalujen huonoksi sanottu menekki ei koskenut ainakaan Boknäsin kirjakaappeja, joita oli tarjolla 12 kappaletta. Loppuhinnat olivat 500-700 euroa kaapilta. Ikoni ja kiotakaappi, riisa moskovalaisin hopealeimoin ostettiin 1.200 € ja Royal Copenhagenin sinivalkoinen uurnapari 190 €. Kiinalaisesta antiikista osa jäi myymättä, osa tuotti oikein hyvän tuloksen. Onnistumisiin voi laskea mm. tämän jadesta tehdyn Bi-kiekon 1.500 € sekä pronssitikarin jadeheloin 3.000 €. Taiteen joukossa oli myös ns. old master -maalauksia, joista tämä vanha alankomainen teos, ns. laatukuva eli genremaalaus, vaihtoi omistajaa 1.250 eurolla. 
4839-134741-54754-16
4444-954444-1004868-29

Antiikki, Design, Huutokauppa, Militaria

Tynell, Smith & Wesson

Kommentoi

loistivat Tampereella. Viime vuosien huutokauppakomeetat Paavo Tynell ja militaria porskuttavat edelleen. Tampereen huutokauppakamari Annmari’s vasaroi viime tiistaina Tynellin näyttävän messinkivalaisimen lukemiin 18.500 € (lähtöhinta oli 7.000 €). Smith & Wesson vaihtoi omistajaa 4.100 eurolla (lähtö 4.000).
img_3333_1img_7246
Museovirasto asetti Greta Skogster-Lehtiselle kuuluneen Tynellin valaisimen maastavientikieltoon, mikä tarkoittanee, että harvinaisimman suomalaisen modernin designin jatkuva virta ulkomaille on pantu merkille ja huippuesineiden säilymistä Suomessa pyritään nyt edesauttamaan. Tämä Museoviraston hieno ele ja arvostus modernia muotoilua kohtaan antaa arvokkaan signaalin kotimaisille designkeräilijöille.

Design, Koti ja sisustus, Lifestyle

Kesällä etsitään designia

Kommentoi

Lomakausi on alkanut. Kesän viimeiset kaupunkihuutokaupat on pidetty. Nyt on aika siirtyä maalle, mökille, kotipihoille ja -terasseille. Seuraavat pari kuukautta Suomen antiikkimarkkinat elävät kesäaikaa. Tapahtumia on ympäri maata, ja lomalaisilla on aikaa piipahtaa pihahuutokaupoissa ja kirpputoreilla. Heinäkuun Glorian Antiikin (3.7.2014) kolumnista löydätte minun kesä-Suomen aarrekarttani.
Yksi kesän etsityimmistä esineryhmistä taitaa olla design, ja nyt en tarkoita lasia ja keramiikkaa, vaan tuoleja, valaisimia ja sisustusesineitä. Tässä löytöretkelle vihjeeksi muutamia Huutokauppa Helanderilla kesäkuun huutokaupassa saavutettuja hintoja.
SONY DSCSONY DSCSONY DSC
– Yrjö Kukkapuro on suunnitellut täydellisiä työhuoneen kalusteita, joissa yhdistyvät toiminnallisuus, käyttömukavuus ja visuaalisuus. Keinutuolia on yllättävän vaikea keksiä uudelleen, mutta tämä 1980-luvun kekseliäs versio pilvenmuotoisine jalaksineen toimii, kuten Kukkapuron istuimet aina. Loppuhinta 1.300 €.
– Ilmari Tapiovaara, Crinolette. Somaa tuolia valmistettiin 1960-luvulla vain 4200 kappaletta. Tämän korjatun yksilön loppuhinta oli 450 €. Istuinkorkeus on ikäihmiselle aika matala, mutta tuoli on sievä kuin nuori Brigitte Bardot kellohameessaan.
– Ilmari Tapiovaara, Pirkka-jakkarat, ruokapöytä ja penkit suunniteltiin pieniin aravakoteihin. Mainio käyttökaluste myös pieniin kerrostaloasuntoihin ja mökille. Loppuhinta 1.000 €.
SONY DSC4586-1SONY DSC
– Antti Nurmesniemi. Vuonna 2003 edesmennyt tyylitaituri teki yli 50-vuotisen uran ja painoi kädenjälkensä lukuisiin julkisiin tiloihin. Lokoisa sunnuntaipäivän kotipesä on esimerkiksi divaani/löhöilytuoli nro 001 vuodelta 1967, tietenkin alkuperäisellä Vuokko Nurmesniemen raitakankaalla. Tämä pyörivä nojatuoli maksoi Helanderilla 2.200 €.
– Paavo Tynell, pöytävalaisin, 3.100 €.
– Pekka Perjo, Pohjola-tuoli vuodelta 1965, syntyi nimensä mukaisesti vakuutusyhtiö Pohjolan pääkonttoriin. Tuolin toinen nimi Easy Chair kuvaa osuvasti rentoa istumisasentoa, loppuhinnat kahdelle erikseen myydylle tuolille 2.200 ja 1.500 €.

Design, Huutokauppa, Koti ja sisustus

Design top5

Kommentoi

Näin sujui kevään arvohuutokauppojen design-myynti

Tasatahtia design-rintamalla etenivät tänä keväänä molemmat suuret huutokauppatalot. Suuntaus käy yhä selvemmäksi: moderni taide, nykytaide ja design valtaavat alaa perinteiseltä antiikilta. Klassinen taide sinnittelee kisassa paremmin, mutta sen tulos on äärimmäisen riippuvainen tarjolle tulevien teosten laadusta.

Valaisimet, keramiikka ja lasi valtasivat tuloslistan kärkipaikat, odotetusti. Valaisinten osuus on vain vahvistunut ja keramiikan parhaat palat pärjäävät nekin erinomaisesti. Sen sijaan lasissa ostajat vaativat tutuksi tulleista esineistä poikkeavaa tarjontaa.
Valaisinten suosio kertoo myös käyttökelpoisen sisustusdesignin noususta ohi vitriinitavaran. Kevään nimiä olivat Alvar Aalto, Paavo Tynell ja Lisa Johansson-Pape. Top2 sujui tasatahtia. Sijoilla top3-5 kalleimpien kappaleiden yksikköhinnat olivat tässä hyvin yksilöllisessä, kappalekohtaisesti määräytyvässä lajissa piirun verran korkeampia Bukowskis Modern & Contemporary -huutokaupassa kuin Hagelstam & Co Modern & Design -huutokaupassa, vähennettiinpä ilmoitetuista hinnoista tai lisättiinpä niihin kuluja tai ei.

9017014_fullsize 9017271_fullsize 9016916_fullsize  
Bukowskis, designin viisi kalleinta
(huom! hinnat ilmoitettu kuluineen)
1. Alvar Aalto, Mehiläispesä, 6-jakoinen, 23.240 € (lähtö 4.000-5.000)
2. Birger Kaipiainen, Hedelmäreliefi, 1960-luku, 13.421 € (lähtö 4.000-6.000)
3. Paavo Tynell, Seinävalaisinpari, Taito Oy, 11.742 € (lähtö 3.000-4.000)
4. Lisa Johansson-Pape, Lattiavalaisin, 1940-luvun loppu, 9.785 € (lähtö 2.500-3.000)
5. Alvar Aalto, Savoy, kirkas lasi, vihreä väriverho, Iittala 1940-luku, 9.174 € (lähtö 1.000-1.500)
viisi kalleinta yhteensä 67.362 € (summa sisältää huutokauppakulut))
9027694_fullsize 9017049_fullsize

32182-000001 32210-000063 32388-000002
Hagelstam & Co, designin viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Tapio Wirkkala, Kierre, Iittala 1955, 28.000 € (lähtö 15.000)
2. Rut Bryk, ”Aasi leijonan nahoissa”, 1960-luku, 14.000 € (lähtö 10.000)
3. Paavo Tynell, Kattovalaisin, 1950-luku, 6.000 € (lähtö 3.500)
4. Michael Schilkin, Afrikkalainen nainen, reliefi, 1956, 5.500 € (lähtö 2.000)
5. Paavo Tynell, Pöytävalaisin, 1950-luku, 5.000 € (lähtö 1.000)
viisi kalleinta yhteensä 58.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
32194-000001 6922h-000001