Aihearkisto: Matot, ryijyt ja tekstiilit

Skandinaavinen retro – designin uusi trendi?

Suomalaisen designin hinnat hipovat pilviä. Sarjavalmisteiset designkohteet, samat tutut esineet ja nimet hallitsevat tarjontaa varsinkin huutokaupoissa, kun taas yksittäiskappaleina tuotetut esineet ovat harvinaisuuksia, joista kilpailtaessa suurkeräilijät ja kansainväliset ostajat vievät voiton. Mistä tavallinen kotimainen design-sisustaja voisi löytää uuden sytykkeen keräilyyn?

Syksystä 2016 alkaen tähän päivään saakka olen kysellyt sekä sisustajilta että keräilijöiltä, mitä he etsivät designin maailmasta juuri nyt. Yksi vastaus on toistunut ylitse muiden: kiikariin on osunut ”Pohjoismainen design / Scandinavian design / Scandinavian retro”.

Tarjonta on toistaiseksi ollut kiinnostavinta Bukowskilla ja Huutokauppa Helanderilla. Tositarkoituksella liikkeellä oleva lähtee löytöretkelle kotimaisiin designliikkeisiin ja antiikkitapahtumiin sekä ruotsalaisille antiikki, design, keräily ja curiosa -messuille. Niistä kannattaa hankkia oppaaksi myös aihetta käsitteleviä loistavia kirjoja. Netistäkin kohteita löytyy ja ostaminen on nopeaa, mutta tieto ja valitsemisen taito karttuvat vain oikeita esineitä katsellessa ja tutkiessa.

Pohjoismaisen muotoilun metsästäjien syitä uuteen kiinnostuksen kohteeseen ja tuoreimpiin designhankintoihin ovat olleet:

  • Saavutettavissa olevat hinnat.
  • Moneen kertaan nähdystä tutuista kotimaisista vaihtoehdoista erottuvat kohteet.
  • Esineiden hyvä kunto ja laatu. Ostokset voi useimmiten kantaa suoraan kotiin, ilman korjauskierroksia.
  • Ihanat verhoilukankaat.
  • Runsas tarjonta. Valinnanvaraa ja esineitä löytyy joka lähtöön, kotiin ja makuun.
  • Tyyli on kivasti ja raikkaasti toisenlaista ja uutta, mutta samalla riittävästi tutulta tuntuvaa.
  • Tyyli, materiaalit ja värit sopivat kotimaisten designesineiden seuraan.
  • Hyvä muotoilu ja käytettävyys.
  • Monilla valmistajilla on pitkä ja maineikas historia, ja ruotsin kieltä taitavalle löytyy tietoa lukemattomista kirjoista ja lehdistä.
  • Kun kotimaiset tehtaat siirtävät tuotantoaan ulkomaille, miksei meille kelpaisi muissa Pohjoismaissa muotoiltu ja valmistettu esineistö?

Niin –  miksei?
Tässä muutamia kilpailukykyisiä ehdokkaita ikinuoresta skandinaavisesta retrosta kiinnostuneille.
  

  • Pierre Forsell / Skultuna, Seinälampettipari, 111 €, Huutokauppa Helander
  • Finn Juhl, Nojatuoli, myyty 2.193 €, Huutokauppa Helander
  • Vivianna Torun Bülow-Hübe & Georg Jensen, Kaulakoru ja riipus, myyty 745 €, Bukowskis Stockholm

 

  • Signe Persson-Mellin / Rörstrand, Teekannu, myyty 360 €, Bukowskis Helsinki
  • Barbro Nilsson / AB Märta Måås-Fjetterström, Matto, myyty 2.235 €, Bukowskis Stockholm
  • Kresten Bloch, Royal Copenhagen, myyty 65 €, Huutokauppa Helander

   

  • Kjell Engman / Kosta Boda, myyty 185 €, Huutokauppa Helander
  • Kurt Hvitsjö, Pinnatuolit (ja ruokapöytä), myyty 377 €, Huutokauppa Helander
  • Gunnar Billman-Petersen, pöytävalaisin, myyty 459 €, Huutokauppa Helander

Kuvioita!

Ornamentti on designkeräilyn tuorein trendi.
Makupaloja siitä näet tässä printtikankaiden ja kuviollisten tekstiilien muodossa. Kuvat ovat Tukholman Älvsjön vuoden 2017 Antiikkimessuilta, jossa teemanäyttelynä oli ajankohtainen ”Älskade mönster” (”Rakastetut kuviot”). Mukaan oli otettu myös tekstiilisuunnittelun suomalaisia taitajia.

Marjatta Metsovaaran ”Pritsi” on 1960-luvun geometrista värijuhlaa. Samanlaista värisilmää toivoisin löytyvän myös nykyisestä suomalaisesta printtikankaiden suunnittelusta. Marimekon näyteikkunoissa näkemäni nykykankaiden väriyhdistelmät ovat nimittäin aiheuttaneet välillä hyvinkin vellovia tunteita ja ”sisään en astu” -kaupunkikävelypäätöksiä. Metsovaaran kuoseja painettiin Tampellassa paksulle ja tasokkaalle Lappi-satiinille, joten myös kankaiden laatu kestää aikaa.

Retrovelho Barbara Brennerin kangas ja siitä ommeltu puku ovat kuin kaksi kukkaa. Tällaisissa vetimissä olisit ollut 1960-1970-luvulla chic! Tampellan tukeva puuvillakangas antaa mekolle veistoksellisen muodon. Lilansiniset kuviot elävät kantajansa liikkeiden mukana. Groovy on hieman psykedeelinen, kuin Liisalla Ihmemaassa. Ruotsalainen yleisö ei Brenneriä juurikaan tuntenut, mutta voi sitä ihailevien kommenttien määrää!

Jazz-printti vie ajatukset 1920-1930-lukujen Pariisiin ja Helsingin yöelämään. Eksotiikkaa, monikulttuurisia sointuja, syntiä.

Myyttejä, eksotiikkaa ja klassismia kuohuu Vicke Lindstrandin teatteriesirippu, jonka hän suunnitteli Malmön kaupunginteatteriin vuonna 1944. Naamio muistuttaa teatterin historiasta antiikin Kreikassa. Lyyraa soittaa jumalainen Apollon tai myyttinen Orfeus. Esirippu koostuu seitsemästä osasta, kuin useista eri näytöksistä tai näytelmistä. Kuviot on painettu valkoiselle pohjalle sinisellä ja mustalla. Tarkoin valitun keinosilkkikankaan materiaali laskeutuu pehmeästi ja siinä on kaunis kiilto. Valmistaja, Elsa Gullbergs Textil Ab, aloitti yhteistyön Lindstrandin kanssa vuonna 1936. Malmön esirippu on Ruotsin suurin monumentaalimittakaavaan toteutettu printtikangas. Ensimmäisissä versioissa väriyhdistelmänä kokeiltiin mustaa ja punaista valkoisella pohjalla. Kangasta tehtiin tilaustyönä myös sinisen ja kullan yhdistelmällä.
 
Tämä erään messuosaston rekvisiitaksi ripustetun tekstiilin visuaalinen ilme, kuviointi ja värit näyttävät tämän päivän maailmassa jälleen ajankohtaisilta ja tuoreilta. Kulttuurista vuorovaikutusta ilman kulttuurista appropriaatiota eli silkkaa elämäniloa ilman valta- ja alistussuhdepelejä.

Ruskean ja sinisen, lämpimän ja kylmän harmonia sävyttää sadunomaisen aiheen Göta Trägårdhin ”Legend” -printtikankaassa. Valmistaja Stobo (Tukholman puuvillakehräämö – Stockholms bomullspinerier) 1950-1960. Ritari, kauris, kalat ja tyylitelty versio Tukholman kaupungintalosta ruokkivat mielikuvitusta kukkameren ympäröiminä. Oletko jo tutustunut Trägårdhin muotiluomuksiin, jotka valloittivat yleisöä vuoden 1955 Hälsingborgs- eli H55-näyttelyssä? Niissä mekoissa on istuttu muun muassa nyt uuteen suosioon nousseissa Finn Juhlin ja Arne Jacobsenin tuoleissa.
 
Huonekaluistaan, esimerkiksi Muna, Muurahainen ja Joutsen -tuoleistaan, tuntemamme Arne Jacobsen on ”Keisarinkruunu – Kejsarkrona” -printtikankaan luoja. Valmistaja NK Textilkammare (Nordiska Kompaniet) 1944-1945. Herkkää, keväistä, kukkivaa. Huomaa taitavasti yhdistellyt vihreän ja punaisen eri sävyt. Tässä puutarhassa haluaisin kävellä paljain jaloin aamukasteen aikaan. Jacobsenin raikas kuosi on yksi japanilaisten retrotekstiili-entusiastien suosikeista.

Optista pyöritystä Carl Johan De Geerin ”Rendez-vouz” printtikankaassa (Fontessa 1964, 10-gruppen 1972). Herkullinen kelta-vihreä kuvio saa pään pyörälle kuten nimensä mukainen jälleennäkeminenkin. Vapaaherra De Geer oli monessa mukana. Valokuvaajan, elokuvantekijän, muusikon, kirjailijan, kuvataiteilijan, lavastajan ja tekstiilisuunnittelijan elämä on ollut pyörryttävän vauhdikas. Oletko nähnyt hänen vaimonsa, Marianne Lindberg De Geerin jänisveistoksen nimeltään ”Tutkielma ei-inhimillisistä seksuaalisista odotuksista” (A Study in Unhuman Sexual Expectations, valm. 2006)? Jos et, muista seuraavalla Tukholman-matkalla visiteerata Kungsträdgårdenissa Kaarle XII:n torilla ja katsastaa sinne vuonna 2009 sijoitettu yleisön suosikki, sympaattisen sukupuolineutraali julkinen veistos.

Mid Century Modern Inspiration

Inspiroidu viikonloppuna Huutokauppa Helanderilla Mid Century Modern huutokaupassa. Omat poimintani joukosta ovat tässä:
504574-22 499-40
Virtaviivainen Veikko Nurmesniemi vuosimallia 1967 kohtaa linjakkaan funkiksen. Divaani on verhoiltu Vuokko Nurmesniemen suunnittelemalla raitamarkiisikankaalla. Valmistaja on myös muodista tunnettu Vuokko Oy. (loppuhinnoiksi tulivat yllättävän hyvä 900 € ja kohtuullinen 260 €)
500089-254 1817-34
1950-luvun nostalgia ja kekseliäs kotimaisen valaisinteollisuuden korvikemateriaali eli sälekuitu paiskaavat kättä, kun siro kukkapöytä (tai trendikkäästi keittiöyrttipöytä!) ja Paavo Tynellin pöytävalaisin löytävät toisensa. (loppuhinnoiksi tulivat 145 € ja komea tasaluku 1.000 €)
2686-158 7183-17
Yrjö Kukkapuron pöydän kaaret kutsuvat vierelleen Heikki Turusen akryylivalaisimen. Kukkapuron rakenteellinen ja superkäytännöllinen design suorastaan huutaa lähelleen La Bohemen reheviä muotoja. (loppuhinnoiksi tulivat kukkarolle mukavat 80 € ja 115 €)
7171-51 7236-20
Greta Skogsterin merenalainen fantasia on seilannut Suomen Etelä-Amerikan linjan m/s Atlantalla yli Atlantin. Kotirannat sen mieleen nostaa Suomen luonnosta inspiroitunut ryijy. (loppuhinnoiksi tulivat kansainvälistä hintatasoa vastaava 2.200 € ja kotimaiselle ryijylle tavallinen 120 €)
7325-7 2686-147
Toini Muonan lasitteen ja muodon harmonia sekä Saara Hopean kesäterassia odottava mehuastiasto virittävät ylistyslaulun yksinkertaiselle toimivalle kauneudelle.  (loppuhinnoiksi tulivat Muonan ruukun tasoa vastaava 800 € ja retron trendikkyydestä kertova 300 €)
7375-3 5432-6
Kaksi ikivihreästi ajatonta käyvät kilpasille, kun Arabian kalevalaisittain nimetty Louhi haastaa vieraan maan lippulaivan. Germaanihaastaja kantaa nimeä Finlandia ja on kuin onkin yksi suomalaisen! Tapio Wirkkalan saksalaiselle Thomasille suunnittelemasta seitsemästä posliiniastiastosta. (loppuhinnoiksi tulivat yllättävän edullinen 90 € ja jopa halpa 80 €, nämä nappasi hereillä ollut ja oikean hetken oivaltanut laatutietoinen ostaja)
7336-1 2686-156
Voisiko kotona olla mitään hilpeämpää kuin smurffinsiniset lasikuitupallit pöytineen – tai iloisenpunainen Pastilli à la Eero Aarnio? (värikäs lasikuitu alkaa löytää ystävänsä, loppuhinnoiksi tulivat 160 € ja 850 €)
503510-21 1817-30
ja kaikkihan rakastavat laadukkaista materiaaleista valmistettuja retrovalaisimia. (näistä anonyymeistä mukavuuksista toinen lähti uuteen kotiin pikkurahalla 130 € ja toinenkin molempien valaisinten sisustuksellisuuden huomioon ottaen kohtuullisella summalla 480 €)

Mid Century Modern -kokoelma huutokaupataan Helanderilla sunnuntaina 10.4.
Muut häkellyttävän lukemattomat kohteet päivää aiemmin lauantaina 9.4.
Ne kaikki ja nämä kuvat sivuilla, http://www.helander.com/fi

Designin top5

Näin sujui syksyn arvohuutokauppojen design-myynti

Designin huippu on käynyt huutokaupoissa kapeaksi. Kapeaksi kävivät menneenä syksynä myös Bukowskis’n ja Hagelstam & Co:n designmyyntikärjen väliset erot. Molempien top5 -tulos nousi yhä edelleen viime vuosiin verrattuna, mutta Hagelstam & Co onnistui kirimään umpeen Bukowskis’n aiempaa etumatkaa. Maaliin huutokauppatalot tulivat rinta rinnan Bukowskis’n johtaessa kapean kaulan mitalla top5 -luvuin 120.100 € – 127.500 €

Huutokaupoissa menestyvän muotoilun painopiste on edelleen vahvasti Suomi-designin kultaisissa 1940-1950-luvuissa. Samat nimet tulevat tutuiksi kerta toisensa jälkeen, ja top5 on pääosin maskuliininen. Kaikki loistavat naiset – keraamikot, lasinmuotoilijat, tekstiilitaiteilijat, huonekalusuunnittelijat – vilahtavat kärkisijoilla pikemminkin satunnaisina kävijöinä kuin vakiovieraina. Kertooko tämä jotakin huutokauppoihin valikoitavista esineistä ja muotoilijoista vai siitä, että toisen maailmansodan jälkeinen muotoilun kulta-aika oli herooisuudessaan kovin miehinen? Vai onko syynä se, että esimerkiksi käyttötaiteeksi mielletty tekstiilitaide ei riitä korostamaan keräilijä-omistajansa hyvää makua ja esteettistä silmää siinä määrin kuin varmasti tunnistetut ja tunnustetut taideobjektit, veistokselliset lasiesineet ja uniikit messinkivalaisimet? Siksikö kaikki se mikä kytkeytyy mielikuvissamme sisustukseen ei herätä samaa keräilyhekumaa kuin se, joka voidaan nostaa jalustalle, vitriiniin tai katon korkeuksiin, jota rohkenee koskettaa vain varoen ja jonka ainutkertaisuutta osaamme ylistää yhteen ääneen?

Samaan aikaan Ruotsissa Märta Måås-Fjetterströmin matot kuuluvat designhuutokauppojen korkeimpaan kastiin. Pitäkää varanne tai menetämme kohta kunnian räsymatonkin ideasta länsinaapuriin! Meillä funkismattoja vasaroidaan suunnittelijoita tai kutomoja mainitsematta kuukausihuutokauppojen kellareissa parilla satasella, ja Uhra Beata Simberg-Ehrströmin upeimmat ryijyt ovat arvohuutokaupoissa satunnaisia kunniavieraita. Suomalaisen designin monipuolisesta historiasta huolimatta yhteen huutokauppaan ilmestyy yhtaikaa yllättävän harvoja tekijänimiä: huonekaluja edustaa Aalto, valaisimia Aalto, Tynell ja Johansson-Pape, lasia Wirkkala ja Sarpaneva Nymanin, Franckin, Toikan ja Okkolinin säestämänä. Jopa Tynell, Still ja Hopea ovat mukana harvakseltaan. Keramiikasta löytyy Kaipiainen ja Bryk, ehkä myös Schilkin ja Salmenhaara sekä muutama Holzer-Kjellberg ja Muona. Onko syy myyntiin tarjottavan esineistön suppeudessa vai vastaanottajan kiinnostuksen, innostuksen ja designintohimon puutteessa? Miksi designliikkeistä tai Helanderin ja Annmari’s kaltaisista huutokauppamaailman haastajista löytyy nykyisin laveampi valikoima ja variaatioiden runsaus kuin arvohuutokaupoista? Keskittyvätkö vanhat huutokauppatalot mieluummin tuttuihin ja helppoihin, varmasti ja vakaasti tuottaviin kohteisiin?

Asiansa osaavan intendentti Maria Ekman-Kolarin ansiona pidän sitä, että Hagelstam & Co:n keramiikkavalikoimassa nähtiin tulosvarman Kaipiainen, Bryk ja Salmenhaara -kolmikon rinnalla Marita Lybeck, Annikki Hovisaari ja Kati Tuominen-Niittylä. Kauden sensaatio oli Josef Frankin Flora-lipaston putkahtaminen myyntiin Suomessa. Niin harvinaisia Svenskt Tennin esineet meillä ovat. Lähtöhinta 5.000 € oli minimaalinen. Loppuhinta 22.000 € seurasi hyvää pohjoismaisten huutokauppatasoa. Svensk Tenn on ruotsalaisen designin kruununjalokivi. Brändin esimerkillistä vaalimista ja tinkimätöntä tasoa jo vuodesta 1924 kannattaa käydä ihailemassa jokaisella Tukholman-visiitillä Strandvägen 5:ssä.

Bukowskis’lla huutokaupattavaksi oli oivalettu napata Ritva Puotilan ryijyjä, Mirjam Salmisen koruja, Markku Salon lasia, Eero Saarisen huonekaluja sekä Helanderin huutokaupoissa huikean nousunsa aloittaneen Carl Gustaf Hiort af Ornäsin nojatuoleja eli kohteita, joita Hagelstam & Co:lla ohjautuu edelleen naputeltaviksi Tehtaankadun kuukausihuutokauppoihin. Yritykset laventaa designhuutokauppojen valikoimaa 1980-luvulle ja uusiin esineryhmiin saattavat silti olla jo myöhäisiä, sillä esimerkiksi Ruotsissa modernien huutokauppojen painopiste on hyvän aikaa hivuttautunut lasista ja keramiikasta huonekaluihin ja kuvataiteeseen. Enteileekö tämä sitä, että suurimpia rahoja liikuttelevat designlasin ja -keramiikan ostajat ja heidän välittäjänsä alkavat olla kylläisiä – tai kyllästyneitä? Onko jo kymmeniä vuosia kestänyt takuuvarmana pidetty design-hype tulossa yhden tiensä päähän?

Syksyn top5 -kärjestä päätellen tuttu ja näyttelyistä tunnettu esine ei enää riitä jälleenmyyntimenestykseen. Yltääkseen kansainväliseen imuun designin täytyy olla uniikkia, näyttävää, taidon ja teknisen osaamisen yhteistyötä, erityistä ja erottuvaa. Hyvänä esimerkkinä Bukowskis’n top5:ssä kolme sijaa valloittaneet Timo Sarpanevan ja Studio Pino Signoretton yhteistyönä syntyneet lasiveistokset tai Hagelstam & Co:n top5 ykkönen Paavo Tynellin kattovalaisin. Siinä suunnittelijan piirtämään messinkirunkoon on custom made -periaatteella liitetty juuri tiettyä kohdetta varten valitut koristeet ja lasikuupat. Elokuvateatteriin tehdyn valaisimen kruunaavat siniset opaalilasivarjostimet, joiden väri kuluu Kauklahden Lasitehtaalla valmistetuista sävyistä harvinaisimpiin.

Uniikkeja rariteetteja halajavan ostajakunnan lisäksi huutokauppojen pitkään nauttiman design-hypen tulevaisuudennäkymiä heikentää myös määrätietoisella työllä ja taidolla rakennetun Arabia-brändin alasajo. Vintage-Arabian ja vanhan taideosaston keräily varmasti jatkuu, mutta onko tulevaisuuden massa-Arabiasta enää suomalaiseksi keräilykohteeksi, kun valmistus Suomessa loppuu. Ehkä uuden sukupolven muotoilijoiden ja käsityöläisten on tullut aika napata murenevalta jättiläiseltä vapautuvat jalansijat. Pörssiyhtiön katteet kohdilleen -lähtöinen ”Finnish Design made in Thailand” -konsepti avaa loistavan tilaisuuden vaihtoehdoille eli kotimaassa toimiville pienille työhuoneille, artesaaneille, taiteilijakollektiiveille, keramiikkauuneille, lasihyteille ja kutomoille. Odotan lähiruoan rinnalle lähidesignbuumia. Koska laatu tekee ja takaa nimen (hyvänä esimerkkinä Svenskt Tenn), yritykset kuten VAJA Finland voivat olla tulevaisuuden menestystarinoita, kenties pienimuotoisempia kuin Arabia, mutta silti tulevaisuuden designentusiasteja kutkuttavia ja huutokauppojen ovia kolkuttelevia keräilyunelmia.

9756219_fullscreen 9752457_fullscreen 9756518_fullscreen
9752573_fullscreen 9752691_fullscreen
Bukowskis, designin viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Tapio Wirkkala, Kantarelli, 57.200 € (lähtö 40.000)
2. Timo Sarpaneva, Lasiveistos ”Luna”, 19.900 € (lähtö 18.000)
3. Timo Sarpaneva, Lasiveistos ”Casa di Ammiana”, 18.000 € (lähtö 20.000)
4. Timo Sarpaneva, Lasiveistos ”Chiesa di Ammiana”, 17.000 € (lähtö 18.000)
5. Paavo Tynell, Kattovalaisin, 15.400 € (lähtö 5.000)
Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 127.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 101.800 € (summa ilman huutokauppakuluja)*
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 84.767 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat 67.362 € (summa sisältää huutokauppakulut)

35672-000003_2 35353-000001 35051-000001_1
34734-000005 35578-000022
Hagelstam & Co, designin viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Paavo Tynell, Katovalaisin, 44.000 € (lähtö 30.000)
2. Paavo Tynell, Lattiavalaisin, 26.000 € (lähtö 12.000)
3. Timo Sarpaneva, Taidelasi ”Ilmat”, 24.000 € (lähtö 15.000)
4. Josef Frank, Lipasto ”Flora”, 22.000 € (lähtö 5.000)
5. Birger Kaipiainen, Tarjotin, 4.100€ (lähtö 2.000)
– Hagelstam & Co, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 120.100 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 36.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 29.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat 58.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.comwww.hagelstam.fi

Helanderin joulukuu

Ennen hyvin ansaittua joululomaa Huutokauppa Helanderilla myytiin mm. nämä mainiot kohteet:
2716-289 6755-2
Astu itämaiseen paratiisiin, paina jalkasi orientin puutarhoihin: Isfahan, 1.800 € ja Kirman, 160 €
6764-39 6912-2
Nukkeja pienille ja isoille tytöille: Barbie 1966, 40 € & Kirsti Ilvessalo 1946, 210 €
73-230 6900-5
Villeä ja Volgaa odotellessa käväisemme keisarillisella Venäjällä: The Costume of the Empire of Russia, London 1811, 700 € & Pyhän Stanislawin ritarikunta 3. luokka, 1.250 €
6673-25 291-49
Karjalasta kajahtaa: Terijokilyhty 150 € & Ilmatorjuntaviiri, 50 €
6838-13 6764-74
Peilejä toisesta ja tästä maailmasta: Jumalanäiti Kazanskaja 12.000 € & pöytäpeili Taidetakomo Hakkarainen, 165 €
6895-2 6764-18
Ilmeikäs ilves ja joulukaupungin joki: Michael Schilkin, 1950-luku, 3.000 € & Aurajoki, Ali Munsterhjelm, 1.400 €
6764-19 6764-113
Kultasateesta kukkasateeseen: Oskari Paatela, Danae, 700 €. Tällä kertaa Zeus, myös ovelana naistenmiehenä kunnostautunut kreikkalainen jumala, saapuu kuninkaantyttären luo kultasateena; kohtaamisen tuloksena syntyy myyttinen sankari Perseus. Ragnar Ungern, 700 €
6737-62 6511-21
Eksoottista: Hedelmämalja, Shanghai 1900-luvun alku, 650 € & Lohikärmetuoppi, 1.400 €
3412-40 5955-2
Viattomuuden ja vallattomuuden aika: Kynttilänjalkapari 35 € & Kondomimuotti, Arabia, 125 €

kuvat: Huutokauppa Helander nettiluettelo joulukuu 2015

Paritanssia Helanderilla

3774-153 4438-161
5357-1 3738-13
80-91 5626-35
4438-141 5949-10
2213-50 5771-7
3423-21 3423-20
Poimin Huutokauppa Helanderin tulevasta toukokuun huutokaupasta (16.5.-17.5.) muutamia esineitä pareittain.
– Kuriositeettipari: venäläinen ruokalista keisarillisin monogrammein 1883 ja metalliprässi.
– Arabian art déco -pari: Figuriini Lepäävä nainen (sama naishahmo löytyy myös Arabian figuriinista Istuva nainen ja Greta-Lisa Jäderholm-Snellmanin kahviastiasto hopearaita.
– Sininen pari: Japanilainen puupiirros ja Oiva Toikan kahviastiasto, Rörstrand
– Punainen pari: Yrjö Kukkapuron pöytä ja Eeva Lausteen ryijy ”Kaskenpoltto”, kutomo Sylvi Salonen.
– Retropari: Lattiavalaisin, rottinkipunosvarsi, (kuvan perusteella sanoisin, että varjostin on tehty  haapasäleistä) ja tarjoilupöytä.
– Kukkopari: Oiva Toikan Kukko, 1998 ja Juhlakukko, 1997.

Suomidesign Tukholmassa

9513699_fullsize  9500440_fullsize 9527056_fullsize
”Esineet ovat kautta historian seuranneet rahaa,” tämän kommentin olen kuullut useita kertoja eripuolilla Eurooppaa antiikin ja designin parissa toimivilta: ”Ne, joilla on ostohalua ja -kykyä, ohjaavat esineiden – eritoten luksus- ja keräilyesineiden – globaaleja virtoja”. Juuri nyt Suomen antiikki- ja taidemarkkinat elävät etsikkoaikaa. Kysyntä ontuu. Kotimainen kysyntähuippu on taiteen ja antiikin osalta taittunut. Venäläiset ovat vähentyneet eikä nousevien talouksien kiinalaisille saatikka intialaisille ole tarjota riittävää määrää ja laatua. Entisten hittikohteiden varaan ei voi rakentaa eikä edes perinteinen vasarahuutokauppa vedä väenpaljoutta Helsingin keskustan arvohuutokauppoihin. 9513710_fullsize
Suomessa arvohuutokaupat ovatkin menettäneet 1980-1990-luvuilla kahmaisemansa antiikkikaupan puolimonopolin samassa tahdissa, kun keräily on valloittanut yhä laajemmat kansanjoukot ja vanhasta tavarasta on tullut kaikkien harrastus. Ne jotka etsivät eksklusiivisuutta, löytävät arvotavaransa yhä useammin muilta markkinoilta, etenkin Ruotsista.

Omassa tuttavapiirissäni 50-70% ostoksista näyttää tulevan jo länsinaapurista: Bukowskilta, Bukowskis Marketista, Auktionsverketistä, Uppsala Auktionskammaresta. Syyksi on vastattu mm. seuraavaa: ”laajempi valikoima, parempi laatu, kiinnostavampi tarjonta, rohkeammat kohteet, ostamisen helppous, ulkomailta tehtyyn hankintaan liittyvä ainutkertaisuuden viehätys, eiväthän ukkoutuneet suomalaiset huutokaupat tajua mitään gay-glamourista”.
Taiteelle omistautuneet keräilijätuttuni listaavat taiteilijasuosikkejaan ja hakevat teoksensa taiteilijoilta itseltään, taidekoulujen lopputyönäyttelyistä ja gallerioista. Jokamiehen keräilytavara houkuttaa retron ja vintagen ystävät kirppu- ja rompetoreille. Osa heistä täyttää vielä saleja tavaran massamyyntipaikoiksi muuttuneissa Etelä-Helsingin huutokauppakamareissa. Yhä useampi on huomannut, että maakuntaostajien suosimat huutokauppahuoneet pääkaupungin laitamilla, Tampereella tai tv:stä tutulla Uuraisilla vasta vetävätkin väkeä ja vekottimia puoleensa niin, että hienon, hauskan ja omaperäisen löydön tekeminen ynnä unohtumaton huutokaupparetki muistuttavat sitä kultaista aikaa, josta 1980-1990-lukujen huutokauppoja kaihoavat konkarit kertovat.

9485725_fullsize 9489141_fullsize
Monen huutokaupan liikevaihtoa ylläpitävät erikoiskohteet kuten militaria, numismatiikka ja filatelia pysyttelevät sentään vielä kotimaan markkinoilla ja niihin erikoistuneiden yritysten listoilla. Sen sijaan suomalainen design näyttää jo hakevan laajempaa kohdeyleisöä ja trendikkäitä sisustajia Suomea suuremmilta vesiltä ja lähimetropoleista. Tähän saakka designkauppiaat ovat olleet kotimaisten huutokauppojen lisäksi lähes ainoa linkki suomalaisen markkinoiden ja ulkomaisten ostajien välillä. Välikäsien kautta kulkeneita suomalaisista huutokaupoista tuttuja kohteita on näkynyt myynnissä Lontoosta New Yorkiin.
Entä nyt? Onko design ottamassa siivet alleen? Heittääkö se täkynsä suoraan suurempiin lammikoihin käyttämällä ponnistuslautana Tukholmaa, kaupunkia, joka jo hamassa nuoruudessani tuntui aina olevan askeleen edellä. Kaupankäynnillä mitaten se kuhisee yhä 24/7 kuin muurahaispesä siinä, missä meidän pääkaupunkimme kaupallinen keskusta tuntuu heräävän Ruususen unestaan vain muutamaksi arkipäiväntunniksi ja ohikiitäväksi lauantai-iltapäiväksi.
9513631_fullsize 9476176_fullsize
Nyt, kun Suomen Bukowskis on siirtynyt kokonaan online-huutokauppojen aikaan, maantieteellinen raja myyntipaikkojen välillä pyyhkiytyi entisestäänkin näkyvistä. Silta Helsingistä Tukholmaan on Bukowskin kautta nopea ja lyhyt. Tukholman Bukowskis Contemporary & Design tarjosikin tänä keväänä hienon valikoiman suomalaista designia ja kutkuttavan koosteen pohjoismaista ja ulkomaista post-1945 sekä nykytaidetta.

Alvar Aallon tarjoilupöytä turkoosinvihrein keramiikkalaatoin myytiin 50.000 SEK (noin 5.400 €) ja kirjahylly 48.000 SEK (noin 5.200 €). Molemmat on valmistettu uniikkeina sarjoina Artekin Hedemoran tehtaalla Ruotsissa ja niiden houkuttelevuuden kruunasi huutokauppaluettelossa seikkaperäisesti selvitetty provenienssi Ernst Sundhin piirustuskonttori Avestassa. Kuusijakoinen valkoinen Mehiläispesä myytiin 60.000 SEK (noin 6.500 €).

Björn Weckströmin uniikki pronssiveistos akryylialustalla vuodelta 1971 on hyvä esimerkki kohteesta, jolle Suomessa olisi tarjolla vain rajalliset markkinat. Formaatti eli veistos, moderni muoto, pronssi/akryyli -materiaaliyhdistelmä ja moniselitteinen, jopa surrealistinen ei-esittävyys eivät ole houkuttimia meillä, mutta ovat lumonneet länsinaapurissa uusia tuulia nuuhkivaa taidemakua jo kymmeniä vuosia. Loppuhinta 8.000 SEK (noin 860 €).

Oiva Toikan Kiikkuri, taiteilijan ensimmäinen suuri erityistä teknistä osaamista vaatinut lintu 26.000 SEK (noin 2.800 €). Ritva Puotilan ryijymatto ”Loitsu” sai osakseen erityistä huomiota muun muassa Bukowskin asiakkailleen suuntaamissa joukko e-maileissa. Loppuhinta 15.000 SEK (noin 1.620 €) viestittää, että tekstiileille löytyy kyllä kysyntää ja markkinointikanavia meidän rajojemme ulkopuolella, jos kotimaisena vaihtoehtona on myydä ryijyistä parhaat muutaman satasen lähtöhinnoilla. Birger Kaipiaisen ihana varhainen uniikki ”paratiisilautanen”, jonka pohjassa oli SOK:n hopeinen lahjaplaketti, 38.000 € (noin 4.100 €)) ja fantastinen perhosfantasia 200.000 SEK (noin 21.500 €).

Tahdon tassutella

sammalella, varvikossa, heinikossa, hietamaalla. Astella pitkospuilla, kahlata kaislikossa. Katsella huurteista heinikkoa, rahkasammalta riitteen alla. Kuunnella puron solinaa, jään alle virtaavaa vettä. Koskettaa kiven pintaa, kallion jäkäläpukua.
Hyvää alkanutta vuotta! Antoisia kävelyretkiä, hienoja hiihtosäitä ja riemukkaita laskiaismäkiä odotellessa. Näihin ajatuksiin inspiroi Haikkoon luonto ja Uhra Beata Simberg-Ehrströmin ryijy, joka sopisi tassuttelijalle matoksi.608_52
(Myyty Hagelstam & Co:n joulukuun 2014 huutokaupassa hintaan 1.450 €)

Antiikin top5

Näin sujui syksyn arvohuutokauppojen antiikki-, keräily- ja arvoesineiden myynti

Samansuuntaiset tulokset erilaisilla esinekategorioilla toteutuivat syksyn arvohuutokaupoissa Iso Roobertinkadulla ja Bulevardilla. Bukowskis top5:n muodostivat Fabergé, antiikkihuonekalut ja käsinsolmitut antiikkimatot. Hagelstam & Co:n top5 koostui hopeasta ja militariasta. Siinä missä militaria on viime vuosina ollut yksi Hagelstam & Co:n erikoisaloista ja liikevaihdon peruspilareista, Bukowskis’lla sotilasantiikin tarjonta on ollut niukempaa, tänä syksynä militaria ei sisältynyt lainkaan yrityksen valikoimaan.

Hopean parissa yritykset ovat olleet tasaväkisempiä. Bukowskis’lla top5:n ”bubbling under” -listalla on useita 4.000-5.000 euron välille yltäneitä kotimaisia ja ulkomaisia hopeaesineitä. Sokeripaloina mainittakoon suomalaisen Viipurissa ja Helsingissä toimineen Fredrik Dammertin karoliinisen ajan barokkipikari ja Carl Anton Carlborgin turkulainen empireajan kahvikannu (molemmista maksettiin kuluineen à 4.892 €) sekä ranskalainen uusklassistinen tarjoilukulhopari (kuluineen 5.504 €). Vanhin Bukowskis’lla huutokaupattu hopeaesine oli suomalaisilla antiikkimarkkinoilla huikean iäkäs, renessanssiajalta Keski-Euroopasta (kuluineen 2.446 €). Eniten sydäntä lämmitti porvoolaiseen yksityiskokoelmaan huudettu harvinaisuus, Conrad Hansonin Porvoossa 1600-luvulla valmistama barokkipikari (kuluineen 3.119 €). Hagelstamilla top5:n ”bubbling under” hopeita olivat ruotsalainen barokkituoppi (ilman kuluja 7.000 €) ja Anders Nevalaisen emalikousa (ilman kuluja 7.000 €). Kousan pohjaan kaiverrettu ristausnumero harmitti, sillä se jäi osittain myöhemmin lyödyn neuvostoliittolaisen leimasarjan alle. Selvästi luettava ristausnumero olisi ollut keräilijälle kultaakin kalliimpi siksi, että sen perusteella esineen alkuperän olisi pystynyt vahvistamaan juuri kyseisen suomalaismestarin työhuoneelle.

Venäläisten kohteiden kauppa kävi mukiinmenevästi, joskin kohtuullisest. Esimerkiksi hopeariisalla varustetuista ikoneista kallein myytiin Hagelstam & Co:lla 7.000 (hinta ilman kuluja) ja Bukowskis’lla 5.871 eurolla (hinta kuluineen). Itäostajat ovat kuitenkin hankinnoissaan yhä tarkempia, eikä menneiden vuosien kuumalla ostoryntäyksellä enää hehkuttaa. Kohteita oli hopeaa lukuun ottamatta tarjolla aiempaa niukemmin. Koruja ja militariaa jäi myymättä, ja monet hinnat olivat huippuvuosiin verrattuna kohtuullisia. Suurimpia pettymyksiä oli 60.000-80.000 euroon arvioidun keisarinna Maria Fjodorovnan muistokorun jääminen myymättä Bukowskis’lla. Kansainvälinen harvinaisuus oli korutyyppinä vaativa, vainajalta peräisin olevine hiuskiehkuroineen enemmän museaalinen. Ehkä juuri siksi se ei hienosta taustastaan huolimatta innostanut yksityisiä ostajia. Vastaavalle korulle olisi ehkä Fabergén valmistamana käynyt yksityisten keräilijöiden ansiosta aivan toisin?

Huonekalut ja antiikkiesineet ovat perinteisesti olleet huutokauppaan myyntiin saatujen kuolin- ja muuttopesien irtaimiston määrän ja tason mittari. Niin kutsutun muun antiikin lukumäärällä mitattuna molemmat huutokauppatalot olivat tänä syksynä tasaväkisiä. Huonekalujen, mattojen, posliinin ja hopean valikoima vihjasi kuitenkin, että Bukowskis’n oli onnistunut saamaan enemmän irtaimistoa suomalaisista, todennäköisesti myös ruotsalaisista (mahdollisesti suomalaistaustaisista) kodeista. Hagelstam & Co oli puolestaan poiminut myyntiin kirjoja ja valokuvia, kenties taannoin huutokaupatusta Kalevi Tuorilan kokoelmasta, joka sisälsi pääosin Helsinki-aiheisia keräilykohteita. Monia luettelossa omega-kirjaimella merkittyjä hopeaesineitä oli puolestaan tullut Hagelstam & Co:lle myyntiin Euroopan unionin ulkopuolelta – Venäjältä tai USA:sta? Näiden esineiden kohdalla kilpailua saattoi hillitä se, että ostaja joutuu maahantuojan ominaisuudessa huolehtimaan niin asiaankuuluvista alv-maksuista kuin verotukseen liittyvien asioiden selvittämisestä ja mahdollisista verovelvoitteista.

Hagelstam säilytti käsissään militarian valtikan ja menestyi hyvin venäläisten hopeaesineiden myynnissä. Bukowskis puolestaan onnistui kilpailijaansa paremmin huonekalujen ja mattojen valikoimalla ja myyntituloksella, mahdollisesti kansainvälisten, ruotsalaisten ja keskieurooppalaisten, ostajien ja myyjien ansiosta. Siinä missä kotimainen yleisö näyttää keskittyvän designiin ja venäläiset ostajat hopeaan ja militariaan, kansainvälistä asiakaskuntaa sekä harvalukuisia suomalaisia antiikin keräilijä-connoisseureja kiinnostaa myös arvoantiikki. Tämä oli mielestäni sesongin paras uutinen ja tervetullut signaali antiikkimarkkinoille, joilla laadukkaat huonekalut ja huipputasoiset käsinsolmitut matot ovat jo pidemmän aikaa jääneet helpommin rahassa mitattavien arvometallien ja rajallisen kohderyhmän varassa lepäävän militariahuuman varjoon.

9304659_fullsize9307729_fullsize
Bukowskis, antiikki-, keräily- ja arvoesineiden viisi kalleinta
(huom! hinnat ilmoitettu kuluineen)
1. Savukerasia, Fabergé, Henrik Wigström, 19.571 € (lähtö 16.000-18.000)
2. Sohvakalusto, Benoït Grivet, Ranska 1700-luku, 9.785 € (lähtö 8.000-10.000)
3. Peili, Samuel Bomansson, Tukholma 1700-luku, 5.259 € (lähtö 2.500-3.000)
4. Matto, Heris, antiikki, 5.626 € (lähtö 3.000-4.000)
5. Bergère-tuolipari, Ranska 1700-luku, 5.015 € (lähtö 2.000-3.000)
syksyn 2014 viisi kalleinta yhteensä 45.256 € (summa sisältää huutokauppakulut)
(kevään 2014 viisi kalleinta olivat 77.304)
9306070_fullsize9306257_fullsize9304397_fullsize

32747-00000117952h-00000833090-000007
Hagelstam & Co, antiikki-, keräily- ja arvoesineiden viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokaupakulut)
1. Laivastoupseerin univormu, Venäjä, 12.000 € (lähtö 5.000)
2. Kousa, Fabergé, Moskova, 12.000 € (lähtö 15.000)
3. Kuppi, kultaa, Venäjä, 10.000 € (lähtö 4.000)
4. Laivastoupseerin miekka, Venäjä 1855-1914, 9.000 € (lähtö 8.000)
5. Tazza, Venäjä 1873, 8.500 € (lähtö 4.000)
syksyn 2014 viisi kalleinta yhteensä 51.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
(kevään 2014 viisi kalleinta olivat 75.000 €)
31845-000001_1_110476h-000021

Lopuksi yhteenlaskettu tulos viiden esinekategorian viidestä kalleimmasta kohteesta syksyn 2014 arvohuutokaupoissa eli 5 x top5 (moderni- ja nykytaide, klassinen taide, ulkomainen taide, design sekä antiikki-, keräily- ja arvoesineet) =
Bukowskis, viiden kategorian viisi kalleinta syksyllä 2014 yhteensä 625.260,- €
(huom! osassa hinnoista ovat mukana kulut). Vastaava luku keväällä 2014 oli 783.119,- €
Hagelstam & Co, viiden kategorian viisi kalleinta syksyllä 2014 yhteensä 396.800 €
(huom! hintoihin ei ole lisätty kuluja) Vastaava luku keväällä 2014 oli 369.200,- €