Aihearkisto: Design

Top Tables

Nyt kokoonnutaan yhteen – katse pöytiin!
Tämä Top Tables -valikoima tarjoaa pöytäesimerkkejä 1900-luvun kestävästä designista, joka sopii nykykodin tarpeisiin niin muotoilultaan kuin toimivuudeltaan. Materiaaleissa toteutuu kestävä kehitys: puu säilyy hyvin hoidettuna ihmisiän ja jatkaa elämäänsä seuraavaan sukupolveen. Unohda muovit, puristetut huonekalulevyt ja supersaastuttavilla rahtikonttilaivoilla merten takaa tuodut esineet. Katso, miten saat rahoillesi vastinetta ilman nettikaupan alennusprosentteja.

Ompelupöytä on kätevä säilytys- ja sivupöytä.

  • Tanskalainen ompelupöytä on mahonkia ja tiikkiä. Monikäyttöisyyttä esimerkiksi keittiössä tai ruokailutilassa tuovat siirtämistä helpottavat pyörät, myyty Annmari’s, Tampere 200 €

  • Hans J. Wegner on tanskalasisen huonekaludesignin suuria nimiä ja maailmanlaajuisesti tunnettu ”täydellisten tuolien” suunnittelija. Wegnerin ompelupöytä AT-33 on 1950-luvulta. Materiaali on täyspuuta, tiikkiä. Laskupintaa lisäävät ylös nostettavat sivuklahvit. Ne tekevät pikkupöydästä loistavan apulaisen keittiöön, ruokailutilaan tai lastenhuoneeseen. Vetolaatikossa on tilanjakajat vaikkapa pikkutavaroita, aterimia, tee- tai maustepurkkeja tai legoja varten. Rottinkikori on upotettu ulosvedettävään levyyn ja siihen mahtuu party-mix pusseja tai pehmoleluperhe kokonaiselle juhla- tai leikkikaveriseurueelle. Myyty Huutokauppa Helanderilla 363€

Selkeä muoto ja käytännölliset ratkaisut tekevät sohvapöydästä ajattomasti toimivan.

  • Lea Nevanlinnan sohvapöytä ”Vari” on mahonkia. Massiivipuinen runko ja pöytälevy voidaan irrottaa toisistaan, joten periaatteessa tähän voi yhdistää vaikka lasikannen, tietysti alkuperäistä poisheittämättä! Lasikantista ”Varia” saa myös uustuotantona. Sen sijaan alkuperäisiä versioita on tehty 1950-luvulla vain pieni koesarja. Orgaaninen muoto tekee rungosta siron, ja pyörä pöytälevy kokoaa ystävät yhteen. Myyty Huutokauppa Helanderilla 411 €

  • Aavistus japanilaisuutta on ruotsalaisen Alberts Möblerin valmistaman sohvapöydän kannen kaartuvissa ääriviivoissa ja alaspäin kapenevassa jalkarakenteessa. Lehtihyllyssä on ilmava ja kevyt punosrakenne. Sen päälle voi sujauttaa olohuoneessa juoksentelevien taaperoiden askeleilta turvaan lehdet, kirjat, läppärin, kännykän ja padin. Materiaali on tiikkiä, ja tunnelma ehtaa 1960-luvun retroa. Myyntihinta Huutokauppa Helanderilla, 197 €, tarjosi vastinetta koko rahalle.

Olof Ottelinin sohvapöytä on 1960-luvun muodin mukaisesti lämminäsvyistä puuta. Ulospäin taipuvat jalat tuovat rakenteeseen ilmavuutta ja keventävät tummaa materiaalia. Myyntihinta Huutokauppa Helanderilla, 161 €, ei päätä huimaa.

Alvar Aallon Aurinkokaluston pöydät ovat terassikalusteista sympaattisimpia. Varaudu ensi kesään Aallon ”Auringonkukalla”, ja aurinko paistaa aamukahvikuppiisi varmasti. Myyty Huutokauppa Helanderilla 905 €.

Skandinaavinen retro – designin uusi trendi?

Suomalaisen designin hinnat hipovat pilviä. Sarjavalmisteiset designkohteet, samat tutut esineet ja nimet hallitsevat tarjontaa varsinkin huutokaupoissa, kun taas yksittäiskappaleina tuotetut esineet ovat harvinaisuuksia, joista kilpailtaessa suurkeräilijät ja kansainväliset ostajat vievät voiton. Mistä tavallinen kotimainen design-sisustaja voisi löytää uuden sytykkeen keräilyyn?

Syksystä 2016 alkaen tähän päivään saakka olen kysellyt sekä sisustajilta että keräilijöiltä, mitä he etsivät designin maailmasta juuri nyt. Yksi vastaus on toistunut ylitse muiden: kiikariin on osunut ”Pohjoismainen design / Scandinavian design / Scandinavian retro”.

Tarjonta on toistaiseksi ollut kiinnostavinta Bukowskilla ja Huutokauppa Helanderilla. Tositarkoituksella liikkeellä oleva lähtee löytöretkelle kotimaisiin designliikkeisiin ja antiikkitapahtumiin sekä ruotsalaisille antiikki, design, keräily ja curiosa -messuille. Niistä kannattaa hankkia oppaaksi myös aihetta käsitteleviä loistavia kirjoja. Netistäkin kohteita löytyy ja ostaminen on nopeaa, mutta tieto ja valitsemisen taito karttuvat vain oikeita esineitä katsellessa ja tutkiessa.

Pohjoismaisen muotoilun metsästäjien syitä uuteen kiinnostuksen kohteeseen ja tuoreimpiin designhankintoihin ovat olleet:

  • Saavutettavissa olevat hinnat.
  • Moneen kertaan nähdystä tutuista kotimaisista vaihtoehdoista erottuvat kohteet.
  • Esineiden hyvä kunto ja laatu. Ostokset voi useimmiten kantaa suoraan kotiin, ilman korjauskierroksia.
  • Ihanat verhoilukankaat.
  • Runsas tarjonta. Valinnanvaraa ja esineitä löytyy joka lähtöön, kotiin ja makuun.
  • Tyyli on kivasti ja raikkaasti toisenlaista ja uutta, mutta samalla riittävästi tutulta tuntuvaa.
  • Tyyli, materiaalit ja värit sopivat kotimaisten designesineiden seuraan.
  • Hyvä muotoilu ja käytettävyys.
  • Monilla valmistajilla on pitkä ja maineikas historia, ja ruotsin kieltä taitavalle löytyy tietoa lukemattomista kirjoista ja lehdistä.
  • Kun kotimaiset tehtaat siirtävät tuotantoaan ulkomaille, miksei meille kelpaisi muissa Pohjoismaissa muotoiltu ja valmistettu esineistö?

Niin –  miksei?
Tässä muutamia kilpailukykyisiä ehdokkaita ikinuoresta skandinaavisesta retrosta kiinnostuneille.
  

  • Pierre Forsell / Skultuna, Seinälampettipari, 111 €, Huutokauppa Helander
  • Finn Juhl, Nojatuoli, myyty 2.193 €, Huutokauppa Helander
  • Vivianna Torun Bülow-Hübe & Georg Jensen, Kaulakoru ja riipus, myyty 745 €, Bukowskis Stockholm

 

  • Signe Persson-Mellin / Rörstrand, Teekannu, myyty 360 €, Bukowskis Helsinki
  • Barbro Nilsson / AB Märta Måås-Fjetterström, Matto, myyty 2.235 €, Bukowskis Stockholm
  • Kresten Bloch, Royal Copenhagen, myyty 65 €, Huutokauppa Helander

   

  • Kjell Engman / Kosta Boda, myyty 185 €, Huutokauppa Helander
  • Kurt Hvitsjö, Pinnatuolit (ja ruokapöytä), myyty 377 €, Huutokauppa Helander
  • Gunnar Billman-Petersen, pöytävalaisin, myyty 459 €, Huutokauppa Helander

Antiikkiretki Habitaressa

  
Alla poimintoja Habitaren Antiikki-osastoilta.
Kokonaisuus oli kerrassaan riemukas. Omansa sieltä löysivät niin antiikin, designklassikkojen, vanhan lasin, 1900-luvun alun suunnittelijaharvinaisuuksien, nallekarhujen, vanhojen autojen, retron viihde-elektroniikan kuin tyylikkään vintagen ystävät. Traktorifaneista puhumattakaan…
 

 

 

 
Myös Antiikki-tapahtuman viereen sijoitettu Suomalainen designkäsityö -kokonaisuus oli kivasti ideoitu kädenojennus sisustajille ja stailaajille. Kekseliään ostajan kassissa vanha ja uusi löysivät nyt toisensa monin eri tavoin.
 

 

 
Habitaressa globaali maailma, Japani sekä tiedolla & taidolla työstetty materiaali olivat kunniassaan osastolta osaltolle. Esillepano, puheenvuorot ja tuolihuutokauppa tekivät Habitarekakusta monikerroksisen ja maistuvan. Tavarapaljouden keskellä Trash Design oli pysähtymisen ja syventymisen arvoinen muistutus jatkuvasta neitseellisten raaka-aineiden tuhlauksesta sekä innovatiivisesta kierrätyksen taidosta  ja sen välttämättömyydestä.

Kaiken ei tarvitse olla uutta, uusi voi olla myös uudistettua ja uusioitua vanhaa tai ehtaa antiikkia. Tässä vielä hieman sitä vanhaa, retroa ja antiikkia.
  

Leivo lennossa korkeammalle?

  
Kun Aalto ja Tynell alkavat väsyttää, designin ”kasari” ja ”ysäri” alkavat tehdä tuloaan.
Ainakin Inkeri Leivon taidekeramiikan ympärillä tapahtuu jo. Ilmassa on merkkejä kiinnostuksen kasvusta. Vielä 2010-luvun alussa Leivon taidekeramiikkaa sai huutokaupoista halvalla. Kohteita jäi jopa myymättä, kun yliyleinen ja tuikiarkinen Arctica-astiasto himmensivät Leivon taide- ja uniikkikeramiikan hohtoa.

Nyt Arabian tuotesuunnitteluosastolta tehtaan taideosastolle vuoden 1975 paikkeilla siirtynyt keramiikkataiteilija kiinnostaa jälleen. Yhtenä syynä siihen lienee, ettei uutta tuotantoa enää tule. Inkeri Leivo nukkui pois Helsingissä vuonna 2010.
Lehtiaiheiden lisäksi Leivo on muotoillut muun muassa koristeuurnia, maljakkoja ja valaisimia. Nyt kannattaa etsiä värillisestä maasälpäposliinista rakennettuja vateja ja maljakoita sekä paksuina kerroksina valetusta luuposliinista tehtyjä lyhtyjä.

 
Designmarkkinoilla juostaan usein yksien ja samojen nimien ja kohteiden perässä. Myyjät kiittävät, kun hinnat nousevat. Vuosia sitten, kun valtaosa ostajista vahtasi vielä Muonaa ja Kaipiaista, Inkeri Leivon Diiva-uurna (1980-luku, korkeus 38 cm) olisi kannattanut poimia pois huutokaupasta, mutta 400 € lähtöhinnalla se jäi 2010-luvun alussa myymättä! Joku onnekas keksi sentään napata samasta huutokaupasta kotiin ihanan merihenkisen Poiju-maljakon (1980-luku, korkeus 51 cm) mukavaan 400 € hintaan.
Nyt kaukonäköisellä ostajalla alkaa olla syytä hymyyn – onnittelen!

* Kuvat: Bukowskis. https://www.bukowskis.com/fi ja Hagelstam & Co. http://www.hagelstam.fi

  • Uurna, 400 €, myyty Hagelstam & Co. Modern kevät 2017
  • Maljakko, 700 €, myyty Hagelstam & Co. Modern kevät 2017
  • Gardena-lehtivati, Arabia Pro Arte 2002, myyty 485 €, Bukowskis Today – Contemporary kevät 2017
  • Diiva-uurna ja Poiju-maljakko, myyty Hagelstam & Co.

Kuvioita!

Ornamentti on designkeräilyn tuorein trendi.
Makupaloja siitä näet tässä printtikankaiden ja kuviollisten tekstiilien muodossa. Kuvat ovat Tukholman Älvsjön vuoden 2017 Antiikkimessuilta, jossa teemanäyttelynä oli ajankohtainen ”Älskade mönster” (”Rakastetut kuviot”). Mukaan oli otettu myös tekstiilisuunnittelun suomalaisia taitajia.

Marjatta Metsovaaran ”Pritsi” on 1960-luvun geometrista värijuhlaa. Samanlaista värisilmää toivoisin löytyvän myös nykyisestä suomalaisesta printtikankaiden suunnittelusta. Marimekon näyteikkunoissa näkemäni nykykankaiden väriyhdistelmät ovat nimittäin aiheuttaneet välillä hyvinkin vellovia tunteita ja ”sisään en astu” -kaupunkikävelypäätöksiä. Metsovaaran kuoseja painettiin Tampellassa paksulle ja tasokkaalle Lappi-satiinille, joten myös kankaiden laatu kestää aikaa.

Retrovelho Barbara Brennerin kangas ja siitä ommeltu puku ovat kuin kaksi kukkaa. Tällaisissa vetimissä olisit ollut 1960-1970-luvulla chic! Tampellan tukeva puuvillakangas antaa mekolle veistoksellisen muodon. Lilansiniset kuviot elävät kantajansa liikkeiden mukana. Groovy on hieman psykedeelinen, kuin Liisalla Ihmemaassa. Ruotsalainen yleisö ei Brenneriä juurikaan tuntenut, mutta voi sitä ihailevien kommenttien määrää!

Jazz-printti vie ajatukset 1920-1930-lukujen Pariisiin ja Helsingin yöelämään. Eksotiikkaa, monikulttuurisia sointuja, syntiä.

Myyttejä, eksotiikkaa ja klassismia kuohuu Vicke Lindstrandin teatteriesirippu, jonka hän suunnitteli Malmön kaupunginteatteriin vuonna 1944. Naamio muistuttaa teatterin historiasta antiikin Kreikassa. Lyyraa soittaa jumalainen Apollon tai myyttinen Orfeus. Esirippu koostuu seitsemästä osasta, kuin useista eri näytöksistä tai näytelmistä. Kuviot on painettu valkoiselle pohjalle sinisellä ja mustalla. Tarkoin valitun keinosilkkikankaan materiaali laskeutuu pehmeästi ja siinä on kaunis kiilto. Valmistaja, Elsa Gullbergs Textil Ab, aloitti yhteistyön Lindstrandin kanssa vuonna 1936. Malmön esirippu on Ruotsin suurin monumentaalimittakaavaan toteutettu printtikangas. Ensimmäisissä versioissa väriyhdistelmänä kokeiltiin mustaa ja punaista valkoisella pohjalla. Kangasta tehtiin tilaustyönä myös sinisen ja kullan yhdistelmällä.
 
Tämä erään messuosaston rekvisiitaksi ripustetun tekstiilin visuaalinen ilme, kuviointi ja värit näyttävät tämän päivän maailmassa jälleen ajankohtaisilta ja tuoreilta. Kulttuurista vuorovaikutusta ilman kulttuurista appropriaatiota eli silkkaa elämäniloa ilman valta- ja alistussuhdepelejä.

Ruskean ja sinisen, lämpimän ja kylmän harmonia sävyttää sadunomaisen aiheen Göta Trägårdhin ”Legend” -printtikankaassa. Valmistaja Stobo (Tukholman puuvillakehräämö – Stockholms bomullspinerier) 1950-1960. Ritari, kauris, kalat ja tyylitelty versio Tukholman kaupungintalosta ruokkivat mielikuvitusta kukkameren ympäröiminä. Oletko jo tutustunut Trägårdhin muotiluomuksiin, jotka valloittivat yleisöä vuoden 1955 Hälsingborgs- eli H55-näyttelyssä? Niissä mekoissa on istuttu muun muassa nyt uuteen suosioon nousseissa Finn Juhlin ja Arne Jacobsenin tuoleissa.
 
Huonekaluistaan, esimerkiksi Muna, Muurahainen ja Joutsen -tuoleistaan, tuntemamme Arne Jacobsen on ”Keisarinkruunu – Kejsarkrona” -printtikankaan luoja. Valmistaja NK Textilkammare (Nordiska Kompaniet) 1944-1945. Herkkää, keväistä, kukkivaa. Huomaa taitavasti yhdistellyt vihreän ja punaisen eri sävyt. Tässä puutarhassa haluaisin kävellä paljain jaloin aamukasteen aikaan. Jacobsenin raikas kuosi on yksi japanilaisten retrotekstiili-entusiastien suosikeista.

Optista pyöritystä Carl Johan De Geerin ”Rendez-vouz” printtikankaassa (Fontessa 1964, 10-gruppen 1972). Herkullinen kelta-vihreä kuvio saa pään pyörälle kuten nimensä mukainen jälleennäkeminenkin. Vapaaherra De Geer oli monessa mukana. Valokuvaajan, elokuvantekijän, muusikon, kirjailijan, kuvataiteilijan, lavastajan ja tekstiilisuunnittelijan elämä on ollut pyörryttävän vauhdikas. Oletko nähnyt hänen vaimonsa, Marianne Lindberg De Geerin jänisveistoksen nimeltään ”Tutkielma ei-inhimillisistä seksuaalisista odotuksista” (A Study in Unhuman Sexual Expectations, valm. 2006)? Jos et, muista seuraavalla Tukholman-matkalla visiteerata Kungsträdgårdenissa Kaarle XII:n torilla ja katsastaa sinne vuonna 2009 sijoitettu yleisön suosikki, sympaattisen sukupuolineutraali julkinen veistos.

Designin top5

Näin sujui syksyn 2016 arvohuutokauppojen design-myynti

”Ei loisteliasta, mutta laadukasta”, voisi olla yksi syksyn 2016 arvohuutokauppojen designtarjonnan motto ja toinen: ”Ei uutta alla auringon”. Näin siksi, että designmarkkinoiden peruskalliona jatkaa edelleen tuttu ja turvallinen Mid Century Modern -kaarti. Lippua kannattelee 1940-1960-luku, laveammin 1930-1970-luku. 1980-luku antaa odottaa itseään. 1920-luvun suomalaisia huippuja ei juurikaan löydy. Tutuimpia taidelasiesineitä riittää, mutta erikoisuudet alkavat käydä vähiin. Kiinnostavaa keramiikkaa tulee vielä mukavasti tarjolle, samoin valaisimia, mutta kuinka kauan? Huonekalujen korttipakkaa ei sentään ole vielä katsottu pohjaan saakka. Myös innostus skandinaavista retroa kohtaan saattaa olla meillä vasta lähtökuopissaan.

Huutokauppojen uusiutumissykli on tuskastuttavan hidas. Koska uusien nimien läpimurto markkinoilla voi kestää vuosia, samat varmat tulosta tuottavat tekijät toistuvat vuodesta toiseen. Huutokaupat eivät tartu vähemmän tunnettuihin vaihtoehtoihin yhtä notkeasti kuin designkauppiaat, sillä hyväkin pohjatyö saattaa johtaa vain toteutumattomiin odotuksiin. Parhaimmillaan palkintoina kokeilusta ovat uusi löytö, kulovalkean tavoin laajeneva keräilyinnostus ja oveen koputtelevat nousevia kohteita kaapeistaan löytäneet myyjäkandidaatit.

Bukowskis’n syksyn Art & Design -huutokaupan runsaan tarjonnan keskellä saivat jalansijaa muutamat tuoreet kotimaiset tekijät ja ulkomaiset tuttavuudet. Tyylikkäässä, laadukkaassa ja monipuolisessa designvalikoimassa näkyi halu testata uusien muotoilijanimien kantavuutta. Mukaan mahtui myös tulevaisuuden huutokauppalupauksia. Kärkisijoille nousivat silti vanhat tutut: Tapio Wirkkalan vanerivadit, Alvar Aallon maljakot ja Ilmari Tapiovaaran tuolit. Jokainen heistä ylitti tai likipitäen saavutti 10.000 euron tulosrajan. Kärkeä säesti suomalaisen designin parhaimmisto funkisajan tekstiilitaitureista kiinnostaviin nykymuotoilijoihin: Impi Sotavalta, Paavo Tynell, Yrjö Kukkapuro, Kyllikki Salmenhaara, Anu Penttinen.

Hagelstam & Co. oli poiminut syksyn Modern-huutokauppaan kiinnostavaa keramiikkaa muun muassa Annikki Hovisaarelta ja Liisa Larsenilta. Myyntitulos jäi kuitenkin tuikituttujen nimien varaan: Rut Bryk, Birger Kaipiainen, Toini Muona, mukavana lisänä Alfred William Finch ja Dorrit von Fieandt. Superharvinaisuuksia ei Hagelstam & Co:n lasi- ja keramiikkavalikoimassa tarjoiltu. Alvar Aallon huonekalujen suosiosta huolimatta 10.000 euron haamuraja jäi huutokauppatalon syksyn 2006 design top5:een yltäneitä kohteilta rikkomatta.

Luetteloinnin johdonmukaisuus ja huolellisuus olivat tällä kierroksella enemmän Bukowskis’n kun Hagelstam & Co:n vahvuuksia. Bukowskis ei langennut kilpailijansa tavoin noloihin Ruth Bryk -tyyppisiin kirjoitusvirheisiin tai Hilkka Mekrin nimen sivuuttamiseen käsinmaalatun koristevadin otsikosta. Olipa Hagelstam & Co:n lipsumisten syynä kiire tai huolimattomuus, nettiluettelo ei vakuuta niin kauan kuin silmiin tarttuu nopealla läpiselauksella sattumanvaraisia tietoja tyyliin ”Sormus, 14K, kivellä”, ”Sakari Pykälä, puuta”. Valtaosa  tiedoista täydentyy, kun kohteita kuvineen klikkaa auki (”Sormus, 14K, kivellä, koko 23”, ”Sakari Pykälä, Kurjet, sign. -61, puuta, kork. 75,5 cm ).  Mieleen jää silti ensivaikutelma eli onneton kuvakoko ja epätasaisesti hallittu kokonaisuus. Imagoa olisi parantanut sekin, ettei Tukholman Bukowskis’lla keväällä 2016 myyty Schilkin-pintasigneerattu apina olisi ilmestynyt heti syksyllä Hagelstam & Co:n modernin taiteen ja designin huutokauppaan, jossa se jäi odotetusti – ja jopa ostajien onneksi – myymättä.

Vaaniiko arvohuutokauppojen viime vuosia pienempien design top5 -kokonaistulosten taustalla salakavala designkaupan painopisteen muutos? Designmarkkinat ovat jo vuosia hajautuneet huutokauppojen, kauppiaiden, nettisivustojen ja tee se itse -kauppaajien välille. Lisäksi Huutokauppa Helander on onnistunut parin viime vuoden aikana nappaamaan osan Bukowskis’n ja Hagelstam & Co:n käsissä aiemmin pyörineestä designylivoimasta. Kun kilpailu myyntiin tulevista kohteista on kiristynyt, designliikkeetkin ovat hioneet profiiliaan. Kaikenkattavina pursuilevien hyllyjen sijasta monet niistä ovat erikoistuneet ja saavuttaneet aseman juuri tiettyjä kohteita hakevien keräilijöiden ostopaikkoina. Kun rinnakkain on kaksi vaihtoehtoa: loputon määrä huutokauppoja nettiluetteloineen tai muutama pieni liike valikoituine ja kauniisti esille aseteltuine tavaroineen, ei ole ihmekään, että etenkin turistiostajat suuntaavat askeleensa katutason liikkeisiin. Niistä löytyy sitä paitsi mahtavia kuriositeetteja, vähemmän tunnettuja muotoilun helmiä keramiikasta huonekaluihin sekä huutokauppojen ylenkatsomia tekstiilejä, kuten villashaaleja, poppanoita ja Marimekon varhaisia luomuksia.

Kun Suomen itsenäisyyden juhlavuosi on jo päässyt hyvään vauhtiin, on aika kysyä mitkä voisivat olla tulevaisuuden Suomi-designhuippuja. Muumimukien varaan muotoilun jälleenmyyntiä ei voi laskea. Sääli, ettei Arabian tehtaan lahja 100-vuotiaalle Suomelle ollut uniikki piensarja keräilyharvinaisuuksia, esimerkiksi käsinmaalattu muumimuki tai jokin esine Birger Kaipiaisen Paratiisista tai Ulla Procopén Valenciasta – vaikka vain se käsinmaalattu muki! Suomi olisi tämän ansainnut. Standardimukin kylkeen siirretty ornamenttikierrätys menneiltä vuosikymmeniltä tuskin sytyttää ostajia edes itsenäisyyden juhlavuoden loppuun saakka, saatikka vuosikymmenten kuluttua.

Arabian keräily keskittyykin jo nyt kovaa vauhtia ”vanhaleimattuihin” eli Suomessa valmistettuihin esineisiin sekä legendaariseen Taideosastoon ja Taideteollisuusosaston käsinmaalattuihin käyttö- ja koriste-esineisiin. Brändin haastajille on avautumassa uskomaton tilaisuus ensimmäistä kertaa Arabian pitkän historian aikana. Tulevaisuuden keräilykuume kytee nyt pienissä pajoissa ja valmistajissa, jotka tavoittelevat laarimyynnin sijasta laatua ja ainutkertaisia arkielämyksiä. Tätä menoa 1900-luvun loppu jää Arabia-keräilyn viimeisiksi suuriksi vuosikymmeniksi ja Klaus Haapaniemi sekä Harri Koskinen sen viimeisiksi innostaviksi keräilykohteiksi.

10227958_fullsize 10207685_fullsize 

10218628_fullsize-1 10205099_fullsize 10219691_fullsize-1
Bukowskis, designin viisi kalleinta

(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Tapio Wirkkala, Vanerivati, 15.000 € (lähtö 8.000-10.000)
2. Alvar Aalto, Aalto-maljakko, 11.800 € (lähtö 1.000-6.000)
3. Rut Bryk, keramiikkareliefi, 11.300 € (lähtö 2.000-3.000)
4. Tapio Wirkkala, Taidelasivati, 10.000 € (lähtö 12.000-15.000)
5. Ilmari Tapiovaara, Nojatuolipari ”Marski Chair”, 9.700 € (lähtö 6.000-8.000)
Bukowskis, syksyn 2016 viisi kalleinta yhteensä 57.800 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 61.400 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 127.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 101.800 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 84.767 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat 67.362 € (summa sisältää huutokauppakulut)

341_45 132_82

349_1_42 323_56 215_79
Hagelstam & Co, designin viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Alvar Aalto, Nojatuolipari ja pöytä, 9.000 € (lähtö 2.500)
2. Rut Bryk, Keramiikkareliefi, 7.000 € (lähtö 1.200)
3. Poul Henningsen, Kattovalaisin ”Kotte”, 6.500 € (lähtö 3.000)
4. Alvar Aalto, Jakkara, 4.800 € (lähtö 3.000)
5. Birger Kaipiainen, Koristevati, 3.800 € (lähtö 4.000)
Hagelstam & Co, syksyn 2016 viisi kalleinta yhteensä 31.100 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 40.200 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 120.100 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 36.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 29.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat 58.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.comwww.hagelstam.fi
* Otsikkokuva: Bukowskis, Tapio Wirkkala, Vanerivati, myyty 15.000 € (lähtö 8.000-10.000)

Antiikki vastaan moderni?

IMG_3219
Ei suinkaan!
Vastakkainasettelu kuihduttaisi molemmat.
Näin antiikki tuki modernia designia, moderni design antiikkia ja molemmat sisustustyyli kukoistivat Älvsjön antiikkimessuilla Tukholmassa alkuvuodesta 2016.
IMG_3212 IMG_3211
Myös suomalaisen keramiikkataiteilija Taisto Kaasisen Upsala-Ekebyn vuodet olivat Älvsjössä näyttävästi esillä ruotsalaisten kollegojen rinnalla (kuva oikealla).
Ruotsalainen taito markkinoida ja nostaa esiin yhä uusia nimiä keräilyn maailmasta on komeaa katseltavaa. Osansa siitä on saanut jo joulupukki, sauna, muoti, musiikki ja nyt myös keramiikka. Arvatkaa kuinka moni lähti messuilta liittäen Kaasisen mielessään Ruotsiin – ei Suomeen?
Huomatkaa myös ruotsalaisen Vicke Lindstrandin afrikkalaiset naiset (kuva vasemmalla). Miksei meidän antiikki- ja designtapahtumissa hehkuteta vieläkin upeammilla suomalaisilla Michael Schilkinin afrikkalaiskaunottarilla?
IMG_3200
Myös nuoret nykysuunnittelijat mahtuivat Älvsjössä antiikin ja modernin designin rinnalle.
Minun mottoni on jo kauan ollut: ”Kaikki se, mitä on aiemmin hyvin tehty, tukee sitä, mitä nyt hyvin tehdään. Kaikki se, mitä nyt hyvin tehdään, vahvistaa kiinnostusta aiemmin tehtyä kohtaan.”
Antiikki, moderni design ja nykymuotoilu tukevat toisiaan.
Korttitalo tarvitsee pysyäkseen ja kasvaakseen kaikkia osasiaan, sisältöä ja jatkumoa.
Pelkkä brändi-nimi on vaarassa haihtua henkäykseksi brändien tuuleen.
IMG_3199

  • Kuvat: Kirjoittajan kuvia Älvsjön antiikkimessuilta 2016.

Designin top5

Näin sujui kevään 2016 arvohuutokauppojen design-myynti

Kevään arvohuutokaupoissa designia hallitsivat Paavo Tynell ja Alvar Aalto. Jos laskemme yhteen Bukowskis’in ja Hagelstam & Co:n design top5 -sijoitukset, Tynell nappasi niistä kuusi (!) ja Aalto kaksi. Sama ilmiö, joka näkyi kevään klassisen taiteen huutokaupoissa toteutui näin myös designissa: markkinoiden kärki on kapea ja myyntiin näyttää tulevan – tai tuntuu otettavan – ensisijaisesti sitä, mikä varmasti käy kaupaksi.

Riemastuttavana poikkeuksena maininnan ansaitsee Bukowskis’in Modern & design -huutokaupasta erillisenä toteutettu Contemporary -huutokauppa. Vaikkei siinä huipputuloksia vielä kolkuteltukaan, 1980-luvulta ja nykymuotoilusta tutut tekijät kuten Kerttu Nurminen, Markku Salo, Heikki Orvola, Kim Simonsson toivat raikkaan tuulahduksen arvohuutokauppojen tasaiseksi käyneeseen designvalikoimaan. Eikä Steven Hollin ”Kiasma” pöytä tuoleineen ollut lainkaan huono noteeraus (myyty 6.200 €, lähtö 5.000) vertasipa sitä mihin tahansa tänä keväänä myytyyn 1940-1970-lukujen designhuippuun.

Kärjen keskittymistä ja kaventumista korostaa se, että molempien huutokauppatalojen top5-designlistaa hallitsivat selvästi valaisimet ja huonekalut. Mahtuuko Suomen designmarkkinoille yhdellä kertaa vain yksi hitti? Harvinaisen designlasin ja keramiikan vähentyessä (ja virratessa alan suurimpien toimijoiden ohi Huutokauppa Helanderille?) sekä sisustamisen tultua muotiin myyjien ja ostajien katseen kohdistuvat sinne, missä löytöjä on vielä tehtävissä. Kansainvälinen kysyntä viimeistelee yksisuuntaisen trendin. Niin kauan kuin maailmanmarkkinoilta on odotettavissa voittoja, valaisimet, tuolit ja pöydät, ovat kuuma tavaraa, josta kilpailevat niin keräilijät, välittäjät, kauppiaat, löytöjen metsästäjät kuin onnenonkijatkin.

Tänä keväänä Bukowskis keksi laajentaa Aalto – Tynell – Tapiovaara – Pape -painotteiseksi käynyttä designkalustetarjontaa Yrjö Kukkapurolla, Lea Nevaninnalla, Carl Hiort af Ornäsillä, Werner Westillä, Olli Borgilla, Carin Bryggmanilla, Ben af Schultenilla sekä edellä mainitulla yhdysvaltalaisella Steven Hollilla ja ruotsalaisella Axel Einar Hjorthilla. Kaikki (kursivoidut) ovat loistavia kotimaisia suunnittelijanimiä, joita ei vieläkään tahdo näkyä Hagelstam & Co:n arvohuutokaupoissa. Samaan aikaan Bukowskis’illa Axel Einar Hjorthin NK:lle (Nordiska Kompaniet) suunnitteleman Utö-sarjan mäntypuiset kalusteet haastoivat lähes kaikki Hagelstam & Co:n top5 -designlistan huiput loppuhinnoin 12.600 €, 8.700 € ja 7.800 €. Tasaisesta top5 -lopputuloksesta (Bukowskis 61.400 €, Hagelstam & Co. 40.200 €) huolimatta huutokauppojen sisältöerot kiinnittivät huomiota.

Näyttää siltä, että designkakkua on jaettavana yhä vähemmän, jakajia on aiempaa useampia ja Bukowskis’in Online-huutokaupat sekä Ruotsin kautta avautuva ostovoimainen asiakaspiiri näyttävät kynsiään perinteisiin kotimaisiin kohteisiin tukeutuvalle Hagelstam & Co:lle. Kutkuttavan kilpailutilanteen kruunaa Huutokauppa Helander. Helsingin Viikistä käsin (Hernepellonkuja 8-10) se on alkanut ravistella Helsingin ydinkeskustan vanhojen huutokauppamammuttien hallitsemaa maaperää. Kevään 2016 komein Kyllikki Salmenhaara -noteeraus 21.000 € tehtiin Helanderilla. Eivätkä Helanderin huhti- ja toukokuiset hinnat esimerkiksi Paavo Tynellistä (6.500 € – 5.300 € – 5.000 €) jääneet ratkaisevasti jälkeen Bukowskis’in ja Hagelstam & Co:n myyntituloksista. (Hagelstam & Co:n Modern-huutokaupan kallein Salmenhaara, lähtö 4.000 €, jäi myymättä. Bukowskis’in kallein Salmenhaara myytiin 3.600 eurolla lähdön ollessa 3.500 €.)

Tämän kevään designtulosten valossa Huutokauppa Helanderin Salmenhaaraa voikin pitää  21.0000 euron loppuhinnalla yhtenä alan suurimmista uutisista. Bukowskis’in ja Hagelstam & Co:n design top5:stä löytyy näet tänä keväänä aiempien 40.000-50.0000 euron kärkinoteerausten sijasta ainoastaan alle 15.000 € kohteita. Hintanousujakin taitaa siivittää yhtä paljon varovainen lähtöhinnoittelu kuin kiihkeänä jatkuva kysyntä? Ratkaisun avaimet näyttävät olevan nyt sillä, joka oivaltaa, osaa ja onnistuu löytämään ja nappaamaan tarjolla olevasta tavarasta ostajille herkullisimmat palaset.

9914534_fullsize 9942136_fullsize 9992061_fullsize

9990370_fullsize 9969882_fullsize
Bukowskis, designin viisi kalleinta

(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Alvar Aalto, Savoy-maljakko, 13.100 € (lähtö 4.000)
2. Paavo Tynell, Kattovalaisin, 13.000 € (lähtö 2.500)
3. Paavo Tynell, Kattovalaisin, 12.900 € (lähtö 2.000)
4. Axel Einar Hjorth, Taburetti (1930-luku, Nordiska Kompaniet), 12.600 € (lähtö 4.000)
5. Alvar Aalto, Nojatuolipari, 9.800 € (lähtö 2.800)
Bukowskis, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 61.400 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 127.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 101.800 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 84.767 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat 67.362 € (summa sisältää huutokauppakulut)

36475-000002-1 37055-000032  36475-000001-1

22898a-000007 36987-000008
Hagelstam & Co, designin viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Paavo Tynell, Katovalaisin, 14.100 € (lähtö 5.000)
2. Paavo Tynell,  Katovalaisin, 7.500 € (lähtö 1.000)
3. Paavo Tynell,  Katovalaisin, 6.600 € (lähtö 5.000)
4. Tapio Wirkkala, Pöytä, 6.000 € (lähtö 7.000)
5. Paavo Tynell, Jalkalamppu, 6.000 € (lähtö 2.500)
– Hagelstam & Co, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 40.200 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 120.100 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 36.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 29.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat 58.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.comwww.hagelstam.fi
* Otsikkokuva: Hagelstam & Co., Tapio Wirkkala, Pöytä, myyty 6.000 € (lähtö 7.000)

Mid Century Modern Inspiration

Inspiroidu viikonloppuna Huutokauppa Helanderilla Mid Century Modern huutokaupassa. Omat poimintani joukosta ovat tässä:
504574-22 499-40
Virtaviivainen Veikko Nurmesniemi vuosimallia 1967 kohtaa linjakkaan funkiksen. Divaani on verhoiltu Vuokko Nurmesniemen suunnittelemalla raitamarkiisikankaalla. Valmistaja on myös muodista tunnettu Vuokko Oy. (loppuhinnoiksi tulivat yllättävän hyvä 900 € ja kohtuullinen 260 €)
500089-254 1817-34
1950-luvun nostalgia ja kekseliäs kotimaisen valaisinteollisuuden korvikemateriaali eli sälekuitu paiskaavat kättä, kun siro kukkapöytä (tai trendikkäästi keittiöyrttipöytä!) ja Paavo Tynellin pöytävalaisin löytävät toisensa. (loppuhinnoiksi tulivat 145 € ja komea tasaluku 1.000 €)
2686-158 7183-17
Yrjö Kukkapuron pöydän kaaret kutsuvat vierelleen Heikki Turusen akryylivalaisimen. Kukkapuron rakenteellinen ja superkäytännöllinen design suorastaan huutaa lähelleen La Bohemen reheviä muotoja. (loppuhinnoiksi tulivat kukkarolle mukavat 80 € ja 115 €)
7171-51 7236-20
Greta Skogsterin merenalainen fantasia on seilannut Suomen Etelä-Amerikan linjan m/s Atlantalla yli Atlantin. Kotirannat sen mieleen nostaa Suomen luonnosta inspiroitunut ryijy. (loppuhinnoiksi tulivat kansainvälistä hintatasoa vastaava 2.200 € ja kotimaiselle ryijylle tavallinen 120 €)
7325-7 2686-147
Toini Muonan lasitteen ja muodon harmonia sekä Saara Hopean kesäterassia odottava mehuastiasto virittävät ylistyslaulun yksinkertaiselle toimivalle kauneudelle.  (loppuhinnoiksi tulivat Muonan ruukun tasoa vastaava 800 € ja retron trendikkyydestä kertova 300 €)
7375-3 5432-6
Kaksi ikivihreästi ajatonta käyvät kilpasille, kun Arabian kalevalaisittain nimetty Louhi haastaa vieraan maan lippulaivan. Germaanihaastaja kantaa nimeä Finlandia ja on kuin onkin yksi suomalaisen! Tapio Wirkkalan saksalaiselle Thomasille suunnittelemasta seitsemästä posliiniastiastosta. (loppuhinnoiksi tulivat yllättävän edullinen 90 € ja jopa halpa 80 €, nämä nappasi hereillä ollut ja oikean hetken oivaltanut laatutietoinen ostaja)
7336-1 2686-156
Voisiko kotona olla mitään hilpeämpää kuin smurffinsiniset lasikuitupallit pöytineen – tai iloisenpunainen Pastilli à la Eero Aarnio? (värikäs lasikuitu alkaa löytää ystävänsä, loppuhinnoiksi tulivat 160 € ja 850 €)
503510-21 1817-30
ja kaikkihan rakastavat laadukkaista materiaaleista valmistettuja retrovalaisimia. (näistä anonyymeistä mukavuuksista toinen lähti uuteen kotiin pikkurahalla 130 € ja toinenkin molempien valaisinten sisustuksellisuuden huomioon ottaen kohtuullisella summalla 480 €)

Mid Century Modern -kokoelma huutokaupataan Helanderilla sunnuntaina 10.4.
Muut häkellyttävän lukemattomat kohteet päivää aiemmin lauantaina 9.4.
Ne kaikki ja nämä kuvat sivuilla, http://www.helander.com/fi

Nykytaide omassa luokassaan

9914782_fullsize 9923130_fullsize

9868906_fullsize 9925721_fullsize

9933970_fullsize 9939218_fullsize
Bukowskis Helsingin Contemporary -huutokauppa on astunut tänä keväänä täydentämään suomalaisen nykytaiteen jälleenmyyntimarkkinoita. Ensimyyntiin keskittyvien taidegallerioiden rinnalla Bukowskis tarjoaa nyt uuden, muusta huutokauppatarjonnasta eriytetyn ja omaksi kokonaisuudekseen  profiloidun myyntitapahtuman niille taideteoksille ja designesineille, joilla etsitään uutta kotia usein vasta ensikerran ensimmäisen omistajansa jälkeen.
9940637_fullsize 9923092_fullsize

9916238_bukobject 9916182_fullsize
Bukowskis Contemporary-huutokauppa ei ole 136 kohteellaan esinemäärältään suuren suuri, mutta se ei liene tarkoituskaan. Esimerkiksi huutokaupan ennakkonäytössä teokset on saatu esiin ilahduttavan väljästi, joten jokainen kohde saa oman osansa yleisön huomioista. Huutokauppatalon päämääränä lieneekin nostaa nykytaiteen huomioarvoa ja statusta taiteen jälleenmyyntimarkkinoilla. Sama suuntaus on näkyvissä huutokauppamaailmassa yleisemminkin erikois- ja teemahuutokauppojen määrän kasvuna.
Keskittyminen yhteen ajankohtaiseen teemaan kerrallaan saattaa tuottaa paremman tuloksen kuin parin päivän aikana vasaroitavat satojen kohteiden arvohuutokaupat, joissa esimerkiksi nykytaiteelle jää usein vain tuottoa ja esinevolyymia täydentävä sivurooli. Kaikki yksissä kansissa -ajattelu on kustannustehokasta, mutta juuri tietystä aihepiiristä kiinnostuneille ostajille uuvuttavaa, olipa esinemassa tavoitettavissa kotisohvalta käsin Online tai ei. Mitä ainutkertaisemmista ja merkittävämmistä kohteista puhutaan, sitä enemmän ne ansaitsevat erityishuomiota ja vaativat erityisosaamista huutokaupan henkilökunnalta.
9935001_fullsize 9935259_fullsize

9901625_fullsize 9939318_fullsize

9925945_fullsize 9918806_fullsize
Bukowskis’n asiantuntijat ovat osoittaneet valinnoillaan kiitettävää ja kaupalliseksi yritykseksi ilahduttavan kokeilevaakin kiinnostusta nykytaidetta kohtaan. Mukana on ensimäistä kertaa Suomessa mm. videotaidetta ja installaatioita. Omassa huutokaupassaan nykytaide pääsee vihdoin esiin oikeassa kontekstissaan, oman aikansa heijastajana. Varsinkin 1980-luvun taide ja design näyttävät nyt liikahtavan kotien seiniltä uuteen kiertoon, joten kasaritaiteesta pääsee nyt keräämään talteen todellisia huippuja.
9920227_fullsize 9918770_fullsize

9926035_fullsize 9920284_fullsize
Huutokaupan tulosta seurataan varmasti tarkkaan, antaahan Bukowskis kotimaisena edelläkävijänä viestin siitä, millainen tilaus nykytaiteen omalle jälleenmyyntikanavalle Suomessa tällä hetkellä on.

Oheisissa kuvissa läpileikkauksia ja omia suosikkejani huutokaupan tarjonnasta:
– Valokuvataide: Markus Henttonen ja Elina Brotherus
– Maalaustaide: Marjatta Tapiola, Viggo Wallenskiöld, Mari Rantanen, Susanne Gottberg, Anna-Karin Furunes
– Videotaide: Anne Katrine Dolven
– Installaatio: Henrietta Lehtonen
– Kuvanveisto: Kim Simonsson
– Keramiikka: Erna Aaltonen, Pekka Paikkari
– Lasi: Kerttu Nurminen, Ritva-Liisa Pohjalainen, Heikki Orvola, Taru Syrjänen, Markku Salo, Janne Rauhanen

* Kuvat: Bukowskis Helsinki, Contemporary -huutokaupan nettiluettelo, https://www.bukowskis.com

Rottinki tulee

Älvsjön antiikkimessuilla Tukholmassa tulevaksi trendiksi ennustettiin mm. rottingin paluuta. Tässä pari esimerkkiä Älvsjön rottinkitarjonnasta.
IMG_3218 IMG_3204
Korkeaselkäinen luonnonvärinen nojatuoli on Mid Century Modern designia 1950-luvulta. Se tehtiin luksusristeilijä Conte Biancamanoa varten, design on noin vuodelta 1950. Kunnian muotoilusta ovat saaneet sekä Giò Ponti että Lio Carminati. Kenties jotkut muistavat tuolin myös Carlo Mollinon valokuvista 1960-luvulta.
Kansainväliset huutokauppatoimijat arvottavat tuolin kunnon mukaan vaihdellen 600 – 1.200 €. Suomessa kiinnostus todennäköisesti ailahtelee firman mukaan, kuten aina.
Mitä Mid Century Modern designing tulee, termin on lanseerannut suomalaisista huutokaupoista ensimmäisenä Huutokauppa Helander, joka järjestää teeman mukaisen erikoishuutokaupan 9.-10.4.2016, http://www.helander.com

Pastellinamuja

503958-2 Apollo 320€ 503958-3
Karkkisilla ja keväisillä Tzarina -sarjan pulloilla voi koristaa kodin pääsiäisestä vappuun.
Värejä löytyy keltainen, vaaleanpunainen (lila), vihreä ja sininen. Sarjaan kuuluvia laseja saakin sitten etsiä melkein kuin neulaa heinäsuovasta. Niitä tehtiin värittömästä lasista liköörille, punaviinille ja valkoviinille. Varsinkin liöörilasi on hilpeä! Se on jalallinen ja saman muotoinen kuin Tzarina-pullojen ja rasioiden korkit. Juuri sellainen, jota voisi kaappeja siivotessaan luulla epähuomiossa ulkomaiseksi esineeksi. Olkaa siis tarkkoja ja poimikaa namut talteen.

Keltainen, Huutokauppa Helander, myyty 480 €
Vaaleanpunainen (lila), Hagelstam & Co, myyty 320 €
Vihreä, Huutokauppa Helander, myyty 500 €

Designin top5

Näin sujui syksyn arvohuutokauppojen design-myynti

Designin huippu on käynyt huutokaupoissa kapeaksi. Kapeaksi kävivät menneenä syksynä myös Bukowskis’n ja Hagelstam & Co:n designmyyntikärjen väliset erot. Molempien top5 -tulos nousi yhä edelleen viime vuosiin verrattuna, mutta Hagelstam & Co onnistui kirimään umpeen Bukowskis’n aiempaa etumatkaa. Maaliin huutokauppatalot tulivat rinta rinnan Bukowskis’n johtaessa kapean kaulan mitalla top5 -luvuin 120.100 € – 127.500 €

Huutokaupoissa menestyvän muotoilun painopiste on edelleen vahvasti Suomi-designin kultaisissa 1940-1950-luvuissa. Samat nimet tulevat tutuiksi kerta toisensa jälkeen, ja top5 on pääosin maskuliininen. Kaikki loistavat naiset – keraamikot, lasinmuotoilijat, tekstiilitaiteilijat, huonekalusuunnittelijat – vilahtavat kärkisijoilla pikemminkin satunnaisina kävijöinä kuin vakiovieraina. Kertooko tämä jotakin huutokauppoihin valikoitavista esineistä ja muotoilijoista vai siitä, että toisen maailmansodan jälkeinen muotoilun kulta-aika oli herooisuudessaan kovin miehinen? Vai onko syynä se, että esimerkiksi käyttötaiteeksi mielletty tekstiilitaide ei riitä korostamaan keräilijä-omistajansa hyvää makua ja esteettistä silmää siinä määrin kuin varmasti tunnistetut ja tunnustetut taideobjektit, veistokselliset lasiesineet ja uniikit messinkivalaisimet? Siksikö kaikki se mikä kytkeytyy mielikuvissamme sisustukseen ei herätä samaa keräilyhekumaa kuin se, joka voidaan nostaa jalustalle, vitriiniin tai katon korkeuksiin, jota rohkenee koskettaa vain varoen ja jonka ainutkertaisuutta osaamme ylistää yhteen ääneen?

Samaan aikaan Ruotsissa Märta Måås-Fjetterströmin matot kuuluvat designhuutokauppojen korkeimpaan kastiin. Pitäkää varanne tai menetämme kohta kunnian räsymatonkin ideasta länsinaapuriin! Meillä funkismattoja vasaroidaan suunnittelijoita tai kutomoja mainitsematta kuukausihuutokauppojen kellareissa parilla satasella, ja Uhra Beata Simberg-Ehrströmin upeimmat ryijyt ovat arvohuutokaupoissa satunnaisia kunniavieraita. Suomalaisen designin monipuolisesta historiasta huolimatta yhteen huutokauppaan ilmestyy yhtaikaa yllättävän harvoja tekijänimiä: huonekaluja edustaa Aalto, valaisimia Aalto, Tynell ja Johansson-Pape, lasia Wirkkala ja Sarpaneva Nymanin, Franckin, Toikan ja Okkolinin säestämänä. Jopa Tynell, Still ja Hopea ovat mukana harvakseltaan. Keramiikasta löytyy Kaipiainen ja Bryk, ehkä myös Schilkin ja Salmenhaara sekä muutama Holzer-Kjellberg ja Muona. Onko syy myyntiin tarjottavan esineistön suppeudessa vai vastaanottajan kiinnostuksen, innostuksen ja designintohimon puutteessa? Miksi designliikkeistä tai Helanderin ja Annmari’s kaltaisista huutokauppamaailman haastajista löytyy nykyisin laveampi valikoima ja variaatioiden runsaus kuin arvohuutokaupoista? Keskittyvätkö vanhat huutokauppatalot mieluummin tuttuihin ja helppoihin, varmasti ja vakaasti tuottaviin kohteisiin?

Asiansa osaavan intendentti Maria Ekman-Kolarin ansiona pidän sitä, että Hagelstam & Co:n keramiikkavalikoimassa nähtiin tulosvarman Kaipiainen, Bryk ja Salmenhaara -kolmikon rinnalla Marita Lybeck, Annikki Hovisaari ja Kati Tuominen-Niittylä. Kauden sensaatio oli Josef Frankin Flora-lipaston putkahtaminen myyntiin Suomessa. Niin harvinaisia Svenskt Tennin esineet meillä ovat. Lähtöhinta 5.000 € oli minimaalinen. Loppuhinta 22.000 € seurasi hyvää pohjoismaisten huutokauppatasoa. Svensk Tenn on ruotsalaisen designin kruununjalokivi. Brändin esimerkillistä vaalimista ja tinkimätöntä tasoa jo vuodesta 1924 kannattaa käydä ihailemassa jokaisella Tukholman-visiitillä Strandvägen 5:ssä.

Bukowskis’lla huutokaupattavaksi oli oivalettu napata Ritva Puotilan ryijyjä, Mirjam Salmisen koruja, Markku Salon lasia, Eero Saarisen huonekaluja sekä Helanderin huutokaupoissa huikean nousunsa aloittaneen Carl Gustaf Hiort af Ornäsin nojatuoleja eli kohteita, joita Hagelstam & Co:lla ohjautuu edelleen naputeltaviksi Tehtaankadun kuukausihuutokauppoihin. Yritykset laventaa designhuutokauppojen valikoimaa 1980-luvulle ja uusiin esineryhmiin saattavat silti olla jo myöhäisiä, sillä esimerkiksi Ruotsissa modernien huutokauppojen painopiste on hyvän aikaa hivuttautunut lasista ja keramiikasta huonekaluihin ja kuvataiteeseen. Enteileekö tämä sitä, että suurimpia rahoja liikuttelevat designlasin ja -keramiikan ostajat ja heidän välittäjänsä alkavat olla kylläisiä – tai kyllästyneitä? Onko jo kymmeniä vuosia kestänyt takuuvarmana pidetty design-hype tulossa yhden tiensä päähän?

Syksyn top5 -kärjestä päätellen tuttu ja näyttelyistä tunnettu esine ei enää riitä jälleenmyyntimenestykseen. Yltääkseen kansainväliseen imuun designin täytyy olla uniikkia, näyttävää, taidon ja teknisen osaamisen yhteistyötä, erityistä ja erottuvaa. Hyvänä esimerkkinä Bukowskis’n top5:ssä kolme sijaa valloittaneet Timo Sarpanevan ja Studio Pino Signoretton yhteistyönä syntyneet lasiveistokset tai Hagelstam & Co:n top5 ykkönen Paavo Tynellin kattovalaisin. Siinä suunnittelijan piirtämään messinkirunkoon on custom made -periaatteella liitetty juuri tiettyä kohdetta varten valitut koristeet ja lasikuupat. Elokuvateatteriin tehdyn valaisimen kruunaavat siniset opaalilasivarjostimet, joiden väri kuluu Kauklahden Lasitehtaalla valmistetuista sävyistä harvinaisimpiin.

Uniikkeja rariteetteja halajavan ostajakunnan lisäksi huutokauppojen pitkään nauttiman design-hypen tulevaisuudennäkymiä heikentää myös määrätietoisella työllä ja taidolla rakennetun Arabia-brändin alasajo. Vintage-Arabian ja vanhan taideosaston keräily varmasti jatkuu, mutta onko tulevaisuuden massa-Arabiasta enää suomalaiseksi keräilykohteeksi, kun valmistus Suomessa loppuu. Ehkä uuden sukupolven muotoilijoiden ja käsityöläisten on tullut aika napata murenevalta jättiläiseltä vapautuvat jalansijat. Pörssiyhtiön katteet kohdilleen -lähtöinen ”Finnish Design made in Thailand” -konsepti avaa loistavan tilaisuuden vaihtoehdoille eli kotimaassa toimiville pienille työhuoneille, artesaaneille, taiteilijakollektiiveille, keramiikkauuneille, lasihyteille ja kutomoille. Odotan lähiruoan rinnalle lähidesignbuumia. Koska laatu tekee ja takaa nimen (hyvänä esimerkkinä Svenskt Tenn), yritykset kuten VAJA Finland voivat olla tulevaisuuden menestystarinoita, kenties pienimuotoisempia kuin Arabia, mutta silti tulevaisuuden designentusiasteja kutkuttavia ja huutokauppojen ovia kolkuttelevia keräilyunelmia.

9756219_fullscreen 9752457_fullscreen 9756518_fullscreen
9752573_fullscreen 9752691_fullscreen
Bukowskis, designin viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Tapio Wirkkala, Kantarelli, 57.200 € (lähtö 40.000)
2. Timo Sarpaneva, Lasiveistos ”Luna”, 19.900 € (lähtö 18.000)
3. Timo Sarpaneva, Lasiveistos ”Casa di Ammiana”, 18.000 € (lähtö 20.000)
4. Timo Sarpaneva, Lasiveistos ”Chiesa di Ammiana”, 17.000 € (lähtö 18.000)
5. Paavo Tynell, Kattovalaisin, 15.400 € (lähtö 5.000)
Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 127.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 101.800 € (summa ilman huutokauppakuluja)*
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 84.767 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat 67.362 € (summa sisältää huutokauppakulut)

35672-000003_2 35353-000001 35051-000001_1
34734-000005 35578-000022
Hagelstam & Co, designin viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Paavo Tynell, Katovalaisin, 44.000 € (lähtö 30.000)
2. Paavo Tynell, Lattiavalaisin, 26.000 € (lähtö 12.000)
3. Timo Sarpaneva, Taidelasi ”Ilmat”, 24.000 € (lähtö 15.000)
4. Josef Frank, Lipasto ”Flora”, 22.000 € (lähtö 5.000)
5. Birger Kaipiainen, Tarjotin, 4.100€ (lähtö 2.000)
– Hagelstam & Co, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 120.100 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 36.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 29.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat 58.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.comwww.hagelstam.fi

Design loistaa syyspimeässä

kansi_lasia_tekstilla
Design lasista lamppuihin loistaa joulukuussa Tampereella Annmari’s huutokauppakamarissa.
Huutokauppapäivä on 8.12. ja suora linkki Tampereelle www.annmaris.fi

9661140_fullscreen 1499-74
Kaksi Yrjö Kukkapuron Ateljee-nahkasohvaa myytiin Helsingissä, punainen on syyspimeässä kuin suuri lämmin syli
– mustaa vaneria ja metallia, käyttökulumaa, Bukowski’s Modern, Contemporary & Design, 770 €
– palisanteria ja punaista nahkaa, mukavan mukiinmenevä kunto, Huutokauppa Helander 1.500 €

kuvat: Annmari’s Huutokauppakamari, Bukowskis, Huutokauppa Helander

Oranssia energiaa

Oranssi sopii syksyn ruska-aikaan. Siinä yhdistyvät fyysinen punainen ja älyllinen keltainen väri. Vaikka puut menettävät lehtien pudotessa fyysisen loistonsa, niiden voima hehkuu ensilumeen saakka keltaisen ja oranssin sävyissä.

Perttu Mentulan suunnittelemassa ruokailuryhmässä oranssilla värillä voi olla yllättäviä vaikutuksia tenavista päivällisvieraisiin. Oranssi näet lisää ruokahalua. Väitetään myös, että se voi vaikuttaa positiivisesti lasten muistiin ja jopa älykkyysosamäärään.
569_61
Oranssi paljastaa kulttuuriemme erilaisuuden. Buddhalaisille oranssi symboloi valaistumisen korkeinta astetta, ja buddhalaiset munkit kantavatkin väriä kaavuissaan. USA:ssa vangit puetaan oranssiin.
29-187
Siniverisistä Hollannin kuningashuone kantaa nimeä House of Orange (Van Oranje). Me taas tunnemme oranssin postilaitoksen värinä. Tiesitkö, että ”postioranssillakin” on jalosukuinen tausta? Oranssia kantoivat vuosina 1516-1867 virkapuvussaan Thurn und Taxis -suvulle kuuluneen postilaitoksen palveluksessa olleet postiljoonit. Tänäkin päivänä Euroopan seurapiireissä vilahteleva suku kokosi vaurautensa muun muassa hallitsemalla Euroopan postiliikennettä.
151021_kylberg4

  • Perttu Mentulan ruokailuryhmä oli tarjolla Hagestam & Co:n syyskuun huutokaupassa lähtöhintaan 800 €. Super-retro kuuden tuolin, pöydän ja kattovalaisimen kokonaisuus jäi myymättä!
  • Italialainen Vistosin kattovalaisin myytiin Helanderin lokakuun huutokaupassa 155 €
  • Ruotsalaisen Carl Kylbergin maalaus Près de la Mer myytiin 21.10.2015 Stockholms Auktionsverkin huutokaupassa 4.300 000 SEK (kuluineen 5.350 000 SEK). Teos ei ole kiertänyt myytävänä vielä kertaakaan aiemmin. Maalaus hankittiin 1930-luvulta suoraan taiteilijalta ja sama suku on pitänyt sitä hallussaan tuosta hetkestä tähän päivään saakka, http://auktionsverket.se/auction/modern/2015-10-20/448-carl-kylberg-pres-de-la-mer/

Kuvat: Hagelstam & Co., Huutokauppa Helander, Stockholms Auktionsverk

Vipinäviikko

päättyi flunssaan, joka tuli ja meni. Sauna heti alkajaisiksi, raitis ilma ja täyslepo pariksi päiväksi auttaa aina!

Opetustyö on päässyt vauhtiin ja olen täpinöissä kaikesta siitä uudesta, jota kohtaamiset opiskelijoiden kanssa avaavat eteeni. Pohdin nyt viikoittain näkökulmia nykytaiteeseen. Keskustelen suomalaisesta taiteesta ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa. Luotaan taiteen historiaa esihistoriasta barokkiin. Edessä on antoisa syysperiodi!

Habitare, ArtHelsinki ja Salonki avasivat ovensa keskiviikona 9.9. Olin mukana pitämässä yhtä avajaispuheenvuoroista. Aiheenani oli keräilyn moninaisuus ja oman elämän näköiset keräilykokoelmat. 1900-luku on nyt vahvasti mukana antiikkiympyröissä. Ostajia kosiskellaan designilla, kuriositeeteilla, tuunailulla ja kotoilulla. Statuskokoelmista ollaan siirtymässä persoonalisiin elämyskokoelmiin ja elettäviin antiikki- & retrokoteihin. Keräilyn maailmassa on tilaa kaikille.
IMG_0825 IMG_0842 IMG_0838
IMG_0840  IMG_0835 IMG_0829
Esineiden lisäksi soisin myös taiteen löytävän paikkansa suomalaiskotien seiniltä. Alla olevista ideakuvista löytyvät vaihtoehdoksi Juhani Heikkilän rintakorut Galleria Johan S:n osastolta sekä messujen vaikuttavin taideosasto, Art Grahn. (Kuvissa vasemmalla: Rafael Wardi ja oma suosikkini Rolf Sandqvist; oikealla: Anitra Lucander ja Yngve Bäck.) Taiteen taju ja taito näyttävät siirtyvän eteenpäin geeneissä ja kasvatuksessa. Rikhard Grahnin ansiosta en menetäkään vielä uskoani sukupolvimurrosta elävän taidekaupan tulevaisuuteen.
IMG_0832 IMG_0828 IMG_0827
IMG_0851 IMG_0854 IMG_0850
Torstaina 10.9. juhlimme Huutokauppa Helanderin uusien tilojen Grand Opening -avajaisia. Tältä toimivat, ajanmukaiset, ammattimaiset ja palvelukapasiteetiltaan nykyaikaiset huutokauppatilat näyttävät!
11930941_938484706193565_1098649225130951422_o IMG_0906 11893763_938484422860260_7992673013229035390_o
Kira Weckman tiimeineen tarjosi pikkusuolaista ja -makeaa, jonka rinnalla suurin osa näkemistäni cocktailtarjoiluista kalpenee. Herkullista, kevyttä, tyylikkään vivahteikkaita makuja uudella tavalla. Sokerina pohjalla punaisen cavan kanssa sulosointuvia makeita paloja. Ruokataidetta! Kiitos, Kira!

Catwalkilla näimme Vappu Pimiän säestämänä kymmeniä esimerkkejä siitä, miten huutokaupan vintageostoksilla saa aikaan tyylikästä jälkeä. Muoti ei ole vain kuluttamista. Korkeatasoinen muoti on ajatonta luovuutta ja se tarjoaa loputtomia ideoita myös pukeutujalle. Kannattaa siis satsata kerralla laatuun eikä tipoittain tusinahankintoihin. Huutokaupoista huippulaatua löytää myös kohtuukukkarolla.
IMG_0893 IMG_0894 IMG_0857
IMG_0889 IMG_0891 IMG_0870
Poistuessamme paikalta laskin tuolirivien määrää ja mietin, miten suuri henkinen etäisyys onkaan Helsingin kantakaupungin ja muun Suomen huutokauppojen välillä. Etelä-Helsingissä vasarahuutokaupat hiipuvat. Sanotaan, että ostajat eivät enää tule paikan päälle istumaan. Vannotaan, että online on päivän sana. Uskoako tuota, kun katsoo Helanderin tuolipaljoutta? Huutokauppapäivänä jokainen istuin on varattu, eivätkä penkit aina riitäkään. Kahvia kuluu ja näkäräisiä narskutellaan. Tuttuja tervehditään ja tuntemattomienkin kanssa käydään juttusille. Palsanmäen huutokaupoissa Uuraisilla väenpaljous pursui kesäkuukausina sisältä pihamaalle asti. Pullat ja grillimakkarat tekevät kauppansa. Kakku saa päivän tuntumaan juhlalta. Maakuntien huutokaupoissa seisotaan kylki kyljessä kuin syyssilakat. Kätellään, puhutaan, nauretaan, kyräillään, kilpaillaan ja kohdataan.

Tuliko ostamisesta toisille suorittamista, jonka voi tehdä ohimennen tabletti kourassa? Onko taide ja antiikki ja koko sen ympärillä pyörivä värikäs joukko toisille elämys, joka ansaitsee juoksukahvin sijasta alasistumisen, pysähtymisen ja mukaansa tempaavan hetken? Huutokauppa ja kirpputori ovat elämän kouluja sieltä hauskimmasta päästä ja ilmaisiakin ne ovat ainakin siihen saakka, kun innostut tekemään tarjouksia ja heittäytymään mukaan keräilyn maailmaan.

Ihastu Lasismiin

Kimmo_reinikka_timangi helmi_remes_painkiller kuva_erika_belazreg_DSC_3957_p

Lasismi on seitsemän lasinpuhaltajan ja lasimuotoilijan muodostama taidelasiosuuskunta, joka toimii Riihimäen vanhalla lasitehtaalla. Tänä vuonna Lasismi täyttää viisi vuotta. Kannatan kädentaitojen säilymistä! Kannustan Lasismin lasinpuhaltajia ja lasimuotoilijoita jatkamaan ja jaksamaan hienolla alallaan.
Helmi Remeksen sanoja lainaten: ”Tavoitteenamme on elinvoimaistaa Suomen lasialaa ja löytää uusia ajattelumalleja siihen mihin kaikkeen lasinpuhallustekniikoita voi hyödyntää eri alojen yhteistyön voimalla. Haluamme kuuluttaa lasinpuhallustaidon säilymisen puolesta Suomessa. Ei ole itsestään selvää että täällä puhalletaan lasia vielä käsityönä.”

Lisätietoja: Helmi Remes, www.lasismi.fi // info@lasismi.fi // Lasitehtaanaukio 2, Riihimäki // +358443493400
Kuvat Lasismin lehdistömateriaalista, vasemmalta oikealle: Kimmo Reinikka, Timangi; Helmi Remes: Painkiller; Erika Belazreg työssä

Mikä on sinun tyylilajisi?

Huumori?
6252-20 6165-22 6252-5
Classic noblesse?
6235-18 6279-1 6188-5
Modern coziness?
6256-9 1891564_921368531238516_257095721780611414_o 6164-14
Just special?
4438-300 6235-4 6177-6
Tulevana lauantaina 8.8.2015 kaikki nämä ja satoja muita ideoita kotiin huudettavissa omaksi Helanderilla uudessa osoitteessa Hernepellonkuja 8-10, 00560 Helsinki.

Sarpaneva, lasista taidetta

Timo Sarpaneva 1951 Hiidenkirnu-sarjaa kuvaaja Timo Syrjänen Timo Sarpaneva 1990 Venini-esineitä kuvaaja Timo Syrjänen Timo Sarpaneva 1952 Lansetti kuvaaja Timo Syrjänen
Timo Sarpanevan taidetta lasista Suomen lasimuseossa 29.5.-31.12.2015.

Timo Sarpanevan esineistä kirjoittaessani olen toistuvasti miettinyt, käyttäisinkö sanaa taidelasi, lasiveistos, malja vai maljakko. Vaikka osalla esineistä on selvä funktio eli niitä voi käyttää maljana, kulhona tai maljakkona, taidelasi tai lasiveistos tuntuvat useimpien kohdalla paremmalta. Sarpaneva muutti lasin taiteeksi. Hänen muotoilunsa on veistoksellista, vapaata. Hän tutkii materiaaliaan ja luo teoksensa symbioosissa sen kanssa. Sarpaneva elää ja hengittää lasia. Hiiidennyrkissä (kuva vasemmalla) muoto on orgaaninen. Lansetin (kuva oikealla) muotoon sisältyy sensuellia antropometriaa. Yhteistyössä Pino Signoretton kanssa Muranossa valmistuneet lasiveistokset kantavat paljon kertovia nimiään ylväinä yksilöinä. Sarpanevan lahjakkuuden ja luomisvoiman laajuus ulottuu käytännölliseen i-sarjaan, jonka koskettamiseen ja katselemiseen en koskaan väsy. Ihailen hänen taitoaan luoda merkityksellisiä esineitä niin ihmisten arkeen kuin esteettisiin tarpeisiin.

Viime viikkoina olen perehtynyt Sarpanevaan teräksen ja keramiikan muotoilijana. Haaveissani siintävät Opa Oy:n pinottava kulhosarja, päällekkäin aseteltavat tee- ja vesipannu sekä Rosenthalin kolmen pinottavan kulhon setti, retro-oranssina keramiikkana tietenkin. Etsintämatkalla on hyvää aikaa perehtyä Suomen Lasimuseon näyttelyyn, jossa on tilaisuus nähdä myös suomalaisten ostajien suotta vieroksumia, Sarpanevan Veninille suunnittelemia esineitä.

Taiteen vapaus tarvitsee mesenaatteja, joille taiteellinen työ on arvo sinänsä. Keräily vaatii paitsi resursseja, myös aikaa, näkemystä, opiskelua, paneutumista ja aitoa kestävää kiinnostusta. Monelle on vaivattomampaa marssia kauppaan ja ostaa möhkäleauto tai muskelivene. Liikemies Kyösti Kakkonen on tehnyt toisin ottamalla elämäntyökseen suomalaisen designin vaalimisen ja tallentamisen. Tässä näyttelyssä kohtaamme sekä taiteilija Timo Sarpanevan että taiteen tallentajan, säilyttäjän ja vaalijan Kyösti Kakkosen. Molemmat ovat omalla tavallaan läsnä ja osoittavat työllään taidon ja tahdon arvon.

Onnittelut Kyösti Kakkoselle myös tuoreen avioliiton johdosta. Elämä esineiden parissa on mukavaa, mutta ihaninta meille kaikille on saada rakastaa ja jakaa elämänsä toisen ihmisen kanssa.

(Kuvat: Suomen lasimuseon lehdistömateriaali: Hiidenkirnu-sarja, 1951; Venini-karahveja 1990; Lansetti 1952)

Design top5

Näin sujui kevään arvohuutokauppojen design-myynti

Bukowskis’n ja Hagelstam & Co:n tuloserot näkyvät selvästi ja ja kasvavat tasaisesti ulkomaisen taiteen ja designin alalla. Modernin taiteen huipuissa yritykset kulkevat kutakuinkin rinta rinnan, ja klassisen taiteen saralla Hagelstam & Co. on onnistunut ottamaan takaisin menetettyjä asemiaan. Mitä tulee klassisen tai modernin ulkomaisen taiteen ja designin huippuviisikkoon, Bukowskis kulkee eteenpäin kilpailijaansa vahvempana.

Viimeisen vuoden aikana Bukowskis’n design top5 on kasvanut parinkymmenen tuhannen euron puolivuotisvauhtia. Tahti on nousuvetoinen myös emoyrityksellä Tukholmassa. Designin myynnissä online-huutokaupasta näyttää olevan etua. Bukowskis’n top5 -nimilista oli vaihtelevampi kuin aikoihin. Mukana oli uniikkeja kohteita ja maailmanlaajuisesti kiinnostavia tekijöitä. Huutokilpailuakin käytiin loppuminuuteille saakka kotimaisten ja ulkomaisten ostajien kesken. On ilahduttavaa, että Tynellin ja Aallon hallitsemaan kärkeen saatiin Tapio Wirkkalan puinen veistos, Oiva Toikan Pampulavaasi ja Timo Sarpanevan huikea muranolaistyö Stabat mater. Ykköseksi nousi Birger Kaipiaisen tarjotinpöytää varten valmistettu koristelaatta. Teos oli upea, mutta silti juuri varhaistyön ennätyshinta oli odottamaton ja iloinen yllätys. Kahdenkymmenen tuhannen haamuraja rikkoutui Bukowskis’n listalla yhteensä kolmesti, kun Sarpaneva, Wirkkala ja Kaipiainen asettuivat kärkeen kukin harvinaisella uniikkityöllä.

Hagelstam & Co:n design-kärkiviisikko tahkosi paremman tuloksen kuin minkä yritys saavutti menneenä syksynä, mutta vuoden takaiseen top5:een verrattuna Hagelstam & Co:n tahti on ainakin kalleimpien designobjektien osalta ailahdellut ja jopa hiipunut. Superkohteita ja uniikkeja harvinaisuuksia oli Hagelstm & Co:lla tarjolla Bukowskis’ia vähemmän. Keramiikkavalikoimaa kuten myös top5 -listaa hallitsi useilla mainioilla kohteilla mukana ollut Rut Bryk sekä vanhastaan tutut Paavo Tynell ja Alvar Aalto. Yllätyksiä ei siis Bulevardin suunnalta kuulunut. Lienee vain ajan kysymys, milloin designkaupan rattaat hidastuvat ylipäänsä kaikkialla ilman uusia oivalluksia ja tuoreudellaan houkuttelevia myyntikohteita.

Tänä keväänä Bukowskis veti oivaltavalla sisäänotolla, monipuolisuudella, uniikeilla kohteilla ja erikoisuuksilla pidemmän korren. Pitkällä tähtäimellä Bukowskis saattaa saada yhä lisää etua Tukholman designmarkkinoiden vetovoimasta ja niiden myötä Suomeenkin löytävistä online-asiakkaista. Kun top5 -listojen ero näyttää nyt Bukowskis’n eduksi ja Hagelstam & Co:n tappioksi 65.000 euroa, nähtäväksi jää, uskaltaako Hagelstam & Co luottaa jatkossa vain vasarahuutokauppojen vetovoimaan ja tuottaako online-ratkaisu Bukowskis’lle ensi kaudellakin yhtä meheviä tuloksia.

25200€ 23200€
22700€ 18800€ 12100€
Bukowskis, designin viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Birger Kaipiainen, Keramiikkalaatta/tarjotinlevy, 25.000 € (lähtö 3.000)
2. Tapio Wirkkala, Veistos ”Elefantti”, 23.200 € (lähtö 10.000)
3. Timo Sarpaneva, Lasiveistos ”Stabat mater”, 22.700 € (lähtö 18.000)
4. Oiva Toikka, Pampulavaasi, 18.800€ (lähtö 2.000)
5. Alvar Aalto, Mehiläispesä, 12.100 € (lähtö 8.000)
Bukowskis, 
kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 101.800 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 84.767 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat 67.362 € (summa sisältää huutokauppakulut)
34502-000003 34471-000004
34043-000001 34266-000004 5500€
Hagelstam & Co, designin viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Paavo Tynell, Kattokruunu, 12.000 € (lähtö 6.000)
2. Rut Bryk, Koristelaatta, 8.000 € (lähtö 2.500)
3. Paavo Tynell, Lattiavalaisin,  5.500 € (lähtö 1.500)
4. Alvar Aalto, Lattiavalaisin, 5.500 € (lähtö 4.000)
5. Rut Bryk, Koristereliefi, 5.500€ (lähtö 4.500)
Hagelstam & Co, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 36.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 29.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat 58.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.comwww.hagelstam.fi

Kiehtovaa Wirkkalaa

_TS03889 Camping__TS03440
Tapio Wirkkalan posliinia ja lasia Rosenthalin tehtaan ajalta esitellään vihdoinkin kattavasti ja upeasti 
Suomen lasimuseossa 12.6.–31.12.2015.

Muotoilumme keulakuvan Tapio Wirkkalan Rosenthalille suunnittelemat ja tehtaalla valmistetut esineet ovat pysyneet harmillisen syrjässä suomalaisen design-buumin keskellä. Kenties syynä on ollut, että kotimaiset designmarkkinat ovat keskittyneet suomalaisiin valmistajiin, ja vain suppea asianharrastajien joukko on jaksanut etsiä tietoa Wirkkalan roolista eurooppalaisen muotoilun parissa. Wirkkalan 30-vuotinen yhteistyö Rosenthalin kanssa tuotti muotoilultaan rohkeaa, mannermaista ja kokeilevaa posliinia, lasia ja metallia. Esineitä voi hyvällä syyllä kutsua Rosenthalin jännittävimmiksi tuotteiksi.

Tapio Wirkkala on suomalainen maailmankansalainen, kansainvälinen muotoilijasuuruus, joka oli niin Lapissa, Italian Muranossa kuin Selbissä, Baijerissa, yhdessä Saksan posliiniteollisuuden keskuksista. 1950-luvulla sekä Wirkkala että Rosenthal nousivat kansainväliseen maineeseen hyvän muotoilun takuuniminä. Kun Rosenthal-osakeyhtiö otti 1961 käyttöön Rosenthal Studio-Linie -tuotemerkin, sen keulakuvia olivat  Tapio Wirkkalan posliiniset maljakot, kulhot, savukesetit, valaisimet ja hotelliastiastot, lasista, aterimista ja posliiniastiastoista puhumattakaan. Suomen lasimuseon näyttelyssä on esillä myös koriste-esineitä ja palkittu muovinen ”Helsinki”-retkiastiasto. Muistakaa painaa mieleen myös koristeaiheet, joita Rut Bryk suunnitteli puolisonsa Tapio Wirkkalan Rosenthal-astiastoihin.

(Kuvat: Suomen lasimuseon lehdistömateriaali: Maljakko, verholasi, 2512, 1963 Rosenthal Studio-Linie, Ambergin lasitehdas & Muovinen retkiastiasto ”Helsinki”, jolla Tapio Wirkkala voitti v. 1963 BASF:in kilpailun)

Paritanssia Helanderilla

3774-153 4438-161
5357-1 3738-13
80-91 5626-35
4438-141 5949-10
2213-50 5771-7
3423-21 3423-20
Poimin Huutokauppa Helanderin tulevasta toukokuun huutokaupasta (16.5.-17.5.) muutamia esineitä pareittain.
– Kuriositeettipari: venäläinen ruokalista keisarillisin monogrammein 1883 ja metalliprässi.
– Arabian art déco -pari: Figuriini Lepäävä nainen (sama naishahmo löytyy myös Arabian figuriinista Istuva nainen ja Greta-Lisa Jäderholm-Snellmanin kahviastiasto hopearaita.
– Sininen pari: Japanilainen puupiirros ja Oiva Toikan kahviastiasto, Rörstrand
– Punainen pari: Yrjö Kukkapuron pöytä ja Eeva Lausteen ryijy ”Kaskenpoltto”, kutomo Sylvi Salonen.
– Retropari: Lattiavalaisin, rottinkipunosvarsi, (kuvan perusteella sanoisin, että varjostin on tehty  haapasäleistä) ja tarjoilupöytä.
– Kukkopari: Oiva Toikan Kukko, 1998 ja Juhlakukko, 1997.

Suomidesign Tukholmassa

9513699_fullsize  9500440_fullsize 9527056_fullsize
”Esineet ovat kautta historian seuranneet rahaa,” tämän kommentin olen kuullut useita kertoja eripuolilla Eurooppaa antiikin ja designin parissa toimivilta: ”Ne, joilla on ostohalua ja -kykyä, ohjaavat esineiden – eritoten luksus- ja keräilyesineiden – globaaleja virtoja”. Juuri nyt Suomen antiikki- ja taidemarkkinat elävät etsikkoaikaa. Kysyntä ontuu. Kotimainen kysyntähuippu on taiteen ja antiikin osalta taittunut. Venäläiset ovat vähentyneet eikä nousevien talouksien kiinalaisille saatikka intialaisille ole tarjota riittävää määrää ja laatua. Entisten hittikohteiden varaan ei voi rakentaa eikä edes perinteinen vasarahuutokauppa vedä väenpaljoutta Helsingin keskustan arvohuutokauppoihin. 9513710_fullsize
Suomessa arvohuutokaupat ovatkin menettäneet 1980-1990-luvuilla kahmaisemansa antiikkikaupan puolimonopolin samassa tahdissa, kun keräily on valloittanut yhä laajemmat kansanjoukot ja vanhasta tavarasta on tullut kaikkien harrastus. Ne jotka etsivät eksklusiivisuutta, löytävät arvotavaransa yhä useammin muilta markkinoilta, etenkin Ruotsista.

Omassa tuttavapiirissäni 50-70% ostoksista näyttää tulevan jo länsinaapurista: Bukowskilta, Bukowskis Marketista, Auktionsverketistä, Uppsala Auktionskammaresta. Syyksi on vastattu mm. seuraavaa: ”laajempi valikoima, parempi laatu, kiinnostavampi tarjonta, rohkeammat kohteet, ostamisen helppous, ulkomailta tehtyyn hankintaan liittyvä ainutkertaisuuden viehätys, eiväthän ukkoutuneet suomalaiset huutokaupat tajua mitään gay-glamourista”.
Taiteelle omistautuneet keräilijätuttuni listaavat taiteilijasuosikkejaan ja hakevat teoksensa taiteilijoilta itseltään, taidekoulujen lopputyönäyttelyistä ja gallerioista. Jokamiehen keräilytavara houkuttaa retron ja vintagen ystävät kirppu- ja rompetoreille. Osa heistä täyttää vielä saleja tavaran massamyyntipaikoiksi muuttuneissa Etelä-Helsingin huutokauppakamareissa. Yhä useampi on huomannut, että maakuntaostajien suosimat huutokauppahuoneet pääkaupungin laitamilla, Tampereella tai tv:stä tutulla Uuraisilla vasta vetävätkin väkeä ja vekottimia puoleensa niin, että hienon, hauskan ja omaperäisen löydön tekeminen ynnä unohtumaton huutokaupparetki muistuttavat sitä kultaista aikaa, josta 1980-1990-lukujen huutokauppoja kaihoavat konkarit kertovat.

9485725_fullsize 9489141_fullsize
Monen huutokaupan liikevaihtoa ylläpitävät erikoiskohteet kuten militaria, numismatiikka ja filatelia pysyttelevät sentään vielä kotimaan markkinoilla ja niihin erikoistuneiden yritysten listoilla. Sen sijaan suomalainen design näyttää jo hakevan laajempaa kohdeyleisöä ja trendikkäitä sisustajia Suomea suuremmilta vesiltä ja lähimetropoleista. Tähän saakka designkauppiaat ovat olleet kotimaisten huutokauppojen lisäksi lähes ainoa linkki suomalaisen markkinoiden ja ulkomaisten ostajien välillä. Välikäsien kautta kulkeneita suomalaisista huutokaupoista tuttuja kohteita on näkynyt myynnissä Lontoosta New Yorkiin.
Entä nyt? Onko design ottamassa siivet alleen? Heittääkö se täkynsä suoraan suurempiin lammikoihin käyttämällä ponnistuslautana Tukholmaa, kaupunkia, joka jo hamassa nuoruudessani tuntui aina olevan askeleen edellä. Kaupankäynnillä mitaten se kuhisee yhä 24/7 kuin muurahaispesä siinä, missä meidän pääkaupunkimme kaupallinen keskusta tuntuu heräävän Ruususen unestaan vain muutamaksi arkipäiväntunniksi ja ohikiitäväksi lauantai-iltapäiväksi.
9513631_fullsize 9476176_fullsize
Nyt, kun Suomen Bukowskis on siirtynyt kokonaan online-huutokauppojen aikaan, maantieteellinen raja myyntipaikkojen välillä pyyhkiytyi entisestäänkin näkyvistä. Silta Helsingistä Tukholmaan on Bukowskin kautta nopea ja lyhyt. Tukholman Bukowskis Contemporary & Design tarjosikin tänä keväänä hienon valikoiman suomalaista designia ja kutkuttavan koosteen pohjoismaista ja ulkomaista post-1945 sekä nykytaidetta.

Alvar Aallon tarjoilupöytä turkoosinvihrein keramiikkalaatoin myytiin 50.000 SEK (noin 5.400 €) ja kirjahylly 48.000 SEK (noin 5.200 €). Molemmat on valmistettu uniikkeina sarjoina Artekin Hedemoran tehtaalla Ruotsissa ja niiden houkuttelevuuden kruunasi huutokauppaluettelossa seikkaperäisesti selvitetty provenienssi Ernst Sundhin piirustuskonttori Avestassa. Kuusijakoinen valkoinen Mehiläispesä myytiin 60.000 SEK (noin 6.500 €).

Björn Weckströmin uniikki pronssiveistos akryylialustalla vuodelta 1971 on hyvä esimerkki kohteesta, jolle Suomessa olisi tarjolla vain rajalliset markkinat. Formaatti eli veistos, moderni muoto, pronssi/akryyli -materiaaliyhdistelmä ja moniselitteinen, jopa surrealistinen ei-esittävyys eivät ole houkuttimia meillä, mutta ovat lumonneet länsinaapurissa uusia tuulia nuuhkivaa taidemakua jo kymmeniä vuosia. Loppuhinta 8.000 SEK (noin 860 €).

Oiva Toikan Kiikkuri, taiteilijan ensimmäinen suuri erityistä teknistä osaamista vaatinut lintu 26.000 SEK (noin 2.800 €). Ritva Puotilan ryijymatto ”Loitsu” sai osakseen erityistä huomiota muun muassa Bukowskin asiakkailleen suuntaamissa joukko e-maileissa. Loppuhinta 15.000 SEK (noin 1.620 €) viestittää, että tekstiileille löytyy kyllä kysyntää ja markkinointikanavia meidän rajojemme ulkopuolella, jos kotimaisena vaihtoehtona on myydä ryijyistä parhaat muutaman satasen lähtöhinnoilla. Birger Kaipiaisen ihana varhainen uniikki ”paratiisilautanen”, jonka pohjassa oli SOK:n hopeinen lahjaplaketti, 38.000 € (noin 4.100 €)) ja fantastinen perhosfantasia 200.000 SEK (noin 21.500 €).

Porvoon ihana Juliana

Syvatty koru teksti
Porvoon kuninkaallinen juhlapäivä, Kuningas Kustaa III:n Porvoon-vierailu vuonna 1775 sai oman juhlansa ja korunsa.

Juhlapäivänä 13.6.2015 Porvoon vanha kaupunki muuttuu eläväksi historiaksi. Kaduilla kulkevat vuoden 1775 asukkaat rikkaista porvareista arvonsa tunteviin mamselleihin ja vaatimattomaan palvelusväkeen. Raatihuoneentorilla käydään torikauppaa vanhaan malliin. Kuningas saapuu ja tervehtii kaupunkilaisia klo 17. Kello 18 alkavassa juhlamessussa Porvoon tuomiokirkossa palataan yli kaksisataa vuotta ajassa taaksepäin. Kuka istuu jalkapuussa, nukahtaako joku penkkiin, syljeskeleekö joku lehteriltä alas, kuinka julkeasti porvoolaiset silmäätekevät haukkuvat toisiaan esivallan läsnäollessa? Kustaa III:n visiittii huipentuu vastaanotton (cour), jossa kaupunkilaiset pääsevät esittämään toiveitaan ja valituksiaan kuninkaalle.

Juhlan kunniaksi halusimme luoda korun, joka olisi tätä päivää, mutta kantaisi samalla muistoja menneisyydestä. 

Korumuotoilija Heta Salmi ja minä siirryimme ajassa taaksepäin porvoolaisessa kauppiaskodissa ja museossa, Holmin talossa sekä Porvoon Kulttuurinystävien järjestämillä mahtavilla asiantuntijaluennoilla. Näin syntyi Juliana, kaulakoru. Nimensä se sai porvoolaiskauppias Erik Solitanderin tyttäreltä. Juliana Solitander oli 1775 kuninkaan käydessä 20-vuotias neito.
Emme halunneet korusta historiakopiota tai – mukaelmaa, pastissia, vaan teimme siitä modernin, nykypäivää heijastelevan esineen. Pyöreä muoto on selkeä ja pelkistetyn ajaton, aivan kuten kustavilainen tyyli, joka on säilynyt yhtenä rakastetuimmista antiikkiesineistön tyyleistämme 1700-luvun lopulta tähän päivään saakka. Julianan kauniisti kaartuvaa, siroa muotoa lävistävä koristelu on saanut inspiraationsa laakeri- ja oliivipuista, Rooman campagnasta, italialaisista puutarhoista sekä antiikin ajan maailmasta, jota Kusaa III ihaili ja joka näytti suunnan hänen mukaansa nimetylle kustavilaiselle tyylille. Hopea materiaalina on kaunis, käytännöllinen ja kestävä. Sitä käytettiin myös 1700-luvun koruissa yhdessä vuorikristallien, lasikivien ja mustan onyxin kanssa. Helmet ja timantit kuuluivat ajan tyyliin samoin kuin pienet riipukset sekä silkki- tai samettinauhoin kaulalle sidotut korut.
IMG_0613
Julianan helmenä on hopeasta tai mustasta onyxista tehty pallo. Voit valita niistä toisen oman mielesi mukaan. Korun mukana somassa pussukassa saat kaksi nauhaa. Toinen niistä on aina elegantti ja ajaton, kustavilaisen ajan kaulanauhoistakin tuttu musta. Toinen on kustavilaisesta väriskaalasta kertova pehmeä murrettu vihreä. Mikään ei estä sinua hankkimasta omaan koruusi hopeavannetta tai -ketjua. Erilaisia silkki-, satiini- tai samettinauhoja hankkimalla voit tehdä korustasi yksilöllisen ja kantaa sitä eri tilanteissa juuri haluamallasi tavalla.

Juliana on luotu kulkemaan mukanasi läpi elämän, arjesta juhlaan.
Toivomme, että aikanaan se kantaa muistosi eteenpäin ja kenties tulevaisuudessa se saa rinnalleen muitakin, ihanien porvoolaisten naisten nimeä kantavia koruja.

Juliana-korun on suunnitellut korumuotoilija Heta Salmi, joka työskentelee yli sata vuotta vanhassa Aurumin kultasepänverstaassa Porvoon vanhassa kaupungissa, http://www.hetasilverdesign.com/18
Oheisessa kuvassa näet Julianan kuvattuna Aurumin hurmaavalla vanhalla verstaspöydällä.
Taide- ja tyyliasiantuntijana on toiminut allekirjoittanut eli Tuija Peltomaa.

Julianaa voi tiedustella numerosta 040-4866220 ja tilata osoitteesta info@hetasilverdesign.com
Ennakkotilaushinta on 48 € + mahdolliset lähetyskulut. Kun koru ilmestyy valikoituihin porvoolaismyymälöihin, sen ovh sijoittuu liikkeen mukaan 50-100 € välille.


Mitä on onyx? Onyx (onyksi) on tummaa, yleensä mustaa kalsedonia. Sen nimi tulee kreikan kielen sanasta onyx = kynsi, koura. Onyksia on perinteisesti kannettu kaulalla ja amulettina. Sen on uskottu antavan kantajalleen voimaa ja kestävyyttä ja sitä on pidetty myös tasapainottavana kivenä. Onyksikiveä mainitaan olleen jo Raamatun paratiisissa (1. Moos. 2:12)**. Keskiajalla onyksia pidettiin onnea tuovana kivenä. Sen on katsottu paitsi vahvistavan kantajaansa ja tämän aisteja, myös antavan lohtua vastoinkäymisten kohdatessa. 

 

** ”ja sen maan kulta on hyvää. Siellä on myös suitsutuspihkaa ja onykskiveä”

Kyllä kiitos! Suosikkini Bukowskilla

Kävimme eilen kuvaamassa designvalaisimia Bukowskis Modern & Contemporary huutokaupan näytössä.
Minulta kysyttiin omia suosikkejani, mutta taide vaatii aikaa. Vastaus ei siis tullut heti ja siinä, mutta tässä se nyt on.

Kyllä kiitos! Nämä olivat minun valintojani, teoksia joista pidän asioita jotka saavat hyvälle tuulelle.

Mukana on pari yllätystäkin. Itselleni niistä suurin on Matti Kujasalon abstrakti maalaus. Kujasalo ei ole ollut ihan minun juttuni, vaikka taidettaan arvostankin. Nyt eteen tuli teos, johon ihastuin sydänjuuriani myöten. Taiteen voima on minulle aina ollut taiteilijan kykyä näyttää toisenlainen maailma kuin itse pystyn kuvittelemaan. Nykytaiteen ystävänä ja keräilijänä olen aina pitänyt tärkeänä kykyäni olla avoin myös niille taiteilijoille ja teoksille, jotka eivät heti ensi näkemältä ole tuntuneet omalta. Jokainen päivä on uusi ja elämän myötä me kaikki muutumme. Siksi myös taiteen ovi kannattaa pitää avoimena. Koskaan ei tiedä, milloin on valmis kohtaamaan uusia kysymyksiä ja yllätyksiä.

Sinäkin ehdit vielä valita omat suosikkisi osoitteessa, https://www.bukowskis.com/fi

Bukowskis Modern & Contemporary -huutokauppa pidetään tällä kertaa ainoastaan on oline. Siinä on riskinsä, mutta ei se pelaa, joka pelkää. Jonkun täytyy olla ensimmäinen ja ainakin kokeilla. Toivon silti, etteivät vasarahuutokaupat tyystin katoa. Saattaa olla, että kansainvälinen ostajakunta on jopa aktiivisemmin mukana oman päätteen äärellä kuin vanhaan tapaan puhelimen päässä. Ensi viikko näyttää kuinka Suomen taidekaupan historian ensimmäisessä on line -arvohuutokaupassa käy. Rohkeuden yritystä Bukowskia ei ainakaan voi syyttää. Jos homma ei toimi, kilpailijat saavat kauan kaipaamansa tasoitusta. Jos tämä onnistuu, Bukowskis on jälleen kerran askeleen edellä muita.

9498241_fullscreen 9498215_fullscreen
Kaija Aarikka, 1970 & Annika Rimala, 1976
9497958_fullscreen 9497951_fullscreen
Heikki W. Virolainen, 1963 & Tommi Toija, 2008
9498157_fullscreen 9498248_fullscreen
Carl Gustav Hiort af Ornäs, 1950-luku & Kurt Ekholm, 1931
9498245_fullscreen 9498369_fullscreen
Aune Siimes, 1940-luku & Tapio Wirkkala, 1960-luku
9498148_fullscreen 9498059_fullscreen
Marika Mäkelä, 2002 & Samuli Heimonen, 2009
9497960_fullscreen 9498047_fullscreen
Simo Hannula & Matti Kujasalo, 1978
9497978_fullscreen 9497997_fullscreen
Vladimir Kopteff & Tom Wesselmann
9498048_fullscreen 9497889_fullscreen-1
Sam Vanni, 1969 & Birger Kaipiainen, 1941

 

Melkein vaan ei ihan kaksi marjaa

Schilkin
Sorry, sinä kalaa syövä merenneito (alla), et ole terävine hampainesi ihan yhtä viehättävä kuin tämän blogin esinekarusellissa esittelemäni ja taannoin arvioimani hymyilevä sisaresi Ahdin valtakunnasta. Molemmissa teissä taiteilijan signeeraus on lipsahtanut muotoon M. Schikin (ilman l:ää), käsiala on kummassakin hieman erilainen. Molempien pohjaan on lyöty ulkomaisten näyttelyiden näyttelyesineissä sekä näyttelyiden myyntikokoelmissa käytetty leima ”Arabia Finland”.

Miksi Schilkin teki puuttuvan l-kirjaimen tapaisia kirjoitusvirheitä ja mitkä kirjoitusvirheet Schilkinin signeerauksissa ovat ok ja mitkä eivät? Milloin Finland on muodossa Finland ja milloin sen kuuluu olla muodossa Finlandia? Entä millaisia kirjasintyypejä näissä leimoissa käytettiin? Esinekarusellista löydät muutaman vinkin. Loput jääkööt ammattisalaisuudeksi mm. väärennösten varalta. Kokemus on hyvää harjoitusta, joten muista jatkossa vilkaista veistosten pohjaan, tutkia ja painaa näkemäsi signeeraustavat ja leimat mieleen.
633_40  633_2_2
Kalaa poskeensa pistelevä merennneito on myyty Hagelstam & Co Tehtaankatu 640 € (A133/633, lähtöhinta oli 300 €) Strategisia mittoja eli neidin kokoa ei huutokaupan luettelossa kerrottu.

Nyt Retrottaa!

9494006_fullscreen 9464149_fullscreen
11081041_863321750376528_5162994073847451911_n 11112777_863320397043330_4074800650729805382_n
Retroilu on keräilyä kotielämää varten. Retroilussa saa olla väriä ja ornamenttia. Retroilulla luodaan tunnelmaa. Retroa voi sijoittaa kaikkialle keittiöstä kylpyhuoneeseen. Retro sopii lapsiperheestä ja mummolaan. Retroilusta voi tulla elämäntapa. Retro on rentoa. Retro on kekseliästä. Retro on kierrätystä ja tuunausta. Retro on löytöjä ja oivaluksia. Retro on persoonallista, kodikasta, tyylikästä tai kitschiä.

Retro on designin burlesque. Se sopii kaikille, ja parhaiten ennakkoluulottomille, rohkeille, oman tiensä kulkijoille. Retro ei pyytele anteeksi sillä retroilu sallii myös hurjan ja hulvattoman. Retro sopii kaikille ja kaiken ikäisille. Retro on asenne.

Mikä on sinun paras retrolöytösi tai retroin sisustusoivalluksesi? Kuka on Suomen huikein retropukeutuja? Mikä on mieleenpainuvin retrotekosi? Löydä retrosi ja anna retron löytää sinut. Retroilu on täällä! Lue lisää – täällä kirjoitan myös minä: http://antiikkidesign.fi/retroilu

(Kuvat: Tapio Wirkkalan lasit Helanderin huhtikuun huutokaupasta, Olof Ottelinin sohva ja Carl Gustaf Hiort af Ornäsin nojatuoli Bukowskis kevään modern & contemporary huutokaupasta)

Designinvaltikan uudet valtiaat

Designvaltikan valtiaat ovat vaihtuneet. Sisustusesineet ovat syrjäyttäneet tavallisimman, vuosien varrella jo tuikitutuiksi tulleen designlasin ja keramiikan. Tässä uusia kuninkaallisia Huutokauppa Helanderilta, lauantaina 7.3. myydyistä kohteista.

81-10895-705658-1
Paavo Tynell, Pöytävalaisin, malli suunniteltiin 1930-luvun lopulla ja sitä valmistettiin 1940-luvulla messinkikuvulla, rei’itetyllä messinkikuvulla sekä messinkinä, reunasta samppanjanvärisellä opaalilasikuvulla, 3.000 €
Alvar Aalto, Artek, tarjoiluvaunu 13/100, tasot visakoivua. Vuoden 1993 rajallisesta sarjasta, 1.000 €
Friedl Holzer-Kjelberg, uurna, klassisismi / art déco, vuodelta 1934, 1.900 €
2686-1392213-435627-1
– Taito Oy, hissimekanismivalaisin, kangasvarjostin, 1.300 €
Paavo Tynell, leimattu Idman, messinki, opaalilasi ja haapapuusta tehty sälevarjostin. Mataliin huonetiloihin tarkoitettu kattovalaisin kuului jo Taito Oy:n valikoimiin (malli 9056A) sekä yrityksen Yhdysvalloissa markkinoimaan Finlandia House -kokoelmaan (mallinumero 10125), 550 €
Paavo Tynell, Taito, lattiavalaisin, jalassa nahkapunos, uusittu kangasvarjostin. Tämä malli 9602 kuului Taito Oy:n Yhdysvalloissa markkinoimaan Finlandia House -kokoelmaan mallinumerolla 10504, 3.200 €
3798-62686-1372686-138
Paavo Tynell, Taito. Yksi niin sanottujen mummolavalaisimien upeimmista yksilöistä. 5-vartinen malli nro 9025, messinki, messinkiverkosta ja -langasta tehdyt lehti- ja kukkakoristeet käsityötä. Kermanvalkoisissa opaalilasikuvuissa kullatut koristeraidat ja hiekkapuhalletut lehdenmuotoiset koristeet. Harmoninen muoto, laadukas käsityö ja aikansa parhaita materiaaleja 1940-luvulta. Onnittelut uudelle omistajalle! 1.900 €
Paavo Tynell. Tästä lattiavalaisimesta on lyhyessä ajassa tullut markkinoiden halutuimpia klassikkoja. 3.200 €
Paavo Tynell, Idman. Edellisen kanssa yhteensopivat seinävalaisimet. 2.000 €
5604-185465-18
Yki Nummi, Orno, akryyli. Kuplat-kattovalaisin syntyi 1950-luvun puolivälissä ja palkittiin Milanon triennalessa kultamitalilla 1957. Malleista suurempi (halk. 40 cm) on Innoluxin uustuotannossa, vaan ei tällaisena retrovihreänä. Tämä oli hyvä hankinta! 120 €.
Hans-Agne Jakobsson (1919-2009) oli ruotsalainen huonekalu- ja valaisinsuunnittelija. Tiesitkö, että hän toimi myös suomalaisen Werner Westin assistenttina? Tunnelmallista, lämmintä valoa luo ympärilleen tämä messingistä ja meripihkan värisestä lasista tehty kattovalaisin. Jännällä tavalla tyylikäs, hyvä hankinta! 410 €.

Keltainen alkoi pissattaa

Designissa lasin ja keramiikan suurten vuosikymmenten voima alkaa jo kärsiä uusretron loputtomista variaatioista. Kun designia myydään, hintaennätyksiä ei nähdä enää lasissa ja keramiikassa – muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta – vaan valaisimissa, huonekaluissa ja sisustusesineissä. Usko lasinmuotoilun kestävään arvoon ei ale- ja outletlaareissa kartu.

Varjostaako nykyinen pinta-into à la ’yhä uutta ornamenttia ja väriä pintaan estetiikasta ja muodosta piittaamatta’ esimerkiksi Kaj Franckin 1950-lukuisen Kartion todellista vahvuutta, joka syntyi kestämään loistavan esteettisen ja käytännöllisen muodon sekä upeiden värisävyjen kivijalalle? Iittalan lanseeraama uusi Kartio-väri keltainen on väri-ideana ihan hauska, mutta kestääkö sen karkkimakeus kevätaurinkoa ja pääsiäisfiilistelyä pidemmälle vai näemmekö nämäkin Kartiot jo seuraavassa sesonkialessa?
iittala-kartio_lasi_sitruunankeltainen_2kpl-6746572_malli iittala-kastehelmi-bowl-35_cl-lemon
Oiva Toikan 1960-luvulla suunnittelemaan Kastehelmeen istutettuna samainen ja tehtaan toimesta varmasti myös samalla rahalla ja ”vaivalla” hankittu kananpojankeltainen suorastaan häkeltää. Pintaornamentti ja väri on kiedottu yhteen pakettiin niin, että mielleyhtymät hyppäävät äkkiarvaamatta kevätauringosta, kananpojista ja sitruunoista pissaan. Oijoi – enpä taidakaan kattaa kevätjuhliin keltaista lasia. Sehän on kuin? Noh, simaa – vai k-sta joisi?
arabia-24h-cup-iltalaulu-05_l villeroy-boch-dekor-mariefleur-gris_design_01
Isot Iltalaulu-kupit sentään kelpuutan aamiaispöytään. Niiden muoto ja koko toimivat teelle ja maitokahville kuin unelma, joten siedän siirtokuvana totutetun ja kohta todennäköisesti toiseksi vaihtuvan koristelun sekä hintatarran mukana pesuveteen liuenneen ja viemäriin kadonneen alkuperän: made in Thailand. Jokaisella siemauksella harkitsen silti seuraavaksi suureksi astiastoksi Villeroy & Bochia, jonka pohjassa näkyy pesussa liukenematon leima: made in Germany. Upean antiikki & designkodin sisustanut ystäväni ilmoitti jo suosivansa pienissä käytännön hankinnoissa Ikeaa. Syy? Eurooppalainen työ. Ikean tuotteita valmistetaan näet kasapäin EU:n alueella.

Minä luotan edelleen, että jokin kotimainen teollisuusyrityksemme ymmärtää designin mahdollisuudet pitkän aikavälin sijoituksena ja antaa tuoton- ja osingontavoittelussaan tilaisuuden nuorille MUOTOilijoille. Onnistunutta satoa korjattaisiin vielä kymmenien vuosien päästä, kuten nyt jälkimarkkinoilla nautitaan 1930-50-lukujen hedelmistä. Se ei tietenkään anna nykyiselle sukupolvelle voittoja tässä ja nyt, mutta miksi meidän pitäisi ajatella vain itseämme. Tuleehan niitä sukupolvia meidänkin jälkeemme.

Valoa!

Niukkavaloisen talven jälkeen yksikin auringonsäde saa innostumaan, ostamaan tulppaaneja ja narsisseja, puuhailemaan ulkoilmassa. Keinovaloakin tarvitaan vielä ja sitä löytyi muualta ja meiltä näin moneen eri makuun.
IMG_2808IMG_2810IMG_2809
Akryylisäikeistä tehtyyn valoilmiöön tykästyin Tukhomassa Älvsjön antiikkimessuilla. Muoto näyttää houkuttelevan joustavalta ja taipuisalta kuin harsoinen kangas. Muita messujen valaistusnäytteitä olivat romanttinen meripihkanvärinen kukka à la Murano sekä futuristinen valosauvapallo. Miksei diskopallot voi olla tällaisia?
.5620-15620-2
Huutokauppa Helander myy viikonloppuna 7.-8.3. kaksi näyttävää komistusta. Kullankiiltävää messinkiä, messinkilevystä taiteltuja lehtiä, Kauklahden lasitehtaalla valmistetut kermansävyiset eli samppanjan väriset opaalilasikuvut. Trooppista eksotiikkaa luo malakiitinvihreä pallo. (Valaisimet myytiin Helanderilla 7.3.2015 hintaan 5.000 ja 12.000 €)
IMG_2779IMG_2773
Klassisen ystävälle hovieleganssia tai palvelusväen kerrosten talonpoikaista tyyliä. Kynttiläkruunun valo kertautuu pöytäplateaun peililasipinnasta. Seinäpeili ja grafiitinharmaat pinnat sopivat yhteen täydellisen maskuliinis-feminiinisesti, kun kulta ja hopea kohtaavat Galerie Donnerin osastolla Älvsjön antiikkimessuilla. Samoilta messuilta löytyi myös raudasta taivuteltu kynttiläkruunu. Seurakseen se oli saanut tyyliin sopivaa talonpoikaista, tinaa, vanhaa lasia. Kuningaskunnassa kun oltiin niin pöytäseuruetta valvoi tietysti kuningas itse.
2213-433584-39
1940-luvun pula-ajan materiaalit alkavat näyttää hauskan retroilta. Kekseliäisyydellä ei ollut rajoja, kun valaisimissa oivallettiin paremman puutteessa käyttää puuta, paperinaru-, lastu- ja olkikankaita, puusäleitä. Nämä kaksi aikansa lasta myydään Huutokauppa Helanderilla viikonloppuna 7.-8.3. (Kattovalaisin opaalilasia ja messinkiä puusälevarjostimella meni 550 € ja puu-paperinaruvalaisin myytiin 90 €)

Muotoilun ja taiteen herkkupaloja

muun muassa nämä, olivat tänään torstaina 26.2. myynnissä Tampereen Annmari’s Huutokauppakamarilla.
img_9167_1 img_0162_1
img_4546_2 img_7206_kopio
img_7930 img_7950_1
img_8586_1 img_8405_1
– Timo Sarpanevan lasiveistos ”Liber Mundi” 2000, Studio Pino Signoretto Murano, lähtöhinta 15.000 €
– Idman, pöytävalaisin, lähtöhinta 1.200 €
– Hans Agne Jakobsson, pöytävalaisin, lähtöhinta 100 €
– Mauri Almari / Idman, kattolamppu, messinki, lähtöhinta 300 €
– Elis Kauppi / Kupittaan Kulta, rintakoru ja rannekoru, hopeaa, lähtöhinnat 110 ja 160 €
– Hugo Backmansson, maalaus Soittava beduiini, Tanger 1908, lähtöhinta 300 €
– Taisto Ahtola, maalaus Räsynukke 1979, lähtöhinta 500 €

ps. osa myymättä jääneistä kohteista on nyt (28.2.) huutokauppa Annmari’s nettisivujen jälkipörssissä. (Jälkipörssistä voit jättää tarjouksia ja ostaa huutokaupassa myymättömiä kohteita normaaleilla huutokauppaehdoilla)

Nokoset maailman navassa

voi ottaa Eero Aarnion pallotuolissa. Olen ottanut itsekin, ja kirjasto on ehdottomasti se paikka, jossa pallotuolin hiljaiseen pesään uinahtaa ihan huomaamattaan. Pallotuoli on mainio oivallus. Se on pehmeä kuin kotipesä, turvallinen kuin kohtu. Siellä istuu kuin avaruudessa, kauas jää kavala maailma, äänten sekamelska katoaa. Tuolissa voi tehdä aikamatkan, avaruusmatkan, maapallomatkan (se pyörii keskiöjalan varassa!) unimatkan, mielikuvitusmatkan, hellyysmatkan, laatuaikamatkan yksin tai kaksin, some-matkan, kaiken muun ulkopuolelle unohtaen.

Keksintö on vuodelta 1963, ja Eero Aarniota on siitä kiittäminen. Ennen tätä lasikuidulla soudettiin ja huovattiin – se oli veneiden materiaali. Ensimmäiset pallotuolitkin valmisti Turun veneveistämö. Taiteessa lasikuitua alkoi käyttää Eva Hesse, teos oli Repetition Nineteen ja vuosi oli 1968. Aarnio oli siis 1960-luvun alussa innovatiivinen edelläkävijä. Kun Pallotuoli lanseerattiin Kölnin huonekalumessuilla 1966, siitä tuli Aarnion henkilökohtainen läpimurto suunnittelijana. Se erotti Askon huonekalutehtaasta massasta ja teki firmasta pitkäksi aikaa yhden aikansa kansainvälisesti seuratuimmista. Sittemmin Pallotuolista on tullut myös niin sanottu designikoni, yksi suomalaisen modernin muotoilun tunnuskuvista.
IMG_0558
Pallo on minun lempipaikkani lukuhetkinä Aalto-yliopiston kirjastossa. Turkulaiset saavat nauttia upeassa kaupunginkirjastossaan samaan ideaan perustuvasta, kattoon ripustettavasta Bing-Bong -tuolista (malli suunniteltiin vuonna 1970).
Sinä voit käydä ihailemassa toista koskaan valmistettua Pallotuolia Huutokauppatalo Helanderilla 29.-30.1. klo 12-19.
Sen ulkopinta on kovaa, kiiltävää mustaa lasikuitumuovia, sisällä on vaahtokumista tehdyt pehmusteet. Punainen huonekalutekstiili on villaa. Oleilunautinnon kruunaavat dacrontyynyt.
Tässä tuolissa haluan tehdä kasarimatkan – siis mitä?? No, tämä musta-punainen -yhdistelmä on niin samuraiväri kuin olla ja voi ja Saksahan on nyt uutisissa tapetilla. Musiikiksi siis Alphavillen debyyttisingle ”Big in Japan”. Haluatko kokeilla? Hier, bitte: https://www.youtube.com/watch?v=tl6u2NASUzU
Lauantaina 31.1.2015 tuoli huutokaupataan uuteen kotiin.
Lue lisää http://www.helander.com/fi ja http://www.helander.com/fi/blog/asiaa-design-tuoleista

L’art nouveau ja mielikuvituksen muodot

4971-13
Kuinka paljon mahtuu 16 senttimetriin lasia plus metallijalkaan? Kun käsissä on l’art nouveau esine vastaus on ”paljon”. Väriä, muotoja, koristelua. Joskus tuntuu kuin sukeltaisi venäläiseen talvimaisemaan à la Julius Klever. Auringon keltaama taivas, lehdettömät puut ja maassa ohuelti nuoskaista lunta. Lämpöä ja kylmyyttä.
Totuuden nimissä täytyy todeta, että Daum Nancyn maisemaesikuvat olivat lähinnä hollantilaisia- ja ranskalaisia.

Olen viimeisen parin kuukauden ajan perehtynyt Emile Gallén, Daum Nancyn ja Louis Comfort Tiffanyn l’art nouveau lasiin ja valaisimiin. Hauska yllätys oli, kun joulukuussa Huutokauppa Helanderilla oli myynnissä tämä Daum Nancy -taidelasi. En ehtinyt sitä katsomaan, sillä omistin joulunalusajan vapa-ajan ystäville ja juhlavalmisteluille. Mutta mieleen se jäi, ja kaupaksikin se meni hyvään 950 € hintaan.

Erikoinen kapine, vai mitä? Ranskalainen Daum Nancy valmisti tällaisia talvimaisema-lasiesineitä ja jalkalamppuja 1910-luvulla, tarkemmin sanottuna noin 1915. Ideana on täplittää harmaa tai kirkas happohimmennetty lasi oranssilla ja sitruunankeltaisella kerroslasilla, minkä jälkeen pintaan leikataan talvinen maisema-aihe. Lopuksi kuva-aihe viimeisteltiin emaliväreillä. Sävyinä voi olla ruskea (punaruskea) umbra ja valkoinen tai musta ja valkoinen. Maalaus voidaan toteuttaa myös harmaasävytyönä (en grisaille). Signeeraukseen kuuluvat emaliväreillä kirjoitettu Daum/Nancy ja Lorrainen risti. Paljon käsityötä vaatineissa esineissä saattaa olla myös koristelijan nimikirjaimet, esimerkiksi HF.

Kallisarvoisimpia ovat näyttävät jalkalamput, joiden hinnat liikkuvat useista tuhansista kymmeniin tuhansiin. Suurimmat niistä ovat lähes puolimetrisiä. Edullisimmillaan pienen maljakon saattaa löytää reilusta tuhannesta muutamaan tuhanteen euroon. Ostajat ovat varovaisia kopioiden ja uustuotannon takia ja siihen on valitettavasti olemassa hyvät syyt. Onni suosii tietävää ja oikean hetken tullen rohkeaa. Mainioita yksittäisiä esineitä saattaa löytyä jopa Suomesta, ja muiden ostajien arkaillessa omansa voi napata ihan kestävään hintaan.

Tahdon tassutella

sammalella, varvikossa, heinikossa, hietamaalla. Astella pitkospuilla, kahlata kaislikossa. Katsella huurteista heinikkoa, rahkasammalta riitteen alla. Kuunnella puron solinaa, jään alle virtaavaa vettä. Koskettaa kiven pintaa, kallion jäkäläpukua.
Hyvää alkanutta vuotta! Antoisia kävelyretkiä, hienoja hiihtosäitä ja riemukkaita laskiaismäkiä odotellessa. Näihin ajatuksiin inspiroi Haikkoon luonto ja Uhra Beata Simberg-Ehrströmin ryijy, joka sopisi tassuttelijalle matoksi.608_52
(Myyty Hagelstam & Co:n joulukuun 2014 huutokaupassa hintaan 1.450 €)

Design top5

Näin sujui syksyn arvohuutokauppojen design-myynti

Jos syksyn arvohuutokauppojen tuloksilla mitataan, design kiinnostaa edelleen enemmän kuin perinteinen antiikki. Designin ostajat ovat myös alkaneet tehdä yhä selvemmän eron näyttelyistä ja kansainvälisistä julkaisuista tunnettujen kultajyvien sekä yleisempien, suurina määrinä tuotettujen ja kotimarkkinoille suunnattujen designesineiden, varsinkin ns. käyttömuotoilun, välillä. Uniikki ja harvinainen designesine maksaa huutokaupoissa vähintään yhtä paljon ja usein enemmänkin kuin kuvataide, joten voittajana maaliin selviää se huutokauppatalo, joka onnistuu hankkimaan välitettäväkseen sesongin uniikeimman kokonaisuuden.

Tänä syksyn vaaka kallistui selvin luvuin Iso Roobertinkadulle. Bukowskis’n design top5:n yhteistulos nousi viime keväästä noin 17.500 eurolla, kun taas Hagelstam & Co:n tämän syksyn top5:n kokonaissumma jäi puoleen viime kevään vastaavasta. Oliko syynä Hagelstam & Co:n huutokaupan superkohteiden vähälukuisuus vai profiililtaan omanlaisensa modernin taiteen ja designin niputtaminen osaksi Modern & Classic – uutta ja vanhaa – huutokauppakonseptia? Onnistuiko Bukowskis laajalla, osin ainutkertaisella tarjonnallaan sekä jo vuosien ajan omaksi kokonaisuudekseen hiotulla Modern & Contemporary -konseptillaan houkuttelemaan paikalle enemmän myyjiä ja ostajia? Oma roolinsa saattaa olla myös Bukowskis’n ruotsalaisen emoyhtiön tuomalla synergiaedulla. Länsinaapurissa on jo pitkä kokemus modernin ja nykytaiteen sekä designin kukoistavista markkinoista, mikä näkyy meilläkin huutokauppatalon markkinoinnin visuaalisessa toteutuksessa ja kilpailijoista erottuvassa ilmeessä.

Ilahduttavaa syksyn top5 listalla oli luksushuonekaluja valmistaneen Bomanin yltäminen ykköstilalle Michael Schilkinin koristamalla suomalaista eksotiikkaa edustavalla Safari-baarikaapilla. Ounasteltu, mutta silti hieman yllättävä paalupaikan vaihto tapahtui kuin tapahtuikin Paavo Tynellin ja Alvar Aallon välillä. Tästä syksystä tuli Aallon syksy. Hänen lisäkseen valaisinsuunnittelijoiden kärkeen ylsivät Ilmari Tapiovaara (Hagelstam & Co., Maija Mehiläinen -lattiavalaisin 3.400 €) sekä Lisa Johansson-Pape (Bukowskis, lattiavalaisinpari 10.274 € ja kaksi muuta lattiavalaisinta à 5.871 ja 4.892 €). Jo takuuvarmaksi huutokauppahuipuksi vakiintunut Tynell piti kyllä pintansa listakärjessä, mutta tällä kertaa hän ei enää vallannut lähivuosilta tuttua hallitsevaa asemaa.

Syksyn menestystarinoita olivat valaisimet, huonekalut, lasi ja keramiikka. Designlasin tähtinä olivat tuttujen, toistuvien nimien lisäksi mm. Helena Tynell ja Oiva Toikka. Keramiikan huipulle ylsivät Rut Bryk, Michael Schilkin ja Birger Kaipiainen. Bukowskis’lla nähtiin myös nykykeramiikan parhaimmistoa, Erna Aaltosen taidekeramiikkaa.

Modernin hopean tai korujen menestyssyksyä tästä ei tullut mukiinmenevästä tarjonnasta huolimatta. Molemmat esinekategoriat ovat yleensä olleet huonekaluihin, valaisimiin ja lasiin verrattuna enemmän kotimaisten ostajien varassa, joten signaali on syytä ottaa tosissaan. Kotimainen kysyntä on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta aiempaa vaimeampaa. Ehkä kahden huutokauppatalon tulosten selvä ero kertoo tästäkin: myyjiä ja ennen kaikkea ostajia ei riitä enää yhtä laajalle rintamalle kuin ennen. Samalla kun kilpailu ostajista kiristyy, huippudesignista ja sen myyjistä on tullut yksi huutokauppojen kokonaisliikevaihdon kivijalka. Kisa johtavasta paikasta Suomen designmarkkinoilla on kova, ja sen saavuttaminen voi olla jopa yksi menestyvän huutokauppatalon elinehdoista tilanteessa, jossa venäläiset ostajat ovat rajusti vähentyneet ja kysynnän kasvusuunta näyttää löytyvän juuri modernin ja nykytaiteen sekä designin kentältä.

Siinä missä hopea ja korut tuottivat laihahkon tuloksen, tekstiilitaiteen Grand Old Lady Dora Jung jatkoi Bukowskis’lla ansaittua menestystarinaansa (Näkinkenkä I-IV, myyntihinta kuluineen 10.225 €). Hagelstam & Co. puolestaan yritti vintagen siipien kantavuutta, mutta vintagemuodin mekka näyttää karanneen meiltä Tukholmassa järjestettäviin, valikoimaltaan vertaansa vailla ja yleisöprofiililtaan omaa luokkaansa oleviin muodin ja korujen erikoishuutokauppoihin. Vuoden 1933 Miss Suomen Ester Toivosen hurmaava iltapuku löysi Hagelstam & Co:lla ostajansa (1.550 €), mutta esimerkiksi YSL, Dior, Hermès ja arkisempi Escada jäivät vaatimattomiin hintoihin, kymppeihin, sadan ja kahden välille tai tyystin myymättä. Tämä oli yksi sesongin yllätyksistä. Jos emme laske mukaan Bukowskis Marketin Suomen ja Ruotsin suurimmat kaupungit kattavaa 24h online-huutokauppaa, mielenkiintoisin vintagelaukkujen valikoima ja ostajien innostus siirtyi vuoden 2014 kuluessa ydinkeskustan vanhoista huutokauppataloista Pitkän Sillan toiselle puolelle imagoaan uudistaneelle Huutokauppa Helanderille, osoitteeseen Hämeentie 105.

9243618_object9231321_object9251510_object
Bukowskis, designin viisi kalleinta
(huom! hinnat ilmoitettu kuluineen)
1. Michael Schilkin, Baarikaappi,1954, 20.794 € (lähtö 8.000-10.000)
2. Alvar Aalto, Aalto-maljakko, sininen, 1930-luvun loppu, 19.571 € (lähtö 4.000-6.000)
3. Alvar Aalto, Aalto-maljakko, Rion ruskea, 1930-luvun loppu, 17.736 € (lähtö 4.000-6.000)
4. Paavo Tynell, Seinävalaisimet, 1940-luvun loppu, 15.902 € (lähtö 5.000-7.000)
5. Alvar Aalto, Lattiavalaisin A809, 10.764 € (lähtö 8.000-10.000)
syksyn 2014 viisi kalleinta yhteensä 84.767 € (summa sisältää huutokauppakulut)
(kevään 2014 viisi kalleinta olivat 67.362 €)
9250474_object9243619_object

18629a-000003_133272-00000133119-000001_1-1
Hagelstam & Co, designin viisi kalleinta

(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Gunnel Nyman, Barokki, 8.200 € (lähtö 5.000)
2. Arne Jacobsen, Nojatuoli ”Golden Egg” ja rahi, 2008, 7.200 € (lähtö 2.500)
3. Alvar Aalto, Lattiavalaisin ”Enkelinsiipi”, 5.200 € (lähtö 3.000)
4. Henry Ericsson, Malja, 5.000 € (lähtö 5.000)
5. Ilmari Tapiovaara, Lattiavalaisin ”Maija Mehiläinen, 3.400 € (lähtö 3.000)
syksyn 2014 viisi kalleinta yhteensä 29.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
(kevään 2014 viisi kalleinta olivat 58.500 €)
33091-00000126131a-000001

Kuin jäävuoria sateella…

No jopas sattui oikea kristallilohkareiden syksy!
Lokakuussa Hagelstam & Co. huutokauppasi Aimo Okkolinin signeeraaman robustin cerium-keltaisen kristallilohkareen 100 eurolla. Joulukuussa tarina jatkui ruotsalaisen Kosta-lasitehtaalla työskennelleen Vicke Lindstrandin vedenvihreällä möhkäleellä. Myyntihintakin oli molemmilla kerroilla sama 100 € – niin myös paikka, Hagelstam & Co.
533_57 639_40
Eivät ehkä mitään designkauneuden jättiläisiä, mutta jos näistä kahdesta pitäisi valita niin kyllä se olisi Lindstrand. Hän on keksinyt ujuttaa ”jäävuorensa” sisään pienen hylkeen.

Kun kirveestä syntyi aalto

 IMG_0443 IMG_0447 ”Saksisade, lusikkadiskovalaisin, lapiospiraali, paistinpannukierreporras, kirvesaalto” Arkidesignista taidetta. Tutusta uutta. Käyttötavarasta kauneutta.
Nämä ja monta muuta huikeaa taideteosta. Yllättäviä muotoja tuttuakin tutummista esineistä ja materiaaleista. Käy, katso ja ylläty Fiskars Paviljonki, Arabiakeskus, Hämenetie 135 A, Helsinki
IMG_0448 IMG_0445

Repeän riemusta

lähes joka kerta selatessani Helanderin huutokauppaluetteloa tai käydessäni huolella kootuissa ajankuvia ja epookkeja esittelevissä näyttelyissä. Minulla on visuaalinen muisti. Materiaalit, muodot, värit ja esineet ovat silmissäni aikakirja. Tavaroiden tarkempi tutkiminen on kuin scifi-elokuvan aikamatka menneisyyteen. Tällä kertaa matka vei 1900-luvun tapahtumien historiaan, kiitos oivalluksia, ahaa-elämyksiä ja arjen historiaa tulvillaan olevan huutokauppakokoelman.
5139-485068-55067-2445150-5
Paavo Tynellin pöytälampun messinkivarjostimessa on samppanjanvärinen opaalilasireuna. Design on vuodelta 1938. 1930-luvulla tästä syntyi myös maskuliinisella sileällä messinkivarjostimella varustettu versio ja 1940-luvulla tähtitaivaan tavoin tuikkivalla taidokkaasti rei’itetyllä messinkivarjostimella viimeistelty herkkä, tyylikkään koristeellinen malli. Loppuhinta oli 1.000 €, opaalilasin halkeama ei menoa haitannut.
Afrikan tähti -peliä on myyty yli 4 miljoonaa kappaletta, siitä kertyy jo nostalgia-arvoa kerrakseen. Oma pelini on puhki kulunut, mutta onneksi laatikosta löytyy vierasvaraksi yksi uusi. Kari Mannerlan 1951 suunnitteleman pelin alkuperäinen versio ’Kadonnut Afrikan Tähti’ myytiin Helanderilla 175 €.
1920-1930-luku hurmaa minut aina uudelleen. Tuon ajan lasiesineiden eksoottiset värit ovat ylellisiä ja kaiverrusten fantasiamaailma on lumoava. Tässä pahellisensuloinen 40-luvun lila ja Erkki Käpin hiontakoristelu vuodelta 1946 Riihimäen Lasin maljakossa. Hinnaksi tuli 190 €.
Heikki Turusen Ornolle suunnitteleman Tupla-kuplan nimi on lystikäs sanaleikki. Kun tämä kattovalaisin sai muotonsa 1969, meneillään oli kilpajuoksu avaruuteen: Sojuz 5, Venera 5, Apollo 9, Apollo 10 ja Apollo 12. Jim Morrison herätti pahennusta ja Woodstock-festivaaleilla tanssivat yhden sortin pilviveikot. Avaruusajan valaisin on kestänyt aikaa Keraplastin tuotannossa nimellä Siluette. Loppuhinta 70 €.
5067-1125067-715067-124
5067-605067-2035067-62
Muovista viis! Aidoista materiaaleista valmistetut matkamuistot ovat keräilijän mannaa. Jokaisella aikakaudella on omat muistonsa ja potentiaaliset keräilykohteensa. Suomalaisesta matkamuistotavarasta hauskoja ovat mm. 1960-luvun ja sitä vanhemmat paikkakuntaviirit, automobiilikerhon kesämatkojen merkit ja Petsamo-tavara. Erä 1930-luvun Suomi-matkamuistotavaraa maksoi tällä kertaa 120 €.
Bakeliitti kuului art déco -tyyliin. Minusta bakeliittiradiot ovat ihania – kuuletko vanhan rahisevan soundin? Oma unelmani on Marianne Brandtin design vuodelta 1931 eli Philips 930A, mutta onhan tämä Telefunken myös aika löytö, vain 40 €.
Moskovan kesäolympialaisten vuodelta 1980 on olemassa mahtavia Lomonosovin posliinitehtaan oheistuotteita, käykääpäs Pietarissa tehtaan museossa tutkimassa. Symppis ja yhä useammin vastaan tuleva keräilykohde on kisojen maskotti Miska-karhu. Tässä Iso-Miska, Pikku-Miska ja kaverit, loppuhinta kaikkineen 65 €.
Kruunupäiden ympärillä se muistotavarakaruselli vasta pyöriikin. Muistitko Victorian ja Danielin häämukit ja muut rensselit? Jos et niin eipä hätiä mitiä, ensi kesänä on tilaisuus saada kaapin pohjalle Carl Philip & Sofia -häähypeä. Britit ovat kuninkaallisten häiden oheistuotteistajina omaa luokkaansa. Tässä erässä oli mukana Charles & Diana sekä pitkän historian viittaa harteillaan kantava Elisabet II ynnä prinssipuolisonsa Philip. Kuninkaallista meininkiä kerrakseen 30 eurolla.
Mitä enemmän muistoja, sitä enemmän suuria tunteita keräilytavaraan liittyy. Sadut liittävät yhteen sukupolvia. Peltilentokoneet ja leikkiavaruusalukset ovat matkanneet lasten käsissä maan ääriin ja mielikuvituksen avaruuteen, loppuhinta 155 €. Bambi- ja Lumikkitarjottimia on satujen pauloissa maalattu vaikka itse, jos valmistavaraa ei ole ollut saatavilla. Tämä erä satutavaraa maksoi 105 €.