Avainsana-arkisto: design

Tyylitykkäyksiä Turengissa

Vintagea ja luksusbrändejä: Chanel, Gucci, Hermès, Kenzo, Louis Vuitton.
Designia, koruja, huonekaluja Kymen läänin maaherran työhuoneesta, Pappa-Tunturi, sivuvaunullinen Jawa
ja keräilijä Pirjo Nylundin kokoelma (lasia, keramiikkaa, metallitavaraa, nukkeja, nukkekoteja, smurffeja, Aarikkaa ym. keräilytavaraa)
sekä kaikenlaista muuta kivaa ja kiehtovaa, vanhempaa, uudempaa ja antiikimpaa.

Tähän Online-luetteloon loistavine kuvineen on hauska koukuttua!
Nettiluettelo nyt. Online-huutokauppa lauantaina & sunnuntaina (4.-5.2.) Turengin huutokauppakeskushttps://www.turenkiauctions.fi

artikkelin otsikkokuva: Chanel Red Quilted Flap bag. Myydään Turengin huutokauppakeskus, huutokauppa Online la-su 4.-5.2.2023, https://www.turenkiauctions.fi

kuvat: kohteet myydään Turengin huutokauppakeskus, huutokauppa Online la-su 4.-5.2.2023, https://www.turenkiauctions.fi
Louis Vuitton, Keepall Bandouliere 60 Monogram
Hermès, silkkihuivi Aztec
Chanel, Flap bag S shiny white
Louis Vuitton, Reykjavik kaulahuivi

Sisustustavaraa, keräilytavaraa, vanhaa tavaraa, uutta tavaraa, arvotavaraa, harrastetavaraa, käyttötavaraa

Turengin huutokauppakeskuksessa esineistä, sisustamisesta ja keräilystä kiinnostunut voi yllättyä, ihastua, ihmetellä ja nauttia. Meininki on mutkaton, ja aikaa asiakkaalle löytyy aina. 

Pete ja Joni tiimeineen pitävät huolta siitä, että jokaisessa huutokaupassa on tarjolla jotakin ihan kaikille. Sisäänoton seulaa ei ole viritetty erityisen tiiviiksi. Siksi ei voi koskaan tietää, mitä huutokaupoissa on tarjolla seuraavaksi. Vanhan ja käytetyn lisäksi huutokaupoissa realisoidaan myös uutta, joten niistä löytyy vaikka mitä antiikista autoihin. Asuinpaikkakuntasi ei ole este, koska kohteet ja erinomaiset kuvat löytyvät ja tarjoukset hoituvat online. Sivuja kannattaa vilkaista siksikin, että Turengin kuljetuspalvelu ulottuu käytännössä kaikkialle Suomeen. Palvelun maantieteellinen kattavuus tuo mukanaan sellaista tarjontaa ja kysyntää, jollaista pääkaupunkiseudulla tuskin koskaan tavoitetaan.

Antiikin, designin ja arvoesineiden huippuhetkiä Turengissa ovat olleet muun muassa Keimolan kartanon kiinnostavat huonekalut, Arabian Fennia-sarja, Dorrit von Fieandtin keramiikkafantasiat, Oiva Toikan Linnut, Anu Penttisen Storybirds, Esteri Tomulan kepeiden kuvioiden leikki, huomiota herättävät koriste-esineet, kaikenikäinen hopea ja näyttävät korut. 

Jos etsit käyttödesignia kotipöytään, täältä sitä löytyy eri vuosikymmeniltä ja moneen makuun. Miten olisi erä Oiva Toikan Pioni-sarjan laseja, joista riittää sekä itselle että kaverille? Toisitko aurinkoa talvihämärään Nanny Stillin keltaisella Tzarina-kaatimella ja laseilla tai vehreyttä hankien keskelle saman sarjan vihreällä versiolla? Kattaisitko Paratiisin joulupöytään ja sinisen Domino-teehetken aattoiltaan? 

Designesineiden myyntimenestys ja globaali asiakaskunnan tavoittaminen eivät edellytä huutokaupan sijaintia Helsingissä ja myyntiä sesongin päähuutokaupoissa. Tämän osoittivat juuri äskettäin ja jälleen kerran Oiva Toikan Lollipop (3.700 €), Gunnel Nymanin Kalla (5.350 €), Timo Sarpanevan 7-solmuinen Festivo-kynttilänjalka (171 €). Designharvinaisuuksien huippuhetkiä koettiin, kun Alvar Aallon / Valaistustyön sininen Mehiläispesä myytiin 4.201 € ja Tapio Wirkkalan hopeinen Kajakki sekä kynttelikkö vaihtoivat omistajaa 7.901 ja 7.100 eurolla.  

Jokaisessa huutokaupassa on hämmästyttäviä esineitä, joista kaikki tuskin vetoavat vanhaa arvoantiikkia kelpuuttaviin ostajiin, mutta joista monet kruunaavat takuuvarmasti maksimalisti-sisustajan unelmat olipa koti kaupunkikaksiossa tai maaseutukartanossa. 

Tällä hetkellä Huutokauppakeskus Turenki on omalla alallaan Suomessa huutokauppaa hauskimmillaan eli reipasta realisointia ja riemukkaita yllätyksiä!

otsikkokuva: Arabian Fennia-sarjan vati (jossa pieni reunavika) myyty Turengissa 150 €.
artikkelikuvat: https://www.huutokauppakeskusturenki.fi

Suora lento Tampere-Pariisi

Helsingin designhuutokaupat näkivät syyskuussa tyylikkään ylilennon, kun tamperelainen Annmari’s liiti kotikentältä suoraan Pariisiin. Nimeään virtaviivaistanut Annmari’s Nordic Auctions on jo hyvän aikaa pitänyt käsissään suomalaisen designin jälleenmyynnin valtikkaa. Yritys on osoittanut hallitsevansa uudet informaatiokanavat, huutokauppojen live ja online-toteutuksen, verkon, verkostoitumisen, markkinoinnin, imagon – ja visuaalisuuden. Vaikuttavasta designtarjonnasta ja huippuhinnoista on tullut Tampereen Hämeentiellä enemmän sääntö kuin poikkeus. 

Korona-aika taisi antaa vauhtia uusille kunnianhimoisille avauksille. Kun asiakkaiden tie tarjolla olevien esineiden luo mutkistui maskien ja matkustuskieltojen taakse, Annmari’s vei esineet keskelle Länsi-Euroopan laajinta ja vahvinta ostajakuntaa. Yhtälöön liitettiin ranskalaisen Piasan osaaminen ja huutokauppakuratointi – ja voilá! Lopputulos oli tyylikäs kuin suomalaisen designin jalokivet konsanaan.

Tampereella on oivallettu, että maantieteellä on merkitystä, mutta kilometreillä ei. Pariisi on Tampereelta katsottuna yhtä lähellä kuin Helsinki. Verkostoituneessa maailmassa sama pätee myös toisinpäin: Pariisista käsin Tampere on yhtä lähellä, kaukana tai sivussa kuin Helsinki. Joten miksei menisi Tampereelta suoraan eurooppalaisten designmarkkinoiden keskipisteeseen?

Vaikka monet netissä toimivat huutokaupat houkuttelevat ostamaan tavaraa kuviin ja ulkonäköön perustuen, arvodesignin keräilijälle ulkonäkö on vain osa kokonaisuutta. Materiaali, työn jälki, tuotteen laatu ja kunto ovat olennainen osa esineen pitkän aikavälin arvoa. Mitä suuremmista summista on kyse, sitä todennäköisemmin hankita tehdään kestämään elämää vielä omistajansa jälkeen, ei vaihtamaan omistajaa, kun tyyli muuttuu ja kotia laitetaan taas kerran uuteen kuosiin. 

Ensiluokkaisissa designkokoelmissa muotoilun vuosikymmenet limittyvät ja kerrostuvat muodostaen kuvan siitä, mikä kulloinkin on ollut taitojen, tekniikoiden, uusien oivallusten ja luovien näkemysten parhaimmistoa: visuaalisesti, aistimellisesti ja toiminnallisesti. Siksi keräilijöiden tahtoa nähdä kohteet ennen päätöksentekoa omin silmin ei pidä aliarvoida. Annmari’s ja Piasa tarjosivatkin näytön Pariisissa. Paikka oli tyylin ja laatutietoisuuden keskipisteessä, rue du Faubourg Saint-Honorélla, jolta löytyvät maailman suurimmat muotitalot sekä hurmaavin – ja kallein -ruusukauppa Roses Costes. 

Suomesta Pariisiin oli vain klikkauksen verran matkaa, kun valittavana oli virtuaalinäyttö verkossa, web-katalogi tai painettu luettelo. Latasin painetun luettelon. Avasin pdf-tiedoston ja hymyilin. Kanteen valittu yksityiskohta messinkivalaisimen rei’itetystä kuvusta toi mieleen valon ja lämmön, auringon, avaruuden sekä 1950-luvun tulevaisuuden utopiat à la Jacques Tati ja elokuva Enoni on toista maata. Pienen lyöntivirheen ”costumer service” ohitin olankohautuksella: ”C’est la vie – broken English!” Sitten aloin selata kuvia. 

Kohteista oli listatut perustiedot, ja joistakin myös provenienssi, näyttelytiedot ja kirjallisuuslähteet. Lisätietoa tai kuntoraportta haluaville annettiin kaksi kontaktihenkilöä. Halutut tiedot sai lähes millä tahansa suurimmilla läntisen maailman keräilykielillä – formidable, impresionante, erstaunlich!

Katalogin sivut avautuivat edessäni kuin korut. Kuvat olivat elegantteja. Kuvakulmat oli harkittu kohde kerrallaan, esinetyypin, koon ja materiaalin mukaan. Kuvat detaljeista olivat aistikkaita. Ne kertoivat myös esineen arvon kannalta olennaiset yksityiskohdat. Arkistojen mustavalkokuvat loivat ajankuvaa ja veivät nostalgiamatkalle paikkoihin, joihin huutokaupan kohteet on aikanaan suunniteltu. Henkilökuvat muotoilijoista antoivat tekijöille kasvot. Sokerina pohjalla oli muutamia valokuvia valmistusprosesseista; kunnianosoituksia käsityölle, eri alojen ja tekniikoiden osaajien työpanokselle ja koko suomalaisen designin historialle.

Luettelon sivuilla vuorottelivat tutut kohokohdat ja laatulöydöt, joilla kansainväliset keräilijät voivat erottautua vertaistensa joukossa. Vakionimet, kuten Tynell, Aalto, Johansson-Pape, Wirkkala, Sarpaneva, Kaipiainen olivat totta kai mukana; heidän rinnallaan ansaitun paikkansa olivat saaneet Wivi Lönn, Arttu Brummer, Olof Ottelin, Werner West, Runar Engblom, Impi Sotavalta ja Maija Taimi. Aino Aalto pääsi valokeilaan omalla aukeamallaan, kuten kuuluukin. Tämän hetken tavoitelluimmat tekijät, muun muassa Märta Blomstedt, Carl Gustaf Hiort af Ornäs, Antti Nurmesniemi, Ilmari Lappalainen ja Ben af Schultén toivat kaivattua monipuolisuutta designin tähtitarinaan. 

Nähdäkseen lähelle on joskus hyvä lähteä kauas. Annmari’s & Piasa -luettelo ei toistanut samaa huutokaupoista tuttua kaavaa, johon moni Suomessa järjestettävä designhuutokauppa on jopa jämähtänyt. Tuttujen kohteiden lisäksi mukaan oli löydetty ja poimittu uniikkeja harvinaisuuksia. Birger Carlstedtin suunnittelemia huonekaluja en uskaltanut edes odottaa säilyneen. Ilmari Tapiovaaran Palan-kirjahyllykkö ja Cantu-hylly hemmottelivat pohjoismaisella kauneudentajullaan. Lauri Järveläisen suomalainen art deco oli kuin piste i:n päällä tyylin kotikentällä Ranskassa. Kokonaisuutena katsoen valikoiman painopiste oli yhä kultaisessa menneisyydessä. 1980-luku ja sen jälkeiset vuosikymmenet ovat hivuttautuneet Suomen designmarkkinoille hitaasti ja satunnaisesti. Yltäneekö niiden lumovoima koskaan legendaarisen Mid-Century Modernin rinnalle? 

Päänavauksena Annmari’s & Piasa tekivät juuri sen mitä on kaivattu ja odotettu. Ne antoivat uudet kriteerit designhuutokauppojen visuaaliselle estetiikalle ja aidosti kansainväliselle toteutukselle. Ne oivalsivat viedä suomalaisten huutokauppamarkkinoiden valovoimaisimman kategorian sinne, missä laaja väestöpohja ja nopeasti taittuvat etäisyydet takaavat suurimman huomioarvo. Menestystarinaa ei synny ilman uskallusta aloittaa pohjatyö. Tunnettuuden lisääminen ja saavutettavuuden parantaminen on ensiaskel kohti kiinnostuksen ja asiakaspohjan laajenemista. 

Optimistinen tulevaisuudenvisioni alkaa luettelon kohteista 251 ja 252 (Kirsi Gullichsen), joiden myötä katse voisi kääntyä designin historiasta siihen, mitä suomalaisen muotoilun nykyisyydellä ja tulevaisuudella, 1960-luvulla ja sen jälkeen syntyneillä muotoilijasukupolvilla voisi olla tarjottavanaan. Kurjemmassa tulevaisuudenkuvassa esineitä virtaa ulos Suomesta entistä enemmän, ja yhä harvempi niistä palaa koskaan takaisin. Arvoesineillä on historian saatossa ollut tapana seurata sotaa tai rahaa – ja harvinaisimmat taideteokset & designesineet ovat kuin harvinaiset maametallit kaivosalalla. Entä sitten, kun arvonsa säilyttävä esineistö – viimeisetkin kotien katoista ja julkisista tiloista remonttien, muutostöiden, omistajavaihdosten ja käyttötarkoituksen muutosten myötä riisutut messinkivalaisimet ovat matkanneet ”maailmalle” aivan kuten 170-1800-lukujen vaihteen arvoantiikki ja iso osa taidelasin huipuista aikoinaan? Kun tuotanto on ulkoistettu, kauppakeskusten yhdenmukainen ketjutarjonta korvaa paikallisvärin ja kodeissa on enemmän halvalla valmistettuja sisustustavaroita ja kertakäyttösisustuksia kuin kestävää kulttuuria? Muistelemmeko loistavaa menneisyyttämme, sen taitajia, osaajia, tekijöitä ja muotoilun ympärillä kukoistanutta tuotantoklusteria museoissa – ja viimeinen sammuttaa valot, takanaan kerran niin loistava tulevaisuus?

Kuvat: Screenshots Piasa Annmarie Finnish Design -luettelosta, jonka upeista valokuvista ovat vastanneet Annmaris ja Xavier Defaix

Top Tables

Nyt kokoonnutaan yhteen – katse pöytiin!
Tämä Top Tables -valikoima tarjoaa pöytäesimerkkejä 1900-luvun kestävästä designista, joka sopii nykykodin tarpeisiin niin muotoilultaan kuin toimivuudeltaan. Materiaaleissa toteutuu kestävä kehitys: puu säilyy hyvin hoidettuna ihmisiän ja jatkaa elämäänsä seuraavaan sukupolveen. Unohda muovit, puristetut huonekalulevyt ja supersaastuttavilla rahtikonttilaivoilla merten takaa tuodut esineet. Katso, miten saat rahoillesi vastinetta ilman nettikaupan alennusprosentteja.

Ompelupöytä on kätevä säilytys- ja sivupöytä.

  • Tanskalainen ompelupöytä on mahonkia ja tiikkiä. Monikäyttöisyyttä esimerkiksi keittiössä tai ruokailutilassa tuovat siirtämistä helpottavat pyörät, myyty Annmari’s, Tampere 200 €

  • Hans J. Wegner on tanskalasisen huonekaludesignin suuria nimiä ja maailmanlaajuisesti tunnettu ”täydellisten tuolien” suunnittelija. Wegnerin ompelupöytä AT-33 on 1950-luvulta. Materiaali on täyspuuta, tiikkiä. Laskupintaa lisäävät ylös nostettavat sivuklahvit. Ne tekevät pikkupöydästä loistavan apulaisen keittiöön, ruokailutilaan tai lastenhuoneeseen. Vetolaatikossa on tilanjakajat vaikkapa pikkutavaroita, aterimia, tee- tai maustepurkkeja tai legoja varten. Rottinkikori on upotettu ulosvedettävään levyyn ja siihen mahtuu party-mix pusseja tai pehmoleluperhe kokonaiselle juhla- tai leikkikaveriseurueelle. Myyty Huutokauppa Helanderilla 363€

Selkeä muoto ja käytännölliset ratkaisut tekevät sohvapöydästä ajattomasti toimivan.

  • Lea Nevanlinnan sohvapöytä ”Vari” on mahonkia. Massiivipuinen runko ja pöytälevy voidaan irrottaa toisistaan, joten periaatteessa tähän voi yhdistää vaikka lasikannen, tietysti alkuperäistä poisheittämättä! Lasikantista ”Varia” saa myös uustuotantona. Sen sijaan alkuperäisiä versioita on tehty 1950-luvulla vain pieni koesarja. Orgaaninen muoto tekee rungosta siron, ja pyörä pöytälevy kokoaa ystävät yhteen. Myyty Huutokauppa Helanderilla 411 €

  • Aavistus japanilaisuutta on ruotsalaisen Alberts Möblerin valmistaman sohvapöydän kannen kaartuvissa ääriviivoissa ja alaspäin kapenevassa jalkarakenteessa. Lehtihyllyssä on ilmava ja kevyt punosrakenne. Sen päälle voi sujauttaa olohuoneessa juoksentelevien taaperoiden askeleilta turvaan lehdet, kirjat, läppärin, kännykän ja padin. Materiaali on tiikkiä, ja tunnelma ehtaa 1960-luvun retroa. Myyntihinta Huutokauppa Helanderilla, 197 €, tarjosi vastinetta koko rahalle.

Olof Ottelinin sohvapöytä on 1960-luvun muodin mukaisesti lämminäsvyistä puuta. Ulospäin taipuvat jalat tuovat rakenteeseen ilmavuutta ja keventävät tummaa materiaalia. Myyntihinta Huutokauppa Helanderilla, 161 €, ei päätä huimaa.

Alvar Aallon Aurinkokaluston pöydät ovat terassikalusteista sympaattisimpia. Varaudu ensi kesään Aallon ”Auringonkukalla”, ja aurinko paistaa aamukahvikuppiisi varmasti. Myyty Huutokauppa Helanderilla 905 €.

Skandinaavinen retro – designin uusi trendi?

Suomalaisen designin hinnat hipovat pilviä. Sarjavalmisteiset designkohteet, samat tutut esineet ja nimet hallitsevat tarjontaa varsinkin huutokaupoissa, kun taas yksittäiskappaleina tuotetut esineet ovat harvinaisuuksia, joista kilpailtaessa suurkeräilijät ja kansainväliset ostajat vievät voiton. Mistä tavallinen kotimainen design-sisustaja voisi löytää uuden sytykkeen keräilyyn?

Syksystä 2016 alkaen tähän päivään saakka olen kysellyt sekä sisustajilta että keräilijöiltä, mitä he etsivät designin maailmasta juuri nyt. Yksi vastaus on toistunut ylitse muiden: kiikariin on osunut ”Pohjoismainen design / Scandinavian design / Scandinavian retro”.

Tarjonta on toistaiseksi ollut kiinnostavinta Bukowskilla ja Huutokauppa Helanderilla. Tositarkoituksella liikkeellä oleva lähtee löytöretkelle kotimaisiin designliikkeisiin ja antiikkitapahtumiin sekä ruotsalaisille antiikki, design, keräily ja curiosa -messuille. Niistä kannattaa hankkia oppaaksi myös aihetta käsitteleviä loistavia kirjoja. Netistäkin kohteita löytyy ja ostaminen on nopeaa, mutta tieto ja valitsemisen taito karttuvat vain oikeita esineitä katsellessa ja tutkiessa.

Pohjoismaisen muotoilun metsästäjien syitä uuteen kiinnostuksen kohteeseen ja tuoreimpiin designhankintoihin ovat olleet:

  • Saavutettavissa olevat hinnat.
  • Moneen kertaan nähdystä tutuista kotimaisista vaihtoehdoista erottuvat kohteet.
  • Esineiden hyvä kunto ja laatu. Ostokset voi useimmiten kantaa suoraan kotiin, ilman korjauskierroksia.
  • Ihanat verhoilukankaat.
  • Runsas tarjonta. Valinnanvaraa ja esineitä löytyy joka lähtöön, kotiin ja makuun.
  • Tyyli on kivasti ja raikkaasti toisenlaista ja uutta, mutta samalla riittävästi tutulta tuntuvaa.
  • Tyyli, materiaalit ja värit sopivat kotimaisten designesineiden seuraan.
  • Hyvä muotoilu ja käytettävyys.
  • Monilla valmistajilla on pitkä ja maineikas historia, ja ruotsin kieltä taitavalle löytyy tietoa lukemattomista kirjoista ja lehdistä.
  • Kun kotimaiset tehtaat siirtävät tuotantoaan ulkomaille, miksei meille kelpaisi muissa Pohjoismaissa muotoiltu ja valmistettu esineistö?

Niin –  miksei?
Tässä muutamia kilpailukykyisiä ehdokkaita ikinuoresta skandinaavisesta retrosta kiinnostuneille.
  

  • Pierre Forsell / Skultuna, Seinälampettipari, 111 €, Huutokauppa Helander
  • Finn Juhl, Nojatuoli, myyty 2.193 €, Huutokauppa Helander
  • Vivianna Torun Bülow-Hübe & Georg Jensen, Kaulakoru ja riipus, myyty 745 €, Bukowskis Stockholm

 

  • Signe Persson-Mellin / Rörstrand, Teekannu, myyty 360 €, Bukowskis Helsinki
  • Barbro Nilsson / AB Märta Måås-Fjetterström, Matto, myyty 2.235 €, Bukowskis Stockholm
  • Kresten Bloch, Royal Copenhagen, myyty 65 €, Huutokauppa Helander

   

  • Kjell Engman / Kosta Boda, myyty 185 €, Huutokauppa Helander
  • Kurt Hvitsjö, Pinnatuolit (ja ruokapöytä), myyty 377 €, Huutokauppa Helander
  • Gunnar Billman-Petersen, pöytävalaisin, myyty 459 €, Huutokauppa Helander

Antiikkiretki Habitaressa

  
Alla poimintoja Habitaren Antiikki-osastoilta.
Kokonaisuus oli kerrassaan riemukas. Omansa sieltä löysivät niin antiikin, designklassikkojen, vanhan lasin, 1900-luvun alun suunnittelijaharvinaisuuksien, nallekarhujen, vanhojen autojen, retron viihde-elektroniikan kuin tyylikkään vintagen ystävät. Traktorifaneista puhumattakaan…
 

 

 

 
Myös Antiikki-tapahtuman viereen sijoitettu Suomalainen designkäsityö -kokonaisuus oli kivasti ideoitu kädenojennus sisustajille ja stailaajille. Kekseliään ostajan kassissa vanha ja uusi löysivät nyt toisensa monin eri tavoin.
 

 

 
Habitaressa globaali maailma, Japani sekä tiedolla & taidolla työstetty materiaali olivat kunniassaan osastolta osaltolle. Esillepano, puheenvuorot ja tuolihuutokauppa tekivät Habitarekakusta monikerroksisen ja maistuvan. Tavarapaljouden keskellä Trash Design oli pysähtymisen ja syventymisen arvoinen muistutus jatkuvasta neitseellisten raaka-aineiden tuhlauksesta sekä innovatiivisesta kierrätyksen taidosta  ja sen välttämättömyydestä.

Kaiken ei tarvitse olla uutta, uusi voi olla myös uudistettua ja uusioitua vanhaa tai ehtaa antiikkia. Tässä vielä hieman sitä vanhaa, retroa ja antiikkia.
  

Leivo lennossa korkeammalle?

  
Kun Aalto ja Tynell alkavat väsyttää, designin ”kasari” ja ”ysäri” alkavat tehdä tuloaan.
Ainakin Inkeri Leivon taidekeramiikan ympärillä tapahtuu jo. Ilmassa on merkkejä kiinnostuksen kasvusta. Vielä 2010-luvun alussa Leivon taidekeramiikkaa sai huutokaupoista halvalla. Kohteita jäi jopa myymättä, kun yliyleinen ja tuikiarkinen Arctica-astiasto himmensivät Leivon taide- ja uniikkikeramiikan hohtoa.

Nyt Arabian tuotesuunnitteluosastolta tehtaan taideosastolle vuoden 1975 paikkeilla siirtynyt keramiikkataiteilija kiinnostaa jälleen. Yhtenä syynä siihen lienee, ettei uutta tuotantoa enää tule. Inkeri Leivo nukkui pois Helsingissä vuonna 2010.
Lehtiaiheiden lisäksi Leivo on muotoillut muun muassa koristeuurnia, maljakkoja ja valaisimia. Nyt kannattaa etsiä värillisestä maasälpäposliinista rakennettuja vateja ja maljakoita sekä paksuina kerroksina valetusta luuposliinista tehtyjä lyhtyjä.

 
Designmarkkinoilla juostaan usein yksien ja samojen nimien ja kohteiden perässä. Myyjät kiittävät, kun hinnat nousevat. Vuosia sitten, kun valtaosa ostajista vahtasi vielä Muonaa ja Kaipiaista, Inkeri Leivon Diiva-uurna (1980-luku, korkeus 38 cm) olisi kannattanut poimia pois huutokaupasta, mutta 400 € lähtöhinnalla se jäi 2010-luvun alussa myymättä! Joku onnekas keksi sentään napata samasta huutokaupasta kotiin ihanan merihenkisen Poiju-maljakon (1980-luku, korkeus 51 cm) mukavaan 400 € hintaan.
Nyt kaukonäköisellä ostajalla alkaa olla syytä hymyyn – onnittelen!

* Kuvat: Bukowskis. https://www.bukowskis.com/fi ja Hagelstam & Co. http://www.hagelstam.fi

  • Uurna, 400 €, myyty Hagelstam & Co. Modern kevät 2017
  • Maljakko, 700 €, myyty Hagelstam & Co. Modern kevät 2017
  • Gardena-lehtivati, Arabia Pro Arte 2002, myyty 485 €, Bukowskis Today – Contemporary kevät 2017
  • Diiva-uurna ja Poiju-maljakko, myyty Hagelstam & Co.

Designin top5

Näin sujui syksyn 2016 arvohuutokauppojen design-myynti

”Ei loisteliasta, mutta laadukasta”, voisi olla yksi syksyn 2016 arvohuutokauppojen designtarjonnan motto ja toinen: ”Ei uutta alla auringon”. Näin siksi, että designmarkkinoiden peruskalliona jatkaa edelleen tuttu ja turvallinen Mid Century Modern -kaarti. Lippua kannattelee 1940-1960-luku, laveammin 1930-1970-luku. 1980-luku antaa odottaa itseään. 1920-luvun suomalaisia huippuja ei juurikaan löydy. Tutuimpia taidelasiesineitä riittää, mutta erikoisuudet alkavat käydä vähiin. Kiinnostavaa keramiikkaa tulee vielä mukavasti tarjolle, samoin valaisimia, mutta kuinka kauan? Huonekalujen korttipakkaa ei sentään ole vielä katsottu pohjaan saakka. Myös innostus skandinaavista retroa kohtaan saattaa olla meillä vasta lähtökuopissaan.

Huutokauppojen uusiutumissykli on tuskastuttavan hidas. Koska uusien nimien läpimurto markkinoilla voi kestää vuosia, samat varmat tulosta tuottavat tekijät toistuvat vuodesta toiseen. Huutokaupat eivät tartu vähemmän tunnettuihin vaihtoehtoihin yhtä notkeasti kuin designkauppiaat, sillä hyväkin pohjatyö saattaa johtaa vain toteutumattomiin odotuksiin. Parhaimmillaan palkintoina kokeilusta ovat uusi löytö, kulovalkean tavoin laajeneva keräilyinnostus ja oveen koputtelevat nousevia kohteita kaapeistaan löytäneet myyjäkandidaatit.

Bukowskis’n syksyn Art & Design -huutokaupan runsaan tarjonnan keskellä saivat jalansijaa muutamat tuoreet kotimaiset tekijät ja ulkomaiset tuttavuudet. Tyylikkäässä, laadukkaassa ja monipuolisessa designvalikoimassa näkyi halu testata uusien muotoilijanimien kantavuutta. Mukaan mahtui myös tulevaisuuden huutokauppalupauksia. Kärkisijoille nousivat silti vanhat tutut: Tapio Wirkkalan vanerivadit, Alvar Aallon maljakot ja Ilmari Tapiovaaran tuolit. Jokainen heistä ylitti tai likipitäen saavutti 10.000 euron tulosrajan. Kärkeä säesti suomalaisen designin parhaimmisto funkisajan tekstiilitaitureista kiinnostaviin nykymuotoilijoihin: Impi Sotavalta, Paavo Tynell, Yrjö Kukkapuro, Kyllikki Salmenhaara, Anu Penttinen.

Hagelstam & Co. oli poiminut syksyn Modern-huutokauppaan kiinnostavaa keramiikkaa muun muassa Annikki Hovisaarelta ja Liisa Larsenilta. Myyntitulos jäi kuitenkin tuikituttujen nimien varaan: Rut Bryk, Birger Kaipiainen, Toini Muona, mukavana lisänä Alfred William Finch ja Dorrit von Fieandt. Superharvinaisuuksia ei Hagelstam & Co:n lasi- ja keramiikkavalikoimassa tarjoiltu. Alvar Aallon huonekalujen suosiosta huolimatta 10.000 euron haamuraja jäi huutokauppatalon syksyn 2006 design top5:een yltäneitä kohteilta rikkomatta.

Luetteloinnin johdonmukaisuus ja huolellisuus olivat tällä kierroksella enemmän Bukowskis’n kun Hagelstam & Co:n vahvuuksia. Bukowskis ei langennut kilpailijansa tavoin noloihin Ruth Bryk -tyyppisiin kirjoitusvirheisiin tai Hilkka Mekrin nimen sivuuttamiseen käsinmaalatun koristevadin otsikosta. Olipa Hagelstam & Co:n lipsumisten syynä kiire tai huolimattomuus, nettiluettelo ei vakuuta niin kauan kuin silmiin tarttuu nopealla läpiselauksella sattumanvaraisia tietoja tyyliin ”Sormus, 14K, kivellä”, ”Sakari Pykälä, puuta”. Valtaosa  tiedoista täydentyy, kun kohteita kuvineen klikkaa auki (”Sormus, 14K, kivellä, koko 23”, ”Sakari Pykälä, Kurjet, sign. -61, puuta, kork. 75,5 cm ).  Mieleen jää silti ensivaikutelma eli onneton kuvakoko ja epätasaisesti hallittu kokonaisuus. Imagoa olisi parantanut sekin, ettei Tukholman Bukowskis’lla keväällä 2016 myyty Schilkin-pintasigneerattu apina olisi ilmestynyt heti syksyllä Hagelstam & Co:n modernin taiteen ja designin huutokauppaan, jossa se jäi odotetusti – ja jopa ostajien onneksi – myymättä.

Vaaniiko arvohuutokauppojen viime vuosia pienempien design top5 -kokonaistulosten taustalla salakavala designkaupan painopisteen muutos? Designmarkkinat ovat jo vuosia hajautuneet huutokauppojen, kauppiaiden, nettisivustojen ja tee se itse -kauppaajien välille. Lisäksi Huutokauppa Helander on onnistunut parin viime vuoden aikana nappaamaan osan Bukowskis’n ja Hagelstam & Co:n käsissä aiemmin pyörineestä designylivoimasta. Kun kilpailu myyntiin tulevista kohteista on kiristynyt, designliikkeetkin ovat hioneet profiiliaan. Kaikenkattavina pursuilevien hyllyjen sijasta monet niistä ovat erikoistuneet ja saavuttaneet aseman juuri tiettyjä kohteita hakevien keräilijöiden ostopaikkoina. Kun rinnakkain on kaksi vaihtoehtoa: loputon määrä huutokauppoja nettiluetteloineen tai muutama pieni liike valikoituine ja kauniisti esille aseteltuine tavaroineen, ei ole ihmekään, että etenkin turistiostajat suuntaavat askeleensa katutason liikkeisiin. Niistä löytyy sitä paitsi mahtavia kuriositeetteja, vähemmän tunnettuja muotoilun helmiä keramiikasta huonekaluihin sekä huutokauppojen ylenkatsomia tekstiilejä, kuten villashaaleja, poppanoita ja Marimekon varhaisia luomuksia.

Kun Suomen itsenäisyyden juhlavuosi on jo päässyt hyvään vauhtiin, on aika kysyä mitkä voisivat olla tulevaisuuden Suomi-designhuippuja. Muumimukien varaan muotoilun jälleenmyyntiä ei voi laskea. Sääli, ettei Arabian tehtaan lahja 100-vuotiaalle Suomelle ollut uniikki piensarja keräilyharvinaisuuksia, esimerkiksi käsinmaalattu muumimuki tai jokin esine Birger Kaipiaisen Paratiisista tai Ulla Procopén Valenciasta – vaikka vain se käsinmaalattu muki! Suomi olisi tämän ansainnut. Standardimukin kylkeen siirretty ornamenttikierrätys menneiltä vuosikymmeniltä tuskin sytyttää ostajia edes itsenäisyyden juhlavuoden loppuun saakka, saatikka vuosikymmenten kuluttua.

Arabian keräily keskittyykin jo nyt kovaa vauhtia ”vanhaleimattuihin” eli Suomessa valmistettuihin esineisiin sekä legendaariseen Taideosastoon ja Taideteollisuusosaston käsinmaalattuihin käyttö- ja koriste-esineisiin. Brändin haastajille on avautumassa uskomaton tilaisuus ensimmäistä kertaa Arabian pitkän historian aikana. Tulevaisuuden keräilykuume kytee nyt pienissä pajoissa ja valmistajissa, jotka tavoittelevat laarimyynnin sijasta laatua ja ainutkertaisia arkielämyksiä. Tätä menoa 1900-luvun loppu jää Arabia-keräilyn viimeisiksi suuriksi vuosikymmeniksi ja Klaus Haapaniemi sekä Harri Koskinen sen viimeisiksi innostaviksi keräilykohteiksi.

10227958_fullsize 10207685_fullsize 

10218628_fullsize-1 10205099_fullsize 10219691_fullsize-1
Bukowskis, designin viisi kalleinta

(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Tapio Wirkkala, Vanerivati, 15.000 € (lähtö 8.000-10.000)
2. Alvar Aalto, Aalto-maljakko, 11.800 € (lähtö 1.000-6.000)
3. Rut Bryk, keramiikkareliefi, 11.300 € (lähtö 2.000-3.000)
4. Tapio Wirkkala, Taidelasivati, 10.000 € (lähtö 12.000-15.000)
5. Ilmari Tapiovaara, Nojatuolipari ”Marski Chair”, 9.700 € (lähtö 6.000-8.000)
Bukowskis, syksyn 2016 viisi kalleinta yhteensä 57.800 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 61.400 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 127.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 101.800 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 84.767 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat 67.362 € (summa sisältää huutokauppakulut)

341_45 132_82

349_1_42 323_56 215_79
Hagelstam & Co, designin viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Alvar Aalto, Nojatuolipari ja pöytä, 9.000 € (lähtö 2.500)
2. Rut Bryk, Keramiikkareliefi, 7.000 € (lähtö 1.200)
3. Poul Henningsen, Kattovalaisin ”Kotte”, 6.500 € (lähtö 3.000)
4. Alvar Aalto, Jakkara, 4.800 € (lähtö 3.000)
5. Birger Kaipiainen, Koristevati, 3.800 € (lähtö 4.000)
Hagelstam & Co, syksyn 2016 viisi kalleinta yhteensä 31.100 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 40.200 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 120.100 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 36.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 29.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat 58.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.comwww.hagelstam.fi
* Otsikkokuva: Bukowskis, Tapio Wirkkala, Vanerivati, myyty 15.000 € (lähtö 8.000-10.000)

Antiikki vastaan moderni?

IMG_3219
Ei suinkaan!
Vastakkainasettelu kuihduttaisi molemmat.
Näin antiikki tuki modernia designia, moderni design antiikkia ja molemmat sisustustyyli kukoistivat Älvsjön antiikkimessuilla Tukholmassa alkuvuodesta 2016.
IMG_3212 IMG_3211
Myös suomalaisen keramiikkataiteilija Taisto Kaasisen Upsala-Ekebyn vuodet olivat Älvsjössä näyttävästi esillä ruotsalaisten kollegojen rinnalla (kuva oikealla).
Ruotsalainen taito markkinoida ja nostaa esiin yhä uusia nimiä keräilyn maailmasta on komeaa katseltavaa. Osansa siitä on saanut jo joulupukki, sauna, muoti, musiikki ja nyt myös keramiikka. Arvatkaa kuinka moni lähti messuilta liittäen Kaasisen mielessään Ruotsiin – ei Suomeen?
Huomatkaa myös ruotsalaisen Vicke Lindstrandin afrikkalaiset naiset (kuva vasemmalla). Miksei meidän antiikki- ja designtapahtumissa hehkuteta vieläkin upeammilla suomalaisilla Michael Schilkinin afrikkalaiskaunottarilla?
IMG_3200
Myös nuoret nykysuunnittelijat mahtuivat Älvsjössä antiikin ja modernin designin rinnalle.
Minun mottoni on jo kauan ollut: ”Kaikki se, mitä on aiemmin hyvin tehty, tukee sitä, mitä nyt hyvin tehdään. Kaikki se, mitä nyt hyvin tehdään, vahvistaa kiinnostusta aiemmin tehtyä kohtaan.”
Antiikki, moderni design ja nykymuotoilu tukevat toisiaan.
Korttitalo tarvitsee pysyäkseen ja kasvaakseen kaikkia osasiaan, sisältöä ja jatkumoa.
Pelkkä brändi-nimi on vaarassa haihtua henkäykseksi brändien tuuleen.
IMG_3199

  • Kuvat: Kirjoittajan kuvia Älvsjön antiikkimessuilta 2016.

Designin top5

Näin sujui kevään 2016 arvohuutokauppojen design-myynti

Kevään arvohuutokaupoissa designia hallitsivat Paavo Tynell ja Alvar Aalto. Jos laskemme yhteen Bukowskis’in ja Hagelstam & Co:n design top5 -sijoitukset, Tynell nappasi niistä kuusi (!) ja Aalto kaksi. Sama ilmiö, joka näkyi kevään klassisen taiteen huutokaupoissa toteutui näin myös designissa: markkinoiden kärki on kapea ja myyntiin näyttää tulevan – tai tuntuu otettavan – ensisijaisesti sitä, mikä varmasti käy kaupaksi.

Riemastuttavana poikkeuksena maininnan ansaitsee Bukowskis’in Modern & design -huutokaupasta erillisenä toteutettu Contemporary -huutokauppa. Vaikkei siinä huipputuloksia vielä kolkuteltukaan, 1980-luvulta ja nykymuotoilusta tutut tekijät kuten Kerttu Nurminen, Markku Salo, Heikki Orvola, Kim Simonsson toivat raikkaan tuulahduksen arvohuutokauppojen tasaiseksi käyneeseen designvalikoimaan. Eikä Steven Hollin ”Kiasma” pöytä tuoleineen ollut lainkaan huono noteeraus (myyty 6.200 €, lähtö 5.000) vertasipa sitä mihin tahansa tänä keväänä myytyyn 1940-1970-lukujen designhuippuun.

Kärjen keskittymistä ja kaventumista korostaa se, että molempien huutokauppatalojen top5-designlistaa hallitsivat selvästi valaisimet ja huonekalut. Mahtuuko Suomen designmarkkinoille yhdellä kertaa vain yksi hitti? Harvinaisen designlasin ja keramiikan vähentyessä (ja virratessa alan suurimpien toimijoiden ohi Huutokauppa Helanderille?) sekä sisustamisen tultua muotiin myyjien ja ostajien katseen kohdistuvat sinne, missä löytöjä on vielä tehtävissä. Kansainvälinen kysyntä viimeistelee yksisuuntaisen trendin. Niin kauan kuin maailmanmarkkinoilta on odotettavissa voittoja, valaisimet, tuolit ja pöydät, ovat kuuma tavaraa, josta kilpailevat niin keräilijät, välittäjät, kauppiaat, löytöjen metsästäjät kuin onnenonkijatkin.

Tänä keväänä Bukowskis keksi laajentaa Aalto – Tynell – Tapiovaara – Pape -painotteiseksi käynyttä designkalustetarjontaa Yrjö Kukkapurolla, Lea Nevaninnalla, Carl Hiort af Ornäsillä, Werner Westillä, Olli Borgilla, Carin Bryggmanilla, Ben af Schultenilla sekä edellä mainitulla yhdysvaltalaisella Steven Hollilla ja ruotsalaisella Axel Einar Hjorthilla. Kaikki (kursivoidut) ovat loistavia kotimaisia suunnittelijanimiä, joita ei vieläkään tahdo näkyä Hagelstam & Co:n arvohuutokaupoissa. Samaan aikaan Bukowskis’illa Axel Einar Hjorthin NK:lle (Nordiska Kompaniet) suunnitteleman Utö-sarjan mäntypuiset kalusteet haastoivat lähes kaikki Hagelstam & Co:n top5 -designlistan huiput loppuhinnoin 12.600 €, 8.700 € ja 7.800 €. Tasaisesta top5 -lopputuloksesta (Bukowskis 61.400 €, Hagelstam & Co. 40.200 €) huolimatta huutokauppojen sisältöerot kiinnittivät huomiota.

Näyttää siltä, että designkakkua on jaettavana yhä vähemmän, jakajia on aiempaa useampia ja Bukowskis’in Online-huutokaupat sekä Ruotsin kautta avautuva ostovoimainen asiakaspiiri näyttävät kynsiään perinteisiin kotimaisiin kohteisiin tukeutuvalle Hagelstam & Co:lle. Kutkuttavan kilpailutilanteen kruunaa Huutokauppa Helander. Helsingin Viikistä käsin (Hernepellonkuja 8-10) se on alkanut ravistella Helsingin ydinkeskustan vanhojen huutokauppamammuttien hallitsemaa maaperää. Kevään 2016 komein Kyllikki Salmenhaara -noteeraus 21.000 € tehtiin Helanderilla. Eivätkä Helanderin huhti- ja toukokuiset hinnat esimerkiksi Paavo Tynellistä (6.500 € – 5.300 € – 5.000 €) jääneet ratkaisevasti jälkeen Bukowskis’in ja Hagelstam & Co:n myyntituloksista. (Hagelstam & Co:n Modern-huutokaupan kallein Salmenhaara, lähtö 4.000 €, jäi myymättä. Bukowskis’in kallein Salmenhaara myytiin 3.600 eurolla lähdön ollessa 3.500 €.)

Tämän kevään designtulosten valossa Huutokauppa Helanderin Salmenhaaraa voikin pitää  21.0000 euron loppuhinnalla yhtenä alan suurimmista uutisista. Bukowskis’in ja Hagelstam & Co:n design top5:stä löytyy näet tänä keväänä aiempien 40.000-50.0000 euron kärkinoteerausten sijasta ainoastaan alle 15.000 € kohteita. Hintanousujakin taitaa siivittää yhtä paljon varovainen lähtöhinnoittelu kuin kiihkeänä jatkuva kysyntä? Ratkaisun avaimet näyttävät olevan nyt sillä, joka oivaltaa, osaa ja onnistuu löytämään ja nappaamaan tarjolla olevasta tavarasta ostajille herkullisimmat palaset.

9914534_fullsize 9942136_fullsize 9992061_fullsize

9990370_fullsize 9969882_fullsize
Bukowskis, designin viisi kalleinta

(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Alvar Aalto, Savoy-maljakko, 13.100 € (lähtö 4.000)
2. Paavo Tynell, Kattovalaisin, 13.000 € (lähtö 2.500)
3. Paavo Tynell, Kattovalaisin, 12.900 € (lähtö 2.000)
4. Axel Einar Hjorth, Taburetti (1930-luku, Nordiska Kompaniet), 12.600 € (lähtö 4.000)
5. Alvar Aalto, Nojatuolipari, 9.800 € (lähtö 2.800)
Bukowskis, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 61.400 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 127.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 101.800 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 84.767 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat 67.362 € (summa sisältää huutokauppakulut)

36475-000002-1 37055-000032  36475-000001-1

22898a-000007 36987-000008
Hagelstam & Co, designin viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Paavo Tynell, Katovalaisin, 14.100 € (lähtö 5.000)
2. Paavo Tynell,  Katovalaisin, 7.500 € (lähtö 1.000)
3. Paavo Tynell,  Katovalaisin, 6.600 € (lähtö 5.000)
4. Tapio Wirkkala, Pöytä, 6.000 € (lähtö 7.000)
5. Paavo Tynell, Jalkalamppu, 6.000 € (lähtö 2.500)
– Hagelstam & Co, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 40.200 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 120.100 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 36.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 29.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat 58.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.comwww.hagelstam.fi
* Otsikkokuva: Hagelstam & Co., Tapio Wirkkala, Pöytä, myyty 6.000 € (lähtö 7.000)

Mid Century Modern Inspiration

Inspiroidu viikonloppuna Huutokauppa Helanderilla Mid Century Modern huutokaupassa. Omat poimintani joukosta ovat tässä:
504574-22 499-40
Virtaviivainen Veikko Nurmesniemi vuosimallia 1967 kohtaa linjakkaan funkiksen. Divaani on verhoiltu Vuokko Nurmesniemen suunnittelemalla raitamarkiisikankaalla. Valmistaja on myös muodista tunnettu Vuokko Oy. (loppuhinnoiksi tulivat yllättävän hyvä 900 € ja kohtuullinen 260 €)
500089-254 1817-34
1950-luvun nostalgia ja kekseliäs kotimaisen valaisinteollisuuden korvikemateriaali eli sälekuitu paiskaavat kättä, kun siro kukkapöytä (tai trendikkäästi keittiöyrttipöytä!) ja Paavo Tynellin pöytävalaisin löytävät toisensa. (loppuhinnoiksi tulivat 145 € ja komea tasaluku 1.000 €)
2686-158 7183-17
Yrjö Kukkapuron pöydän kaaret kutsuvat vierelleen Heikki Turusen akryylivalaisimen. Kukkapuron rakenteellinen ja superkäytännöllinen design suorastaan huutaa lähelleen La Bohemen reheviä muotoja. (loppuhinnoiksi tulivat kukkarolle mukavat 80 € ja 115 €)
7171-51 7236-20
Greta Skogsterin merenalainen fantasia on seilannut Suomen Etelä-Amerikan linjan m/s Atlantalla yli Atlantin. Kotirannat sen mieleen nostaa Suomen luonnosta inspiroitunut ryijy. (loppuhinnoiksi tulivat kansainvälistä hintatasoa vastaava 2.200 € ja kotimaiselle ryijylle tavallinen 120 €)
7325-7 2686-147
Toini Muonan lasitteen ja muodon harmonia sekä Saara Hopean kesäterassia odottava mehuastiasto virittävät ylistyslaulun yksinkertaiselle toimivalle kauneudelle.  (loppuhinnoiksi tulivat Muonan ruukun tasoa vastaava 800 € ja retron trendikkyydestä kertova 300 €)
7375-3 5432-6
Kaksi ikivihreästi ajatonta käyvät kilpasille, kun Arabian kalevalaisittain nimetty Louhi haastaa vieraan maan lippulaivan. Germaanihaastaja kantaa nimeä Finlandia ja on kuin onkin yksi suomalaisen! Tapio Wirkkalan saksalaiselle Thomasille suunnittelemasta seitsemästä posliiniastiastosta. (loppuhinnoiksi tulivat yllättävän edullinen 90 € ja jopa halpa 80 €, nämä nappasi hereillä ollut ja oikean hetken oivaltanut laatutietoinen ostaja)
7336-1 2686-156
Voisiko kotona olla mitään hilpeämpää kuin smurffinsiniset lasikuitupallit pöytineen – tai iloisenpunainen Pastilli à la Eero Aarnio? (värikäs lasikuitu alkaa löytää ystävänsä, loppuhinnoiksi tulivat 160 € ja 850 €)
503510-21 1817-30
ja kaikkihan rakastavat laadukkaista materiaaleista valmistettuja retrovalaisimia. (näistä anonyymeistä mukavuuksista toinen lähti uuteen kotiin pikkurahalla 130 € ja toinenkin molempien valaisinten sisustuksellisuuden huomioon ottaen kohtuullisella summalla 480 €)

Mid Century Modern -kokoelma huutokaupataan Helanderilla sunnuntaina 10.4.
Muut häkellyttävän lukemattomat kohteet päivää aiemmin lauantaina 9.4.
Ne kaikki ja nämä kuvat sivuilla, http://www.helander.com/fi

Nykytaide omassa luokassaan

9914782_fullsize 9923130_fullsize

9868906_fullsize 9925721_fullsize

9933970_fullsize 9939218_fullsize
Bukowskis Helsingin Contemporary -huutokauppa on astunut tänä keväänä täydentämään suomalaisen nykytaiteen jälleenmyyntimarkkinoita. Ensimyyntiin keskittyvien taidegallerioiden rinnalla Bukowskis tarjoaa nyt uuden, muusta huutokauppatarjonnasta eriytetyn ja omaksi kokonaisuudekseen  profiloidun myyntitapahtuman niille taideteoksille ja designesineille, joilla etsitään uutta kotia usein vasta ensikerran ensimmäisen omistajansa jälkeen.
9940637_fullsize 9923092_fullsize

9916238_bukobject 9916182_fullsize
Bukowskis Contemporary-huutokauppa ei ole 136 kohteellaan esinemäärältään suuren suuri, mutta se ei liene tarkoituskaan. Esimerkiksi huutokaupan ennakkonäytössä teokset on saatu esiin ilahduttavan väljästi, joten jokainen kohde saa oman osansa yleisön huomioista. Huutokauppatalon päämääränä lieneekin nostaa nykytaiteen huomioarvoa ja statusta taiteen jälleenmyyntimarkkinoilla. Sama suuntaus on näkyvissä huutokauppamaailmassa yleisemminkin erikois- ja teemahuutokauppojen määrän kasvuna.
Keskittyminen yhteen ajankohtaiseen teemaan kerrallaan saattaa tuottaa paremman tuloksen kuin parin päivän aikana vasaroitavat satojen kohteiden arvohuutokaupat, joissa esimerkiksi nykytaiteelle jää usein vain tuottoa ja esinevolyymia täydentävä sivurooli. Kaikki yksissä kansissa -ajattelu on kustannustehokasta, mutta juuri tietystä aihepiiristä kiinnostuneille ostajille uuvuttavaa, olipa esinemassa tavoitettavissa kotisohvalta käsin Online tai ei. Mitä ainutkertaisemmista ja merkittävämmistä kohteista puhutaan, sitä enemmän ne ansaitsevat erityishuomiota ja vaativat erityisosaamista huutokaupan henkilökunnalta.
9935001_fullsize 9935259_fullsize

9901625_fullsize 9939318_fullsize

9925945_fullsize 9918806_fullsize
Bukowskis’n asiantuntijat ovat osoittaneet valinnoillaan kiitettävää ja kaupalliseksi yritykseksi ilahduttavan kokeilevaakin kiinnostusta nykytaidetta kohtaan. Mukana on ensimäistä kertaa Suomessa mm. videotaidetta ja installaatioita. Omassa huutokaupassaan nykytaide pääsee vihdoin esiin oikeassa kontekstissaan, oman aikansa heijastajana. Varsinkin 1980-luvun taide ja design näyttävät nyt liikahtavan kotien seiniltä uuteen kiertoon, joten kasaritaiteesta pääsee nyt keräämään talteen todellisia huippuja.
9920227_fullsize 9918770_fullsize

9926035_fullsize 9920284_fullsize
Huutokaupan tulosta seurataan varmasti tarkkaan, antaahan Bukowskis kotimaisena edelläkävijänä viestin siitä, millainen tilaus nykytaiteen omalle jälleenmyyntikanavalle Suomessa tällä hetkellä on.

Oheisissa kuvissa läpileikkauksia ja omia suosikkejani huutokaupan tarjonnasta:
– Valokuvataide: Markus Henttonen ja Elina Brotherus
– Maalaustaide: Marjatta Tapiola, Viggo Wallenskiöld, Mari Rantanen, Susanne Gottberg, Anna-Karin Furunes
– Videotaide: Anne Katrine Dolven
– Installaatio: Henrietta Lehtonen
– Kuvanveisto: Kim Simonsson
– Keramiikka: Erna Aaltonen, Pekka Paikkari
– Lasi: Kerttu Nurminen, Ritva-Liisa Pohjalainen, Heikki Orvola, Taru Syrjänen, Markku Salo, Janne Rauhanen

* Kuvat: Bukowskis Helsinki, Contemporary -huutokaupan nettiluettelo, https://www.bukowskis.com

Rottinki tulee

Älvsjön antiikkimessuilla Tukholmassa tulevaksi trendiksi ennustettiin mm. rottingin paluuta. Tässä pari esimerkkiä Älvsjön rottinkitarjonnasta.
IMG_3218 IMG_3204
Korkeaselkäinen luonnonvärinen nojatuoli on Mid Century Modern designia 1950-luvulta. Se tehtiin luksusristeilijä Conte Biancamanoa varten, design on noin vuodelta 1950. Kunnian muotoilusta ovat saaneet sekä Giò Ponti että Lio Carminati. Kenties jotkut muistavat tuolin myös Carlo Mollinon valokuvista 1960-luvulta.
Kansainväliset huutokauppatoimijat arvottavat tuolin kunnon mukaan vaihdellen 600 – 1.200 €. Suomessa kiinnostus todennäköisesti ailahtelee firman mukaan, kuten aina.
Mitä Mid Century Modern designing tulee, termin on lanseerannut suomalaisista huutokaupoista ensimmäisenä Huutokauppa Helander, joka järjestää teeman mukaisen erikoishuutokaupan 9.-10.4.2016, http://www.helander.com

Designin top5

Näin sujui syksyn arvohuutokauppojen design-myynti

Designin huippu on käynyt huutokaupoissa kapeaksi. Kapeaksi kävivät menneenä syksynä myös Bukowskis’n ja Hagelstam & Co:n designmyyntikärjen väliset erot. Molempien top5 -tulos nousi yhä edelleen viime vuosiin verrattuna, mutta Hagelstam & Co onnistui kirimään umpeen Bukowskis’n aiempaa etumatkaa. Maaliin huutokauppatalot tulivat rinta rinnan Bukowskis’n johtaessa kapean kaulan mitalla top5 -luvuin 120.100 € – 127.500 €

Huutokaupoissa menestyvän muotoilun painopiste on edelleen vahvasti Suomi-designin kultaisissa 1940-1950-luvuissa. Samat nimet tulevat tutuiksi kerta toisensa jälkeen, ja top5 on pääosin maskuliininen. Kaikki loistavat naiset – keraamikot, lasinmuotoilijat, tekstiilitaiteilijat, huonekalusuunnittelijat – vilahtavat kärkisijoilla pikemminkin satunnaisina kävijöinä kuin vakiovieraina. Kertooko tämä jotakin huutokauppoihin valikoitavista esineistä ja muotoilijoista vai siitä, että toisen maailmansodan jälkeinen muotoilun kulta-aika oli herooisuudessaan kovin miehinen? Vai onko syynä se, että esimerkiksi käyttötaiteeksi mielletty tekstiilitaide ei riitä korostamaan keräilijä-omistajansa hyvää makua ja esteettistä silmää siinä määrin kuin varmasti tunnistetut ja tunnustetut taideobjektit, veistokselliset lasiesineet ja uniikit messinkivalaisimet? Siksikö kaikki se mikä kytkeytyy mielikuvissamme sisustukseen ei herätä samaa keräilyhekumaa kuin se, joka voidaan nostaa jalustalle, vitriiniin tai katon korkeuksiin, jota rohkenee koskettaa vain varoen ja jonka ainutkertaisuutta osaamme ylistää yhteen ääneen?

Samaan aikaan Ruotsissa Märta Måås-Fjetterströmin matot kuuluvat designhuutokauppojen korkeimpaan kastiin. Pitäkää varanne tai menetämme kohta kunnian räsymatonkin ideasta länsinaapuriin! Meillä funkismattoja vasaroidaan suunnittelijoita tai kutomoja mainitsematta kuukausihuutokauppojen kellareissa parilla satasella, ja Uhra Beata Simberg-Ehrströmin upeimmat ryijyt ovat arvohuutokaupoissa satunnaisia kunniavieraita. Suomalaisen designin monipuolisesta historiasta huolimatta yhteen huutokauppaan ilmestyy yhtaikaa yllättävän harvoja tekijänimiä: huonekaluja edustaa Aalto, valaisimia Aalto, Tynell ja Johansson-Pape, lasia Wirkkala ja Sarpaneva Nymanin, Franckin, Toikan ja Okkolinin säestämänä. Jopa Tynell, Still ja Hopea ovat mukana harvakseltaan. Keramiikasta löytyy Kaipiainen ja Bryk, ehkä myös Schilkin ja Salmenhaara sekä muutama Holzer-Kjellberg ja Muona. Onko syy myyntiin tarjottavan esineistön suppeudessa vai vastaanottajan kiinnostuksen, innostuksen ja designintohimon puutteessa? Miksi designliikkeistä tai Helanderin ja Annmari’s kaltaisista huutokauppamaailman haastajista löytyy nykyisin laveampi valikoima ja variaatioiden runsaus kuin arvohuutokaupoista? Keskittyvätkö vanhat huutokauppatalot mieluummin tuttuihin ja helppoihin, varmasti ja vakaasti tuottaviin kohteisiin?

Asiansa osaavan intendentti Maria Ekman-Kolarin ansiona pidän sitä, että Hagelstam & Co:n keramiikkavalikoimassa nähtiin tulosvarman Kaipiainen, Bryk ja Salmenhaara -kolmikon rinnalla Marita Lybeck, Annikki Hovisaari ja Kati Tuominen-Niittylä. Kauden sensaatio oli Josef Frankin Flora-lipaston putkahtaminen myyntiin Suomessa. Niin harvinaisia Svenskt Tennin esineet meillä ovat. Lähtöhinta 5.000 € oli minimaalinen. Loppuhinta 22.000 € seurasi hyvää pohjoismaisten huutokauppatasoa. Svensk Tenn on ruotsalaisen designin kruununjalokivi. Brändin esimerkillistä vaalimista ja tinkimätöntä tasoa jo vuodesta 1924 kannattaa käydä ihailemassa jokaisella Tukholman-visiitillä Strandvägen 5:ssä.

Bukowskis’lla huutokaupattavaksi oli oivalettu napata Ritva Puotilan ryijyjä, Mirjam Salmisen koruja, Markku Salon lasia, Eero Saarisen huonekaluja sekä Helanderin huutokaupoissa huikean nousunsa aloittaneen Carl Gustaf Hiort af Ornäsin nojatuoleja eli kohteita, joita Hagelstam & Co:lla ohjautuu edelleen naputeltaviksi Tehtaankadun kuukausihuutokauppoihin. Yritykset laventaa designhuutokauppojen valikoimaa 1980-luvulle ja uusiin esineryhmiin saattavat silti olla jo myöhäisiä, sillä esimerkiksi Ruotsissa modernien huutokauppojen painopiste on hyvän aikaa hivuttautunut lasista ja keramiikasta huonekaluihin ja kuvataiteeseen. Enteileekö tämä sitä, että suurimpia rahoja liikuttelevat designlasin ja -keramiikan ostajat ja heidän välittäjänsä alkavat olla kylläisiä – tai kyllästyneitä? Onko jo kymmeniä vuosia kestänyt takuuvarmana pidetty design-hype tulossa yhden tiensä päähän?

Syksyn top5 -kärjestä päätellen tuttu ja näyttelyistä tunnettu esine ei enää riitä jälleenmyyntimenestykseen. Yltääkseen kansainväliseen imuun designin täytyy olla uniikkia, näyttävää, taidon ja teknisen osaamisen yhteistyötä, erityistä ja erottuvaa. Hyvänä esimerkkinä Bukowskis’n top5:ssä kolme sijaa valloittaneet Timo Sarpanevan ja Studio Pino Signoretton yhteistyönä syntyneet lasiveistokset tai Hagelstam & Co:n top5 ykkönen Paavo Tynellin kattovalaisin. Siinä suunnittelijan piirtämään messinkirunkoon on custom made -periaatteella liitetty juuri tiettyä kohdetta varten valitut koristeet ja lasikuupat. Elokuvateatteriin tehdyn valaisimen kruunaavat siniset opaalilasivarjostimet, joiden väri kuluu Kauklahden Lasitehtaalla valmistetuista sävyistä harvinaisimpiin.

Uniikkeja rariteetteja halajavan ostajakunnan lisäksi huutokauppojen pitkään nauttiman design-hypen tulevaisuudennäkymiä heikentää myös määrätietoisella työllä ja taidolla rakennetun Arabia-brändin alasajo. Vintage-Arabian ja vanhan taideosaston keräily varmasti jatkuu, mutta onko tulevaisuuden massa-Arabiasta enää suomalaiseksi keräilykohteeksi, kun valmistus Suomessa loppuu. Ehkä uuden sukupolven muotoilijoiden ja käsityöläisten on tullut aika napata murenevalta jättiläiseltä vapautuvat jalansijat. Pörssiyhtiön katteet kohdilleen -lähtöinen ”Finnish Design made in Thailand” -konsepti avaa loistavan tilaisuuden vaihtoehdoille eli kotimaassa toimiville pienille työhuoneille, artesaaneille, taiteilijakollektiiveille, keramiikkauuneille, lasihyteille ja kutomoille. Odotan lähiruoan rinnalle lähidesignbuumia. Koska laatu tekee ja takaa nimen (hyvänä esimerkkinä Svenskt Tenn), yritykset kuten VAJA Finland voivat olla tulevaisuuden menestystarinoita, kenties pienimuotoisempia kuin Arabia, mutta silti tulevaisuuden designentusiasteja kutkuttavia ja huutokauppojen ovia kolkuttelevia keräilyunelmia.

9756219_fullscreen 9752457_fullscreen 9756518_fullscreen
9752573_fullscreen 9752691_fullscreen
Bukowskis, designin viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Tapio Wirkkala, Kantarelli, 57.200 € (lähtö 40.000)
2. Timo Sarpaneva, Lasiveistos ”Luna”, 19.900 € (lähtö 18.000)
3. Timo Sarpaneva, Lasiveistos ”Casa di Ammiana”, 18.000 € (lähtö 20.000)
4. Timo Sarpaneva, Lasiveistos ”Chiesa di Ammiana”, 17.000 € (lähtö 18.000)
5. Paavo Tynell, Kattovalaisin, 15.400 € (lähtö 5.000)
Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 127.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 101.800 € (summa ilman huutokauppakuluja)*
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 84.767 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat 67.362 € (summa sisältää huutokauppakulut)

35672-000003_2 35353-000001 35051-000001_1
34734-000005 35578-000022
Hagelstam & Co, designin viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Paavo Tynell, Katovalaisin, 44.000 € (lähtö 30.000)
2. Paavo Tynell, Lattiavalaisin, 26.000 € (lähtö 12.000)
3. Timo Sarpaneva, Taidelasi ”Ilmat”, 24.000 € (lähtö 15.000)
4. Josef Frank, Lipasto ”Flora”, 22.000 € (lähtö 5.000)
5. Birger Kaipiainen, Tarjotin, 4.100€ (lähtö 2.000)
– Hagelstam & Co, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 120.100 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 36.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 29.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat 58.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.comwww.hagelstam.fi

Design loistaa syyspimeässä

kansi_lasia_tekstilla
Design lasista lamppuihin loistaa joulukuussa Tampereella Annmari’s huutokauppakamarissa.
Huutokauppapäivä on 8.12. ja suora linkki Tampereelle www.annmaris.fi

9661140_fullscreen 1499-74
Kaksi Yrjö Kukkapuron Ateljee-nahkasohvaa myytiin Helsingissä, punainen on syyspimeässä kuin suuri lämmin syli
– mustaa vaneria ja metallia, käyttökulumaa, Bukowski’s Modern, Contemporary & Design, 770 €
– palisanteria ja punaista nahkaa, mukavan mukiinmenevä kunto, Huutokauppa Helander 1.500 €

kuvat: Annmari’s Huutokauppakamari, Bukowskis, Huutokauppa Helander

Oranssia energiaa

Oranssi sopii syksyn ruska-aikaan. Siinä yhdistyvät fyysinen punainen ja älyllinen keltainen väri. Vaikka puut menettävät lehtien pudotessa fyysisen loistonsa, niiden voima hehkuu ensilumeen saakka keltaisen ja oranssin sävyissä.

Perttu Mentulan suunnittelemassa ruokailuryhmässä oranssilla värillä voi olla yllättäviä vaikutuksia tenavista päivällisvieraisiin. Oranssi näet lisää ruokahalua. Väitetään myös, että se voi vaikuttaa positiivisesti lasten muistiin ja jopa älykkyysosamäärään.
569_61
Oranssi paljastaa kulttuuriemme erilaisuuden. Buddhalaisille oranssi symboloi valaistumisen korkeinta astetta, ja buddhalaiset munkit kantavatkin väriä kaavuissaan. USA:ssa vangit puetaan oranssiin.
29-187
Siniverisistä Hollannin kuningashuone kantaa nimeä House of Orange (Van Oranje). Me taas tunnemme oranssin postilaitoksen värinä. Tiesitkö, että ”postioranssillakin” on jalosukuinen tausta? Oranssia kantoivat vuosina 1516-1867 virkapuvussaan Thurn und Taxis -suvulle kuuluneen postilaitoksen palveluksessa olleet postiljoonit. Tänäkin päivänä Euroopan seurapiireissä vilahteleva suku kokosi vaurautensa muun muassa hallitsemalla Euroopan postiliikennettä.
151021_kylberg4

  • Perttu Mentulan ruokailuryhmä oli tarjolla Hagestam & Co:n syyskuun huutokaupassa lähtöhintaan 800 €. Super-retro kuuden tuolin, pöydän ja kattovalaisimen kokonaisuus jäi myymättä!
  • Italialainen Vistosin kattovalaisin myytiin Helanderin lokakuun huutokaupassa 155 €
  • Ruotsalaisen Carl Kylbergin maalaus Près de la Mer myytiin 21.10.2015 Stockholms Auktionsverkin huutokaupassa 4.300 000 SEK (kuluineen 5.350 000 SEK). Teos ei ole kiertänyt myytävänä vielä kertaakaan aiemmin. Maalaus hankittiin 1930-luvulta suoraan taiteilijalta ja sama suku on pitänyt sitä hallussaan tuosta hetkestä tähän päivään saakka, http://auktionsverket.se/auction/modern/2015-10-20/448-carl-kylberg-pres-de-la-mer/

Kuvat: Hagelstam & Co., Huutokauppa Helander, Stockholms Auktionsverk

Kodinsisustuksia huutokaupasta

Superhauska ja inspiroiva idea ovat Huutokauppa Helanderin uudet blogipostaukset ”Sisustettu Helanderilla”.
Miten moninaista keräily onkaan, miten monin eri tavoin huutokauppahankinnoilla voi kotiaan sisustaa ja miten erilaisia viihtyisät kotikeitaamme ovat!
Museointeriöörien ja arvokotien lisäksi on aina hauskaa katsoa asukkaansa näköisiä koteja. Koteja, joissa asutaan ja eletään. Koteja, joissa asukkaiden omat mieltymykset ja keskinäiset kompromissit tekevät asunnosta juuri minun tai meidän näköisen kodin.

Tällä hetkellä Helander ja Bukowskis Market tarjoavat Suomen huutokauppamarkkinoiden laajimman valikoiman jälleenmyyntiin päätynyttä kotien esineistöä. Helanderin blogin kodit ovatkin löytyneet juuri firman omasta asiakaspiiristä. Ei ihme, että tunnelma Hernepellonkujalla Viikissä on huutokauppapäivänä sähköinen. Asiakaskunnassahan on tosi asianharrastajia, suurella sydämellä kotiinsa suhtautuvia sisustajia.
Antiikin lisäksi vanhojen tavaroiden maailmasta löytyy nyt retroa, kuriositeetteja, palatsi-, kartano- ja mummolatyyliä, kaikkea kerrostaloon ja villaan, sisälle ja ulos sopivaa.
_DSC0182 _DSC0217
Oheinen kuvakaappaus on Huutokauppa Helanderin Aarre-blogista. Lisää herkkuja löydät osoitteesta www.helander.com

Vipinäviikko

päättyi flunssaan, joka tuli ja meni. Sauna heti alkajaisiksi, raitis ilma ja täyslepo pariksi päiväksi auttaa aina!

Opetustyö on päässyt vauhtiin ja olen täpinöissä kaikesta siitä uudesta, jota kohtaamiset opiskelijoiden kanssa avaavat eteeni. Pohdin nyt viikoittain näkökulmia nykytaiteeseen. Keskustelen suomalaisesta taiteesta ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa. Luotaan taiteen historiaa esihistoriasta barokkiin. Edessä on antoisa syysperiodi!

Habitare, ArtHelsinki ja Salonki avasivat ovensa keskiviikona 9.9. Olin mukana pitämässä yhtä avajaispuheenvuoroista. Aiheenani oli keräilyn moninaisuus ja oman elämän näköiset keräilykokoelmat. 1900-luku on nyt vahvasti mukana antiikkiympyröissä. Ostajia kosiskellaan designilla, kuriositeeteilla, tuunailulla ja kotoilulla. Statuskokoelmista ollaan siirtymässä persoonalisiin elämyskokoelmiin ja elettäviin antiikki- & retrokoteihin. Keräilyn maailmassa on tilaa kaikille.
IMG_0825 IMG_0842 IMG_0838
IMG_0840  IMG_0835 IMG_0829
Esineiden lisäksi soisin myös taiteen löytävän paikkansa suomalaiskotien seiniltä. Alla olevista ideakuvista löytyvät vaihtoehdoksi Juhani Heikkilän rintakorut Galleria Johan S:n osastolta sekä messujen vaikuttavin taideosasto, Art Grahn. (Kuvissa vasemmalla: Rafael Wardi ja oma suosikkini Rolf Sandqvist; oikealla: Anitra Lucander ja Yngve Bäck.) Taiteen taju ja taito näyttävät siirtyvän eteenpäin geeneissä ja kasvatuksessa. Rikhard Grahnin ansiosta en menetäkään vielä uskoani sukupolvimurrosta elävän taidekaupan tulevaisuuteen.
IMG_0832 IMG_0828 IMG_0827
IMG_0851 IMG_0854 IMG_0850
Torstaina 10.9. juhlimme Huutokauppa Helanderin uusien tilojen Grand Opening -avajaisia. Tältä toimivat, ajanmukaiset, ammattimaiset ja palvelukapasiteetiltaan nykyaikaiset huutokauppatilat näyttävät!
11930941_938484706193565_1098649225130951422_o IMG_0906 11893763_938484422860260_7992673013229035390_o
Kira Weckman tiimeineen tarjosi pikkusuolaista ja -makeaa, jonka rinnalla suurin osa näkemistäni cocktailtarjoiluista kalpenee. Herkullista, kevyttä, tyylikkään vivahteikkaita makuja uudella tavalla. Sokerina pohjalla punaisen cavan kanssa sulosointuvia makeita paloja. Ruokataidetta! Kiitos, Kira!

Catwalkilla näimme Vappu Pimiän säestämänä kymmeniä esimerkkejä siitä, miten huutokaupan vintageostoksilla saa aikaan tyylikästä jälkeä. Muoti ei ole vain kuluttamista. Korkeatasoinen muoti on ajatonta luovuutta ja se tarjoaa loputtomia ideoita myös pukeutujalle. Kannattaa siis satsata kerralla laatuun eikä tipoittain tusinahankintoihin. Huutokaupoista huippulaatua löytää myös kohtuukukkarolla.
IMG_0893 IMG_0894 IMG_0857
IMG_0889 IMG_0891 IMG_0870
Poistuessamme paikalta laskin tuolirivien määrää ja mietin, miten suuri henkinen etäisyys onkaan Helsingin kantakaupungin ja muun Suomen huutokauppojen välillä. Etelä-Helsingissä vasarahuutokaupat hiipuvat. Sanotaan, että ostajat eivät enää tule paikan päälle istumaan. Vannotaan, että online on päivän sana. Uskoako tuota, kun katsoo Helanderin tuolipaljoutta? Huutokauppapäivänä jokainen istuin on varattu, eivätkä penkit aina riitäkään. Kahvia kuluu ja näkäräisiä narskutellaan. Tuttuja tervehditään ja tuntemattomienkin kanssa käydään juttusille. Palsanmäen huutokaupoissa Uuraisilla väenpaljous pursui kesäkuukausina sisältä pihamaalle asti. Pullat ja grillimakkarat tekevät kauppansa. Kakku saa päivän tuntumaan juhlalta. Maakuntien huutokaupoissa seisotaan kylki kyljessä kuin syyssilakat. Kätellään, puhutaan, nauretaan, kyräillään, kilpaillaan ja kohdataan.

Tuliko ostamisesta toisille suorittamista, jonka voi tehdä ohimennen tabletti kourassa? Onko taide ja antiikki ja koko sen ympärillä pyörivä värikäs joukko toisille elämys, joka ansaitsee juoksukahvin sijasta alasistumisen, pysähtymisen ja mukaansa tempaavan hetken? Huutokauppa ja kirpputori ovat elämän kouluja sieltä hauskimmasta päästä ja ilmaisiakin ne ovat ainakin siihen saakka, kun innostut tekemään tarjouksia ja heittäytymään mukaan keräilyn maailmaan.

Huutokauppojen uusi syksy

  11888016_931931543515548_7145784028728337022_n 11903757_934710546570981_6257835039549270768_n 11902577_934611999914169_445357322433835402_n 11960180_934611759914193_7654991782274263059_n 11918926_934093053299397_3159682969306613465_n
Huutokauppa Helander
on aloittanut syksyn superuudenaikaisissa tiloissa. Yritys teki täydellisen tilauudistuksen pääkaupunkiseudun huutokaupoista ensimmäisenä, ja otti ison harppauksen eteenpäin sekä palvelukapasiteetiltaan että logistiselta toimivuudeltaan. Huolimatta sijainnistaan Helsingin kantakaupungin kyljessä Helander suuntautuu selvästi koko Suomen huutokauppataloksi välineinään kätevät ja konstailemattomat kotisivut sekä kauempaa tulevien vaivaton paikoitus. Myös kahviopalvelut huutokaupan aikana ovat omiaan palvelemaan matkan päästä saapuvien viihtyvyyttä. Viralliset avajaiset eli Grand Opening koetaan 10.9.2015. Vappu Pimiän juontamaa iltaa seuraa 12.9.2015 alkavaan huutokaupaviikonloppuun koottu Fashion & Vintage -valikoima. Odotamme kiinnostuneina. Yrityksen kotisivuilta ja facebookista löytyvät uusimmat kuvat vihjaavat, että myös valokuvaustilat ja -taidot ovat kohdallaan.

Kantakaupungin huutokaupoista Bukowskis on jo ehtinyt ajamukaistaa Iso Roobertinkadun toimipisteitään ja pystyy tarjoamaan yhdessä Bukowskis Marketin kanssa asiakkailleen myös toimivan logistiikan parkkipaikkoineen. Hagelstam & Co. on jäänyt saavutettavuudessa pussin pohjalle, julkisen liikenteen pysäkin, pyörätien, portaiden ja ahtaan hissin taakse Bulevardin kakkoskerrokseen. Firman Tehtaankadun pisteessä tavaraliikenne sisään ja ulos sujuu sutjakammin, mutta sisätilojen imago muistuttaa edelleen enemmän kellarivarastoa kuin nykyaikaista huutokauppakamaria.

Tilojen sijasta Hagelstam & Co. on keskittynyt kesän aikana kehittämään palvelukonseptiaan. Syyskauden avauksena on asiakaspalvelutoimintojen karsiminen käteismaksun mahdollisuudesta luopumalla. Odottamatonta, että kaupan alalla ratkaisun tekevät Suomessa ensimmäisenä huutokauppakamarit eivätkä paljon suurempia päivittäisiä myyntitapahtumamääriä tahkoavat kulutustavaraketjut. Järjestelyt vihjaavat kehityksestä netti- ja online huutokauppojen suuntaan.

Hagelstam & Co. ei ole linjauksessaan yksin. Myös Bukowskis / Bukowskis Market on jo aiemmin siirtynyt soveltamaan ei-käteistä -käytäntöä. Sen osalta päätökseen lienevät johtaneet hallinnollisten säästöjen lisäksi kahdessa maassa rintarinnan pyörivä online-huutokauppatoiminta sekä Bukowskis Marketin taukoamatta, 24 tuntia vuorokaudessa reaaliajassa maailmanlaajuisesti tapahtuva kauppa. Siihen verrattuna ainoastaan Helsingistä käsin toimivan Hagelstam & Co:n kuukausittainen myynti jää esinemäärällä – kuin myös maksutapahtumamäärällä – laskettuna kauas. Hagelstam & Co. selittääkin omaa päätöstään nopeudella, turvallisuudella ja tehokkuudella. Rivien väliin voisi ehkä lisätä säästöt, jotka firma saa kassapalveluiden ja talousvastaavan tehtävien karsimisesta. Yrityksen turvallisuutta ratkaisu toki helpottaa, joskin uniikit arvoesineet huomioon ottaen turvajärjestelyt lienevät jo nyt mitoitetut huutokauppojen aikana maksimiin. Kauniista sanoista huolimatta firman oma etu lieneekin painanut vaakakupissa vähintään yhtä paljon kuin asiakaslähtöisyys. Elleivät taloushallinnon tehtävistä vapautuvat taloudelliset resurssit sitten tulevaisuudessa lisää huutokauppojen ydintoimintoja eli asiantuntijavoimia, arviointikapasiteettia ja asiakaspalvelua?

Muutokset maksukäytännöissä osuvat talouden yleisen kehityksen huomioiden mielenkiintoiseen hetkeen. Käteinen tai kortti, jopa välttämättömyystarvikkeitakin myyvä Stockmann on vaikeuksissa. Maakuntien huutokaupat ja antiikkitapahtumat pyörivät edelleen pitkälti pienyrittäjien ja käteismaksujen varassa, ja uutisetkin ennakoivat aivan vastikään käteisen käytön jatkuvan korttien rinnalla vielä pitkälle tulevaisuuteen. Viekö käteismaksun poistuminen ainakin pienempiä ostoksia tekevää yleisöä muihin kilpailukykyisiin huutokauppoihin? Sen tulemme näkemään hissukseen vasta pidemmällä aikavälillä. Huutokauppabisneksen muutosvuodet ovat Suomessa vasta alussa. Uutta käytäntöä testattaneen Hagelstam & Co:lla ensimmäisenä syksyn erikoishuutokaupoissa. Luvassa ovat Militaria & Numismatiikka sekä Tapio Wirkkala. Odotukset ovat korkealla ja täyttyvät, jos mainostettujen huutokaupaspesiaalien rungoksi on onnistuttu saamaan edes yksi huomattava yksityiskokoelma.

fashion-H15fyrkant reklam_moderna_1
Online-konseptiaan kevään hionut Bukowskis näyttää nyt suuntaavan katseensa hallinnollisten uudistusten sijasta huutokauppaimagon kehittämiseen sekä uuden polven huutokauppayleisölle suunnattuun tarjontaan. Vintagemuoti palaa takaisin valikoimiin loistavalla huutokauppanimikkeellä Define Fashion. Yhdessä Tukholman vastaavan tapahtuman kanssa saamme varmasti nähdä syys- ja lokakuussa avajaisyleisössä uutta verta ja tarjouskilpailussa muodin ilotulitusta. Hintaennätyksiä lienee luvassa, mikä toivottavasti lisää myös kiinnostusta ei vain muodin ja vaatesuunnittelun historiaan vaan myös alan kotimaisiin taitajiin ja tulevaisuuteen. Uusittuihin tiloihin hyvin sopivaa näyttelykonseptiaan Bukowskis jatkaa heti syyskuussa huutokauppayleisön suosikin Kristian Krokforsin retrospektiivisella näyttelyllä. Varmaa on myös online-huutokauppojen jatkuminen. Onlinen kansainvälinen kattavuus on tähän saakka näkynyt esimerkiksi uniikeimman suomalaisen designin ennätysmenestyksenä, joten syksyn Modern + Contemporary & Designin sekä Klassisen tarjontaa ja tuloksia odotetaan varmasti kiinnostuneina.

img_3211_4 img_3471_2
Tampereen Annmari’s huutokauppakamari ehti uusiin tiloihin jo pääkaupunkiseudun kollegojaan aikaisemmin. Visuaaliset kotisivut, hyvät ja monipuoliset kuvat sekä uutuus, valikoitujen myymättä jääneiden kohteiden nettitarjouskauppa pitävät Tampereen vakaasti maakuntien kärkisijalla. Tampereen tarjonnassa näkyy, että yrityksellä on tukeva jalansija ja uskollinen asiakaskunta omalla tontillaan. Annmari’sin ei tarvitse kierrättää jo kertaalleen pääkaupungissa pyörineitä tai sinne tarjottuja kohteita. Varsinkin designin, taiteen ja korujen tarjonta on Tampereella tuore, runsas, raikas ja tasokas. Lisäksi huutokauppatalo on onnistunut pitämään kiinni militariasta ja laajentamaan designvalikoimaa kivasti valaisinten ja tekstiilien puolelle.

Jos haluaisin tulevina syys- ja talvikuukausina kartoittaa Suomen huutokauppamaailmaa ajan hermolla ja koko laveudessaan sekä tehdä löytöjä kotiin, piipahtaisin tänä syksynä ehdottomasti Helanderilla, Tampereella ja lopuksi Uuraisilla, vanhan tavaran ja antiikin reaalitasolla uurastavan Palsanmäen pariskunnan huutokaupassa. Sitä paitsi täältä Porvoosta käsin katsottuna edellä kuvaamani kierros vapauttaisi minut täysin Helsingin keskustan liikennejumituksesta sekä laatuajan tuhlauksesta autossa, bussissa tai raitiovaunussa napottaen.

Artikkelin otsikkokuva ja muut artikkelikuvat: Bukowskis, Helander, Annmari’s

Kiehtovaa Wirkkalaa

_TS03889 Camping__TS03440
Tapio Wirkkalan posliinia ja lasia Rosenthalin tehtaan ajalta esitellään vihdoinkin kattavasti ja upeasti 
Suomen lasimuseossa 12.6.–31.12.2015.

Muotoilumme keulakuvan Tapio Wirkkalan Rosenthalille suunnittelemat ja tehtaalla valmistetut esineet ovat pysyneet harmillisen syrjässä suomalaisen design-buumin keskellä. Kenties syynä on ollut, että kotimaiset designmarkkinat ovat keskittyneet suomalaisiin valmistajiin, ja vain suppea asianharrastajien joukko on jaksanut etsiä tietoa Wirkkalan roolista eurooppalaisen muotoilun parissa. Wirkkalan 30-vuotinen yhteistyö Rosenthalin kanssa tuotti muotoilultaan rohkeaa, mannermaista ja kokeilevaa posliinia, lasia ja metallia. Esineitä voi hyvällä syyllä kutsua Rosenthalin jännittävimmiksi tuotteiksi.

Tapio Wirkkala on suomalainen maailmankansalainen, kansainvälinen muotoilijasuuruus, joka oli niin Lapissa, Italian Muranossa kuin Selbissä, Baijerissa, yhdessä Saksan posliiniteollisuuden keskuksista. 1950-luvulla sekä Wirkkala että Rosenthal nousivat kansainväliseen maineeseen hyvän muotoilun takuuniminä. Kun Rosenthal-osakeyhtiö otti 1961 käyttöön Rosenthal Studio-Linie -tuotemerkin, sen keulakuvia olivat  Tapio Wirkkalan posliiniset maljakot, kulhot, savukesetit, valaisimet ja hotelliastiastot, lasista, aterimista ja posliiniastiastoista puhumattakaan. Suomen lasimuseon näyttelyssä on esillä myös koriste-esineitä ja palkittu muovinen ”Helsinki”-retkiastiasto. Muistakaa painaa mieleen myös koristeaiheet, joita Rut Bryk suunnitteli puolisonsa Tapio Wirkkalan Rosenthal-astiastoihin.

(Kuvat: Suomen lasimuseon lehdistömateriaali: Maljakko, verholasi, 2512, 1963 Rosenthal Studio-Linie, Ambergin lasitehdas & Muovinen retkiastiasto ”Helsinki”, jolla Tapio Wirkkala voitti v. 1963 BASF:in kilpailun)

Paritanssia Helanderilla

3774-153 4438-161
5357-1 3738-13
80-91 5626-35
4438-141 5949-10
2213-50 5771-7
3423-21 3423-20
Poimin Huutokauppa Helanderin tulevasta toukokuun huutokaupasta (16.5.-17.5.) muutamia esineitä pareittain.
– Kuriositeettipari: venäläinen ruokalista keisarillisin monogrammein 1883 ja metalliprässi.
– Arabian art déco -pari: Figuriini Lepäävä nainen (sama naishahmo löytyy myös Arabian figuriinista Istuva nainen ja Greta-Lisa Jäderholm-Snellmanin kahviastiasto hopearaita.
– Sininen pari: Japanilainen puupiirros ja Oiva Toikan kahviastiasto, Rörstrand
– Punainen pari: Yrjö Kukkapuron pöytä ja Eeva Lausteen ryijy ”Kaskenpoltto”, kutomo Sylvi Salonen.
– Retropari: Lattiavalaisin, rottinkipunosvarsi, (kuvan perusteella sanoisin, että varjostin on tehty  haapasäleistä) ja tarjoilupöytä.
– Kukkopari: Oiva Toikan Kukko, 1998 ja Juhlakukko, 1997.

Suomidesign Tukholmassa

9513699_fullsize  9500440_fullsize 9527056_fullsize
”Esineet ovat kautta historian seuranneet rahaa,” tämän kommentin olen kuullut useita kertoja eripuolilla Eurooppaa antiikin ja designin parissa toimivilta: ”Ne, joilla on ostohalua ja -kykyä, ohjaavat esineiden – eritoten luksus- ja keräilyesineiden – globaaleja virtoja”. Juuri nyt Suomen antiikki- ja taidemarkkinat elävät etsikkoaikaa. Kysyntä ontuu. Kotimainen kysyntähuippu on taiteen ja antiikin osalta taittunut. Venäläiset ovat vähentyneet eikä nousevien talouksien kiinalaisille saatikka intialaisille ole tarjota riittävää määrää ja laatua. Entisten hittikohteiden varaan ei voi rakentaa eikä edes perinteinen vasarahuutokauppa vedä väenpaljoutta Helsingin keskustan arvohuutokauppoihin. 9513710_fullsize
Suomessa arvohuutokaupat ovatkin menettäneet 1980-1990-luvuilla kahmaisemansa antiikkikaupan puolimonopolin samassa tahdissa, kun keräily on valloittanut yhä laajemmat kansanjoukot ja vanhasta tavarasta on tullut kaikkien harrastus. Ne jotka etsivät eksklusiivisuutta, löytävät arvotavaransa yhä useammin muilta markkinoilta, etenkin Ruotsista.

Omassa tuttavapiirissäni 50-70% ostoksista näyttää tulevan jo länsinaapurista: Bukowskilta, Bukowskis Marketista, Auktionsverketistä, Uppsala Auktionskammaresta. Syyksi on vastattu mm. seuraavaa: ”laajempi valikoima, parempi laatu, kiinnostavampi tarjonta, rohkeammat kohteet, ostamisen helppous, ulkomailta tehtyyn hankintaan liittyvä ainutkertaisuuden viehätys, eiväthän ukkoutuneet suomalaiset huutokaupat tajua mitään gay-glamourista”.
Taiteelle omistautuneet keräilijätuttuni listaavat taiteilijasuosikkejaan ja hakevat teoksensa taiteilijoilta itseltään, taidekoulujen lopputyönäyttelyistä ja gallerioista. Jokamiehen keräilytavara houkuttaa retron ja vintagen ystävät kirppu- ja rompetoreille. Osa heistä täyttää vielä saleja tavaran massamyyntipaikoiksi muuttuneissa Etelä-Helsingin huutokauppakamareissa. Yhä useampi on huomannut, että maakuntaostajien suosimat huutokauppahuoneet pääkaupungin laitamilla, Tampereella tai tv:stä tutulla Uuraisilla vasta vetävätkin väkeä ja vekottimia puoleensa niin, että hienon, hauskan ja omaperäisen löydön tekeminen ynnä unohtumaton huutokaupparetki muistuttavat sitä kultaista aikaa, josta 1980-1990-lukujen huutokauppoja kaihoavat konkarit kertovat.

9485725_fullsize 9489141_fullsize
Monen huutokaupan liikevaihtoa ylläpitävät erikoiskohteet kuten militaria, numismatiikka ja filatelia pysyttelevät sentään vielä kotimaan markkinoilla ja niihin erikoistuneiden yritysten listoilla. Sen sijaan suomalainen design näyttää jo hakevan laajempaa kohdeyleisöä ja trendikkäitä sisustajia Suomea suuremmilta vesiltä ja lähimetropoleista. Tähän saakka designkauppiaat ovat olleet kotimaisten huutokauppojen lisäksi lähes ainoa linkki suomalaisen markkinoiden ja ulkomaisten ostajien välillä. Välikäsien kautta kulkeneita suomalaisista huutokaupoista tuttuja kohteita on näkynyt myynnissä Lontoosta New Yorkiin.
Entä nyt? Onko design ottamassa siivet alleen? Heittääkö se täkynsä suoraan suurempiin lammikoihin käyttämällä ponnistuslautana Tukholmaa, kaupunkia, joka jo hamassa nuoruudessani tuntui aina olevan askeleen edellä. Kaupankäynnillä mitaten se kuhisee yhä 24/7 kuin muurahaispesä siinä, missä meidän pääkaupunkimme kaupallinen keskusta tuntuu heräävän Ruususen unestaan vain muutamaksi arkipäiväntunniksi ja ohikiitäväksi lauantai-iltapäiväksi.
9513631_fullsize 9476176_fullsize
Nyt, kun Suomen Bukowskis on siirtynyt kokonaan online-huutokauppojen aikaan, maantieteellinen raja myyntipaikkojen välillä pyyhkiytyi entisestäänkin näkyvistä. Silta Helsingistä Tukholmaan on Bukowskin kautta nopea ja lyhyt. Tukholman Bukowskis Contemporary & Design tarjosikin tänä keväänä hienon valikoiman suomalaista designia ja kutkuttavan koosteen pohjoismaista ja ulkomaista post-1945 sekä nykytaidetta.

Alvar Aallon tarjoilupöytä turkoosinvihrein keramiikkalaatoin myytiin 50.000 SEK (noin 5.400 €) ja kirjahylly 48.000 SEK (noin 5.200 €). Molemmat on valmistettu uniikkeina sarjoina Artekin Hedemoran tehtaalla Ruotsissa ja niiden houkuttelevuuden kruunasi huutokauppaluettelossa seikkaperäisesti selvitetty provenienssi Ernst Sundhin piirustuskonttori Avestassa. Kuusijakoinen valkoinen Mehiläispesä myytiin 60.000 SEK (noin 6.500 €).

Björn Weckströmin uniikki pronssiveistos akryylialustalla vuodelta 1971 on hyvä esimerkki kohteesta, jolle Suomessa olisi tarjolla vain rajalliset markkinat. Formaatti eli veistos, moderni muoto, pronssi/akryyli -materiaaliyhdistelmä ja moniselitteinen, jopa surrealistinen ei-esittävyys eivät ole houkuttimia meillä, mutta ovat lumonneet länsinaapurissa uusia tuulia nuuhkivaa taidemakua jo kymmeniä vuosia. Loppuhinta 8.000 SEK (noin 860 €).

Oiva Toikan Kiikkuri, taiteilijan ensimmäinen suuri erityistä teknistä osaamista vaatinut lintu 26.000 SEK (noin 2.800 €). Ritva Puotilan ryijymatto ”Loitsu” sai osakseen erityistä huomiota muun muassa Bukowskin asiakkailleen suuntaamissa joukko e-maileissa. Loppuhinta 15.000 SEK (noin 1.620 €) viestittää, että tekstiileille löytyy kyllä kysyntää ja markkinointikanavia meidän rajojemme ulkopuolella, jos kotimaisena vaihtoehtona on myydä ryijyistä parhaat muutaman satasen lähtöhinnoilla. Birger Kaipiaisen ihana varhainen uniikki ”paratiisilautanen”, jonka pohjassa oli SOK:n hopeinen lahjaplaketti, 38.000 € (noin 4.100 €)) ja fantastinen perhosfantasia 200.000 SEK (noin 21.500 €).

Kyllä kiitos! Suosikkini Bukowskilla

Kävimme eilen kuvaamassa designvalaisimia Bukowskis Modern & Contemporary huutokaupan näytössä.
Minulta kysyttiin omia suosikkejani, mutta taide vaatii aikaa. Vastaus ei siis tullut heti ja siinä, mutta tässä se nyt on.

Kyllä kiitos! Nämä olivat minun valintojani, teoksia joista pidän asioita jotka saavat hyvälle tuulelle.

Mukana on pari yllätystäkin. Itselleni niistä suurin on Matti Kujasalon abstrakti maalaus. Kujasalo ei ole ollut ihan minun juttuni, vaikka taidettaan arvostankin. Nyt eteen tuli teos, johon ihastuin sydänjuuriani myöten. Taiteen voima on minulle aina ollut taiteilijan kykyä näyttää toisenlainen maailma kuin itse pystyn kuvittelemaan. Nykytaiteen ystävänä ja keräilijänä olen aina pitänyt tärkeänä kykyäni olla avoin myös niille taiteilijoille ja teoksille, jotka eivät heti ensi näkemältä ole tuntuneet omalta. Jokainen päivä on uusi ja elämän myötä me kaikki muutumme. Siksi myös taiteen ovi kannattaa pitää avoimena. Koskaan ei tiedä, milloin on valmis kohtaamaan uusia kysymyksiä ja yllätyksiä.

Sinäkin ehdit vielä valita omat suosikkisi osoitteessa, https://www.bukowskis.com/fi

Bukowskis Modern & Contemporary -huutokauppa pidetään tällä kertaa ainoastaan on oline. Siinä on riskinsä, mutta ei se pelaa, joka pelkää. Jonkun täytyy olla ensimmäinen ja ainakin kokeilla. Toivon silti, etteivät vasarahuutokaupat tyystin katoa. Saattaa olla, että kansainvälinen ostajakunta on jopa aktiivisemmin mukana oman päätteen äärellä kuin vanhaan tapaan puhelimen päässä. Ensi viikko näyttää kuinka Suomen taidekaupan historian ensimmäisessä on line -arvohuutokaupassa käy. Rohkeuden yritystä Bukowskia ei ainakaan voi syyttää. Jos homma ei toimi, kilpailijat saavat kauan kaipaamansa tasoitusta. Jos tämä onnistuu, Bukowskis on jälleen kerran askeleen edellä muita.

9498241_fullscreen 9498215_fullscreen
Kaija Aarikka, 1970 & Annika Rimala, 1976
9497958_fullscreen 9497951_fullscreen
Heikki W. Virolainen, 1963 & Tommi Toija, 2008
9498157_fullscreen 9498248_fullscreen
Carl Gustav Hiort af Ornäs, 1950-luku & Kurt Ekholm, 1931
9498245_fullscreen 9498369_fullscreen
Aune Siimes, 1940-luku & Tapio Wirkkala, 1960-luku
9498148_fullscreen 9498059_fullscreen
Marika Mäkelä, 2002 & Samuli Heimonen, 2009
9497960_fullscreen 9498047_fullscreen
Simo Hannula & Matti Kujasalo, 1978
9497978_fullscreen 9497997_fullscreen
Vladimir Kopteff & Tom Wesselmann
9498048_fullscreen 9497889_fullscreen-1
Sam Vanni, 1969 & Birger Kaipiainen, 1941

 

Melkein vaan ei ihan kaksi marjaa

Schilkin
Sorry, sinä kalaa syövä merenneito (alla), et ole terävine hampainesi ihan yhtä viehättävä kuin tämän blogin esinekarusellissa esittelemäni ja taannoin arvioimani hymyilevä sisaresi Ahdin valtakunnasta. Molemmissa teissä taiteilijan signeeraus on lipsahtanut muotoon M. Schikin (ilman l:ää), käsiala on kummassakin hieman erilainen. Molempien pohjaan on lyöty ulkomaisten näyttelyiden näyttelyesineissä sekä näyttelyiden myyntikokoelmissa käytetty leima ”Arabia Finland”.

Miksi Schilkin teki puuttuvan l-kirjaimen tapaisia kirjoitusvirheitä ja mitkä kirjoitusvirheet Schilkinin signeerauksissa ovat ok ja mitkä eivät? Milloin Finland on muodossa Finland ja milloin sen kuuluu olla muodossa Finlandia? Entä millaisia kirjasintyypejä näissä leimoissa käytettiin? Esinekarusellista löydät muutaman vinkin. Loput jääkööt ammattisalaisuudeksi mm. väärennösten varalta. Kokemus on hyvää harjoitusta, joten muista jatkossa vilkaista veistosten pohjaan, tutkia ja painaa näkemäsi signeeraustavat ja leimat mieleen.
633_40  633_2_2
Kalaa poskeensa pistelevä merennneito on myyty Hagelstam & Co Tehtaankatu 640 € (A133/633, lähtöhinta oli 300 €) Strategisia mittoja eli neidin kokoa ei huutokaupan luettelossa kerrottu.

Designinvaltikan uudet valtiaat

Designvaltikan valtiaat ovat vaihtuneet. Sisustusesineet ovat syrjäyttäneet tavallisimman, vuosien varrella jo tuikitutuiksi tulleen designlasin ja keramiikan. Tässä uusia kuninkaallisia Huutokauppa Helanderilta, lauantaina 7.3. myydyistä kohteista.

81-10895-705658-1
Paavo Tynell, Pöytävalaisin, malli suunniteltiin 1930-luvun lopulla ja sitä valmistettiin 1940-luvulla messinkikuvulla, rei’itetyllä messinkikuvulla sekä messinkinä, reunasta samppanjanvärisellä opaalilasikuvulla, 3.000 €
Alvar Aalto, Artek, tarjoiluvaunu 13/100, tasot visakoivua. Vuoden 1993 rajallisesta sarjasta, 1.000 €
Friedl Holzer-Kjelberg, uurna, klassisismi / art déco, vuodelta 1934, 1.900 €
2686-1392213-435627-1
– Taito Oy, hissimekanismivalaisin, kangasvarjostin, 1.300 €
Paavo Tynell, leimattu Idman, messinki, opaalilasi ja haapapuusta tehty sälevarjostin. Mataliin huonetiloihin tarkoitettu kattovalaisin kuului jo Taito Oy:n valikoimiin (malli 9056A) sekä yrityksen Yhdysvalloissa markkinoimaan Finlandia House -kokoelmaan (mallinumero 10125), 550 €
Paavo Tynell, Taito, lattiavalaisin, jalassa nahkapunos, uusittu kangasvarjostin. Tämä malli 9602 kuului Taito Oy:n Yhdysvalloissa markkinoimaan Finlandia House -kokoelmaan mallinumerolla 10504, 3.200 €
3798-62686-1372686-138
Paavo Tynell, Taito. Yksi niin sanottujen mummolavalaisimien upeimmista yksilöistä. 5-vartinen malli nro 9025, messinki, messinkiverkosta ja -langasta tehdyt lehti- ja kukkakoristeet käsityötä. Kermanvalkoisissa opaalilasikuvuissa kullatut koristeraidat ja hiekkapuhalletut lehdenmuotoiset koristeet. Harmoninen muoto, laadukas käsityö ja aikansa parhaita materiaaleja 1940-luvulta. Onnittelut uudelle omistajalle! 1.900 €
Paavo Tynell. Tästä lattiavalaisimesta on lyhyessä ajassa tullut markkinoiden halutuimpia klassikkoja. 3.200 €
Paavo Tynell, Idman. Edellisen kanssa yhteensopivat seinävalaisimet. 2.000 €
5604-185465-18
Yki Nummi, Orno, akryyli. Kuplat-kattovalaisin syntyi 1950-luvun puolivälissä ja palkittiin Milanon triennalessa kultamitalilla 1957. Malleista suurempi (halk. 40 cm) on Innoluxin uustuotannossa, vaan ei tällaisena retrovihreänä. Tämä oli hyvä hankinta! 120 €.
Hans-Agne Jakobsson (1919-2009) oli ruotsalainen huonekalu- ja valaisinsuunnittelija. Tiesitkö, että hän toimi myös suomalaisen Werner Westin assistenttina? Tunnelmallista, lämmintä valoa luo ympärilleen tämä messingistä ja meripihkan värisestä lasista tehty kattovalaisin. Jännällä tavalla tyylikäs, hyvä hankinta! 410 €.

Keltainen alkoi pissattaa

Designissa lasin ja keramiikan suurten vuosikymmenten voima alkaa jo kärsiä uusretron loputtomista variaatioista. Kun designia myydään, hintaennätyksiä ei nähdä enää lasissa ja keramiikassa – muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta – vaan valaisimissa, huonekaluissa ja sisustusesineissä. Usko lasinmuotoilun kestävään arvoon ei ale- ja outletlaareissa kartu.

Varjostaako nykyinen pinta-into à la ’yhä uutta ornamenttia ja väriä pintaan estetiikasta ja muodosta piittaamatta’ esimerkiksi Kaj Franckin 1950-lukuisen Kartion todellista vahvuutta, joka syntyi kestämään loistavan esteettisen ja käytännöllisen muodon sekä upeiden värisävyjen kivijalalle? Iittalan lanseeraama uusi Kartio-väri keltainen on väri-ideana ihan hauska, mutta kestääkö sen karkkimakeus kevätaurinkoa ja pääsiäisfiilistelyä pidemmälle vai näemmekö nämäkin Kartiot jo seuraavassa sesonkialessa?
iittala-kartio_lasi_sitruunankeltainen_2kpl-6746572_malli iittala-kastehelmi-bowl-35_cl-lemon
Oiva Toikan 1960-luvulla suunnittelemaan Kastehelmeen istutettuna samainen ja tehtaan toimesta varmasti myös samalla rahalla ja ”vaivalla” hankittu kananpojankeltainen suorastaan häkeltää. Pintaornamentti ja väri on kiedottu yhteen pakettiin niin, että mielleyhtymät hyppäävät äkkiarvaamatta kevätauringosta, kananpojista ja sitruunoista pissaan. Oijoi – enpä taidakaan kattaa kevätjuhliin keltaista lasia. Sehän on kuin? Noh, simaa – vai k-sta joisi?
arabia-24h-cup-iltalaulu-05_l villeroy-boch-dekor-mariefleur-gris_design_01
Isot Iltalaulu-kupit sentään kelpuutan aamiaispöytään. Niiden muoto ja koko toimivat teelle ja maitokahville kuin unelma, joten siedän siirtokuvana totutetun ja kohta todennäköisesti toiseksi vaihtuvan koristelun sekä hintatarran mukana pesuveteen liuenneen ja viemäriin kadonneen alkuperän: made in Thailand. Jokaisella siemauksella harkitsen silti seuraavaksi suureksi astiastoksi Villeroy & Bochia, jonka pohjassa näkyy pesussa liukenematon leima: made in Germany. Upean antiikki & designkodin sisustanut ystäväni ilmoitti jo suosivansa pienissä käytännön hankinnoissa Ikeaa. Syy? Eurooppalainen työ. Ikean tuotteita valmistetaan näet kasapäin EU:n alueella.

Minä luotan edelleen, että jokin kotimainen teollisuusyrityksemme ymmärtää designin mahdollisuudet pitkän aikavälin sijoituksena ja antaa tuoton- ja osingontavoittelussaan tilaisuuden nuorille MUOTOilijoille. Onnistunutta satoa korjattaisiin vielä kymmenien vuosien päästä, kuten nyt jälkimarkkinoilla nautitaan 1930-50-lukujen hedelmistä. Se ei tietenkään anna nykyiselle sukupolvelle voittoja tässä ja nyt, mutta miksi meidän pitäisi ajatella vain itseämme. Tuleehan niitä sukupolvia meidänkin jälkeemme.

Valoa!

Niukkavaloisen talven jälkeen yksikin auringonsäde saa innostumaan, ostamaan tulppaaneja ja narsisseja, puuhailemaan ulkoilmassa. Keinovaloakin tarvitaan vielä ja sitä löytyi muualta ja meiltä näin moneen eri makuun.
IMG_2808IMG_2810IMG_2809
Akryylisäikeistä tehtyyn valoilmiöön tykästyin Tukhomassa Älvsjön antiikkimessuilla. Muoto näyttää houkuttelevan joustavalta ja taipuisalta kuin harsoinen kangas. Muita messujen valaistusnäytteitä olivat romanttinen meripihkanvärinen kukka à la Murano sekä futuristinen valosauvapallo. Miksei diskopallot voi olla tällaisia?
.5620-15620-2
Huutokauppa Helander myy viikonloppuna 7.-8.3. kaksi näyttävää komistusta. Kullankiiltävää messinkiä, messinkilevystä taiteltuja lehtiä, Kauklahden lasitehtaalla valmistetut kermansävyiset eli samppanjan väriset opaalilasikuvut. Trooppista eksotiikkaa luo malakiitinvihreä pallo. (Valaisimet myytiin Helanderilla 7.3.2015 hintaan 5.000 ja 12.000 €)
IMG_2779IMG_2773
Klassisen ystävälle hovieleganssia tai palvelusväen kerrosten talonpoikaista tyyliä. Kynttiläkruunun valo kertautuu pöytäplateaun peililasipinnasta. Seinäpeili ja grafiitinharmaat pinnat sopivat yhteen täydellisen maskuliinis-feminiinisesti, kun kulta ja hopea kohtaavat Galerie Donnerin osastolla Älvsjön antiikkimessuilla. Samoilta messuilta löytyi myös raudasta taivuteltu kynttiläkruunu. Seurakseen se oli saanut tyyliin sopivaa talonpoikaista, tinaa, vanhaa lasia. Kuningaskunnassa kun oltiin niin pöytäseuruetta valvoi tietysti kuningas itse.
2213-433584-39
1940-luvun pula-ajan materiaalit alkavat näyttää hauskan retroilta. Kekseliäisyydellä ei ollut rajoja, kun valaisimissa oivallettiin paremman puutteessa käyttää puuta, paperinaru-, lastu- ja olkikankaita, puusäleitä. Nämä kaksi aikansa lasta myydään Huutokauppa Helanderilla viikonloppuna 7.-8.3. (Kattovalaisin opaalilasia ja messinkiä puusälevarjostimella meni 550 € ja puu-paperinaruvalaisin myytiin 90 €)

Muotoilun ja taiteen herkkupaloja

muun muassa nämä, olivat tänään torstaina 26.2. myynnissä Tampereen Annmari’s Huutokauppakamarilla.
img_9167_1 img_0162_1
img_4546_2 img_7206_kopio
img_7930 img_7950_1
img_8586_1 img_8405_1
– Timo Sarpanevan lasiveistos ”Liber Mundi” 2000, Studio Pino Signoretto Murano, lähtöhinta 15.000 €
– Idman, pöytävalaisin, lähtöhinta 1.200 €
– Hans Agne Jakobsson, pöytävalaisin, lähtöhinta 100 €
– Mauri Almari / Idman, kattolamppu, messinki, lähtöhinta 300 €
– Elis Kauppi / Kupittaan Kulta, rintakoru ja rannekoru, hopeaa, lähtöhinnat 110 ja 160 €
– Hugo Backmansson, maalaus Soittava beduiini, Tanger 1908, lähtöhinta 300 €
– Taisto Ahtola, maalaus Räsynukke 1979, lähtöhinta 500 €

ps. osa myymättä jääneistä kohteista on nyt (28.2.) huutokauppa Annmari’s nettisivujen jälkipörssissä. (Jälkipörssistä voit jättää tarjouksia ja ostaa huutokaupassa myymättömiä kohteita normaaleilla huutokauppaehdoilla)

Nokoset maailman navassa

voi ottaa Eero Aarnion pallotuolissa. Olen ottanut itsekin, ja kirjasto on ehdottomasti se paikka, jossa pallotuolin hiljaiseen pesään uinahtaa ihan huomaamattaan. Pallotuoli on mainio oivallus. Se on pehmeä kuin kotipesä, turvallinen kuin kohtu. Siellä istuu kuin avaruudessa, kauas jää kavala maailma, äänten sekamelska katoaa. Tuolissa voi tehdä aikamatkan, avaruusmatkan, maapallomatkan (se pyörii keskiöjalan varassa!) unimatkan, mielikuvitusmatkan, hellyysmatkan, laatuaikamatkan yksin tai kaksin, some-matkan, kaiken muun ulkopuolelle unohtaen.

Keksintö on vuodelta 1963, ja Eero Aarniota on siitä kiittäminen. Ennen tätä lasikuidulla soudettiin ja huovattiin – se oli veneiden materiaali. Ensimmäiset pallotuolitkin valmisti Turun veneveistämö. Taiteessa lasikuitua alkoi käyttää Eva Hesse, teos oli Repetition Nineteen ja vuosi oli 1968. Aarnio oli siis 1960-luvun alussa innovatiivinen edelläkävijä. Kun Pallotuoli lanseerattiin Kölnin huonekalumessuilla 1966, siitä tuli Aarnion henkilökohtainen läpimurto suunnittelijana. Se erotti Askon huonekalutehtaasta massasta ja teki firmasta pitkäksi aikaa yhden aikansa kansainvälisesti seuratuimmista. Sittemmin Pallotuolista on tullut myös niin sanottu designikoni, yksi suomalaisen modernin muotoilun tunnuskuvista.
IMG_0558
Pallo on minun lempipaikkani lukuhetkinä Aalto-yliopiston kirjastossa. Turkulaiset saavat nauttia upeassa kaupunginkirjastossaan samaan ideaan perustuvasta, kattoon ripustettavasta Bing-Bong -tuolista (malli suunniteltiin vuonna 1970).
Sinä voit käydä ihailemassa toista koskaan valmistettua Pallotuolia Huutokauppatalo Helanderilla 29.-30.1. klo 12-19.
Sen ulkopinta on kovaa, kiiltävää mustaa lasikuitumuovia, sisällä on vaahtokumista tehdyt pehmusteet. Punainen huonekalutekstiili on villaa. Oleilunautinnon kruunaavat dacrontyynyt.
Tässä tuolissa haluan tehdä kasarimatkan – siis mitä?? No, tämä musta-punainen -yhdistelmä on niin samuraiväri kuin olla ja voi ja Saksahan on nyt uutisissa tapetilla. Musiikiksi siis Alphavillen debyyttisingle ”Big in Japan”. Haluatko kokeilla? Hier, bitte: https://www.youtube.com/watch?v=tl6u2NASUzU
Lauantaina 31.1.2015 tuoli huutokaupataan uuteen kotiin.
Lue lisää http://www.helander.com/fi ja http://www.helander.com/fi/blog/asiaa-design-tuoleista

L’art nouveau ja mielikuvituksen muodot

4971-13
Kuinka paljon mahtuu 16 senttimetriin lasia plus metallijalkaan? Kun käsissä on l’art nouveau esine vastaus on ”paljon”. Väriä, muotoja, koristelua. Joskus tuntuu kuin sukeltaisi venäläiseen talvimaisemaan à la Julius Klever. Auringon keltaama taivas, lehdettömät puut ja maassa ohuelti nuoskaista lunta. Lämpöä ja kylmyyttä.
Totuuden nimissä täytyy todeta, että Daum Nancyn maisemaesikuvat olivat lähinnä hollantilaisia- ja ranskalaisia.

Olen viimeisen parin kuukauden ajan perehtynyt Emile Gallén, Daum Nancyn ja Louis Comfort Tiffanyn l’art nouveau lasiin ja valaisimiin. Hauska yllätys oli, kun joulukuussa Huutokauppa Helanderilla oli myynnissä tämä Daum Nancy -taidelasi. En ehtinyt sitä katsomaan, sillä omistin joulunalusajan vapa-ajan ystäville ja juhlavalmisteluille. Mutta mieleen se jäi, ja kaupaksikin se meni hyvään 950 € hintaan.

Erikoinen kapine, vai mitä? Ranskalainen Daum Nancy valmisti tällaisia talvimaisema-lasiesineitä ja jalkalamppuja 1910-luvulla, tarkemmin sanottuna noin 1915. Ideana on täplittää harmaa tai kirkas happohimmennetty lasi oranssilla ja sitruunankeltaisella kerroslasilla, minkä jälkeen pintaan leikataan talvinen maisema-aihe. Lopuksi kuva-aihe viimeisteltiin emaliväreillä. Sävyinä voi olla ruskea (punaruskea) umbra ja valkoinen tai musta ja valkoinen. Maalaus voidaan toteuttaa myös harmaasävytyönä (en grisaille). Signeeraukseen kuuluvat emaliväreillä kirjoitettu Daum/Nancy ja Lorrainen risti. Paljon käsityötä vaatineissa esineissä saattaa olla myös koristelijan nimikirjaimet, esimerkiksi HF.

Kallisarvoisimpia ovat näyttävät jalkalamput, joiden hinnat liikkuvat useista tuhansista kymmeniin tuhansiin. Suurimmat niistä ovat lähes puolimetrisiä. Edullisimmillaan pienen maljakon saattaa löytää reilusta tuhannesta muutamaan tuhanteen euroon. Ostajat ovat varovaisia kopioiden ja uustuotannon takia ja siihen on valitettavasti olemassa hyvät syyt. Onni suosii tietävää ja oikean hetken tullen rohkeaa. Mainioita yksittäisiä esineitä saattaa löytyä jopa Suomesta, ja muiden ostajien arkaillessa omansa voi napata ihan kestävään hintaan.

Tahdon tassutella

sammalella, varvikossa, heinikossa, hietamaalla. Astella pitkospuilla, kahlata kaislikossa. Katsella huurteista heinikkoa, rahkasammalta riitteen alla. Kuunnella puron solinaa, jään alle virtaavaa vettä. Koskettaa kiven pintaa, kallion jäkäläpukua.
Hyvää alkanutta vuotta! Antoisia kävelyretkiä, hienoja hiihtosäitä ja riemukkaita laskiaismäkiä odotellessa. Näihin ajatuksiin inspiroi Haikkoon luonto ja Uhra Beata Simberg-Ehrströmin ryijy, joka sopisi tassuttelijalle matoksi.608_52
(Myyty Hagelstam & Co:n joulukuun 2014 huutokaupassa hintaan 1.450 €)

Design top5

Näin sujui syksyn arvohuutokauppojen design-myynti

Jos syksyn arvohuutokauppojen tuloksilla mitataan, design kiinnostaa edelleen enemmän kuin perinteinen antiikki. Designin ostajat ovat myös alkaneet tehdä yhä selvemmän eron näyttelyistä ja kansainvälisistä julkaisuista tunnettujen kultajyvien sekä yleisempien, suurina määrinä tuotettujen ja kotimarkkinoille suunnattujen designesineiden, varsinkin ns. käyttömuotoilun, välillä. Uniikki ja harvinainen designesine maksaa huutokaupoissa vähintään yhtä paljon ja usein enemmänkin kuin kuvataide, joten voittajana maaliin selviää se huutokauppatalo, joka onnistuu hankkimaan välitettäväkseen sesongin uniikeimman kokonaisuuden.

Tänä syksyn vaaka kallistui selvin luvuin Iso Roobertinkadulle. Bukowskis’n design top5:n yhteistulos nousi viime keväästä noin 17.500 eurolla, kun taas Hagelstam & Co:n tämän syksyn top5:n kokonaissumma jäi puoleen viime kevään vastaavasta. Oliko syynä Hagelstam & Co:n huutokaupan superkohteiden vähälukuisuus vai profiililtaan omanlaisensa modernin taiteen ja designin niputtaminen osaksi Modern & Classic – uutta ja vanhaa – huutokauppakonseptia? Onnistuiko Bukowskis laajalla, osin ainutkertaisella tarjonnallaan sekä jo vuosien ajan omaksi kokonaisuudekseen hiotulla Modern & Contemporary -konseptillaan houkuttelemaan paikalle enemmän myyjiä ja ostajia? Oma roolinsa saattaa olla myös Bukowskis’n ruotsalaisen emoyhtiön tuomalla synergiaedulla. Länsinaapurissa on jo pitkä kokemus modernin ja nykytaiteen sekä designin kukoistavista markkinoista, mikä näkyy meilläkin huutokauppatalon markkinoinnin visuaalisessa toteutuksessa ja kilpailijoista erottuvassa ilmeessä.

Ilahduttavaa syksyn top5 listalla oli luksushuonekaluja valmistaneen Bomanin yltäminen ykköstilalle Michael Schilkinin koristamalla suomalaista eksotiikkaa edustavalla Safari-baarikaapilla. Ounasteltu, mutta silti hieman yllättävä paalupaikan vaihto tapahtui kuin tapahtuikin Paavo Tynellin ja Alvar Aallon välillä. Tästä syksystä tuli Aallon syksy. Hänen lisäkseen valaisinsuunnittelijoiden kärkeen ylsivät Ilmari Tapiovaara (Hagelstam & Co., Maija Mehiläinen -lattiavalaisin 3.400 €) sekä Lisa Johansson-Pape (Bukowskis, lattiavalaisinpari 10.274 € ja kaksi muuta lattiavalaisinta à 5.871 ja 4.892 €). Jo takuuvarmaksi huutokauppahuipuksi vakiintunut Tynell piti kyllä pintansa listakärjessä, mutta tällä kertaa hän ei enää vallannut lähivuosilta tuttua hallitsevaa asemaa.

Syksyn menestystarinoita olivat valaisimet, huonekalut, lasi ja keramiikka. Designlasin tähtinä olivat tuttujen, toistuvien nimien lisäksi mm. Helena Tynell ja Oiva Toikka. Keramiikan huipulle ylsivät Rut Bryk, Michael Schilkin ja Birger Kaipiainen. Bukowskis’lla nähtiin myös nykykeramiikan parhaimmistoa, Erna Aaltosen taidekeramiikkaa.

Modernin hopean tai korujen menestyssyksyä tästä ei tullut mukiinmenevästä tarjonnasta huolimatta. Molemmat esinekategoriat ovat yleensä olleet huonekaluihin, valaisimiin ja lasiin verrattuna enemmän kotimaisten ostajien varassa, joten signaali on syytä ottaa tosissaan. Kotimainen kysyntä on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta aiempaa vaimeampaa. Ehkä kahden huutokauppatalon tulosten selvä ero kertoo tästäkin: myyjiä ja ennen kaikkea ostajia ei riitä enää yhtä laajalle rintamalle kuin ennen. Samalla kun kilpailu ostajista kiristyy, huippudesignista ja sen myyjistä on tullut yksi huutokauppojen kokonaisliikevaihdon kivijalka. Kisa johtavasta paikasta Suomen designmarkkinoilla on kova, ja sen saavuttaminen voi olla jopa yksi menestyvän huutokauppatalon elinehdoista tilanteessa, jossa venäläiset ostajat ovat rajusti vähentyneet ja kysynnän kasvusuunta näyttää löytyvän juuri modernin ja nykytaiteen sekä designin kentältä.

Siinä missä hopea ja korut tuottivat laihahkon tuloksen, tekstiilitaiteen Grand Old Lady Dora Jung jatkoi Bukowskis’lla ansaittua menestystarinaansa (Näkinkenkä I-IV, myyntihinta kuluineen 10.225 €). Hagelstam & Co. puolestaan yritti vintagen siipien kantavuutta, mutta vintagemuodin mekka näyttää karanneen meiltä Tukholmassa järjestettäviin, valikoimaltaan vertaansa vailla ja yleisöprofiililtaan omaa luokkaansa oleviin muodin ja korujen erikoishuutokauppoihin. Vuoden 1933 Miss Suomen Ester Toivosen hurmaava iltapuku löysi Hagelstam & Co:lla ostajansa (1.550 €), mutta esimerkiksi YSL, Dior, Hermès ja arkisempi Escada jäivät vaatimattomiin hintoihin, kymppeihin, sadan ja kahden välille tai tyystin myymättä. Tämä oli yksi sesongin yllätyksistä. Jos emme laske mukaan Bukowskis Marketin Suomen ja Ruotsin suurimmat kaupungit kattavaa 24h online-huutokauppaa, mielenkiintoisin vintagelaukkujen valikoima ja ostajien innostus siirtyi vuoden 2014 kuluessa ydinkeskustan vanhoista huutokauppataloista Pitkän Sillan toiselle puolelle imagoaan uudistaneelle Huutokauppa Helanderille, osoitteeseen Hämeentie 105.

9243618_object9231321_object9251510_object
Bukowskis, designin viisi kalleinta
(huom! hinnat ilmoitettu kuluineen)
1. Michael Schilkin, Baarikaappi,1954, 20.794 € (lähtö 8.000-10.000)
2. Alvar Aalto, Aalto-maljakko, sininen, 1930-luvun loppu, 19.571 € (lähtö 4.000-6.000)
3. Alvar Aalto, Aalto-maljakko, Rion ruskea, 1930-luvun loppu, 17.736 € (lähtö 4.000-6.000)
4. Paavo Tynell, Seinävalaisimet, 1940-luvun loppu, 15.902 € (lähtö 5.000-7.000)
5. Alvar Aalto, Lattiavalaisin A809, 10.764 € (lähtö 8.000-10.000)
syksyn 2014 viisi kalleinta yhteensä 84.767 € (summa sisältää huutokauppakulut)
(kevään 2014 viisi kalleinta olivat 67.362 €)
9250474_object9243619_object

18629a-000003_133272-00000133119-000001_1-1
Hagelstam & Co, designin viisi kalleinta

(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Gunnel Nyman, Barokki, 8.200 € (lähtö 5.000)
2. Arne Jacobsen, Nojatuoli ”Golden Egg” ja rahi, 2008, 7.200 € (lähtö 2.500)
3. Alvar Aalto, Lattiavalaisin ”Enkelinsiipi”, 5.200 € (lähtö 3.000)
4. Henry Ericsson, Malja, 5.000 € (lähtö 5.000)
5. Ilmari Tapiovaara, Lattiavalaisin ”Maija Mehiläinen, 3.400 € (lähtö 3.000)
syksyn 2014 viisi kalleinta yhteensä 29.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
(kevään 2014 viisi kalleinta olivat 58.500 €)
33091-00000126131a-000001

Kuin jäävuoria sateella…

No jopas sattui oikea kristallilohkareiden syksy!
Lokakuussa Hagelstam & Co. huutokauppasi Aimo Okkolinin signeeraaman robustin cerium-keltaisen kristallilohkareen 100 eurolla. Joulukuussa tarina jatkui ruotsalaisen Kosta-lasitehtaalla työskennelleen Vicke Lindstrandin vedenvihreällä möhkäleellä. Myyntihintakin oli molemmilla kerroilla sama 100 € – niin myös paikka, Hagelstam & Co.
533_57 639_40
Eivät ehkä mitään designkauneuden jättiläisiä, mutta jos näistä kahdesta pitäisi valita niin kyllä se olisi Lindstrand. Hän on keksinyt ujuttaa ”jäävuorensa” sisään pienen hylkeen.

Kun kirveestä syntyi aalto

 IMG_0443 IMG_0447 ”Saksisade, lusikkadiskovalaisin, lapiospiraali, paistinpannukierreporras, kirvesaalto” Arkidesignista taidetta. Tutusta uutta. Käyttötavarasta kauneutta.
Nämä ja monta muuta huikeaa taideteosta. Yllättäviä muotoja tuttuakin tutummista esineistä ja materiaaleista. Käy, katso ja ylläty Fiskars Paviljonki, Arabiakeskus, Hämenetie 135 A, Helsinki
IMG_0448 IMG_0445

Repeän riemusta

lähes joka kerta selatessani Helanderin huutokauppaluetteloa tai käydessäni huolella kootuissa ajankuvia ja epookkeja esittelevissä näyttelyissä. Minulla on visuaalinen muisti. Materiaalit, muodot, värit ja esineet ovat silmissäni aikakirja. Tavaroiden tarkempi tutkiminen on kuin scifi-elokuvan aikamatka menneisyyteen. Tällä kertaa matka vei 1900-luvun tapahtumien historiaan, kiitos oivalluksia, ahaa-elämyksiä ja arjen historiaa tulvillaan olevan huutokauppakokoelman.
5139-485068-55067-2445150-5
Paavo Tynellin pöytälampun messinkivarjostimessa on samppanjanvärinen opaalilasireuna. Design on vuodelta 1938. 1930-luvulla tästä syntyi myös maskuliinisella sileällä messinkivarjostimella varustettu versio ja 1940-luvulla tähtitaivaan tavoin tuikkivalla taidokkaasti rei’itetyllä messinkivarjostimella viimeistelty herkkä, tyylikkään koristeellinen malli. Loppuhinta oli 1.000 €, opaalilasin halkeama ei menoa haitannut.
Afrikan tähti -peliä on myyty yli 4 miljoonaa kappaletta, siitä kertyy jo nostalgia-arvoa kerrakseen. Oma pelini on puhki kulunut, mutta onneksi laatikosta löytyy vierasvaraksi yksi uusi. Kari Mannerlan 1951 suunnitteleman pelin alkuperäinen versio ’Kadonnut Afrikan Tähti’ myytiin Helanderilla 175 €.
1920-1930-luku hurmaa minut aina uudelleen. Tuon ajan lasiesineiden eksoottiset värit ovat ylellisiä ja kaiverrusten fantasiamaailma on lumoava. Tässä pahellisensuloinen 40-luvun lila ja Erkki Käpin hiontakoristelu vuodelta 1946 Riihimäen Lasin maljakossa. Hinnaksi tuli 190 €.
Heikki Turusen Ornolle suunnitteleman Tupla-kuplan nimi on lystikäs sanaleikki. Kun tämä kattovalaisin sai muotonsa 1969, meneillään oli kilpajuoksu avaruuteen: Sojuz 5, Venera 5, Apollo 9, Apollo 10 ja Apollo 12. Jim Morrison herätti pahennusta ja Woodstock-festivaaleilla tanssivat yhden sortin pilviveikot. Avaruusajan valaisin on kestänyt aikaa Keraplastin tuotannossa nimellä Siluette. Loppuhinta 70 €.
5067-1125067-715067-124
5067-605067-2035067-62
Muovista viis! Aidoista materiaaleista valmistetut matkamuistot ovat keräilijän mannaa. Jokaisella aikakaudella on omat muistonsa ja potentiaaliset keräilykohteensa. Suomalaisesta matkamuistotavarasta hauskoja ovat mm. 1960-luvun ja sitä vanhemmat paikkakuntaviirit, automobiilikerhon kesämatkojen merkit ja Petsamo-tavara. Erä 1930-luvun Suomi-matkamuistotavaraa maksoi tällä kertaa 120 €.
Bakeliitti kuului art déco -tyyliin. Minusta bakeliittiradiot ovat ihania – kuuletko vanhan rahisevan soundin? Oma unelmani on Marianne Brandtin design vuodelta 1931 eli Philips 930A, mutta onhan tämä Telefunken myös aika löytö, vain 40 €.
Moskovan kesäolympialaisten vuodelta 1980 on olemassa mahtavia Lomonosovin posliinitehtaan oheistuotteita, käykääpäs Pietarissa tehtaan museossa tutkimassa. Symppis ja yhä useammin vastaan tuleva keräilykohde on kisojen maskotti Miska-karhu. Tässä Iso-Miska, Pikku-Miska ja kaverit, loppuhinta kaikkineen 65 €.
Kruunupäiden ympärillä se muistotavarakaruselli vasta pyöriikin. Muistitko Victorian ja Danielin häämukit ja muut rensselit? Jos et niin eipä hätiä mitiä, ensi kesänä on tilaisuus saada kaapin pohjalle Carl Philip & Sofia -häähypeä. Britit ovat kuninkaallisten häiden oheistuotteistajina omaa luokkaansa. Tässä erässä oli mukana Charles & Diana sekä pitkän historian viittaa harteillaan kantava Elisabet II ynnä prinssipuolisonsa Philip. Kuninkaallista meininkiä kerrakseen 30 eurolla.
Mitä enemmän muistoja, sitä enemmän suuria tunteita keräilytavaraan liittyy. Sadut liittävät yhteen sukupolvia. Peltilentokoneet ja leikkiavaruusalukset ovat matkanneet lasten käsissä maan ääriin ja mielikuvituksen avaruuteen, loppuhinta 155 €. Bambi- ja Lumikkitarjottimia on satujen pauloissa maalattu vaikka itse, jos valmistavaraa ei ole ollut saatavilla. Tämä erä satutavaraa maksoi 105 €.

Valaisinten aatelia messingistä muoviin

9250491_fullsize 9276037_fullsize 9255783_fullsize 9253452_fullsize
Paavo Tynellin messinkivalaisimissa tuikkii messinkirei’itysten tähtitaivas. Tynellin huippuunsa hiottua materiaalintuntemusta ja metallinkäsittelytaitoa voi nyt käydä ihailemassa Bukowskilla syksyn Modern & Contemporary -huutokaupan näytössä Helsingin Iso Robertinkadulla. Harvinaisimmat ja esteettisesti lumoavimmat Tynellit huudetaan yleensä kauas pois maailmalle. Siihen viittaavat myös kiinnistuksen laajuutta heijastelevet lähtöhinnat. Idmanin valmistamalla 1940-luvun pöytävalaisimella lähtö on 2.500-3.000 € ja virtaviivaisella seinävalaisimella 1.600-2.000 €. Tyyliniekan ja kaunosielun litteämmälle lompakolle lohtu löytyy Itsun taidokkaasti toteutetusta kaksihaaraisesta lampetista, joka lähtee 300-400 eurosta.

Kuin sokerina pohjalla tässä valaisinjoukossa on Yki Nummen Ornolle suunnittelema punavalkoinen perspex (akryyli) valaisin. Nummi oli taivutetun levymuovin ja geometristen kappaleiden mestari. Hänen intohimonsa oli värisuunnittelu. Siihen vihjaa myös tämän valaisinmallin värivalikoima: savunharmaa/valkoinen, sini/valkoinen ja puna/valkoinen. Sarjana, joskin kohtuullisen suppeana sarjana, tuotettu kaksivärinen lamppu on kuin polkkaporsas, piparminttu tai Marianne-karkki. Lähtöhinta 400-600 € houkuttelee, ja herkullinen 1950-1960-lukujen design vetää mennen tullen vertoja muovin tyylijättiläiselle Kartellille.

(Myyntihinnat kuluineen olivat syksyn Modern & Contemporary -huutokaupassa Bukowskilla seuraavanlaiset, järjestys vasemmalta oikealle:
– Tynellin messinkinen pöytävalaisin oli odotetusti haluttu ja hinta sen mukainen 5.015 €
– Tynellin kahteen suuntaan valaiseva seinävalaisin on klassikkoainesta sekin 4.892 €
– Itsun messinkilampettissa riittää 342 eurolla tyyliä ja laatua koko rahan edestä
– Hienosti hintansa väärti oli myös Yki Nummen akryylivalaisin 636 €)

Pöytä kolmella tavalla

500344-364546-432813-29
Pöytä voi olla designkodin keräilynamu, retrosisustuksen viimeistelevä piste i:n päälle tai vauvaperheen käyttöesine. Nämä kolme löytyivät lokakuun huutokaupasta Helanderilta, jossa pöydät huudettiin 11-12.2014 seuraavasti:
– Biljardipöytä, Bally Cameleot, 360 €
– Rut Brykin keramiikkalaatalla katettu pikkupöytä/teepöytä 1950-luvulta 5.000 €
– Funkisajan simppeli ja toimiva hoitopöytä 1930-luvulta 60 €. Huomaa alkuperäiseen funkistyyliin kuuluva vedenvihreä väri!

Hurja yksin, toimii kaksin

Tässä stailausnäyte Tukholman Bukowskilta, jossa koettiin vastikään syksyn Moderna-huutokauppa. Josef Frankin Svensk Tennille suunnittelema leposohva/divaani on verhoiltu samaisen designerin ”Cave” -kuosilla. Suurikuvioinen kangas näyttää aika hurjalta. Tai ehkä en ole ”sademetsäkuosien” ystävä. Äkkipäätä olinkin valmis vannomaan, että tämä istuu kotiin kuin lihapulla hajuveteen, mutta huomasin olevani väärässä.
9209304_fullsize
Tai katsokaa ja arvioikaa itse, mitä huutokauppatalon stailausosasto sai aikaan. Rouheankarheisiin seinäpintoihin, tummiin puupaneeleihin ja muihin moderneihin katseenvangitsijoihin yhdistettynä divaani alkaa houkuttella uppoutumaan safarimatkalle. Voisin kuvitella loikovani tässä lukemassa Karen Blixenin Minun Afrikkaani tai Toven Janssonin elämäkertaa, etenkin suuriin fantasiamaalauksiin uppoutuen… ja avonaisesta ovesta astuu pian sisään?
a) Hovimestari
b) Avoautolla pihaan karauttanut mies maantiepölyä yltään ravistellen
c) Koira, ihmisen paras ystävä
kampanj_visning-581
Divaanille tuli muuten hintaa 24 500 SEK (lähtöhinta oli 12 000 – 15 000 SEK eli 1 300 – 1 625 €). Bukowskin julkistamassa interiöörikuvassa ovat mukana myös mm. Pablo Picasson keramiikkaruukku (jolle tuli loppuhintaa  762 182 SEK), Josef Frankin & Svensk Tennin ”Tyresölipasto” (loppuhinta 232 750 SEK) ja aivan etualalla Carl Fredrik Reutersvärdin veistos (joka myytiin 661 782 SEK).