Osua tupsahdin Jaana Lukkarin kotisivulle vasta nyt alkuvuodesta 2023, kun seurasin Louis Sparren jalanjälkiä kotikaupungissani Porvoossa ja syntymäpitäjässäni Sotkamossa. Jaanailua by Jaana -sivuston kertomukset Sotkamosta ovat uskomattoman kiinnostavia! Louis Sparren tekemä Kirkkoväkeä esittävä piirustus eritoten. Öljyvärimaalaus samasta aiheesta (Kirkkoväki paluumatkalla, signeerattu vuonna 1897, tämän artikkelin otsikkokuva) myytiin toukokuussa 2017 Bukowskis’in huutokaupassa Helsingissä. Olen monesti katsellut kuvaa tuosta maalauksesta. Siinä on jotakin tuttua, mutta samalla jotakin vierasta.

Meidänpä karhuja kaikuvi maa,
suksemme suihkivat tanhutten taa,
Meidän on kaikki, jos meidän on työ:
Nälkälän rahvas, äl’ aarteitas’ myö!
(Nälkämaan laulu, Ilmari Kianto, 1911)

Louis Sparre teki vuonna 1894 Sotkamossa piirustuksen letkassa hiihtävästä kirkkoväestä. Hän muunteli taustamaisemaa ja kokeili eri vaihtoehtoja ensimmäisen kerran jo samana vuonna. Näkökulma vaarojen suuntaan on hieman erilainen piirustuksessa ja kahdessa Ateneumin kokoelmiin kuuluvassa työssä: seepialaveerauksessa ja viivasyövytyksessä.(*) Jokaisesta tunnistaa kuitenkin Sotkamon maisemaprofiilin. Se on minun sielunmaisemani. Silmä kantaa kauas ja korkealle. Kainuun sielu on vapaa – – – Kainuun vapautta vaarat on nää. Sotkamon sielua lahtien päät.

(*) Kirkkoväkeä jäällä, Hiihtävä jono, 1894, viivasyövytys, signeerattu ja päivätty ”Sotkamo 94”, A IV 3217 & Kirkkoväkeä jäällä, 1894, seepialaveeraus, signeerattu ja päivätty ”Sotkamo 94”, Ateneum A IV 3218

Vuoden 1897 öljyvärimaalauksessa maisemaa, henkilöiden määrää, kasvonpiirteitä ja vaateparsiakin on muunneltu. Maisema on erityyppinen. Vaarajonon profiili on matalampi. Sen eteen asettuvat puut / metsäinen vyöhyke puuttuu, samoin kuin piirustuksessa näkyvät talot. Kirkkoväkeä on enemmän, eivätkä he etene vain yhdessä jonossa. Onko toisena hiihtävän naisen asu ja päähine kainuulaista mallia vai rannikkoseudun tyyppiä? Vertailen. Mietin, näkyykö maiseman mittasuhteissa, avaruudessa ja valossa vaikutteita rannikolta ja saaristosta. Vuonna 1897 Sparre sai valmiiksi Vaasan kirkon alttaritaulun, (*) joten selitys maiseman muuttumiseen voisi löytyä Pohjanmaalta. Tai Porvoon edustalta – toukokuussa 1897 Sparre ystävineen perusti Porvooseen Iris-tehtaan.

Teosidean alkuperä, paikka ja henkilöt ovat joka tapauksessa Sotkamosta. Enkä lainkaan ihmettele, että sen maisemat ja ihmisten luonteikkuus tekivät vaikutuksen Sparreen. Kyllä kelpaa ihmislapsen ylistää omaa henkistä kotiaan, Kainuun kauneinta Sotkamoa.

(*) Vaasan kirkossa ovat seuraavat alttaritaulut: Albert Edelfelt, Paimenten kumarrus (1894). Sen vasemmalla puolella R.W. Ekman, Pyhän ehtoollisen asettaminen (1861) ja oikealla puolella Louis Sparre Kristuksen hautaanlaskeminen (1897).

Jaana Lukkarin artikkeli ”Louis Sparre Sotkamon Härköläss, 7.4.2019, https://jaanasklukkari.com/2019/04/07/louis-sparre-sotkamon-harkolassa/

Kultakauden taiteilijat Kainuussa. Akseli Gallen-Kallela, Louis Sparre, Pekka Halonen, Albert Gebhard, Väinö Hämäläinen, Anna Sahlstén, Yrjö Blomstedt, Viktor Sucksdorff, I. K. Inha.
Paavo Enroth, Matka kultakauteen. Maahenki 2018.

artikkelin otsikkokuva: Louis Sparre, Kirkkoväki paluumatkalla, 1897. Myyty 8.300 €, Bukowskis 22.5.2017, www.bukowskis.com