Avainsana-arkisto: Porvoo

Päivät pitenevät, nautinnot jatkuvat

Ennen kuin jatkamme kohti kevättalven aurinkoa, palaamme hetkeksi muistoihin joulunajan Porvoosta ja onnittelemme lämpimästi Porvoon museon tuoretta johtajaa Marina Catania.

Kuvissa joulukattauksia Holmin talosta, vanhaa Porvoota piparkakkutaloina ja kierroksen päätteeksi ihana avokadoburger ravintola Zum Beispielissa.
img_1443

img_1442

img_1440

img_1437

Porvoo onnittelee Suomea

On aika esitellä, Ajan virta, viimeisimmän koruprojektimme tulos.

”Suomi 100” itsenäisyyden juhlavuoden innostamana kokosimme tutun suunnittelutyöryhmämme. Minun lisäkseni pöydän ääreen istuivat korumuotoilija Heta Salmi, Suvi Lepistö sekä projektin liikkeellepaneva voima Sari Glad Porvoon Kulttuurinystävät ry:stä. Halusimme juhlistaa satavuotiasta Suomea kotikaupunkimme Porvoon omalla juhlakorulla. Mietimme, miten yksi koru voisi kertoa siitä, mikä itsenäisyyttään juhlivassa Suomesta ja rakkaassa Porvoossamme on ainutkertaista. Mikä on yhteistä niin vanhoille kuin uusille suomalaisille, asuinpaikasta ja taustasta riippumatta? Vastaus oli luonto – vesi ja puut.ajan-virta_kaulakoru_puu
Heta Salmen käsissä hopea taipui tarinaksi kaupungista luonnon äärellä. Nimekseen juhlakoru sai Ajan Virta, onhan sen keskeisenä elementtinä korun taustalla kaartuva ja sen ketjussa kupliva Porvoon halki virtaava joki. Etualalle nousee puu, oksat ja juuret. Kiemurajuurinen honka viittaa Albert Edelfeltin vuonna 1892 maalaamaan Porvoon Linnamäen näkymään. Se symboloi taiteiden merkitystä sukupolvelta toiselle siirtyvässä kulttuuriperinnössä.
ajan-virta_koru_rasia
Koru sai myös oman rasian. Sen ornamentiikassa toistuvan puun ja veden jugendtyylinen toteutus on kunnianosoitus suomalaisen taidekäsityön helmelle, porvoolaiselle Iris-tehtaalle ja sen perustajalle Louis Sparrelle, jota on kiitäminen myös hurmaavan vanhan kaupunkimme säilymisestä. Kupliva ketju ja riipusta kannatteleva Porvoon vaakunan C-kirjain (Castellum – linna, Linnajoki – Borgå) ovat mukana korun kaikissa eri variaatioissa: kaula- ja rannekorussa sekä muistitikun perässä, jolla halusimme tarjota tavanomaisesta poikkeavan niin miehelle, naiselle kuin yrityslahjaksi sopivan koruvaihtoehdon.
ajan-virta_muistitikku

Tämä on Ajan virran tarina:

”Kädessäsi on kauniin maiseman inspiroima koru, jota kannattelee Porvoon vaakuna.
Siitä voit aistia keskiaikaisen kaupungin kapeat mukulakiviset kujat ja Linnamäellä kasvavat ikiaikaiset kiemurajuuriset hongat.
Voit myös löytää mäen jaloissa helminauhana kiemurtelevan joen ja elämää sykkivän meren.
Ei ihme, että myös Albert Edelfelt halusi aikoinaan ikuistaa juuri tämän maiseman; Linnamäeltä etelään aukeavan Porvoon, kotikaupunkimme. Yhden satavuotiaan Suomen kauneimmista helmistä.”

Tiedustelut
Heta Salmi, puh. 040 4866220 sposti: info@hetasilverdesign.com
Porvoon Kulttuurinystävät ry, puh 050 414 2181, info@porvoonkulttuurinystavat.fi

Kaulariipuksen hinta on 75 euroa, rannekoru 75 euroa ja muistitikku 70 euroa, sisältäen korurasian ja tarinakortin.
ajan-virta_kaulakoru_musta

Kultakuumetta

7189-1
Oman aikansa muodikasta romanttista historismia edustaa helsinkiläisen Otto Roland Mellinin suunnittelema ja alihankkija Petter Airaksisen vuonna 1888 valmistama filigraanilla ja granuloinnilla koristeltu rannekoru. Koruun on kaiverrettu vapaaherrallinen kruunu ja monogrammi MR. Arvokas lisä keräilijälle on alkuperäinen rasia, jonka silkkivuoressa lukee käsin kirjoitettuna ”Till Minne af Friherrinnan Rehbinder 1914.”
6764-190
Pieni porvoolainen kultahippu on tämä kultaseppä Ludvig Lönnqvistin kultainen sormustin vuodelta 1883. Mestari toimi Porvoossa vuosina 1851-1904.

Molemmat kultaesineet sekä mittava valikoima muitakin antiikki- ja designkoruja löytyy Huutokauppa Helanderin huhtikuun huutokauppaluettelosta ja tämän viikonlopun (9.-10.4.) huutokaupasta, http://www.helander.com/fi

(ps. O.R. Mellinin rannekorun loppuhinnaksi tuli sunnuntaina 10.4.2016 komeat 900 €. Porvoolaisen L. Lönnqvistin kultainen sormustin oli ostajalleen mukavan hintainen pikkuaarre 115 € loppuhinnalla)

Joulun valoa

IMG_1010 IMG_1008
IMG_0978 IMG_0977
Porvoon Kalatalosta on herkkukalat noudettu ja Herekiltä kinkut ynnä pateet haettu.
Porvoon paahtimon omat kahvit on vieraile varattu ja Brunbergin makeiset koemaisteltu.
Joulukukat on kotiin aseteltu ja kynttilät paikoilleen sommiteltu.
Omasta kaupungista ostetut lahjat on kääreisiin pakattu ja Porvoon Helmessä glögit nautittu.
Joululauluja on vanhan kapungin kadulla kuunneltu ja kolikot kiitokseksi laulajille annettu.
Ei olla ruuhkassa seisottu eikä jonoissa odoteltu.
Ollaan levollisesta ja ystävällisestä kotikaupungistamme nautittu
ja Pelastusarmeijan joulupataa muistettu.
Kun öinen kuu valaisee rauhan maan, laskeudumme joulun tunnelmaan.

Porvoo toivottaa hyvää joulua ja valoisaa uutta vuotta.

kuvat: unelmien Porvoo iltapäivän valossa, Slottsboden & Hallwylin museo Tukholma

Trasko di Alberto

IMG_0813 Edelfelt, Haikkoonlampi IMG_0814
Albertinlampi oli haikkoolaisten lempinimi luonnonkauniille Haikkoonlammelle, jonka rannalla Albert Edelfelt (1854-1905) maalasi seitsemän teosta. Niihin lukeutuu tämä lammen rannalle sijoitettuun kuvatauluun ikuistettu Heinäkuu (1898, yksityiskokoelma). Albert Edelfeltin Säätiön kesällä 2015 pystyttämä kuvataulu on uusin lisä Porvoon Edelfeltin jalanjäljillä -kulttuurireittiin. Opastettu reitti löytyy mm. Porvoon kaupungin matkailusivuilta, ja se johdattelee läpi Edeleltin maalauksista tuttujen paikkojen. Heinäkuun mallina oli huvilanvartijan tytär Thyra Karlsson, sittemmin Edelfeltin perheen palvelija. Thyra tunnettiin taiteilijan ystäväpiirissä nimellä Diana, ja hän antoikin piirteensä niin taiteilijan maalaamalle metsästyksen jumalatar Dianalle kuin Neitsyt Marialle.
Albert Edelfelt vietti Porvoon Haikkoossa kaksikymmentäneljä kesää, eikä ihme, sillä unelmat on tehty asuttaviksi Porvoossa.

Hokusai hits Porvoo

IMG_0731
Peilikuva Katsushika Hokusain puupiirroksesta Suuri aalto (Kanagawan suuri aalto, sarjasta Fugaku Sanjūrokkei – 36 näkymää Fujivuorelle – noin vuodelta 1830) koristaa käytöstä poistettua Kokonniemen pudistamoa alias Kokonniemen pumppaamoa. Wow!
Taiteilijoina Kim Somervuori ja Teemu Mäenpää. Kuvaajana allekirjoittanut.
Pumppaamolla tapahtui myös tänä kesänä edellä mainittujen kuvataiteilijoiden vetämän kuvataidetyöpajan muodossa.

Edelfelt, Zorn ja kesäilta kauneimmillaan

app
Lauantai-ilta Hamarissa (1885) on yksi suurimmista Edelfelt-suosikeistani. Ateneumin taidemuseon kokoelmista löytyy aiheesta yllä oleva grafiikanlehti. Sama kuulas taivas valaisee yhä Hamarin, Porvoon ja Haikkoon kesäyöt. Suosittelen pyöräilyretkeä maalauksen maisemaan Hamarin vanhojen puutalojen ja venesataman katveeseen. Kuvakylttejä seuraamalla löydät Porvoosta 15 Edelfeltin ikuistamaa paikkaa. Kiipeä vaikka Lennätinvuorelle ihailemaan Haikkoon selkää tai pysähdy kahville Edelfeltin ateljeemuseoon Haikkoossa ja ihmettele kuinka vaatimattomissa puitteissa taiteilijan suurteokset syntyivät. Klikkaa kartta auki, hyppää satulaan ja koe Porvoo Edelfeltin silmin,
http://www.porvoo.fi/fi/palvelut/ymparisto_ja_luonto/puistot_viheralueet_metsat/porvoon_kansallinen_kaupunkipuisto/reitit_kansallisessa_kaupunkipuistossa/edelfeltin_taidetta_porvoon_maisemissa
Zorn_nyhetsbanner
Kesäilta lumosi Edelfeltin tavoin myös ruotsalaisen Anders Zornin. Hänen maalauksensa Kilpasoutu (1886) myydään syksyllä Bukowskis Klassisessa Tukholmassa (lähtöhinta 8 000 000 – 10 000 000 SEK). Kesä Pohjoismaissa on suloinen kuin ahomansikka. Juuri tällaisina lämmön, auringon ja tyynen veden onneloina elävät muistoissani lapsuuden kesät.
Kuva ja lisää tietoa Zornin maalauksesta: https://www.bukowskis.com/fi/news/668

Porvoon ihana Juliana

Syvatty koru teksti
Porvoon kuninkaallinen juhlapäivä, Kuningas Kustaa III:n Porvoon-vierailu vuonna 1775 sai oman juhlansa ja korunsa.

Juhlapäivänä 13.6.2015 Porvoon vanha kaupunki muuttuu eläväksi historiaksi. Kaduilla kulkevat vuoden 1775 asukkaat rikkaista porvareista arvonsa tunteviin mamselleihin ja vaatimattomaan palvelusväkeen. Raatihuoneentorilla käydään torikauppaa vanhaan malliin. Kuningas saapuu ja tervehtii kaupunkilaisia klo 17. Kello 18 alkavassa juhlamessussa Porvoon tuomiokirkossa palataan yli kaksisataa vuotta ajassa taaksepäin. Kuka istuu jalkapuussa, nukahtaako joku penkkiin, syljeskeleekö joku lehteriltä alas, kuinka julkeasti porvoolaiset silmäätekevät haukkuvat toisiaan esivallan läsnäollessa? Kustaa III:n visiittii huipentuu vastaanotton (cour), jossa kaupunkilaiset pääsevät esittämään toiveitaan ja valituksiaan kuninkaalle.

Juhlan kunniaksi halusimme luoda korun, joka olisi tätä päivää, mutta kantaisi samalla muistoja menneisyydestä. 

Korumuotoilija Heta Salmi ja minä siirryimme ajassa taaksepäin porvoolaisessa kauppiaskodissa ja museossa, Holmin talossa sekä Porvoon Kulttuurinystävien järjestämillä mahtavilla asiantuntijaluennoilla. Näin syntyi Juliana, kaulakoru. Nimensä se sai porvoolaiskauppias Erik Solitanderin tyttäreltä. Juliana Solitander oli 1775 kuninkaan käydessä 20-vuotias neito.
Emme halunneet korusta historiakopiota tai – mukaelmaa, pastissia, vaan teimme siitä modernin, nykypäivää heijastelevan esineen. Pyöreä muoto on selkeä ja pelkistetyn ajaton, aivan kuten kustavilainen tyyli, joka on säilynyt yhtenä rakastetuimmista antiikkiesineistön tyyleistämme 1700-luvun lopulta tähän päivään saakka. Julianan kauniisti kaartuvaa, siroa muotoa lävistävä koristelu on saanut inspiraationsa laakeri- ja oliivipuista, Rooman campagnasta, italialaisista puutarhoista sekä antiikin ajan maailmasta, jota Kusaa III ihaili ja joka näytti suunnan hänen mukaansa nimetylle kustavilaiselle tyylille. Hopea materiaalina on kaunis, käytännöllinen ja kestävä. Sitä käytettiin myös 1700-luvun koruissa yhdessä vuorikristallien, lasikivien ja mustan onyxin kanssa. Helmet ja timantit kuuluivat ajan tyyliin samoin kuin pienet riipukset sekä silkki- tai samettinauhoin kaulalle sidotut korut.
IMG_0613
Julianan helmenä on hopeasta tai mustasta onyxista tehty pallo. Voit valita niistä toisen oman mielesi mukaan. Korun mukana somassa pussukassa saat kaksi nauhaa. Toinen niistä on aina elegantti ja ajaton, kustavilaisen ajan kaulanauhoistakin tuttu musta. Toinen on kustavilaisesta väriskaalasta kertova pehmeä murrettu vihreä. Mikään ei estä sinua hankkimasta omaan koruusi hopeavannetta tai -ketjua. Erilaisia silkki-, satiini- tai samettinauhoja hankkimalla voit tehdä korustasi yksilöllisen ja kantaa sitä eri tilanteissa juuri haluamallasi tavalla.

Juliana on luotu kulkemaan mukanasi läpi elämän, arjesta juhlaan.
Toivomme, että aikanaan se kantaa muistosi eteenpäin ja kenties tulevaisuudessa se saa rinnalleen muitakin, ihanien porvoolaisten naisten nimeä kantavia koruja.

Juliana-korun on suunnitellut korumuotoilija Heta Salmi, joka työskentelee yli sata vuotta vanhassa Aurumin kultasepänverstaassa Porvoon vanhassa kaupungissa, http://www.hetasilverdesign.com/18
Oheisessa kuvassa näet Julianan kuvattuna Aurumin hurmaavalla vanhalla verstaspöydällä.
Taide- ja tyyliasiantuntijana on toiminut allekirjoittanut eli Tuija Peltomaa.

Julianaa voi tiedustella numerosta 040-4866220 ja tilata osoitteesta info@hetasilverdesign.com
Ennakkotilaushinta on 48 € + mahdolliset lähetyskulut. Kun koru ilmestyy valikoituihin porvoolaismyymälöihin, sen ovh sijoittuu liikkeen mukaan 50-100 € välille.


Mitä on onyx? Onyx (onyksi) on tummaa, yleensä mustaa kalsedonia. Sen nimi tulee kreikan kielen sanasta onyx = kynsi, koura. Onyksia on perinteisesti kannettu kaulalla ja amulettina. Sen on uskottu antavan kantajalleen voimaa ja kestävyyttä ja sitä on pidetty myös tasapainottavana kivenä. Onyksikiveä mainitaan olleen jo Raamatun paratiisissa (1. Moos. 2:12)**. Keskiajalla onyksia pidettiin onnea tuovana kivenä. Sen on katsottu paitsi vahvistavan kantajaansa ja tämän aisteja, myös antavan lohtua vastoinkäymisten kohdatessa. 

 

** ”ja sen maan kulta on hyvää. Siellä on myös suitsutuspihkaa ja onykskiveä”