Avainsana-arkisto: huutokauppa

Huutokauppa, Taide

Kasari calling

Kommentoi

En kasvanut ohi. Kasvoin kohti, kuljin ajassa askeleen taaksepäin, ja taidesilmäni löysi kasarin, jonka luulin jo jättäneeni taakse. No, mukanahan se oli kulkenut, kenties koko ajan. Se kummitteli jossakin muistin syövereissä. Kyseli tuon tuostakin: ”Muistatko vielä?”

Muistinhan minä ja ihmettelin, miksi silloin en saanut kosketusta Paul Osipowin taiteeseen. Miksi Juhana Blomstedtin maalaukset jäivät etäisiksi? Tor Arnen teokset kyllä kiinnostivat ja Carolus Enckellin taide kiehtoi. Ehkä nuo mieleeni jääneet kuvat vaativat uudelleen avautuakseen vain etäisyyttä. Ehkä ne tarvitsivat kypsyäkseen aikaa. Sillä kun Annmari’s Nordic Auctions järjesti toukokuussa 2023 huutokaupan ”Modern Finnish Art & Design”, seisahduin, havahduin ja vaikutuin. Myytävänä oli maalauksia RAY:n . (Raha-automaattiyhdistyksen) kokoelmasta. Muutama niistä naulitsi minut sanattomaksi, hurmioituneeksi, lumotuksi.

Katsoin Paul Osipowin siveltimen kosketusta, maalausjälkeä, kankaalla kelluvaa ja ilmassa väreilevää väriä, sommittelun ja viivan neroutta. Miksi olen katsonut niin usein niin kauas, ihaillut uudelleen ja uudelleen Mark Rothkoa? Tietysti siksi, että hän on loistava! Mutta niin oli nyt minun silmissäni tämäkin, yksi Tampereella myydyistä Paul Osipowin maalauksista. Voiko mikään olla enemmän oikeassa paikassa, oikealla hetkellä, oikean mittainen ja oikean suuntainen kuin tuo diagonaaliviiva. Voiko väri leijua ja elää ja muuntua kuin ilmestys silmieni edessä?

Värintaju vakuuttaa myös Juhana Blomstedtin maalauksessa. Muodoilla on nyt selvästi piirtyvät rajat, mutta ääriviivat eivät synny viivasta. Ne syntyvät värien välille rinnakkuuksista, kohtaamisista, vuorovaikutuksesta. Suorakaiteet asettuvat päällekkäin ja peräkkäin. Ne menevät poispäin minusta ja astuvat kohti minua. Pieni suorakaide punaista saa keltaisen ja vihreän kisaamaan keskenään: kuka on ensin ja kuka sen jälkeen, kuka on edellä ja kuka on takana. Maalattu ”L-palkki” kutkuttaa näköhavaintoani. Näen sen ensin kaksiulotteisena pintana, sitten se hahmottuu edessäni tilallisena elementtinä, tyhjänä, tilana, tyhjyytenä. Eleettömästä tuleekin hallitseva, kun ”L” ohjaa katsetta ja kokemusta, johdattaa visuaalisesta elämyksestä fyysiseen kokemukseen. Labyrinttiin? Mykenen porteille? Agamemnonin valtakuntaan? Tuo yksinkertainen L-palkki jälleen! Anonyymi, eleetön mutta tehokas kuin Robert Morrisin L-Beams.

Voisin katsella näitä kahta maalausta rinnakkain kauan ja yhä uudelleen, loputtomiin. Mitä enemmän näitä katson, sitä syvemmälle näen sisälle itseeni. Olenko ainoa lumoutunut? Hämmästyisitkö sinä, jos Paul Osipow, Juhana Blomstedt, Carolus Enckell ja Tor Arne ottaisivat paikkansa 1980-luvun taiteen jälkimarkkinoiden korkeimmalla huipulla? 

kuvat: Paul Osipow, 1983 & Juhana Blomstedt, Mykene, 1983, https://live.annmaris.fi
otsikkokuva: Carolus Enckell, silkkipaino, 1988, Bukowskis, https://www.bukowskis.com

Antiikki, Huutokauppa, Keräily, Kulttuuri, Kuriositeetit, Lifestyle

Egyptomanian comeback

Kommentoi

Menneisyys, johon voimme heijastaa omia mielikuviamme ja unelmiamme, vie helposti mukanaan. Olen itsekin tehnyt fyysisiä, kuvitteellisia, kirjallisia ja tutkimuksellisia matkoja muinaiseen Egyptiin, keskiajan Eurooppaan ja Bysanttiin. Olen haaveillut matkasta keski-Aasiaan. Suren sitä, että en kenties koskaan pääse kurkistamaan läntisten ennakkokäsitysten verhon taakse. Sinne, missä voisin nähdä edes häivähdyksen omaamme huomattavasti vanhemmista ja kauan sitten kukoistaneista kulttuureista Iranin (Persian) tai Afganistanin kaltaisilla alueilla. 

Istahdan silloin tällöin selailemaan näköispainosta Napoleonin Egyptin kampanjan tuloksena syntyneistä tieteellisistä ja tutkimuksellisista piirroksista (Description de l’Égypte. Recueil des observations et des recherches qui ont été faites en Egypte pendant l’expédition de l’armée française). Tutkin hartaasti kuvia muinaisen Egyptin temppeleistä ja hauta-alueilta, arkkitehtuurista, ornamentiikasta, kasveista, hyönteisistä jne. Kun löysin rompepöydältä Tutankhamonin kuolinnaamiota jäljittelevän pienen maalatun kipsimatkamuiston, kitschiä tai ei, päätin antaa sille paikan kirjahyllyssäni.

Sitten näin jotakin uskomatonta: replikoita Tutankhamonin hautaesineistöstä Turengin huutokauppakeskuksessa: valta- ja serremoniaistuimia, kullan hohdetta, pienen majan kokoinen kanooppikaappi, faraon arkku ja kuolinnaamio, kuningatar Nefertitin muotokuvapää. Esineet on valmistettu Egyptin muinaismuistoministeriön egyptologi Osama Amerin valvonnassa Villa Royalin, Egyptin aarteet -näyttelyyn Sastamalaan vuonna 2012. Ne ovat jälkiä sisustustaiteilija, entisöijä ja – voisiko sanoa – rojalisti Markku Ellalan elämäntyöstä.

Maailma olisi harmaa ja tasapaksu paikka ilman suuria persoonia, jotka rohkenevat tavoitella tavoittamattomia ja kurkottaa suureen ja vieläkin suurempaan. Se, mitä joku pitää ajan ja rahan haaskauksena, on toiselle unelma, joka on tehty saavutettavaksi. Se on haaste, joka on tehty voitettavaksi. Historiankirjat, paikalliset historiikit ja sukumuistelmat vaalivat kertomuksia henkilöistä, jotka ovat sallineet itselleen ja toisillekin hurmioitumisen, hullaantumisen. Heistä, jotka ovat heittäytyneet, sukeltaneet syvälle, nousseet ja nostaneet mielemme korkealle. Markku Ellalan luoma Villa Royal valaa uskoa siihen, että me voimme elää itsemmenäköistä elämää, muiden katseista, kommenteista ja kummeksunnasta välittämättä. Miten paljon vähemmän meillä olisikaan ilman hänen kaltaisiaan innostujia ja eksentrikkoja, jotka luovat itsensä uudelleen elämällä todeksi omannäköisensä maailman ja elämätarinan.

Kaikkea hyvää eläkepäiviinne, Markku ja Sirpa Ellala.
Onnea ja menestystä Villa Royalin uusi ”hallitsijapari” Mirva (o.s. Ellala) ja Pasi Puupponen, https://www.villaroyalfinland.com
ja kiehtovaa matkaa kaikille muinaisesta Egyptistä hulaantuneille Turengin huutokauppakeskuksessa, tulevana viikonloppuna, online, 1.-2.4.2023, https://www.turenkiauctions.fi

Otsikko- ja artikkelikuvat: Turengin huutokauppakeskus, https://www.turenkiauctions.fi

Huutokauppa, Porvoo, Taide, Taidekauppa, taidemarkkinat

Albert Edelfeltin hurmaava puutarhahetki huutokaupataan Ruotsissa

Kommentoi

Kun suomalaisella taiteesta saavutetaan kaikkien aikojen top-10 listalle yltäviä hintoja, huomio kiinnittyy myyntipaikkoihin ja ostajiin. Yli puolessa tapauksista myyntipaikka on ollut ulkomainen huutokauppatalo. Jos mukaan lasketaan ulkomaisessa omistuksessa olevat, mutta Suomessakin toimipistettä ylläpitävät  huutokaupat, ulkomaistaustaisten myyjätahojen osuus on jo 80-90 %. Listalla toistuvat Sotheby’s Lontoo, Bukowskis Tukholma, Bukowskis Helsingin toimipiste, Stockholms Auktionsverk ja pari kertaa kotimainen Hagelstam & Co. 

Seuraavaksi huomio kiinnittyy ostajiin: suurimman osan kymmenen kalleimman taideteoksen kärjestä ovat ostaneet poikkeuksellisen hienon kokoelman luonut suomalainen yksityiskeräilijä ja kolme taidesäätiötä: Serlachius, Gyllenberg ja Reitz. Se, että huipuistakin huipuimmat suomalaiset taideteokset päätyvät kotimaisiin kokoelmiin on käytännössä yhden, kylläkin vahvan, mutta silti vain yhden langan varassa. Totta kai taidetta on valtava määrä kymmenen kärjen ulkopuolella ja hintahuippuja löytyy paljon yksityiskokoelmista, säätiöiden hallusta ja taidemuseoiden seiniltä. Silti mieleen tulee kysymys siitä, miten harvinaista herkkua Lontoon The National Galleryn Gallen-Kallela hankinnat ovat ja miten taidetta ja kulttuuria kannattavat peruskivet löytyvät loppupeleissä täältä, oman maamme kamaralta. Puhumattakaan siitä, kuinka tärkeää edellä mainittujen kantavien tahojen työ ja sen työn tukeminen on. Jokainen käynti museokokoelmissa on tärkeä. Jokainen yksityinen keräilijä on tärkeä.

Tulevana sunnuntaina 26.3. Ruotsissa myydään Albert Edelfeltin maalaus Bland Rosor (Ruusujen keskellä). Myyntitoimeksiannon on saanut ruotsalainen Hallands Auktionsverk. Toimeksianto on suuri sulka yrityksen skandinaaviseen profiiliin, joka sai vauhtia jo viime vuonna, kun musiikkiprofessori Gottfrid Boonin (1886-1981) taidekokoelma myytiin lokakuussa 2022. Huutokaupassa oli tuolloin hengästyttävän upea kokoelma modernin taiteen mestareita: Pablo Picasso, Henri Matisse, Joan Miró, Georges Braque, Marc Chagall, ruotsalaiset Carl Kylberg, Karl Isaksson ja Sigrid Hjertén – sekä suomalainen Helene Schjerfbeck. 

Schjerfbckin Pitkäkaulainen tyttö / Elegantti daami meni kaupaksi 365.000 €, mikä oli hieno tulos vaikka se ei ylläkään kaikkein aikojen top-10 listalle, mihin vaaditaan minimissään 0.5 milj. € myyntihinta. Sunnuntaina näemme, miten käy Edelfeltin. Odotus ja toive on, että se palaisi koti-Suomeen nyt, kun vietämme Edelfelt -juhlavuosien aikaa. Edelleen olemassa oleva ja joka kesä yleisölle avautuva Haikkoon ateljee viettää tänä vuonna 140-vuotisjuhlaa ja keväällä Ateneumissa avautuu suuri Edelfeltin elämäntyöstä kertova näyttely. Ensi vuonna Albert Edelfeltin syntymästä on 170 vuotta, ja vuonna 2025 taiteilijan kuolemasta on tullut kuluneeksi 120 vuotta. 

Mutta nyt takaisin Albert Edelfeltin maalaukseen Bland Rosor (Ruusujen keskellä, 38×55 cm). Tällä Porvoossa sydämet sykkivät tietenkin teoksen  aiheelle. Taiteilijan sisar Berta poimii taulussa taiteilijaveljensä rakastamia ruusuja. On iltaruskon aika Haikkoossa, perheen kesähuvilan vehreässä puutarhassa (mutta huomaa taustalla näkyvä rakennus, joka on rapattu, roosanvärinen ja jonka 4×6 ruutuiset ikkunat poikkeavat Edelfeltin villan ja sen verannan ikkunoista). Pieni lipsahdus huutokaupan tiedotteisiin on päätynyt, sillä huvila ei ole nykyisin ateljeemuseo, vaan yksityisyyden suojaa nauttiva yksityiskoti. Edelfeltin pieni punainen kesäateljee löytyy sen naapuritontilta, vain kivenheiton päästä rinteen laelta. 

Superihanaa on, että huutokauppaluettelossa on valokuva Bertasta, yllään samanlainen vaaleanpunainen röyhelöin korosteltu pariisilaisunelma ja kukkasin dekoreerattu hattu kuin maalauksessa. Edelfelt maalasi Bland Rosor -teoksen vuonna 1898, minkä jälkeen hän teki siihen pieniä muutoksia vuonna 1899. Signeeraukseen on liitetty omistuskirjoitus tohtori T. Tallqvistille (Dr T Tallqvist till minne af Haiko och af A Edelfelt). 

Maalaus jäi valmistuttuaan taiteilijan äidin Alexandra Edelfeltin omistukseen. Tämän kuoltua taulu siirtyi professori Theodor Waldemar Tallqvistin haltuun. Kun professori Tallqvist nukkui pois vuonna 1950, hänen leskensä Elna Viktoria Sohlberg luopui maalauksesta 60-vuotislahjana insinööri Walter Björklundille. Tältä taideteos siirty edelleen Ulla-tyttärelle (s. 1926).

Bland rosor (Ruusujen keskellä, Among the roses) lähtöhinta on 1 600 000 – 2 000 000 SEK. Teos myydään Halland Auktionsverkissä sunnuntaina 26. maaliskuuta 2023. Hienon työn teoksen taustoittamisessa ja luetteloimisessa huutokauppaa varten on tehnyt Marc Maurie.

Hallands Auktionsverk Ab kuului aiemmin Crafoord -huutokauppoihin. Ehkä jotkut teistä muistavat vielä Crafoordin Tukholman showroomin, joka oli aikoja sitten Berzelii puiston kupeessa, Arsenalsgatanin kulmassa, Bukowskis’ia vastapäätä. Herkkusuille on varmasti tuttu samassa kulmauksessa nykyisin toimiva kalaravintola Wedholms Fisk. Nykyisen Hallands Auktionsverk Ab:n kotipaikka on Halmstad, kotisivut https://www.hallandsauktionsverk.se/sv-SE

ps. Suloista iltahetkeä kuvaavan maalauksen loppuhinnaksi 26.3.2023 tuli 3 400 000 SEK = 303 389,56 €

Antiikki, Design, Hopea, Huonekalut, Huutokauppa, Keramiikka, Keräily, Korut ja kellot, Kuriositeetit, Lasi, Lelut, Matot, ryijyt ja tekstiilit, Memorabilia, Militaria, Retro, Taide, Vanhat autot ja moottoripyörät, Vintage, muoti ja asusteet

Tyylitykkäyksiä Turengissa

Kommentoi

Vintagea ja luksusbrändejä: Chanel, Gucci, Hermès, Kenzo, Louis Vuitton.
Designia, koruja, huonekaluja Kymen läänin maaherran työhuoneesta, Pappa-Tunturi, sivuvaunullinen Jawa
ja keräilijä Pirjo Nylundin kokoelma (lasia, keramiikkaa, metallitavaraa, nukkeja, nukkekoteja, smurffeja, Aarikkaa ym. keräilytavaraa)
sekä kaikenlaista muuta kivaa ja kiehtovaa, vanhempaa, uudempaa ja antiikimpaa.

Tähän Online-luetteloon loistavine kuvineen on hauska koukuttua!
Nettiluettelo nyt. Online-huutokauppa lauantaina & sunnuntaina (4.-5.2.) Turengin huutokauppakeskus, https://www.turenkiauctions.fi

artikkelin otsikkokuva: Chanel Red Quilted Flap bag. Myydään Turengin huutokauppakeskus, huutokauppa Online la-su 4.-5.2.2023, https://www.turenkiauctions.fi

kuvat: kohteet myydään Turengin huutokauppakeskus, huutokauppa Online la-su 4.-5.2.2023, https://www.turenkiauctions.fi
Louis Vuitton, Keepall Bandouliere 60 Monogram
Hermès, silkkihuivi Aztec
Chanel, Flap bag S shiny white
Louis Vuitton, Reykjavik kaulahuivi

Antiikki, Design, Hopea, Huonekalut, Huutokauppa, Keramiikka, Keräily, Korut ja kellot, Lasi

Sisustustavaraa, keräilytavaraa, vanhaa tavaraa, uutta tavaraa, arvotavaraa, harrastetavaraa, käyttötavaraa

Kommentoi

Turengin huutokauppakeskuksessa esineistä, sisustamisesta ja keräilystä kiinnostunut voi yllättyä, ihastua, ihmetellä ja nauttia. Meininki on mutkaton, ja aikaa asiakkaalle löytyy aina. 

Pete ja Joni tiimeineen pitävät huolta siitä, että jokaisessa huutokaupassa on tarjolla jotakin ihan kaikille. Sisäänoton seulaa ei ole viritetty erityisen tiiviiksi. Siksi ei voi koskaan tietää, mitä huutokaupoissa on tarjolla seuraavaksi. Vanhan ja käytetyn lisäksi huutokaupoissa realisoidaan myös uutta, joten niistä löytyy vaikka mitä antiikista autoihin. Asuinpaikkakuntasi ei ole este, koska kohteet ja erinomaiset kuvat löytyvät ja tarjoukset hoituvat online. Sivuja kannattaa vilkaista siksikin, että Turengin kuljetuspalvelu ulottuu käytännössä kaikkialle Suomeen. Palvelun maantieteellinen kattavuus tuo mukanaan sellaista tarjontaa ja kysyntää, jollaista pääkaupunkiseudulla tuskin koskaan tavoitetaan.

Antiikin, designin ja arvoesineiden huippuhetkiä Turengissa ovat olleet muun muassa Keimolan kartanon kiinnostavat huonekalut, Arabian Fennia-sarja, Dorrit von Fieandtin keramiikkafantasiat, Oiva Toikan Linnut, Anu Penttisen Storybirds, Esteri Tomulan kepeiden kuvioiden leikki, huomiota herättävät koriste-esineet, kaikenikäinen hopea ja näyttävät korut. 

Jos etsit käyttödesignia kotipöytään, täältä sitä löytyy eri vuosikymmeniltä ja moneen makuun. Miten olisi erä Oiva Toikan Pioni-sarjan laseja, joista riittää sekä itselle että kaverille? Toisitko aurinkoa talvihämärään Nanny Stillin keltaisella Tzarina-kaatimella ja laseilla tai vehreyttä hankien keskelle saman sarjan vihreällä versiolla? Kattaisitko Paratiisin joulupöytään ja sinisen Domino-teehetken aattoiltaan? 

Designesineiden myyntimenestys ja globaali asiakaskunnan tavoittaminen eivät edellytä huutokaupan sijaintia Helsingissä ja myyntiä sesongin päähuutokaupoissa. Tämän osoittivat juuri äskettäin ja jälleen kerran Oiva Toikan Lollipop (3.700 €), Gunnel Nymanin Kalla (5.350 €), Timo Sarpanevan 7-solmuinen Festivo-kynttilänjalka (171 €). Designharvinaisuuksien huippuhetkiä koettiin, kun Alvar Aallon / Valaistustyön sininen Mehiläispesä myytiin 4.201 € ja Tapio Wirkkalan hopeinen Kajakki sekä kynttelikkö vaihtoivat omistajaa 7.901 ja 7.100 eurolla.  

Jokaisessa huutokaupassa on hämmästyttäviä esineitä, joista kaikki tuskin vetoavat vanhaa arvoantiikkia kelpuuttaviin ostajiin, mutta joista monet kruunaavat takuuvarmasti maksimalisti-sisustajan unelmat olipa koti kaupunkikaksiossa tai maaseutukartanossa. 

Tällä hetkellä Huutokauppakeskus Turenki on omalla alallaan Suomessa huutokauppaa hauskimmillaan eli reipasta realisointia ja riemukkaita yllätyksiä!

otsikkokuva: Arabian Fennia-sarjan vati (jossa pieni reunavika) myyty Turengissa 150 €.
artikkelikuvat: https://www.huutokauppakeskusturenki.fi

Huutokauppa, Taide

Vihdoinkin tasokas taidesyksy

Kommentoi

Pitkästä aikaa huutokaupoissa on tarjolla upeita teoksia Suomen historian nimekkäimmiltä taiteilijoilta. Tämän tason ilotulitusta ei ole moneen vuoteen nähty – ja nyt se tapahtuu kahdessa huutokauppatalossa saman sesongin aikana!
Onko useita huomattavia koti-irtaimistoja tullut myyntiin? Vai kertooko huipputarjonta karumpaa tarinaa siitä, että kokoelmien haltijat odottavat talouden laskevan taantumaan? Näin hienoja kokonaisuuksia ei nousukaudella näe juuri koskaan, mutta laskukauden ja laman aikana hyvä taidetarjonta on enemmän sääntö kuin poikkeus.
Jos lompakossa on nyt yhtään ylimääräistä, tässä on loistava hetki aloittaa omien taideaarteiden hankkiminen tai jo olemassa olevan kokoelman täydentäminen.

Hagelstam & Co tarjoaa esimerkiksi:
Elin Danielson-Gambogi, hurmaava iltatunnelma Teepöydän ääressä
Santeri Salokivi, laguunin hohteessa kylpevä Venetsia
Victor Westerholm, kuohuva Vallinkoski
H. Ahtela, hypnoottinen Maisema pohjoisesta
Akseli Gallen-Kallela, lumoava näkymä Kilimanjarolle
Väinö Kamppuri, koskettavasti kuvattu Poika 
Albert Edelfelt, talvinen päivä Helsingin satamassa
J.A.G. Acke, lumen valaisema Talvipäivä
– ja lisäksi, maailmantilanteen huomioon ottaen hämmentävä määrä venäläistä hopeaa ja posliinia

Bukowskis’lta löytyvät muun muassa:
Helene Schjerfbeck, ihastuttava Kirje
Pekka Halonen, mestarillinen Italialaistyttö
Albert Edelfelt, kesäidylli Nainen laiturilla
Marjatta Tapiola, rajunkaunis Pystysuora hevonen
Juhani Linnovaara, katseen vangitseva Asetelma
Väinö Blomstedt, taianomainen Talvimaisema iltahämärässä
Wäinö Aaltonen, loistava Aamu
Santeri Salokivi, elämäntäyteinen Tapaaminen saaristossa
Alvar Cawén, melodinen Tyttö flyygelin edessä
Tove Jansson, upea Näyttämön takana
– sekä syksyn vaikuttavin valikoima tyylikkäitä koruja

otsikkokuva: H. Ahtela, Maisema, https://www.hagelstam.fi
artikkelikuvat: https://www.hagelstam.fi ja https://www.bukowskis.com/fi/

Design, Huutokauppa, Keräily

Suora lento Tampere-Pariisi

Yksi kommentti

Helsingin designhuutokaupat näkivät syyskuussa tyylikkään ylilennon, kun tamperelainen Annmari’s liiti kotikentältä suoraan Pariisiin. Nimeään virtaviivaistanut Annmari’s Nordic Auctions on jo hyvän aikaa pitänyt käsissään suomalaisen designin jälleenmyynnin valtikkaa. Yritys on osoittanut hallitsevansa uudet informaatiokanavat, huutokauppojen live ja online-toteutuksen, verkon, verkostoitumisen, markkinoinnin, imagon – ja visuaalisuuden. Vaikuttavasta designtarjonnasta ja huippuhinnoista on tullut Tampereen Hämeentiellä enemmän sääntö kuin poikkeus. 

Korona-aika taisi antaa vauhtia uusille kunnianhimoisille avauksille. Kun asiakkaiden tie tarjolla olevien esineiden luo mutkistui maskien ja matkustuskieltojen taakse, Annmari’s vei esineet keskelle Länsi-Euroopan laajinta ja vahvinta ostajakuntaa. Yhtälöön liitettiin ranskalaisen Piasan osaaminen ja huutokauppakuratointi – ja voilá! Lopputulos oli tyylikäs kuin suomalaisen designin jalokivet konsanaan.

Tampereella on oivallettu, että maantieteellä on merkitystä, mutta kilometreillä ei. Pariisi on Tampereelta katsottuna yhtä lähellä kuin Helsinki. Verkostoituneessa maailmassa sama pätee myös toisinpäin: Pariisista käsin Tampere on yhtä lähellä, kaukana tai sivussa kuin Helsinki. Joten miksei menisi Tampereelta suoraan eurooppalaisten designmarkkinoiden keskipisteeseen?

Vaikka monet netissä toimivat huutokaupat houkuttelevat ostamaan tavaraa kuviin ja ulkonäköön perustuen, arvodesignin keräilijälle ulkonäkö on vain osa kokonaisuutta. Materiaali, työn jälki, tuotteen laatu ja kunto ovat olennainen osa esineen pitkän aikavälin arvoa. Mitä suuremmista summista on kyse, sitä todennäköisemmin hankita tehdään kestämään elämää vielä omistajansa jälkeen, ei vaihtamaan omistajaa, kun tyyli muuttuu ja kotia laitetaan taas kerran uuteen kuosiin. 

Ensiluokkaisissa designkokoelmissa muotoilun vuosikymmenet limittyvät ja kerrostuvat muodostaen kuvan siitä, mikä kulloinkin on ollut taitojen, tekniikoiden, uusien oivallusten ja luovien näkemysten parhaimmistoa: visuaalisesti, aistimellisesti ja toiminnallisesti. Siksi keräilijöiden tahtoa nähdä kohteet ennen päätöksentekoa omin silmin ei pidä aliarvoida. Annmari’s ja Piasa tarjosivatkin näytön Pariisissa. Paikka oli tyylin ja laatutietoisuuden keskipisteessä, rue du Faubourg Saint-Honorélla, jolta löytyvät maailman suurimmat muotitalot sekä hurmaavin – ja kallein -ruusukauppa Roses Costes. 

Suomesta Pariisiin oli vain klikkauksen verran matkaa, kun valittavana oli virtuaalinäyttö verkossa, web-katalogi tai painettu luettelo. Latasin painetun luettelon. Avasin pdf-tiedoston ja hymyilin. Kanteen valittu yksityiskohta messinkivalaisimen rei’itetystä kuvusta toi mieleen valon ja lämmön, auringon, avaruuden sekä 1950-luvun tulevaisuuden utopiat à la Jacques Tati ja elokuva Enoni on toista maata. Pienen lyöntivirheen ”costumer service” ohitin olankohautuksella: ”C’est la vie – broken English!” Sitten aloin selata kuvia. 

Kohteista oli listatut perustiedot, ja joistakin myös provenienssi, näyttelytiedot ja kirjallisuuslähteet. Lisätietoa tai kuntoraportta haluaville annettiin kaksi kontaktihenkilöä. Halutut tiedot sai lähes millä tahansa suurimmilla läntisen maailman keräilykielillä – formidable, impresionante, erstaunlich!

Katalogin sivut avautuivat edessäni kuin korut. Kuvat olivat elegantteja. Kuvakulmat oli harkittu kohde kerrallaan, esinetyypin, koon ja materiaalin mukaan. Kuvat detaljeista olivat aistikkaita. Ne kertoivat myös esineen arvon kannalta olennaiset yksityiskohdat. Arkistojen mustavalkokuvat loivat ajankuvaa ja veivät nostalgiamatkalle paikkoihin, joihin huutokaupan kohteet on aikanaan suunniteltu. Henkilökuvat muotoilijoista antoivat tekijöille kasvot. Sokerina pohjalla oli muutamia valokuvia valmistusprosesseista; kunnianosoituksia käsityölle, eri alojen ja tekniikoiden osaajien työpanokselle ja koko suomalaisen designin historialle.

Luettelon sivuilla vuorottelivat tutut kohokohdat ja laatulöydöt, joilla kansainväliset keräilijät voivat erottautua vertaistensa joukossa. Vakionimet, kuten Tynell, Aalto, Johansson-Pape, Wirkkala, Sarpaneva, Kaipiainen olivat totta kai mukana; heidän rinnallaan ansaitun paikkansa olivat saaneet Wivi Lönn, Arttu Brummer, Olof Ottelin, Werner West, Runar Engblom, Impi Sotavalta ja Maija Taimi. Aino Aalto pääsi valokeilaan omalla aukeamallaan, kuten kuuluukin. Tämän hetken tavoitelluimmat tekijät, muun muassa Märta Blomstedt, Carl Gustaf Hiort af Ornäs, Antti Nurmesniemi, Ilmari Lappalainen ja Ben af Schultén toivat kaivattua monipuolisuutta designin tähtitarinaan. 

Nähdäkseen lähelle on joskus hyvä lähteä kauas. Annmari’s & Piasa -luettelo ei toistanut samaa huutokaupoista tuttua kaavaa, johon moni Suomessa järjestettävä designhuutokauppa on jopa jämähtänyt. Tuttujen kohteiden lisäksi mukaan oli löydetty ja poimittu uniikkeja harvinaisuuksia. Birger Carlstedtin suunnittelemia huonekaluja en uskaltanut edes odottaa säilyneen. Ilmari Tapiovaaran Palan-kirjahyllykkö ja Cantu-hylly hemmottelivat pohjoismaisella kauneudentajullaan. Lauri Järveläisen suomalainen art deco oli kuin piste i:n päällä tyylin kotikentällä Ranskassa. Kokonaisuutena katsoen valikoiman painopiste oli yhä kultaisessa menneisyydessä. 1980-luku ja sen jälkeiset vuosikymmenet ovat hivuttautuneet Suomen designmarkkinoille hitaasti ja satunnaisesti. Yltäneekö niiden lumovoima koskaan legendaarisen Mid-Century Modernin rinnalle? 

Päänavauksena Annmari’s & Piasa tekivät juuri sen mitä on kaivattu ja odotettu. Ne antoivat uudet kriteerit designhuutokauppojen visuaaliselle estetiikalle ja aidosti kansainväliselle toteutukselle. Ne oivalsivat viedä suomalaisten huutokauppamarkkinoiden valovoimaisimman kategorian sinne, missä laaja väestöpohja ja nopeasti taittuvat etäisyydet takaavat suurimman huomioarvo. Menestystarinaa ei synny ilman uskallusta aloittaa pohjatyö. Tunnettuuden lisääminen ja saavutettavuuden parantaminen on ensiaskel kohti kiinnostuksen ja asiakaspohjan laajenemista. 

Optimistinen tulevaisuudenvisioni alkaa luettelon kohteista 251 ja 252 (Kirsi Gullichsen), joiden myötä katse voisi kääntyä designin historiasta siihen, mitä suomalaisen muotoilun nykyisyydellä ja tulevaisuudella, 1960-luvulla ja sen jälkeen syntyneillä muotoilijasukupolvilla voisi olla tarjottavanaan. Kurjemmassa tulevaisuudenkuvassa esineitä virtaa ulos Suomesta entistä enemmän, ja yhä harvempi niistä palaa koskaan takaisin. Arvoesineillä on historian saatossa ollut tapana seurata sotaa tai rahaa – ja harvinaisimmat taideteokset & designesineet ovat kuin harvinaiset maametallit kaivosalalla. Entä sitten, kun arvonsa säilyttävä esineistö – viimeisetkin kotien katoista ja julkisista tiloista remonttien, muutostöiden, omistajavaihdosten ja käyttötarkoituksen muutosten myötä riisutut messinkivalaisimet ovat matkanneet ”maailmalle” aivan kuten 170-1800-lukujen vaihteen arvoantiikki ja iso osa taidelasin huipuista aikoinaan? Kun tuotanto on ulkoistettu, kauppakeskusten yhdenmukainen ketjutarjonta korvaa paikallisvärin ja kodeissa on enemmän halvalla valmistettuja sisustustavaroita ja kertakäyttösisustuksia kuin kestävää kulttuuria? Muistelemmeko loistavaa menneisyyttämme, sen taitajia, osaajia, tekijöitä ja muotoilun ympärillä kukoistanutta tuotantoklusteria museoissa – ja viimeinen sammuttaa valot, takanaan kerran niin loistava tulevaisuus?

Kuvat: Screenshots Piasa Annmarie Finnish Design -luettelosta, jonka upeista valokuvista ovat vastanneet Annmaris ja Xavier Defaix

Design, Huonekalut, Huutokauppa, Koti ja sisustus, Lifestyle, Retro

Top Tables

Kommentoi

Nyt kokoonnutaan yhteen – katse pöytiin!
Tämä Top Tables -valikoima tarjoaa pöytäesimerkkejä 1900-luvun kestävästä designista, joka sopii nykykodin tarpeisiin niin muotoilultaan kuin toimivuudeltaan. Materiaaleissa toteutuu kestävä kehitys: puu säilyy hyvin hoidettuna ihmisiän ja jatkaa elämäänsä seuraavaan sukupolveen. Unohda muovit, puristetut huonekalulevyt ja supersaastuttavilla rahtikonttilaivoilla merten takaa tuodut esineet. Katso, miten saat rahoillesi vastinetta ilman nettikaupan alennusprosentteja.

Ompelupöytä on kätevä säilytys- ja sivupöytä.

  • Tanskalainen ompelupöytä on mahonkia ja tiikkiä. Monikäyttöisyyttä esimerkiksi keittiössä tai ruokailutilassa tuovat siirtämistä helpottavat pyörät, myyty Annmari’s, Tampere 200 €

  • Hans J. Wegner on tanskalasisen huonekaludesignin suuria nimiä ja maailmanlaajuisesti tunnettu ”täydellisten tuolien” suunnittelija. Wegnerin ompelupöytä AT-33 on 1950-luvulta. Materiaali on täyspuuta, tiikkiä. Laskupintaa lisäävät ylös nostettavat sivuklahvit. Ne tekevät pikkupöydästä loistavan apulaisen keittiöön, ruokailutilaan tai lastenhuoneeseen. Vetolaatikossa on tilanjakajat vaikkapa pikkutavaroita, aterimia, tee- tai maustepurkkeja tai legoja varten. Rottinkikori on upotettu ulosvedettävään levyyn ja siihen mahtuu party-mix pusseja tai pehmoleluperhe kokonaiselle juhla- tai leikkikaveriseurueelle. Myyty Huutokauppa Helanderilla 363€

Selkeä muoto ja käytännölliset ratkaisut tekevät sohvapöydästä ajattomasti toimivan.

  • Lea Nevanlinnan sohvapöytä ”Vari” on mahonkia. Massiivipuinen runko ja pöytälevy voidaan irrottaa toisistaan, joten periaatteessa tähän voi yhdistää vaikka lasikannen, tietysti alkuperäistä poisheittämättä! Lasikantista ”Varia” saa myös uustuotantona. Sen sijaan alkuperäisiä versioita on tehty 1950-luvulla vain pieni koesarja. Orgaaninen muoto tekee rungosta siron, ja pyörä pöytälevy kokoaa ystävät yhteen. Myyty Huutokauppa Helanderilla 411 €

  • Aavistus japanilaisuutta on ruotsalaisen Alberts Möblerin valmistaman sohvapöydän kannen kaartuvissa ääriviivoissa ja alaspäin kapenevassa jalkarakenteessa. Lehtihyllyssä on ilmava ja kevyt punosrakenne. Sen päälle voi sujauttaa olohuoneessa juoksentelevien taaperoiden askeleilta turvaan lehdet, kirjat, läppärin, kännykän ja padin. Materiaali on tiikkiä, ja tunnelma ehtaa 1960-luvun retroa. Myyntihinta Huutokauppa Helanderilla, 197 €, tarjosi vastinetta koko rahalle.

Olof Ottelinin sohvapöytä on 1960-luvun muodin mukaisesti lämminäsvyistä puuta. Ulospäin taipuvat jalat tuovat rakenteeseen ilmavuutta ja keventävät tummaa materiaalia. Myyntihinta Huutokauppa Helanderilla, 161 €, ei päätä huimaa.

Alvar Aallon Aurinkokaluston pöydät ovat terassikalusteista sympaattisimpia. Varaudu ensi kesään Aallon ”Auringonkukalla”, ja aurinko paistaa aamukahvikuppiisi varmasti. Myyty Huutokauppa Helanderilla 905 €.

Design, Huutokauppa, Keramiikka, Keräily, Posliini

Leivo lennossa korkeammalle?

Kommentoi

  
Kun Aalto ja Tynell alkavat väsyttää, designin ”kasari” ja ”ysäri” alkavat tehdä tuloaan.
Ainakin Inkeri Leivon taidekeramiikan ympärillä tapahtuu jo. Ilmassa on merkkejä kiinnostuksen kasvusta. Vielä 2010-luvun alussa Leivon taidekeramiikkaa sai huutokaupoista halvalla. Kohteita jäi jopa myymättä, kun yliyleinen ja tuikiarkinen Arctica-astiasto himmensivät Leivon taide- ja uniikkikeramiikan hohtoa.

Nyt Arabian tuotesuunnitteluosastolta tehtaan taideosastolle vuoden 1975 paikkeilla siirtynyt keramiikkataiteilija kiinnostaa jälleen. Yhtenä syynä siihen lienee, ettei uutta tuotantoa enää tule. Inkeri Leivo nukkui pois Helsingissä vuonna 2010.
Lehtiaiheiden lisäksi Leivo on muotoillut muun muassa koristeuurnia, maljakkoja ja valaisimia. Nyt kannattaa etsiä värillisestä maasälpäposliinista rakennettuja vateja ja maljakoita sekä paksuina kerroksina valetusta luuposliinista tehtyjä lyhtyjä.

 
Designmarkkinoilla juostaan usein yksien ja samojen nimien ja kohteiden perässä. Myyjät kiittävät, kun hinnat nousevat. Vuosia sitten, kun valtaosa ostajista vahtasi vielä Muonaa ja Kaipiaista, Inkeri Leivon Diiva-uurna (1980-luku, korkeus 38 cm) olisi kannattanut poimia pois huutokaupasta, mutta 400 € lähtöhinnalla se jäi 2010-luvun alussa myymättä! Joku onnekas keksi sentään napata samasta huutokaupasta kotiin ihanan merihenkisen Poiju-maljakon (1980-luku, korkeus 51 cm) mukavaan 400 € hintaan.
Nyt kaukonäköisellä ostajalla alkaa olla syytä hymyyn – onnittelen!

* Kuvat: Bukowskis. https://www.bukowskis.com/fi ja Hagelstam & Co. http://www.hagelstam.fi

  • Uurna, 400 €, myyty Hagelstam & Co. Modern kevät 2017
  • Maljakko, 700 €, myyty Hagelstam & Co. Modern kevät 2017
  • Gardena-lehtivati, Arabia Pro Arte 2002, myyty 485 €, Bukowskis Today – Contemporary kevät 2017
  • Diiva-uurna ja Poiju-maljakko, myyty Hagelstam & Co.
Korut ja kellot, Vintage, muoti ja asusteet

Kevät alkaa auringon, veden ja sipulikukkien väreissä

Kommentoi

Kevät on Krookuksen lilaa, helmihyasintin laventelinsineä, auringonkeltaista ja uutta lempiväriäni, hentoa ”funkis-vedensinistä”, jonka sävyt vaihtelevat vaaleasta vedenvihreästä hentoon vedensiniseen. Väri on kauneimmillaan akvamariineissa. Kun mukaan lisätään ripaus oranssia ja ultramariinia sekä häivähdys kultaa tai hopeaa, kevät voi alkaa.
 

 

 

Kaikki nämä kevään tuojat Bukowskis Icons & Accessories Online-huutokaupasta. Huomaa tapahtuman kekseliäs nimi! https://www.bukowskis.com/fi/auctions/E154/home

  • Hermès, Silkkihuivi ”Brise de Charme”, design Julia Abadie,
  • Chanel, Tote XL
  • Chanel, Classic flap bag jumbo
  • Chanel, Kaulakoru
  • Emilio Pucci, Aurinkolasit
  • Hermès, Silkkihuivi ”Mécanique Du Temps”, design Loic Dubigeon
Huutokauppa, Taide, Taidekauppa, taidemarkkinat

Hold Your Horses! Halten Sie, bitte!

Kommentoi

backmansson-1899-buko-f167 153_1_77
Kiitos hevosaiheen saamasta palautteesta.
Nouskaamme ratsaille vielä kerran.

Kumman hevosen kyydistä sinä maksaisit?

Toinen on Hugo Backmansson 1899 keisarilliselta Venäjältä.
Toinen on ”myöhäiskaudelta” Pohjois-Afrikasta.

Eipä uskoisi, että samasta tekijästä puhutaan? Molemmat maalaukset on myyty helsinkiläisissä huutokaupoissa otsikolla ”Hugo Backmansson”. Toisesta maksettiin provisioineen 5.368 €. Ostaja sai laatua ja ehdalla taiteilijakäsialalla kirjoitetun signeerauksen ”H. Backmansson”. Toisen vasarahinnaksi lyötiin 360 €. Ostaja sai eksoottisemman aiheen ja signeerauksen tyyliin ”H. Barkmansbon”.

Koska huutokauppojen kotisivut antavat loistavan mahdollisuuden vertailla keskenään useiden viime vuosina myytyjen teosten laatua, käytä sitä hyödyksesi ja opi. Ole kriittinen. Miksi sijoittaisit rahaa edulliseen taideostokseen, josta et saa rahoillesi vastinetta?

Antiikki, Hopea, Huonekalut, Huutokauppa, Korut ja kellot, Lasi, Posliini

Antiikin top5

Kommentoi

Näin sujui syksyn 2016 arvohuutokauppojen antiikki-, keräily- ja arvoesineiden myynti

Mitä on tapahtunut?
Vuosikymmenten ajan Hagelstamin nimi liitettiin nimenomaan antiikkiin, kun taas Bukowskis miellettiin ensi sijassa taidehuutokaupaksi. Venäläisen militarian huippuvuosina Hagelstam & Co:n antiikkikategoria näytti top5-tuloksilla mitattuna lyömättömältä, ja sen tuottama tulos oli jopa yksi firman päähuutokauppojen peruskivistä. Syksyn 2016 arvohuutokaupoissa voimasuhteet kääntyivät päälaelleen, kun Hagelstam & Co hävisi Bukowskis’lle melkein 70.000 euron verran yrityksen vahvimpina pidetyllä alueella: antiikki- ja keräilyesineissä.

Voimasuhteiden muutos on kulkenut kohti nykyistä lakipisteettään hitaasti. Antiikkiesineiden valikoima arvohuutokaupoissa on kaiken kaikkiaan supistunut, ja Hagelstam & Co:n luetteloissa sen osuus on vähentynyt selvästi. Määrän sijasta tulosta tehdään nyt laadulla, mutta kilpailu kuumimmista kohteista on kova. Nyt, kun Hagelstam & Co. keskitti arvohuutokauppojen antiikkikategoriaan aiemmin sisältyneen militarian omaksi erikoistapahtumakseen, syksyn päähuutokauppaan jääneet antiikkikohteet ylsivät top5-tuloksissa vaatimattomaan alle 20.000 euron yhteissummaan (Hagelstam & Co:n antiikkiesineistön viisi kalleinta yht. 17.800 €).  Samaan aikaan Bukowskis takoi klassisilla antiikkiesineillä hyvää tulosta ja sai kuin saikin kategorian top5-tulokset takaisin nousuun (Bukowskis’n antiikkiesineistö viisi kalleinta yht. 87.200 €). Tarjolla olleiden kohteiden tasosta kertoo sekin, että pääsy Bukowskis’n top5:een edellytti esineiltä yli 10.000 euron loppuhintaa, kun Hagelstam & Co:n top5:een pääsi mukaan alle 5.000 euron vasarahinnalla. Edes militarian mukanaolo ei olisi tilannetta olennaisesti muuttanut. Kilpailu sotilasantiikin parissa toimivien erikoishuutokauppojen kesken on kova, kuumin keräilyhuuma on ohitettu, ja ainoastaan yksittäiset huippukohteet yltävät koviin noteerauksiin.

Varmimpia menestystarinoita syksyn arvohuutokaupoissa olivat venäläinen antiikki, harvinaiset keräilyesineet ja arvoesineet hopeasta koruihin. Juuri ne napsivat Bukowskis’lla useimmat antiikin top5-kärkisijat. Ykkösenä komeili poikkeuksellinen posliininen lattiamaljakko, jonka kiinalaistyyppinen chinoiserie-koristelu oli Keisarillisen posliinitehtaan tuotantoa Nikolai I:n ajalta (loppuhinta 30.000 €). Antiikin ja taidekäsityön kokoelma oli Bukowskis’lla kokonaisuudessaan kutkuttava, vanhaan hyvään malliin. Esimerkiksi korukokoelmaa hallitsivat antiikkikorut niin kuin klassisessa huutokaupassa pitääkin.

Hagelstam & Co. pysyi vauhdissa mukana huonekaluissa ja vanhassa lasissa. Vanhojen lasiesineiden valikoima oli suorastaan historiallinen tapaus, ja tulosten perusteella se sai vanhan lasin harvenevan keräilijäkunnan liikkeelle. Tällaisia tilaisuuksia soisi huutokaupoissa näkyvän useammin. Omassa lajissaan upeat ja ainutkertaiset esineet ovat omiaan herättelemään myös uusia ostajaehdokkaita. Onhan vanha suomalainen lasi yhä yksi hienoimmista perinteisistä kotimaisista keräilykohteista. Huonekaluissa Hagelstam & Co:lla tuottivat pettymyksen näyttävät venäläiset kattokruunut. Niiden loppuhinnat jäivät roikkumaan parintuhannen euron molemmin puolin. Ajat ovat muuttuneet siitä, kun salit täyttyivät venäläisistä kilpahuutajista. Itänaapurin liikkeet eivät näy vain itä-Suomen taloudessa, vaan myös pääkaupunkiseudun huutokauppamarkkinoiden ytimessä.

Syksyn 2016 kaikilla top5-huutokauppatuloksilla mitattuna Hagelstam paransi juoksuaan, mutta Bukowskis pääsi karkaamaan uusiin lukemiin. Rajuin top5-ero huutokauppatalojen välillä oli antiikkiesineissä ja ulkomaisessa taiteessa. Modernissa taiteessa ja designissa Hagelstam & Co. pysyi näköetäisyydellä. Tasaväkisin kisa käytiin klassisessa taiteessa. Sen sijaan nykytaiteessa Bukowskis on ottanut itselleen etumatkan, jota nykymuotoilun lisääminen kuvataiteen rinnalle tulee todennäköisesti keväällä 2016 entisestään vahvistamaan.

Kun syksyn 2016 top5-tulokset viidestä kategoriasta (moderni- ja nykytaide, klassinen taide, ulkomainen taide, design sekä antiikki-, keräily- ja arvoesineet) lasketaan yhteen, Bukowskis’n etumatka suhteessa Hagelstam & Co:yyn syksyllä 2016 venyi lähes 600.000 euroon. Ero on jo levottomuutta herättävän suuri, sillä samalla Bukowskis yli kaksinkertaisti aiemmat kevään 2016 5xtop5-yhteisluvut – puolessa vuodessa! (Bukowskis’n viiden kategorian viisi kalleinta keväällä 2016 yht. 455.604 €. Sama tulos syksyllä 2016 yht. 1.073.506 €.) Miljoonan euron rajaa ei ole arvohuutokauppojen 5xtop5:ssä ylitetty ainakaan puoleen vuosikymmeneen. Ovatko markkinat voimistumassa vai onko kilpailutilanne kääntynyt näin rajusti Bukowskis’n eduksi?

Hagelstam tavoitti 5xtop5-tuloksella yhteissumman 481.400 €. Tulos oli yrityksen omiin viime vuosien tuloksiin verrattuna hyvä, mutta se ei riitä nostamaan yritystä kilpailijan kantapäille. Koska huutokauppamarkkinoilla ei ole näköpiirissä lisäkasvua, tuloskakun jako-osuuksista voi muodostua jopa kohtalonkysymys. Taideväärennösten varjossa designin, nykytaiteen, antiikin ja uusien oivallusten sekä tuoreiden aluevaltausten osuus ratkaisee paljon. Niskalenkki on tällä hetkellä Bukowskis’lla, ja hyvän tuloksensa turvin se saattaa kyetä vahvistamaan asemiaan entisestään. Kevään 2016 arvohuutokaupat ovat pian ovella. Ne kertovat paljon siitä, onko Bukowskis kirimässä vieläkin kauemmas, onko kilpailutilanne pysähtymässä näihin asemiin vai pystyykö Hagelstam & Co. ravistelemaan markkinaosuuksia hurjaan vireeseen päässeeltä kilpailijalta.

10289996_fullsize 10296863_fullsize 

10295271_fullsize 10129750_fullsize 10296799_fullsize
Bukowskis, antiikki-, keräily- ja arvoesineiden viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokaupakulut)
1. Lattiamaljakko, Venäjä 30.000 € (lähtö 30.000-35.000)
2. Lipasto, myöhäiskustavilainen, 18.400 € (lähtö 3.000-4.000)
3. Korvakorupari, timantit 2.50 ja 2.65 ct, 15.000 € (lähtö 18.000-20.000)
4. Mitali, kuulunut J. Sederholmille, 13.600 € (lähtö 3.000-4.000)
5. Kahvikalusto, Venäjä, 10.200 € (lähtö 5.000-7.000)
Bukowskis, syksyn 2016 viisi kalleinta yhteensä 87.200 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 39.600 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 93.400 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta olivat 114.300 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 45.256 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat 77.304 € (summa sisältää huutokauppakulut)

522_66 521_75 404_70

2511_31 451_52
Hagelstam & Co, antiikki-, keräily- ja arvoesineiden viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokaupakulut)
1. Ikoni, Venäjä, 4.800 € (lähtö 2.000)
2. Pöytäpendyyli, H. Moser & Cie. Moskova, 3.800 € (lähtö 1.000)
3. Konsolipöytä, kustavilainen, 3.200 € (lähtö 1.000)
4. Kukkopokaali, lasi, 3.000 € (lähtö 1.500)
5. Rannekoru, timantteja 56 kpl, 3.000 € (lähtö 3.000)
Hagelstam & Co, syksyn 2016 viisi kalleinta yhteensä 17.800 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 56.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 114.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 31.100 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 51.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat 75.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)

Lopuksi yhteenlaskettu tulos viiden esinekategorian viidestä kalleimmasta kohteesta syksyn 2016 arvohuutokaupoissa eli 5 x top5 (moderni- ja nykytaide, klassinen taide, ulkomainen taide, design sekä antiikki-, keräily- ja arvoesineet) =
Bukowskis, viiden kategorian viisi kalleinta syksyllä 2016 yhteensä 1.073.506 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, viiden kategorian viisi kalleinta keväällä 2016 yhteensä 455.604 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, viiden kategorian viisi kalleinta syksyllä 2015 yhteensä  626.350 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, viiden kategorian viisi kalleinta keväällä 2015 oli yhteensä 926.808 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, viiden kategorian viisi kalleinta syksyllä 2014 oli yhteensä  625.260 €
– Bukowskis, viiden kategorian viisi kalleinta keväällä 2014 oli yhteensä 783.119 €
(huom! osassa hinnoista ovat mukana kulut).
Hagelstam & Co., viiden kategorian viisi kalleinta syksyllä 2016 yhteensä 481.400 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., viiden kategorian viisi kalleinta keväällä 2016 yhteensä 347.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., viiden kategorian viisi kalleinta syksyllä 2015 yhteensä 744.300 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., viiden kategorian viisi kalleinta keväällä 2015 oli yhteensä 478.600 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., viiden kategorian viisi kalleinta syksyllä 2014 oli yhteensä 396.800 €
– Hagelstam & Co., viiden kategorian viisi kalleinta keväällä 2014 oli yhteensä 369.200 €
(huom! hintoihin ei ole lisätty kuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.com; www.hagelstam.fi
* Otsikkokuva: Bukowskis, Lattiamaljakko, Venäjä, myyty 30.000 € (lähtö 30.000-35.000)

Design, Huutokauppa

Designin top5

Kommentoi

Näin sujui syksyn 2016 arvohuutokauppojen design-myynti

”Ei loisteliasta, mutta laadukasta”, voisi olla yksi syksyn 2016 arvohuutokauppojen designtarjonnan motto ja toinen: ”Ei uutta alla auringon”. Näin siksi, että designmarkkinoiden peruskalliona jatkaa edelleen tuttu ja turvallinen Mid Century Modern -kaarti. Lippua kannattelee 1940-1960-luku, laveammin 1930-1970-luku. 1980-luku antaa odottaa itseään. 1920-luvun suomalaisia huippuja ei juurikaan löydy. Tutuimpia taidelasiesineitä riittää, mutta erikoisuudet alkavat käydä vähiin. Kiinnostavaa keramiikkaa tulee vielä mukavasti tarjolle, samoin valaisimia, mutta kuinka kauan? Huonekalujen korttipakkaa ei sentään ole vielä katsottu pohjaan saakka. Myös innostus skandinaavista retroa kohtaan saattaa olla meillä vasta lähtökuopissaan.

Huutokauppojen uusiutumissykli on tuskastuttavan hidas. Koska uusien nimien läpimurto markkinoilla voi kestää vuosia, samat varmat tulosta tuottavat tekijät toistuvat vuodesta toiseen. Huutokaupat eivät tartu vähemmän tunnettuihin vaihtoehtoihin yhtä notkeasti kuin designkauppiaat, sillä hyväkin pohjatyö saattaa johtaa vain toteutumattomiin odotuksiin. Parhaimmillaan palkintoina kokeilusta ovat uusi löytö, kulovalkean tavoin laajeneva keräilyinnostus ja oveen koputtelevat nousevia kohteita kaapeistaan löytäneet myyjäkandidaatit.

Bukowskis’n syksyn Art & Design -huutokaupan runsaan tarjonnan keskellä saivat jalansijaa muutamat tuoreet kotimaiset tekijät ja ulkomaiset tuttavuudet. Tyylikkäässä, laadukkaassa ja monipuolisessa designvalikoimassa näkyi halu testata uusien muotoilijanimien kantavuutta. Mukaan mahtui myös tulevaisuuden huutokauppalupauksia. Kärkisijoille nousivat silti vanhat tutut: Tapio Wirkkalan vanerivadit, Alvar Aallon maljakot ja Ilmari Tapiovaaran tuolit. Jokainen heistä ylitti tai likipitäen saavutti 10.000 euron tulosrajan. Kärkeä säesti suomalaisen designin parhaimmisto funkisajan tekstiilitaitureista kiinnostaviin nykymuotoilijoihin: Impi Sotavalta, Paavo Tynell, Yrjö Kukkapuro, Kyllikki Salmenhaara, Anu Penttinen.

Hagelstam & Co. oli poiminut syksyn Modern-huutokauppaan kiinnostavaa keramiikkaa muun muassa Annikki Hovisaarelta ja Liisa Larsenilta. Myyntitulos jäi kuitenkin tuikituttujen nimien varaan: Rut Bryk, Birger Kaipiainen, Toini Muona, mukavana lisänä Alfred William Finch ja Dorrit von Fieandt. Superharvinaisuuksia ei Hagelstam & Co:n lasi- ja keramiikkavalikoimassa tarjoiltu. Alvar Aallon huonekalujen suosiosta huolimatta 10.000 euron haamuraja jäi huutokauppatalon syksyn 2006 design top5:een yltäneitä kohteilta rikkomatta.

Luetteloinnin johdonmukaisuus ja huolellisuus olivat tällä kierroksella enemmän Bukowskis’n kun Hagelstam & Co:n vahvuuksia. Bukowskis ei langennut kilpailijansa tavoin noloihin Ruth Bryk -tyyppisiin kirjoitusvirheisiin tai Hilkka Mekrin nimen sivuuttamiseen käsinmaalatun koristevadin otsikosta. Olipa Hagelstam & Co:n lipsumisten syynä kiire tai huolimattomuus, nettiluettelo ei vakuuta niin kauan kuin silmiin tarttuu nopealla läpiselauksella sattumanvaraisia tietoja tyyliin ”Sormus, 14K, kivellä”, ”Sakari Pykälä, puuta”. Valtaosa  tiedoista täydentyy, kun kohteita kuvineen klikkaa auki (”Sormus, 14K, kivellä, koko 23”, ”Sakari Pykälä, Kurjet, sign. -61, puuta, kork. 75,5 cm ).  Mieleen jää silti ensivaikutelma eli onneton kuvakoko ja epätasaisesti hallittu kokonaisuus. Imagoa olisi parantanut sekin, ettei Tukholman Bukowskis’lla keväällä 2016 myyty Schilkin-pintasigneerattu apina olisi ilmestynyt heti syksyllä Hagelstam & Co:n modernin taiteen ja designin huutokauppaan, jossa se jäi odotetusti – ja jopa ostajien onneksi – myymättä.

Vaaniiko arvohuutokauppojen viime vuosia pienempien design top5 -kokonaistulosten taustalla salakavala designkaupan painopisteen muutos? Designmarkkinat ovat jo vuosia hajautuneet huutokauppojen, kauppiaiden, nettisivustojen ja tee se itse -kauppaajien välille. Lisäksi Huutokauppa Helander on onnistunut parin viime vuoden aikana nappaamaan osan Bukowskis’n ja Hagelstam & Co:n käsissä aiemmin pyörineestä designylivoimasta. Kun kilpailu myyntiin tulevista kohteista on kiristynyt, designliikkeetkin ovat hioneet profiiliaan. Kaikenkattavina pursuilevien hyllyjen sijasta monet niistä ovat erikoistuneet ja saavuttaneet aseman juuri tiettyjä kohteita hakevien keräilijöiden ostopaikkoina. Kun rinnakkain on kaksi vaihtoehtoa: loputon määrä huutokauppoja nettiluetteloineen tai muutama pieni liike valikoituine ja kauniisti esille aseteltuine tavaroineen, ei ole ihmekään, että etenkin turistiostajat suuntaavat askeleensa katutason liikkeisiin. Niistä löytyy sitä paitsi mahtavia kuriositeetteja, vähemmän tunnettuja muotoilun helmiä keramiikasta huonekaluihin sekä huutokauppojen ylenkatsomia tekstiilejä, kuten villashaaleja, poppanoita ja Marimekon varhaisia luomuksia.

Kun Suomen itsenäisyyden juhlavuosi on jo päässyt hyvään vauhtiin, on aika kysyä mitkä voisivat olla tulevaisuuden Suomi-designhuippuja. Muumimukien varaan muotoilun jälleenmyyntiä ei voi laskea. Sääli, ettei Arabian tehtaan lahja 100-vuotiaalle Suomelle ollut uniikki piensarja keräilyharvinaisuuksia, esimerkiksi käsinmaalattu muumimuki tai jokin esine Birger Kaipiaisen Paratiisista tai Ulla Procopén Valenciasta – vaikka vain se käsinmaalattu muki! Suomi olisi tämän ansainnut. Standardimukin kylkeen siirretty ornamenttikierrätys menneiltä vuosikymmeniltä tuskin sytyttää ostajia edes itsenäisyyden juhlavuoden loppuun saakka, saatikka vuosikymmenten kuluttua.

Arabian keräily keskittyykin jo nyt kovaa vauhtia ”vanhaleimattuihin” eli Suomessa valmistettuihin esineisiin sekä legendaariseen Taideosastoon ja Taideteollisuusosaston käsinmaalattuihin käyttö- ja koriste-esineisiin. Brändin haastajille on avautumassa uskomaton tilaisuus ensimmäistä kertaa Arabian pitkän historian aikana. Tulevaisuuden keräilykuume kytee nyt pienissä pajoissa ja valmistajissa, jotka tavoittelevat laarimyynnin sijasta laatua ja ainutkertaisia arkielämyksiä. Tätä menoa 1900-luvun loppu jää Arabia-keräilyn viimeisiksi suuriksi vuosikymmeniksi ja Klaus Haapaniemi sekä Harri Koskinen sen viimeisiksi innostaviksi keräilykohteiksi.

10227958_fullsize 10207685_fullsize 

10218628_fullsize-1 10205099_fullsize 10219691_fullsize-1
Bukowskis, designin viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Tapio Wirkkala, Vanerivati, 15.000 € (lähtö 8.000-10.000)
2. Alvar Aalto, Aalto-maljakko, 11.800 € (lähtö 1.000-6.000)
3. Rut Bryk, keramiikkareliefi, 11.300 € (lähtö 2.000-3.000)
4. Tapio Wirkkala, Taidelasivati, 10.000 € (lähtö 12.000-15.000)
5. Ilmari Tapiovaara, Nojatuolipari ”Marski Chair”, 9.700 € (lähtö 6.000-8.000)
Bukowskis, syksyn 2016 viisi kalleinta yhteensä 57.800 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 61.400 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 127.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 101.800 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 84.767 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat 67.362 € (summa sisältää huutokauppakulut)

341_45 132_82

349_1_42 323_56 215_79
Hagelstam & Co, designin viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Alvar Aalto, Nojatuolipari ja pöytä, 9.000 € (lähtö 2.500)
2. Rut Bryk, Keramiikkareliefi, 7.000 € (lähtö 1.200)
3. Poul Henningsen, Kattovalaisin ”Kotte”, 6.500 € (lähtö 3.000)
4. Alvar Aalto, Jakkara, 4.800 € (lähtö 3.000)
5. Birger Kaipiainen, Koristevati, 3.800 € (lähtö 4.000)
Hagelstam & Co, syksyn 2016 viisi kalleinta yhteensä 31.100 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 40.200 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 120.100 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 36.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 29.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat 58.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.com; www.hagelstam.fi
* Otsikkokuva: Bukowskis, Tapio Wirkkala, Vanerivati, myyty 15.000 € (lähtö 8.000-10.000)

Huutokauppa, Taide, Taidekauppa, taidemarkkinat

Modernin ja nykytaiteen top5

Kommentoi

Näin sujuivat syksyn 2016 modernin ja nykytaiteen arvohuutokaupat

Modernissa taiteessa tullaan käymään seuraava kisa taidehuutokauppojen markkinajohtajan paikasta. Bukowskis on ottanut hyvän etumatkan vakiinnuttamalla modernille ja nykytaiteelle omat huutokauppansa. Työn hedelmät alkavat näkyä. Bukowskis’n syksyn 2016 modernin ja nykytaiteen top5 -listan viidestä taideteoksesta kolme myytiin nykytaiteen Today & Contemporary -huutokaupassa ja kaksi modernin taiteen ja muotoilun Design & Art -huutokaupassa. Kärkisijat top5 -listalla menivät vielä tällä kerralla modernille taiteelle. Nykytaiteen sijoittuminen vahvasti kärkeen lupaa sille Suomessa samaa nousevaa käyrää, jota se on kulkenut jo kotvan aikaa globaaleilla taidemarkkinoilla. Kun mukaan astuvat arvaamattomat muuttujat meneillään olevan taideväärennöskalabaliikin muodossa, taidemarkkinoiden pelastus saattaa löytyä juuri nykytaiteesta, siihen keskityvistä huutokaupoista, siihen erikoistuneista gallerioista ja taiteilijoiden työhuoneista.

Nykytaiteen jälkimarkkinoilla naistaiteilijat ovat vahvoilla. Ei siis ihme, että Hagelstam & Co:n listakärki myytiin lähes täysin jo lokakuussa pidetyssä erillisessä naistaiteilijoiden Women Artists -huutokaupassa. Mutta toimiiko Hagelstam & Co:n nais/mies -jaottelu paremmin kuin Bukowskis’n perinteisempi – ja taitavasti otsikoitu – aikajanajako? Tekevätkö ostajat valintansa sukupuolen mukaan? Etsiikö taiteesta kiinnostunut ensisijassa naistaiteilijaa tai miestaiteilijaa vai sittenkin nykytaidetta, modernia taidetta, klassista taidetta, grafiikkaa, maalaustaidetta, kuvanveistoa, designia?

Huutokauppa Helanderin aiemmin lanseeraama huutokauppaotsikko Mid Century Modern toimii. Sen sateenkaaren alle mahtuvat alavartaloon katsomatta kaikki modernin suomalaisen muotoilun ja kuvataiteen nimet Rut Brykistä Birger Kaipiaiseen, Unto Koistisesta Tove Janssoniin. Klassisessa taiteessa rajaus naistaiteilijoihin on ollut perusteltua. Miesten ja taideakatemiajärjestelmän säätelemässä eurooppalaisessa taidemaailmassa suomalaiset 1800-luvun ja 1800-1900-lukujen vaihteen naiset olivat poikkeuksellinen ja kansainvälisesti kiinnostava ryhmä. Taidehistoriallisessa tutkimuksessa käsite naistaiteilija oli pätevä termi. Sitten taidemarkkinat keksivät naistaiteen lisäarvon. Markkinoinnin sloganina se alkoi toimia kuin häkä. Se houkutteli sijoittamaan uuteen löytöön, naistaiteeseen. Se innosti kilpailemaan hinnoista viimeiseen hengenvetoon saakka. Oltiinhan naistaiteessa jonkin uuden ja erityisen ”sijoituskohteen” jäljillä. Lisäbonuksena se pehmensi miesvaltaisen huutokauppa-alan julkisuuskuvaa. Niin — pehmensi kuten naisrooliin sopii?

Elääkö nais/mies -jaottelun käytössä jäänne huutokauppojen konservatiivisesta ja patriarkaalisesta menneisyydestä? Suomessa tämä menneisyys kummittelee vielä, mutta esimerkiksi länsinaapurissamme Ruotsissa se alkaa olla muisto menneiltä vuosikymmeniltä, jolloin naisia näkyi alalla enemmän sihteereinä ja naistaiteilijoina kuin johtajina. Etenkin nykytaiteessa karsinointi sukupuolen mukaan tuntuu markkinointihakuiselta varsinkin nyt, kun yhteiskunnassamme keskustellaan sukupuolivähemmistöistä ja sukupuolineutraalisuudesta.

Olisiko modernin ja nykytaiteen top5 -listalle sijoittunut Tove Jansson identifioinut itse itsensä nimenomaan naistaiteilijaksi? Tuskin, ainakaan muumihahmoistaan päätellen. Olisiko toinen top5-listan kärkinimi Leena Luostarinen halunnut tulla esitellyksi naistaiteilijana vai taiteilijana? Ehkä jotkut teistä muistavat, miten hänen kynsilakastaan ja merkkivaatteistaan kirjoitettiin taiteilijan elämäntyötä esittelevän näyttelyn yhteydessä (Helsingin Sanomien kuukausiliite 2.2.2013, http://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000002610328.html). Very nice. Omia oppilaitani haluan kannustaa tekemään, taitamaan ja uskaltamaan ilman minkään sukupuoli- ja seksuaali-identiteetin kahleita tiedostaen silti sen, että taidekaupassa voidaan yhä tukeutua nais/mies-taiteilijatarinoihin ja stereotypioihin. Tulevaisuuden tekijöiden keskuudessa se maailma on hitaasti muuttumassa.

Palatkaamme syksyn 2016 huutokauppoihin.

Koska taidetarjonta ja asiakaskunta ovat Suomen kokoisessa maassa väistämättä rajalliset, Hagelstam & Co:n joulukuisen Modern-päähuutokaupan valikoima jäi ilman naisia kalpeaksi: kerma oli kuorittu jo lokakuussa Women Artists -huutokauppassa. Sieltä Hagelstam & Co:n modernin ja nykytaiteen top5 -kärkeen nousivat Eila Hiltunen ja Nina Terno, molemmat syksyn huutokauppojen kuvanveistotarjonnan tapauksia. Jos tarkoituksena on säilyttää Hagelstam & Co:n Modern-huutokaupan imago yhtenä syksyn päätapahtumista, grafiikkaa oli taidevalikoimassa liikaa. Lars-Gunnar Nordström ja Sam Vanni ovat loistavia tekijöitä, mutta jo viitisen serigrafiaa molemmilta olisivat riittäneet viemään hohdon samassa huutokaupassa mukana olevilta maalauksilta. Nyt serigrafioita oli kymmenkunta molempia kohti. Modernin grafiikan ajankohtaisten väärennös-, jäljennös- ja kopiointiongelmien takia valinta ja ajoitus olivat joko harkitsemattomat, hätäiset tai huonot. Myyntivolyymin pumppaamista paremmaksi ne tuskin olennaisesti auttoivat kappalehintojen jäädessä muutamiin satoihin euroihin.

Bukowskis’n tie nonfiguratiivisen taiteen varmana tuloksentekijänä jatkui Edvin Lydénin ja Lars-Gunnar Nordströmin napatessa nimiinsä top5 -kärkikaksikon. Vanhan koulukunnan vanavedessä Jiri Geller piti loistavasti pintansa. ”Dunkelheit IX” -teos kommentoi länsimaisen viihdeteollisuuden tuttua kuva-aihetta ja muunteli sen merkityssisältöä nykypopin tapaan huumorista aina mustaan huumoriin asti. Ostaja taisi oivaltaa, että teollisesti tuotetulta vaikuttavan pinnan taakse kätkeytyy harkittua pitkäjänteistä ja vaativaa käsityötä. Nykytaiteessa ajankohtainen kokemuksellinen suhde taiteeseen sai Bukowskis’lla ansaitun edustajansa ruotsalaisen Peter Frien maalauksesta. Nykytaiteen jälkimarkkinoita vaivaa toisinaan se, etteivät gallerianäyttelyistä valitut parhaat teokset lähde ensimmäisinä uuteen kiertoon. Frien maalaus oli kuitenkin galleriatasoa. Tämä tarkoittaa, että teos olisi todennäköisesti jo ensimyynnin hetkellä saanut vierelleen myyty-tarran ensimmäisten joukossa. Menikö teos Ruotsiin vai jäikö se Suomeen? Se jää arvoitukseksi. Pohjoismaisen nykytaiteen ilmestyminen suomalaisten huutokauppojen modernin ja nykytaiteen top5 -listalle on joka tapauksessa merkki siitä, että markkinat ainakin naapurimaiden välillä toimivat ja pohjoismaista nykytaidetta tunnetaan hyvin meilläkin. Kiitos tästä kuuluu Kiasman ja EMMAn kaltaisille toimijoille, joiden roolia nykytaiteen nousun taustavoimina ei pidä aliarvioida.

10226898_fullsize 10076720_fullsize 10180324_fullsize

10183452_fullsize 10180869_fullsize
Bukowskis, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Edvin Lydén, Vision, 24.800 € (lähtö 8.000-12.000)
2. Lars-Gunnar Nordström, Sommitelma, 18.206 € (lähtö 9.000-12.000)
3. Marjatta Tapiola, Hera koristelee riikinkukon, 16.400 € (lähtö 9.000-12.000)
4. Jiri Geller, Dunkelheit IX, 10.800 € (lähtö 6.000-8.000)
5. Peter Frie, The View Belongs Everyone, 10.300 € (lähtö 10.000-15.000)
Bukowskis, syksyn 2016 viisi kalleinta yhteensä 80.506 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 107.201 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 106.550 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 47.908 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 128.913 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 76.636 € (summa sisältää huutokauppakulut)

55_67 94_85

16_78 90_81 605_1_66
Hagelstam & Co, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Eila Hiltunen, Esiäiti, 22.000 € (lähtö 25.000)
2. Nina Terno, Hevonen, 10.000 € (8.000)
3. Tove Jansson, Satamakuva Douarnenez, 6.000 € (3.000)
4. Leena Luostarinen, Kilpikonna, 6.000 € (8.000)
5. Rafael Wardi, Sisäkuva, 6.000 € (7.000)
Hagelstam & Co., syksyn 2016 viisi kalleinta yhteensä 50.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co., kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 55.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 107.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 56.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 154.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 137.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.com; www.hagelstam.fi
* Otsikkokuva: Bukowskis, Jiri Geller, Dunkelheit IX, 10.800 € (lähtö 6.000-8.000)

Huutokauppa, Taide, Taidekauppa, taidemarkkinat

Ulkomaisen taiteen top5

Kommentoi

Näin sujui syksyn 2016 arvohuutokauppojen ulkomaisen taiteen myynti

Arvohuutokauppojen viimeaikaisen tarjonnan perusteella näyttää siltä, ettei suomalaisilla huutokauppamarkkinoilla ole paluuta Old Master maalausten eli taiteen vanhojen mestareiden kultakantaan. 1900-luvun lopulla ne olivat vielä arvohuutokauppojen ulkomaisen taiteen runko ja helmi. Mestariteoksia löytyi säännöllisesti. Taso oli parhaimmillaan loistava, ja hintanoteerausten kärjestä löytyi alankomaisia, italialaisia ja ranskalaisia taiteilijoita 1700-1800-lukujen vaihteesta taaksepäin.

Mitä 2000-luvulla tapahtui? Onko kotien seinät tyhjennetty ja suurin osa yksityisiltä omistajilta löytyneistä Old Master -maalauksista jo kertaalleen myyty? Ovatko parhaat teokset lähteneet muille maille uuden omistajansa kokoelmiin? Ehkä muutama maalaus on löytänyt pysyvän paikan kotimaisissa museoissa ja taidesäätiöissä? Jyrääkö Tukholman ja Lontoon asiantuntemus ja kansainvälinen asiakaskunta suomalaisten huutokauppojen osaamisen ja panostuksen? Lähetetäänkö arvokkaimmat Old Master -maalaukset mieluummin myytäviksi Ruotsin ja Iso-Britannian huutokauppoihin?

Hagelstam oli ennen vahva nimi Old Master -taidekaupassa. Samoin oli aikoinaan Galerie Hörhammer. Olipa nykyisen Hagelstam & Co:n syksyn 2016 päähuutokaupassakin mukana kiinnostava Dirk de Quade van Ravesteynin ”Jumalten juhlat”. Taustatutkimuksessa ei kuitenkaan ilmeisesti päästy niin pitkälle, että teoksen arvo olisi pystytty maksimoimaan ja se olisi voitu myydä taiteilijan nimellä. Lisäämällä sanan ”väitetty” huutokauppatalo siirsi vastuun ostajalle. Ilmaisu ”Dirk de Quade van Ravesteyn, väitetty” ei näet ole tekijän attribuutio. Se tarkoittaa vain, että maalaus vaikuttaa taiteilijan tekemältä, mutta varmaa takeita tästä ei voida antaa. Loppuhinta oli mukiin menevät 12.000 €, ja maalaus oli Hagelstam & Co:lla vanhan ulkomaisen taiteen toiseksi kallein. Kävelikö ovesta ulos lottovoitto, jolloin teos löytänee uuden ostajan suuremmilla apajilla. Vai lähtikö maailmaa kiertämään tyhjä arpa, jos ja kun teosta ei pystytä koskaan varmuudella osoittamaan oletetun mestarin työksi? Sama kaava toistui Hagelstam & Co:n ulkomaisen taiteen top5:n kärkiteoksessa: ”Alexander Gine, väitetty” (loppuhinta 17.000 €).

Tässä hintaluokassa ilmaisu ”väitetty” ei ole vielä suuren suuri ongelma, mutta edellä mainitsemillani Lontoon ja Tukholman huutokauppakamareilla on kunnianhimoisempi asenne, tiukemmat pelisäännöt ja suuremmat resurssit taustatutkimuksiin. Toisin kuin meillä Suomessa, osa kansainvälisistä huutokauppakamareista jopa suosittelee koko ”väitetty” -ilmauksen välttämistä. Jos huutokauppa perustelee välityspalkkioitaan asiantuntemuksella, tällaisen ongelmallisen myyntistrategian välttäminen onkin suotavaa. Jos huutokauppatalo näkee itsensä pikemminkin välittäjän ja myyjän roolissa, vastuun siirtäminen ostajalle tuskin jättää kolhuja ammattiylpeyteen.

Suomelle näyttää jäävän käteen rooli lähinnä venäläisen taiteen välityspaikkana. Ehkä suurimmat mestariteokset eivät silläkään saralla kulje enää Helsingin kautta? Ainakin Hagelstam & Co:lla venäläisen taiteen valikoima oli parhaisiin vuosiin verrattuna vaatimaton. Bukowskis’n jalokivi oli Ilja Repinin harjoitelma ”Sadkoon” (360.200 €) eli kansallisaarteen asemaa nauttivaan Repinin suureen taruaiheeseen, joka lumoaa ja vie katsojansa vedenalaiseen maailmaan Venäläisen taiteen museossa Pietarissa. Bukowskis’n yllätys oli top5 kakkostilalle sijoittunut Pavel Nikolaevich Filonov. Häntä pidetään yhtenä originnelleimmista 1910-luvulla uransa aloittaneista venäläistaiteilijoista. Näin syvälle ihon alle menevät, psykologisesti hypnotisoivat aiheet eivät yleensä ole huutokaupan halutuimpia, mutta venäläinen 1910-luvun futurismi ja avantgarde ovat nykyisen peli- ja fantasiateollisuuden keskellä superkiinnostava tuttavuus. Samoin on Filonovin ura taiteen, grafiikan ja teatterin parissa. Lopputulema rohkeudesta oli, että Filonovin loppuhinta Bukowskis’lla (61.200 €) ylitti yksinään koko Hagelstam & Co:n ulkomaisen taiteen top5:n yhteenlasketun summan (41.000 €).

Vanhan ulkomaisen taiteen yhteenlasketut top5 -tulokset olivat loppujen lopuksi valovuoden päässä toisistaan: Bukowskis 466.300 € – Hagelstam & Co. 41.000 €. Bukowskis karautti siis satojen tuhansien eurojen (425.300 euron!) etumatkan päähän ja palasi sillä kevään 2014 huutokaupan tasolle eli edellisen huippu-top5:n lukemiin. Hagelstam & Co:n tulos säilyi kevään 2016 tasolla, mutta luvut kertovat siitä, ettei yritys pysty tällä hetkellä nousemaan ulkomaisen taiteen myyntipaikkana kilpailijansa kannoille.

Modernissa ulkomaisessa taiteessa tulos oli tasaisempi: Bukowskis 37.100 € – Hagelstam & Co. 27.000 €, joskin tarjonnan epäsuhdan takia siitä on laskettu top5:n sijasta vain top2. Muuten osa kärkipaikoista saattaisi jäädä ammottamaan tyhjyyttään. Myytäviä teoksia löytyy näet välillä liian vähän, myymättömien määrä jää liian suureksi tai parhaatkin hinnat vain muutamaan sataan tai tuhanteen euroon. Voiko Helsingin huutokauppoja siis edes pitää modernin ulkomaisen taiteen merkittävinä myyntikanavina? Jossain määrin kyllä. Näkyyhän Tukholman taustatuki tasaisen vakaana valikoimana Bukowskis’n huutokaupoissa, ja onhan Suomen Bukowskis’lla ollut viime aikoina rohkeutta kokeilla siipiään jopa ulkomaisen nykytaiteen myyntipaikkana. Uusien markkinarakojen oivaltamisesta  Bukowskis’lla kertoi myös eestiläisen taiteilijan Endel Köksin öljyvärimaalaus. Loppuhinnallaan 4.300 € se oli syksyn modernin ulkomaisen taiteen kärkeä. Hagelstam & Co:lla on siis kirittävää ja yritystä siihen suuntaan on viime aikoina näkynytkin.

Modernin ulkomaisen taiteen kärki oli menneenä syksynä 2016 tutuksi tulleeseen tapaan Picasso ja grafiikka painotteinen. Sekä Bukowskis’n (32.800 €) että Hagelstam & Co:n (15.000 €) top2:n ykkösenä oli Pablo Picasso. Hagelstam & Co:lla taisi olla kyse uudesta yrityksestä, sillä tismalleen sama linoleikkaus ”Picador et torero” oli samoilla taustatiedoilla myytävänä aiemmin kevään 2013 Classic-huutokaupassa (K130, kohde nro 1). Lähtöhinta oli 25.000 €, lopputulos: myymättä. Menneenä syksynä 2016 lähtöhinta oli 14.000 € ja lopputulos 15.000 €. Realistinen lähtö- ja myyntihinta vai laskusuuntaan kulkevat taidemarkkinat? Sen tulevaisuus näyttää.

10291264_fullsize 10291281_fullsize 10291520_fullsize

10072281_fullsize 10292667_fullsize
Bukowskis, ulkomaisen taiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Ilja Repin, Harjoitelma ”Sadkoon”, 360.200 € (lähtö 100.000-120.000)
2. Pavel Nikolaevich Filonov, Päät, 61.200 € (lähtö 25.000-35.000)
3. Nikolai Bogdanov Belsky, Poika, 25.200 € (lähtö 5.000-7.000)
4. Simeon Fedorovich Fedorov, Kesäaamun usva, 12.000 € (lähtö 15.000-17.000)
5. Alessio Issupoff, Markkinanäkymä, 7.700 € (lähtö 3.800-4.200)
Bukowskis, syksyn 2016 viisi kalleinta yhteensä 466.300 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 60.800 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 24.700 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 512.900 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 183.601 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 327.817 € (summa sisältää huutokauppakulut)

10222789_fullsize 10222322_fullsize
Bukowskis, ulkomaisen modernin taiteen kaksi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Pablo Picasso, Femme au Chapeau, 32.800 € (lähtö 23.000-26.000)
2. Endel Köks, Meriaihe, 4.300 € (lähtö 2.000-2.500)
Bukowskis, syksyn 2016 kaksi kalleinta yhteensä 37.100 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, kevään 2016 kaksi kalleinta yhteensä 35.200 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2015 kaksi kalleinta yhteensä 37.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2015 kaksi kalleinta yhteensä 30.300 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 kaksi kalleinta olivat yhteensä 88.070 € (summa sisältää huutokauppakulut)

28_76 55_68

29_76 43_79 56_68
Hagelstam & Co, ulkomaisen taiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Alexander Gine (väitetty), Myrskyävä meri, 17.000 € (lähtö 2.500)
2. Dirk de Quade van Ravesteyn (väitetty), Jumalten juhlat, 12.000 € (lähtö 15.000)
3. Ilja Repin, Natalia Nordmann, 6.000 € (lähtö 4.500)
4. Albert Benois, Pihapiiri 3.800 € (lähtö 800)
5. Ilja Repin, Zaporogit, 2.200 € (lähtö 2.000)
Hagelstam & Co, syksyn 2016 viisi kalleinta yhteensä 41.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 49.300 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 94.200 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 65.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 35.300 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, kevään 2014 viisi kalleinta olivat 13.700 € (summa ilman huutokauppakuluja)

54_69 718_30
Hagelstam & Co, ulkomaisen modernin taiteen kaksi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Pablo Picasso, Picador et Torero, 15.000 € (lähtö 14.000)
2. Roy Lichtenstein, Vapaudenpatsas, 12.000 € (lähtö 2.000)
Hagelstam & Co, syksyn 2016 kaksi kalleinta yhteensä 27.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, kevään 2016 kaksi kalleinta yhteensä —(hintatietoja ei voitu ilmoittaa, koska teosten kuvat ja hintatiedot oli poistettu huutokauppatalon sivuilta). Hagelstam & Co, kevään 2016 kaksi seuraavaksi kalleinta yhteensä 2.150 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, syksyn 2015 kaksi kalleinta yhteensä 4.200 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, kevään 2015 kaksi kalleinta yhteensä 6.900 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, syksyn 2014 kaksi kalleinta olivat yhteensä 66.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.com; www.hagelstam.fi
* Otsikkokuva: Bukowskis, Ilja Repin, Harjoitelma ”Sadkoon”, myyty 360.200 € (lähtö 100.000-120.000)

Huutokauppa, Taide, Taidekauppa, taidemarkkinat

Klassisen taiteen top5

Kommentoi

Näin sujuivat syksyn 2016 klassisen taiteen arvohuutokaupat

Kyllä, Akseli Gallen-Kallela ansaitsee paikkansa klassisen suomalaisen taiteen huipulla. Silti arvohuutokauppojen kärki on viime vuosina alkanut näyttää jo epäterveellisen kapealta.

Ei ole kauankaan siitä, kun keväällä 2015 Hagelstam & Co:lla kolme viidestä ja Bukowskis’lla kaksi viidestä klassikkotaiteen kärkisijasta meni Gallen-Kallelalle. Keväällä 2016 tahti jatkui. Hagelstam & Co:n klassikko top5:stä peräti neljä sijaa oli Gallen-Kallelan hallussa. Syksyllä 2016 samat luvut toistuivat Bukowskis’lla: neljä viidestä kärkisijasta nappasi Gallen-Kallela. Ottaen huomioon taiteilijan teosten aiemman myyntitiheyden sekä uusien löydettävissä olevien (museoiden, näyttelyiden, kirjallisuuden ja tunnettujen yksityiskokoelmien ulkopuolelta tulevien) teosten oletetun yleisyyden, tahti on ollut päätä huimaava. Myös teosten taso on vaihdellut silminnähtävästi, kenties liikaakin.

Keväällä 2015 Hagelstam & Co. onnistui täydentämään Gallen-Kallela -tarjontaansa muutamalla helsinkiläisestä yksityiskokoelmasta tulleella loistavalla teoksella. Syksyllä 2016 oli puolestaan Bukowskis’n vuoro vetää kilpailussa pidempi korsi. Enkä puhu nyt vain klassikko top5:n ensimmäisen ja kolmannen sijan napanneista Gallen-Kallelan maalauksista ”Kissa ja koira” ja ”Lemminkäinen tulijoella”. Myös huutokauppatalojen keskinäisessä vertailussa tasoero Bukowskis’n ja Hagelstam & Co:n klassisen taiteen koko valikoiman välillä oli syksyllä suorastaan jäätävä ja selvästi Bukowskis’n eduksi. Kun Hagelstam & Co. teki vielä strategisesti oudon ratkaisun ja hajautti naistaiteilijat omaan, jo aiemmin syksyllä erikseen toteutettuun erikoishuutokauppaan, peli oli menetetty ennen kuin se ehti edes alkaa. Hagelstam & Co:n Classic-päähuutokaupan tarjonta jäi tasoltaan köykäiseksi ja Bukowskis’n varjoon selvemmin kuin kertaakaan miesmuistiin.

Kokonaistilannetta ei suinkaan helpottanut taloudellisen ja maailmapoliittisen epävarmuuden sekä Suomen historian suurimman taideväärennösoikeudenkäynnin varjossa kampaileva taidebisnes. Molemmissa huutokauppataloissa myymättä jäi varsin kelvollisia taideteoksia. Kokonaistuloksen kannalta Hagelstam & Co. näyttää kuitenkin kärsineen suurimmat tappiot tässä arvohuutokauppojen kriittisessä kategoriassa, klassisessa kotimaisessa taiteessa. Yrityksen taloudellisen liikkumavaran ja kehitystarpeiden kannalta se ei lupaa hyvää.

Klassisen taiteen top5 kokonaisluvuissa Bukowskis 381.700 € – Hagelstam & Co. 341.500 € tulosten erotukseksi jäi Bukowskis’n eduksi vain 40.200 €. Hagelstam & Co:lla kalleimmaksi noteerattu Ellen Thesleffin ”Elonkorjaajia veneessä II” pois lukien klassikoiden top5 -tulos paljastaa kuitenkin karun totuuden. Ilman Thesleffiä Hagelstam & Co:n klassikoiden top5 olisi yhteenlaskettuna vain 96.500 €, kun taas Bukowskis’lla klassikoiden top5 tulos olisi kallein teos eli Akseli Gallen-Kallelan ”Kissa ja koira” poislukien edelleen kuusinumeroinen 245.000 €. Edellisvuosiin verrattuna Bukowskis’n top5 tulos oli oikeastaan ennätyksellisen hyvä. Kallein teos laskuista pois jätettynäkin se olisi ollut menneiden vuosien parasta tasoa. Hagelstam & Co:n top5 -tulos näytti lukuina aluksi supersaavutukselta, mutta kallein teos pois jätettynä se paljastui rajusti viime vuotisia pienemmäksi, kevään 2014 pohjakosketuksen tasolle.

Tilanne voi tietysti muuttua jo keväällä 2017.

Bukowskis nappasi syksyllä neljä himoittua Gallen-Kallelaa ja onnistui myymään ne kovaan hintaan. Riemullisen railon kärkiviisikkoon avasi Sigrid Schauman, joskin saavuttaakseen neljännen ja viidennen sijan tässä top5:ssä maalausten ei tarvinnut hipoa hintaennätyksiä. Bukowskis’lla paikka viiden joukosta irtosi, kun loppuhinta ylitti selvästi 10.000 € rajan. Hagelstamilla samaan riitti vain 5.000 € ylitys.

Hagelstam & Co:n top5 lepäsi naistaiteilijoiden, Ellen Thesleffin ja Amélie Lundahlin varassa. Näistä kahdesta Lundahlia ei myyty Classic-päähuutokaupassa, vaan jo lokakuussa järjestetyssä naistaiteilijoiden huutokaupassa. Tavoittiko maalaus silloin kaikki potentiaaliset ostajat? Lundahlin ”Kevät” -maalauksen loppuhinta oli kyllä hyvä 50.000 € (lähtö 30.000), mutta Bukowskis’lla keväällä 2016 klassiseen päähuutokauppaan sijoitettu Lundahlin ”Tyttö lehtimetsässä” ylsi selvästi kovempiin lukuihin ja oli tuolloin koko Bukowskis’n oman (ja myös Hagelstami & Co:n huomioon ottaen) syksyn 2016 klassikkovalikoiman kallein teos loppuhinnalla 84.202 € (lähtö 45.000).

Vaikka Hagelstam & Co. tarjosi syksyn kokoelmassa harvinaisuuksia kuten vain rajallisen tuotannon jälkeensä jättäneen, mutta huutokaupoissa jopa yleiseksi tulleen Ole Kandelinin ”Sahaustaulu II:n” sekä yleisön suosikkeja kuten Andreas Alarieston ja Teppo Terän maalauksia, valtaosa arvoteoksista näyttää nyt virtaavan Helsingin Tehtaankadulle muuttaneen yrityksen ohi. Säilyttääkö lähempänä ydinkeskustaa Helsingin Iso Robertinkadulla toimiva Bukowskis saavuttamansa etumatkan? Entä miten meneillään olevat taideväärennösoikeudenkäynnit vaikuttavat ostajien luottamukseen? Jos markkinat kapenevat, Suomi ja pääkaupunki alkavat käydä ahtaiksi arvotaiteesta kipaileville toimijoille.

10282696_fullsize 10264011_fullsize 10264150_fullsize

10282685_fullsize  10081359_fullsize
Bukowskis, klassisen taiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Akseli Gallen-Kallela, Kissa ja koira, 136.700 € (lähtö 180.000-220.000)
2. Akseli Gallen-Kallela, Kuolleitten virta, 105.200 € (lähtö 50.000-60.000)
3. Akseli Gallen-Kallela,  Lemminkäinen tulijoella, 90.400 € (lähtö 80.000-120.00)
4. Sigrid Schauman,  Männyn latva, 35.200 € (lähtö 2.500-3.000)
5. Akseli Gallen-Kallela, Helkatuli, 14.200 € (lähtö 10.000-12.000)
Bukowskis, syksyn 2016 viisi kalleinta yhteensä 381.700 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 186.602 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 274.200 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 149.900 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 186.000,- € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 234.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)

61_7158_64
57_1_70 46_74 33_76
Hagelstam & Co, klassisen taiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Ellen Thesleff,  Elonkorjaajia veneessä II, 245.000 € (lähtö 250.000)
2. Amélie Lundahl, Kevät,  50.000 € (lähtö 30.000)
3. Ole Kandelin, Sahaustaulu II, 33.000 € (lähtö 20.000)
4. Andreas Alariesto, Porot tulevat katsomaan hoitajiaan, 7.000 € (lähtö 8.000)
5. Teppo Terä,  Punatulkkuja, 6.500 € (lähtö 6.000)
Hagelstam & Co, syksyn 2016 viisi kalleinta yhteensä 341.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 146.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 309.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 289.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 127.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 84.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.com; www.hagelstam.fi
* Otsikkokuva: Bukowskis, Akseli Gallen-Kallela, Lemminkäinen tulijoella, myyty 90.400 € (lähtö 80.000-120.00)

Huutokauppa, Taide, Taidekauppa, taidemarkkinat, Televisio, elokuvat ja sarjakuvat

Huutokauppojen Game of Thrones jatkuu

Kommentoi

153_1_77
Tällä kertaa en ollut aivan varma, näenkö beduiinin Pohjois-Afrikasta vai Kuolleiden armeijan ratsastajan à la Game of Thrones.

Enpä olisi edes painajaisissa uskonut, että tällainenkin taulu on Hugo Backmanssonin käsissä syntynyt. Tiedän kyllä, hevonen on vaikea kuvattava ja laukkaava hevonen eritoten. Mutta että taiteilija, joka sai jatkokoulutuksensa Pietarin taideakatemiassa 1884-1886? Taiteilija, joka näki hevosia säännöllisesti opiskellessaan Pietarin sota-akatemiassa 1892-1894? Taiteilija, joka toimi Venäjän keisarillisen armeijan taistelumaalarina kuvaten sotilaita ratsailla ja tehden muotokuvia ratsuväkirykmentin sotilaista, kasakoista ja ratsuväen paraatiin valmistuvista sotilaista – hevosineen! Sama taiteilija, upseeri ja seikkailija, jonka hevosaiheita näimme Amos Andersonin taidemuseon upeassa näyttelyssä vuonna 2010? Voiko sellainen mies unohtaa kaiken näkemänsä ja oppimansa, hevosen anatomian, liikkeet, kaiken?

No, Backmanssonin maalauksena tämä myytiin Helsinkiläisessä taidehuutokaupassa tammikuussa 2017. Loppuhinnaksi pamahti 360 €, lähtöhinta oli asetettu 350 euroon.

Vertaa ja katso Game of Thrones Season 6. Seuraavat viisi jaksoa tv:ssä 13. tammikuuta. Toivottavasti Jon Snow saa sentään paremman ratsun matkalle Talvivaaraan eivätkä Daenerys Targaryenin lohikäärmeet grillaa yhtään Dothrakien hevosista näin pahaan kuntoon.

I mean, really? A painting by the Finnish Hugo Backmansson, educated in St Petersburg Art Academy, serving as an official battle painter in the Imperial Russian Army, working amid horses, painting soldiers and cossacks on horseback time and time again. Well, that was in the late 19th Century and early 20th Century. Later on Backmansson did work in North Africa and his skills did’t always shine anymore. But still, for real? Can a man who spent his best years with horses so completely forget how a horse looks like, how it gallops?

It is supposed to be a beduin from North Africa. At least as such it was sold in a fine art auction in Helsinki in January 2017 for 360 euros (estimated 350 €). Despite of the catalogue text it reminds me more of The Army of The Dead in Game of Thrones.

Compare and watch Game of Thrones Season 6. Next five episodes in the air on 13th of January. I do hope Jon Snow gets a better horse than this in order to ride to the Winterfell and the dragons of Daenerys Targaryen don’t barbecue any of the Dothraki horses this bad.

Antiikki, Huutokauppa, Taidekauppa, taidemarkkinat

Huutokauppojen Game of Thrones

Yksi kommentti

Huutokauppojen ”Game of Thrones” on alkanut jo vuosia sitten, mutta vasta nyt sen vaikutukset alkavat vähitellen toteutua ja näkyä.

Kysymys kuuluu: ”Kuinka monta arvokohteita välittävää huutokauppaa pääkaupunkiseudulla on 3-5 vuoden kuluttua?”

Lasken mukaan Bukowskis’in, Hagelstam & Co:n ja Huutokauppa Helanderin ja veikkaan, että kärkikahinoissa on 3-5 vuoden kuluttua kaksi. Menettääkö joku arvohuutokauppa-statuksensa? Muuttuuko joku antiikin ’sekatavarahuutokaupaksi’ eli yleiseksi vanhan tavaran myyntipaikaksi? Putoaako yksi kokonaan pois vai jatkaako kolmas kentällä vain nettihuutokauppana? Voiko ulkopuolelta tai ulkomailta ilmestyä neljäs pelaaja, musta hevonen, joka ravistelee koko kentän uuteen uskoon?

Tilanne on kiinnostava. Alan vanhat mammutit pyrkivät uudistumaan, mutta muutosten keskellä ne eivät enää voi tukeutua kauan sitten (viime vuosisadalla = 1900-luvulla) saavuttamaansa statukseen. Hagelstam & Co:n paluu Wenzel Hagelstamin käsiin lienee pelastanut yrityksen pohjoismaiselta fuusiolta. Pohjoismaista saatetaan silti – Suomen Bukowskis’ista huolimatta – tähytä yhä Suomen suuntaan, valmiiksi katettu sisäänottopöytä ja tavarandumppausnettikanava kiikarissa.

Let’s play!

House Lannister – Bukowskis
(Helsinki, Iso Roobertinkatu 4 ja 12)
Bukowskis’in asiantuntijakapasiteettia, laaja-alaista tarjontaa ja nykyaikaista imagoa vahvistaa Ruotsin pääkonttori tunnetusti lyömättömillä ruotsalaisella markkinointitaidoillaan ja visuaalisilla ideoillaan. Kääntöpuolena on se, että Ruotsi-kytkös rajoittaa Suomen yksikön linjavalintoja. 
House Tyrell – Hagelstam & Co.
(Helsinki, syksystä alkaen Tehtaankatu 27 ja 36)
Hagelstam & Co. palaa yrityksen voimia ja iskukykyä verottaneiden omistajuus- ja johtajaseikkailujen jälkeen takaisin lähtöpisteeseen. Vanhoissa tutuissa käsissä ja uuden toimitusjohtajan ohjauksessa se alkaa etsiä eväitä uudessa osoitteessa. Paikanvaihdos saattaa osoittautua joko uusista yleisöistä kaukana olevaksi ja logistisesti hankalaksi umpikujaksi tai kipeästi kaivatuksi uudeksi aluksi.
House Stark – Huutokauppa Helander
(Helsinki, Viikki/Hernepellonkuja 8-10)
Helander on paljastanut kyntensä ja kykynsä parantamalla tarjontaansa, tuloksiaan, tilojaan ja toimintatapojaan. Valttikortteinaan nuorekkuus ja mutkattomuus se on kirinyt kovaksi haastajaksi, etenee ja tekee myyntiennätyksiä  huutokaupan mastodonttien kannoilla.
House Tully – Huutokauppakamari Annmari’s
(Tampere, Hämeenkatu 30B) 
Annmari’s on osoittanut vahvuutensa uudistumalla ja pitämällä pintansa varteenotettavana myynti- ja ostopaikkana ruuhka-Suomen ulkopuolella. Se hallitsee taiteen, tavaran ja oman reviirinsä maakuntien ainoana kovan luokan toimijana.
House Greyjoy – Huutokauppa Palsanmäki
(Uurainen/Jyväskylä, Tervatehtaantie 93 Kangashäkki)
Palsanmäki on lumonnut ja villinnyt suuren yleisön, napannut paikkansa Suomen huutokauppakartalta sekä osoittanut vasara- ja maakuntahuutokauppojen verrattoman vetovoiman. Maakuntasarjassa vilisee haastajia ja kilpailijoita, mutta siellä perinteiset vasarahuutokaupat myös tavoittavat yhden uskollisimmista ja huumorintajuisimmista asiakaskunnistaan.

House Martell – voi olla kilpailun musta hevonen
House Targaryen – nimen saa kisan voittaja!

Winter is coming. Let the game begin…

KmPDesignkatussamling

Antiikki, Hopea, Huutokauppa, Korut ja kellot, Posliini

Antiikin top5

Kommentoi

Näin sujui kevään 2016 arvohuutokauppojen antiikki-, keräily- ja arvoesineiden myynti

Venäjä, ikonit ja hopea olivat menestyksen avainsanat kevään arvohuutokaupoissa. Antiikki-, keräily- ja arvoesineiden top5 -sisältö oli sekä Bukowskis’illa että Hagelstam & Co:lla yllättävän samansuuntainen, aivan kuten kevään klassisen ja ulkomaisen taiteen sekä designin top5 -listatkin olivat. Ainoat poikkeukset Venäjä-painotteisista listahuipuista tulivat Bukowskis’lla koruista sekä Hagelstam & Co:lla vanhasta suomalaisesta hopeasta ja posliinikategoriasta.

Bukowskis’illa top5 -kärkisijoille asettuivat Feodor Rückertin emalikousa sekä eversti Alexander Nikolaievich Fenoultsille lahjoitettu boolimalja – tai pikemminkin tynnyri – tykötarpeineen. Hagelstam & Co:n kärjessä komeili J.J. Carlborgin kustavilainen kynttilänjalkapari Turusta vuodelta 1796. Arvoesineistä kärkeen ylsivät Bukowskis’illa Tillanderin platina-briljantti sormus ja Hagelstam & Co:lla venäläinen savukerasia, jonka aiemmaksi omistajaksi esiteltiin kenraaliluutnantti Matias Henrik Heikel.

Molempien huutokauppatalojen top5 -listoilla ikonit saivat yhteensä peräti kolme kärkisijaa. Huippuikonien hinnoittelu oli varovaista, joten lähtöhinnat nousivat enimmillään yli kuusinkertaisesti. Hagelstamilla korkeimman nousun tekivät Pyhittäjien Sergei ja Herman Valamolaisen ikoni sekä taidokkaalla hopeavaipalla eli riisalla suojattu Kristuksen ikoni. Bukowskis’illa myyntiin oli löydetty harvinaisuus: Sofia, Jumalallisen viisauden ikoni (kts. Raamattu, Sananlaskujen kirja 9:1). Luettelossa se oli osattu kuvata kuten pitääkin, hopeariisan kanssa ja ilman. Näin novgorodilaiseen malliin perustuvan Sofia-ikonin yksityiskohdat, teologinen sisältö sekä korkeatasoinen, harras maalaustyyli pääsivät hyvin esiin. Lisäksi ostajakuntaa palveli venäjänkielinen luetteloteksti.

Antiikki-, keräily- ja arvoesineiden top5 -kokonaistuloksissa molemmat huutokauppatalot palasivat lupaavasti päättyneen vuoden 2015 jälkeen takaisin vaikean vuoden 2014 tasolle. Laskua syksyyn 2015 verrattuna tuli molemmille yrityksille hieman yli puolet.

Antiikkiesineiden myyjäksi profiloitunut Hagelstam & Co. säilytti hienoisen top5 -etumatkan esinepuolella, kun taas taiteen myyntipaikaksi mielletty Bukowskis piti kiinni taiteen top5 -johtoasemasta luvuin 354 600 € Bukowskis – 250 800 € Hagelstam & Co. (mukaan on laskettu klassisen, ulkomaisen, modernin ja nykytaiteen top5).

Yhteenlaskettu tulos viiden esinekategorian (moderni- ja nykytaide, klassinen taide, ulkomainen taide, design sekä antiikki-, keräily- ja arvoesineet) viidestä kalleimmasta kohteesta keväään 2016 arvohuutokaupoissa laski syksyyn 2015 verrattuna molemmissa huutokauppafirmoissa. Bukowskis’illa laskua oli hieman alle 200 000 € (170 746 €). Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna lasku oli tätä jyrkempi. Hagelstam & Co:lla lasku oli kovatasoiseksi jumpatun ja onnistuneen syksyn 2015 Classic-huutokaupan jälkeen raju, lähes 400 000 € (397 300 €). Pidemmällä aikavälillä lukema vastaa kuitenkin viime vuosien tuloksia. Huutokauppabisnes ei siis vieläkään ole tavoittanut vakaata pohjaa, joten kilpailu myyntikohteista kiristynee entisestään.

10022163_fullsize 10004940_fullsize

10021965_fullsize 10018292_fullsize 9963657_fullsize
Bukowskis, antiikki-, keräily- ja arvoesineiden viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokaupakulut)
1. Sormus, Tillander, platina ja briljantti n. 2.10 ct, 10.800 € (lähtö 14.000)
2. Kousa, Venäjä, 8.200 € (lähtö 1.000 )
3. Rintakoru/kultaraha, Katariina Suuri, 8.000 € (lähtö 12.000)
4. Boolimalja, kauha ja kousa, Pietari, 6.100 € (lähtö 7.000)
5. Ikoni, 6.500 € (lähtö 1.000)
Bukowskis, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 39.600 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 93.400 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta olivat 114.300 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 45.256 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat 77.304 € (summa sisältää huutokauppakulut)

 

36492-000001_3 32473-000030 37011-000006

35597-000005_1 35408-000285
Hagelstam & Co, antiikki-, keräily- ja arvoesineiden viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokaupakulut)
1. Kynttilänjalkapari, Turku, 15.000 € (lähtö 8.000)
2. Ikoni, 15.000 € (lähtö 2.500)
3. Savukerasia, Pietari, 12.000 € (lähtö 4.000)
4. Ikoni, 8.000 € (lähtö 2.500)
5. Ruoka-astiasto, Flora Danica, 6.000 € (lähtö 4.000)
Hagelstam & Co, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 56.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 114.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 31.100 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 51.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat 75.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)

Lopuksi yhteenlaskettu tulos viiden esinekategorian viidestä kalleimmasta kohteesta keväään 2016 arvohuutokaupoissa eli 5 x top5 (moderni- ja nykytaide, klassinen taide, ulkomainen taide, design sekä antiikki-, keräily- ja arvoesineet) =
Bukowskis, viiden kategorian viisi kalleinta keväällä 2016 yhteensä 455.604 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, viiden kategorian viisi kalleinta syksyllä 2015 yhteensä  626.350 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, viiden kategorian viisi kalleinta keväällä 2015 oli yhteensä 926.808 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, viiden kategorian viisi kalleinta syksyllä 2014 oli yhteensä  625.260 €
– Bukowskis, viiden kategorian viisi kalleinta keväällä 2014 oli yhteensä 783.119 €
(huom! osassa hinnoista ovat mukana kulut).
Hagelstam & Co., viiden kategorian viisi kalleinta keväällä 2016 yhteensä 347.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., viiden kategorian viisi kalleinta syksyllä 2015 yhteensä 744.300 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., viiden kategorian viisi kalleinta keväällä 2015 oli yhteensä 478.600 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., viiden kategorian viisi kalleinta syksyllä 2014 oli yhteensä 396.800 €
– Hagelstam & Co., viiden kategorian viisi kalleinta keväällä 2014 oli yhteensä 369.200 €
(huom! hintoihin ei ole lisätty kuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.com; www.hagelstam.fi
* Otsikkokuva: Hagelstam & Co., Ruoka-astiasto, Flora Danica, myyty 6.000 € (lähtö 4.000)

Design, Huutokauppa

Designin top5

Kommentoi

Näin sujui kevään 2016 arvohuutokauppojen design-myynti

Kevään arvohuutokaupoissa designia hallitsivat Paavo Tynell ja Alvar Aalto. Jos laskemme yhteen Bukowskis’in ja Hagelstam & Co:n design top5 -sijoitukset, Tynell nappasi niistä kuusi (!) ja Aalto kaksi. Sama ilmiö, joka näkyi kevään klassisen taiteen huutokaupoissa toteutui näin myös designissa: markkinoiden kärki on kapea ja myyntiin näyttää tulevan – tai tuntuu otettavan – ensisijaisesti sitä, mikä varmasti käy kaupaksi.

Riemastuttavana poikkeuksena maininnan ansaitsee Bukowskis’in Modern & design -huutokaupasta erillisenä toteutettu Contemporary -huutokauppa. Vaikkei siinä huipputuloksia vielä kolkuteltukaan, 1980-luvulta ja nykymuotoilusta tutut tekijät kuten Kerttu Nurminen, Markku Salo, Heikki Orvola, Kim Simonsson toivat raikkaan tuulahduksen arvohuutokauppojen tasaiseksi käyneeseen designvalikoimaan. Eikä Steven Hollin ”Kiasma” pöytä tuoleineen ollut lainkaan huono noteeraus (myyty 6.200 €, lähtö 5.000) vertasipa sitä mihin tahansa tänä keväänä myytyyn 1940-1970-lukujen designhuippuun.

Kärjen keskittymistä ja kaventumista korostaa se, että molempien huutokauppatalojen top5-designlistaa hallitsivat selvästi valaisimet ja huonekalut. Mahtuuko Suomen designmarkkinoille yhdellä kertaa vain yksi hitti? Harvinaisen designlasin ja keramiikan vähentyessä (ja virratessa alan suurimpien toimijoiden ohi Huutokauppa Helanderille?) sekä sisustamisen tultua muotiin myyjien ja ostajien katseen kohdistuvat sinne, missä löytöjä on vielä tehtävissä. Kansainvälinen kysyntä viimeistelee yksisuuntaisen trendin. Niin kauan kuin maailmanmarkkinoilta on odotettavissa voittoja, valaisimet, tuolit ja pöydät, ovat kuuma tavaraa, josta kilpailevat niin keräilijät, välittäjät, kauppiaat, löytöjen metsästäjät kuin onnenonkijatkin.

Tänä keväänä Bukowskis keksi laajentaa Aalto – Tynell – Tapiovaara – Pape -painotteiseksi käynyttä designkalustetarjontaa Yrjö Kukkapurolla, Lea Nevaninnalla, Carl Hiort af Ornäsillä, Werner Westillä, Olli Borgilla, Carin Bryggmanilla, Ben af Schultenilla sekä edellä mainitulla yhdysvaltalaisella Steven Hollilla ja ruotsalaisella Axel Einar Hjorthilla. Kaikki (kursivoidut) ovat loistavia kotimaisia suunnittelijanimiä, joita ei vieläkään tahdo näkyä Hagelstam & Co:n arvohuutokaupoissa. Samaan aikaan Bukowskis’illa Axel Einar Hjorthin NK:lle (Nordiska Kompaniet) suunnitteleman Utö-sarjan mäntypuiset kalusteet haastoivat lähes kaikki Hagelstam & Co:n top5 -designlistan huiput loppuhinnoin 12.600 €, 8.700 € ja 7.800 €. Tasaisesta top5 -lopputuloksesta (Bukowskis 61.400 €, Hagelstam & Co. 40.200 €) huolimatta huutokauppojen sisältöerot kiinnittivät huomiota.

Näyttää siltä, että designkakkua on jaettavana yhä vähemmän, jakajia on aiempaa useampia ja Bukowskis’in Online-huutokaupat sekä Ruotsin kautta avautuva ostovoimainen asiakaspiiri näyttävät kynsiään perinteisiin kotimaisiin kohteisiin tukeutuvalle Hagelstam & Co:lle. Kutkuttavan kilpailutilanteen kruunaa Huutokauppa Helander. Helsingin Viikistä käsin (Hernepellonkuja 8-10) se on alkanut ravistella Helsingin ydinkeskustan vanhojen huutokauppamammuttien hallitsemaa maaperää. Kevään 2016 komein Kyllikki Salmenhaara -noteeraus 21.000 € tehtiin Helanderilla. Eivätkä Helanderin huhti- ja toukokuiset hinnat esimerkiksi Paavo Tynellistä (6.500 € – 5.300 € – 5.000 €) jääneet ratkaisevasti jälkeen Bukowskis’in ja Hagelstam & Co:n myyntituloksista. (Hagelstam & Co:n Modern-huutokaupan kallein Salmenhaara, lähtö 4.000 €, jäi myymättä. Bukowskis’in kallein Salmenhaara myytiin 3.600 eurolla lähdön ollessa 3.500 €.)

Tämän kevään designtulosten valossa Huutokauppa Helanderin Salmenhaaraa voikin pitää  21.0000 euron loppuhinnalla yhtenä alan suurimmista uutisista. Bukowskis’in ja Hagelstam & Co:n design top5:stä löytyy näet tänä keväänä aiempien 40.000-50.0000 euron kärkinoteerausten sijasta ainoastaan alle 15.000 € kohteita. Hintanousujakin taitaa siivittää yhtä paljon varovainen lähtöhinnoittelu kuin kiihkeänä jatkuva kysyntä? Ratkaisun avaimet näyttävät olevan nyt sillä, joka oivaltaa, osaa ja onnistuu löytämään ja nappaamaan tarjolla olevasta tavarasta ostajille herkullisimmat palaset.

9914534_fullsize 9942136_fullsize 9992061_fullsize

9990370_fullsize 9969882_fullsize
Bukowskis, designin viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Alvar Aalto, Savoy-maljakko, 13.100 € (lähtö 4.000)
2. Paavo Tynell, Kattovalaisin, 13.000 € (lähtö 2.500)
3. Paavo Tynell, Kattovalaisin, 12.900 € (lähtö 2.000)
4. Axel Einar Hjorth, Taburetti (1930-luku, Nordiska Kompaniet), 12.600 € (lähtö 4.000)
5. Alvar Aalto, Nojatuolipari, 9.800 € (lähtö 2.800)
Bukowskis, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 61.400 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 127.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 101.800 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 84.767 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat 67.362 € (summa sisältää huutokauppakulut)

36475-000002-1 37055-000032  36475-000001-1

22898a-000007 36987-000008
Hagelstam & Co, designin viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Paavo Tynell, Katovalaisin, 14.100 € (lähtö 5.000)
2. Paavo Tynell,  Katovalaisin, 7.500 € (lähtö 1.000)
3. Paavo Tynell,  Katovalaisin, 6.600 € (lähtö 5.000)
4. Tapio Wirkkala, Pöytä, 6.000 € (lähtö 7.000)
5. Paavo Tynell, Jalkalamppu, 6.000 € (lähtö 2.500)
– Hagelstam & Co, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 40.200 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 120.100 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 36.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 29.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat 58.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.com; www.hagelstam.fi
* Otsikkokuva: Hagelstam & Co., Tapio Wirkkala, Pöytä, myyty 6.000 € (lähtö 7.000)

Huutokauppa, Taide, Taidekauppa, taidemarkkinat

Modernin ja nykytaiteen top5

Kommentoi

Näin sujuivat kevään 2016 modernin ja nykytaiteen arvohuutokaupat

Loistavia yllätyksiä ja uusia nimiä kärkijoukkoon toivat mukanaan Bukowskis’in kevään 2016 modernin ja nykytaiteen huutokaupat. Bukowskis on tehnyt jo pitkään määrätietoista työtä 1900-luvun kuvataiteen parissa järjestämällä erityisesti niihin rajattuja arvohuutokauppoja. Nyt yritys teki yhden onnistuneen ja kaivatun linjanvedon lisää eriyttämällä Modern & Design ja Contemporary-huutokaupat omiksi konsepteikseen. Tulosten perustella asiakaskunta ilahtui – yhdistetty modernin ja nykytaiteen top5 -lista puhuu puolestaan. Ennätyksiä tehtiin molemmissa Bukowskis’in huutokaupoissa, mutta erityisesti esiin nousi 1900-luvun lopun maalaustaide. Se pääsi nykytaiteen rinnalla kukoistamaan tavalla, jota ei ole suomalaisissa huutokaupoissa pitkiin aikoihin nähty.

Tyrmäävän upeasta Marjatta Tapiolasta tuli odotetusti Bukowskis’in Contemporary -huutokaupan tähti (46.200 €). Huipputasoisia teoksia kuten ”Koira ja Minotauros” tulee näin kovalta taiteilijanimeltä saataville harvoin. Mestariteoksen varjossa ei sovi silti unohtaa Mari Rantasen ja Paul Osipowin nousua aivan uusiin huutokauppalukemiin. Myös Matti Kujasalon 1970-luvun varhainen tuotanto vietiin molemmissa Bukowskis’in huutokapoissa (Modern & Designissa sekä Contemporaryssa) suorastaan käsistä, nekin ennätyshinnoin. Aplodien arvoisiin hetkiin voisi lisätä Erik Enrothin maalauksen ”My Love”. Mahtavan työn hinta nousi kolminkertaiseksi 9.301 euroon (lähtö 3.000). Eivätkä positiiviset tulokset päättyneet tähän, kun Lauri Laine, Henry Wuorila-Stenberg, Alvar Gullichsen, Pauno Pohjolainen, Cris af Enehielm ja Anna-Karin Furunäs valoivat kukin myyntivuorollaan uskoa 1900-luvun ja nykytaiteen jälkimarkkinoiden tulevaisuuteen. Tätä on huutokauppamaailmassa kaivattu: uusia kärkinimiä sekä suomalaisen 1970-1990-lukujen asettumista arvoiseensa asemaan myös kuvataiteen jälkimarkkinoilla.

Kovatasoisessa seurassa Hagelstam & Co:n Modern -huutokaupalle jäi auttamattomasti kakkosrooli. Reidar Särestöniemeen, Sam Vanniin ja Rafael Wardiin nojaava kokoelma oli muutamista positiivisista yrityksistä huolimatta kovin tuttu ja perinteinen. Ilkka Lammin maalauksetkin ovat toistuneet huutokauppojen tarjonnassa jo kauan. Tällä kertaa Lammin ”Aamu” jäi varsinaisessa huutokaupassa myymättä, mutta lienee vaihtanut omistajaa jälkikaupalla, koska Hagelstam & Co:n nettisivuille hinnaksi ilmestyi myöhemmin 18.000 €, lähtöhinnan ollessa 25.000 €. Uudistumisen tarpeesta vihjaa se, että Hagelstam & Co:n top5 -listalle kiilasi tuiki tuttujen vaihtoehtojen sijasta harvemmin tarjolla ollevia nimiä, joille ei löytynyt vastaavaa kilpakumppania Bukowskis’in valikoimasta. Kärkipaikan otti Tove Janssonin muumiaihe. Sitä säestivät hieno Olli Lyytikäisen tussityö ja Nanna Suden öljyvärimaalaus. Listan ilahduttaviin yllättäjiin lukeutui Kimmo Kaivanto, jonka nousua on taidekaupan piirissä jo kotvan aikaa uumoiltu.

Modernin ja nykytaiteen top5 -kokonaistuloksellaan 55.500 € Hagelstam & Co. rojahti taaksepäin kevään 2015 lukemiin. Tulos on karuudessaan vain puolet – jopa alle puolet – viime vuosien totutuista luvuista. Jäikö alkuvuoden omistajuusjärjestelyjä edeltänyt syksyn 2015 top5 -tulos (107.000 €) joutsenlauluksi vai pystyykö Hagelstam & Co. uudistumaan ja nousemaan uuden toimitusjohtajansa Mia Okko-Koskisen ja pääomistajuuden takaisin käsiinsä ottaneen vanhan kapteenin Wenzel Hagelstamin luotsaamana Bukowskis’in haastajaksi modernin ja nykytaiteen välittäjänä?
Bukowskis jatkaa modernin ja nykytaiteen kaupassa tasaisen varmoilla tuloksilla (Bukowskis’in top5 tulos 107.201 € oli nyt puolet Hagelstam & Co:n vastaavaa, 55.500 €, korkeampi ). Yrityksen johtoportaassa saattaa kyteä toiveita yhä kovemmista tulosluvuista, mikä tarkoittaisi entistä ahtaampia aikoja muille samoista kategorioista kilpaileville huutokauppataloille.

Onko modernin ja nykytaiteen jälkimarkkinoilla vielä nousun varaa ja kuinka paljon? Tuovatko loistavat tulokset vanavedessään yhä parempaa tarjontaa? Minkä huutokauppatalon myyjät kokevat alan vahvimmaksi toimijaksi Suomessa? Se, joka nappaa itselleen modernin ja nykytaiteen kakun, nappaa samalla ison siivun huutokauppamarkkinoiden tulevaisuudesta. Kisa niiden herruudesta ei ole yhtä tasaväkinen kuin kisa klassisen taiteen johtoasemasta. Tänä keväänä Bukowskis voitti pelin uudella huutokauppastrategiallaan. Edelläkävijän asema on herkullinen, koska kuka tahansa saman huutokauppajaon (moderni taide / nykytaide) tekevä firma joutuu myöntymään jäljessäastujan rooliin. Selän takana saattaa kuitenkin piillä yllätyksiä, eivätkä ne välttämättä ole odotettavissa Helsingin ydinkeskustan suunnalta.

9967624_fullsize 9868906_fullsize

9933970_fullsize 9916226_fullsize 9916197_fullsize
Bukowskis, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Reidar Särestöniemi,  Kuu ja kalalampi, 46.200 € (lähtö 25.000)
2. Marjatta Tapiola, Koira ja Minotauros, 18.200 € (lähtö 10.000)
3. Mari Rantanen, One Side of Paradise, 15.400 € (lähtö 3.000)
4. Matti Kujasalo, Järjestys, 15.200 € (lähtö 4.000)
5. Paul Osipow, Paradisen View, 12.201 € (lähtö 5.000)
Bukowskis, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 107.201 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 106.550 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 47.908 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 128.913 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 76.636 € (summa sisältää huutokauppakulut)

36757-000001_1 24607a-000001_1 37054-000001

36503-000001_1 33983-000045_1
Hagelstam & Co, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Tove Jansson, Tervetulos röntgeniin!, 16.000 € (lähtö 5.000)
2. Lars-Gunnar Nordström, Sommitelma, 12.000 € (lähtö 8.000)
3. Olli Lyytikäinen, H.C. Andersen, tussi, 10.000 € (lähtö 5.000)
4. Nanna Susi, Allas puutarhassa, 9.000 € (lähtö 7.000)
5. Kimmo Kaivanto, Hommage à Pransu, 8.500 € (lähtö 8.000)
Hagelstam & Co., kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 55.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co., syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 107.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 56.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 154.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 137.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.com; www.hagelstam.fi
* Otsikkokuva: Bukowskis, Marjatta Tapiola, Koira ja Minotauros, myyty 18.200 € (lähtö 10.000)

Huutokauppa, Taide, Taidekauppa, taidemarkkinat

Ulkomaisen taiteen top5

Kommentoi

Näin sujui kevään 2016 arvohuutokauppojen ulkomaisen taiteen myynti

Ulkomaisen taiteen lihavat vuodet ovat jääneet kauas taakse. On kulunut kotvan aikaa siitä, kun kumpikaan huutokauppatalo Bukowskis tai Hagelstam & Co. on onnistunut löytämään käsiinsä menneiden vuosikymmenten tasolle yltäviä Old master -maalauksia eli vanhoja länsimaisia mestareita. Bukowskis on kyllä hiljalleen saanut etumatkaa Old master -maalausten myyntipaikkana samalla, kun Hagelstam & Co:n näyttää menettäneen otettaan tällä aiemmin vahvalla alallaan. Kilpailu on kiristynyt, onhan Bukowskis’in Suomen yksiköllä taustavoimanaan yksi tämän erikoisalan vanhimmista, vahvimmista ja maineikkaimmista pohjoismaisista toimijoista, Tukholman Bukowskis asiantuntijoineen.

Kevään loistolöytö Bukowskis’lla oli top5 -listan kolmanneksi tullut Johann Wilhelm Jankowskin kaupunkimaisema Prahasta. Aihe kutkutti taatusti myös ostovoimaisia puolalaisia keräilijöitä, joille suomalaisilla huutokaupoilla on ollut yllättävän vähän tarjottavaa. Klassikkojen joukossa nähtiin tänä keväänä Bukowskis’in moderneissa huutokaupoissa aiemmin menestynyt Merab Guramovich Abramishvili maalauksella ”Metsäkauris”. Teos oli mainio päänavaus kiinnostavaan 1980-luvun lopun neuvostotaiteeseen. Liitoksissaan natisevan Neuvostoliiton uusi maalaustaide eli tuolloin vahvaa nousua yhtaikaa maan hajoamisen, Baltian ja itä-Euroopan kuohunnan kanssa. Kiinnostus sitä kohtaan syttyi meilläkin ajan hermolla elävissä suomalaispiireissä, joten tulevaisuus saattaa tuoda mukanaan lisää mukavia yllätyksiä.

Vaikka venäläisen taiteen kaupan laantuminen painaa edelleen alas niin arvohuutokauppojen ulkomaisen taiteen tarjontaa kuin sen tuloksia, kevään arvohuutokauppojen ulkomaisen taiteen runsain tarjonta ja top5 -kärkisijat osuvat venäläiseen – ja hivenen suomalaistuneeseenkin – Ilja Repiniin. Repin otti top5 -ykköspaikan Bukowskis’lla, mutta vanaveteen mahtui toki muutakin venäläistä taidetta sekä edellä mainittu upea Praha-panoraama. Hagelstam & Co:lla ulkomaisen taiteen tarjontaa hallitsi ja top5 -kärkeen ylsi vain Repin, Repin, Repin, Repin ja Repin. Huutokaupan neljästätoista ulkomaisesta teoksesta kuusi oli Repinin käsialaa!

Syynä Repinin teosten runsauteen on luonnollisesti se, että hänen tuotantoaan on taiteilijan Karjalan kannaksen Kuokkalassa viettämien vuosien ansioista jäänyt runsaasti suomalaisiin käsiin. Tänä keväänä myytyjen teosten Suomi-taustaan vihjaa se, että Repin oli edustettuna sekä Bukowskis’in että Hagelstam & Co:n huutokaupoissa lähinnä paperitöillä, siis piirroksilla, akvarelleilla ja sekatekniikkatöillä. Juuri tätä materiaalia löytyy Suomesta yhä runsain määrin eikä sitä ole yleensä taloudellisesti järkevää lähettää myytäväksi Lontooseen, Tukholmaan tai Uppsalaan. Hagelstam & Co:n kuusi Repinin paperityötä saattoivat hyvinkin olla peräisin samasta vanhasta yksityishenkilön tai kauppiaan kokoelmasta.

Valitettavasti Repin-painotus kertoo karua kieltä niin saatavilla olevan venäläisen taiteen kuin venäläisten ostajien vähenemisestä. Suurista venäläisistä mestareista löytyy vielä Repiniä ja Aivazovskia, jotka ovat aina olleet muita aikalaisiaan vahvemmin suomalaisten suosiossa. Sen sijaan muut suuret nimet ovat listoilta poissa. Hagelstam & Co:n top5 -kärjen keikkuminen kokonaan Repinin varassa on huolestuttava merkki kotimaisen huutokauppa-alan tämänhetkisestä kapeudesta, etten sanoisi jopa aneemisuudesta. Terveen huutokauppabisneksen ei pitäisi koskaan nojata tällä tavalla yhden kortin varaan. Eikä arvohuutokauppojen pitäisi tyytyä luetteloimaan koko ulkomaisen taiteen kategoriansa kantavaa nimeä lyhyen kaavan mukaan (Hagelstam & Co.) samanaikaisesti, kun kilpailija pystyy yksilöimään Repinin sekatekniikkamuotokuvan mallin ja taustoittamaan teoksen sujuvasti myös venäjän kielellä (Bukowskis). Osaamista, tietoa ja tarvittavia kontakteja luulisi löytyvän molemmista yrityksistä?

Maailman johtaville huutokauppataloille perusteellinen luettelointi on yhä tärkeämpi käyntikortti, eivätkä läheskään kaikki perinteiset huutokauppakamarit ole luopuneet edes tietokirjan paksuisista ja niiden veroista informaatiota sisältävistä painetuista luetteloista. Tieto on strategia, jolla suurista rahoista kilpailevat firmat pyrkivät profiloitumaan nimenomaan uniikin arvotaiteen osto- ja myyntikanavaksi. Mitä suuremmista summista puhutaan, sitä tärkeämpää myös myyjälle ja ostajalle on teosten käsittely ainutkertaisina yksilöinä.

Modernissa ulkomaisessa taiteessa Bukowskis piti pintansa myyntipaikkakärjessä, eikä ole epäilystäkään, etteikö Ruotsin pääkonttori pystyisi takaamaan sille tällä saralla jatkossakin vahvan aseman, taustatuen ja yleisöpohjan. Andy Warhol ja Joan Miró olivat Bukowskis’lla modernin ulkomaisen taiteen kärkinimet. Hagelstam & Co:lla Moderniin huutokauppaan oli saatu koko ajan ajankohtaisemmaksi käyvää neuvostotaidetta. Ilja Glazunovin kaksi maalausta vilahtivat Hagelstam & Co:lla kategorian kalleimpina, mutta kuvat ja hinnat hävisivät nettisivuilta huutokaupan jälkeen. Ellei syynä ollut väärennösten poisveto (* kts. sivun alaosa), hintapimento harmittaa. Muualta katsottuna se näyttää kuin Suomessa ei Glazunoveja olisi hetken aikaan myyty lainkaan, mikä heikentää Suomen asemaa venäläisen taiteen kilpaillulla kentällä. Taiteilijasta kiinnostuneilta se kätkee mahdollisuuden vertailla hintakehitystä aiemmin ja nyt myytyjen teosten välillä.

Bukowskis’n ja Hagelstam & Co:n keskinäisen vertailun kannalta menetys ei kuitenkaan ollut suuri, koska Bukowskis’n kärkikaksikon yhteenlaskettua arvoa (35.200 €) Hagelstam & Co:n modernin ulkomaisen taiteen kalleimmat eivät hätyytelleet. Vielä kauemmaksi siitä jäivät Hagelstam & Co:n modernin ulkomaisen taiteen seuraavat kärkinimet Joan Miró ja Frank Stella. Heidän litografioidensa yhteenlaskettu summa rikkoi hädin tuskin kahden tuhannen euron rajan (2.150 €).

Vanhemman ulkomaisen taiteen top5 -tuloksissa Bukowskis palasi hienoiselle nousu-uralle, joskin yhä kauas verrattuna keväällä 2015 päättyneeseen huippuaikaan. Hagelstam & Co. otti takapakkia ja peruutti kohti syksyn 2014 top5 -tulosta. Ulkomaisen taiteen menestystarinat tuskin palaavat ilman venäläisiä asiakkaita tai loistavia Old master -löytöjä. Pahoin pelkään, että molempia saadaan odottaa. Niitä odotellessa kisa on siirrettävä sisäänoton kekseliäisyyteen ja 1900-luvun taiteesta tehtäviin löytöihin. Tässä taitavin huutokauppatalo voittaa, eikä kilpakentältä ole suinkaan pelattu pois Huutokauppa Helanderin kaltaisia suurella innolla ja kunnianhimolla eteenpäin puskevia yrityksiä.

10020678_fullsize 10020167_fullsize
10019848_fullsize 10015728_fullsize 10016044_fullsize
Bukowskis, ulkomaisen taiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Ilja Repin, N.A. Morozovin muotokuva, sekatekniikka, 17.900 € (lähtö 6.000)
2. Merab Guramovich Abramishvili, Metsäkauris, 12.200 € (lähtö 15.000)
3. Simeon Fedorovich Fedorov, Kesäaamun usva, 12.000 € (lähtö 15.000)
4. Johann Wilhelm Jankowski, Praha, 9.900 € (lähtö 4.000)
5. Ivan Aleksevich Vladimirov, Tapahtuma Venäjän-Japanin sodasta, 8.800 € (lähtö 10.000)
Bukowskis, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 60.800 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 24.700 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 512.900 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 183.601 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 327.817 € (summa sisältää huutokauppakulut)

9876199_fullsize-1 9923118_fullsize
Bukowskis, ulkomaisen modernin taiteen kaksi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Andy Warhol, Inrid Bergman sarjasta ”Herself”,  väriserigrafia, 22.400 € (lähtö 12.000)
2. Joan Miró, La Brahmane, akvatinta ja raaputustekniikka, 12.800 € (lähtö 8.000)
Bukowskis, kevään 2016 kaksi kalleinta yhteensä 35.200 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, syksyn 2015 kaksi kalleinta yhteensä 37.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2015 kaksi kalleinta yhteensä 30.300 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 kaksi kalleinta olivat yhteensä 88.070 € (summa sisältää huutokauppakulut)

36446-000093 36446-000091_1

36446-000094_1 36422-000002_1 36446-000092_1
 Hagelstam & Co, ulkomaisen taiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Ilja Repin, Vaja, 19.000 € (lähtö 6.000)
2. Ilja Repin, Pjotr Petrovich Gnedichin muotokuva, sekatekniikka, 14.000 € (lähtö 2.500)
3. Ilja Repin, Mies, sekatekniikka, 6.500 € (lähtö 3.000)
4. Ilja Repin, Mies, pastelli, 5.000 € (lähtö 1.500)
5. Ilja Repin, Sisäkuva, akvarelli 4.800 € (lähtö 2.000)
Hagelstam & Co, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 49.300 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 94.200 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 65.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 35.300 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, kevään 2014 viisi kalleinta olivat 13.700 € (summa ilman huutokauppakuluja)

6892h-000007_1 36866-000003
Hagelstam & Co, ulkomaisen modernin taiteen kaksi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Ilja Glazunov, hintatietoja ei voida ilmoittaa, koska teoksen kuva ja hintatiedot on poistettu huutokauppatalon sivuilta — € (lähtö –)
2. Ilja Glazunov, hintatietoja ei voida ilmoittaa, koska teoksen kuva ja hintatiedot on poistettu huutokauppatalon sivuilta — € (lähtö –)
Hagelstam & Co, kevään 2016 kaksi kalleinta yhteensä, hintatietoja ei voida ilmoittaa, koska teosten kuvat ja hintatiedot on poistettu huutokauppatalon sivuilta, — € (summa ilman huutokauppakuluja)

Hagelstam & Co:n kevään 2016 kaksi seuraavaksi kalleinta olivat
3.  Joan Mirón litografia 1.200 € (lähtö 1.800)
4. Frank Stellan litografia, 950 € (lähtö 700)
Hagelstam & Co, kevään kaksi seuraavaksi kalleinta yhteensä 2.150 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, syksyn 2015 kaksi kalleinta yhteensä 4.200 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, kevään 2015 kaksi kalleinta yhteensä 6.900 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, syksyn 2014 kaksi kalleinta olivat yhteensä 66.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)

Hagelstam BukowskisEhdin napata kuvan toisesta Hagelstam & Co:lla tarjolla olleista ja sittemmin nettisivuilta poistuneista Ilja Glazunovin maalauksista (kuva vasemmalla). Teos ei ole sama, mutta muistuttaa hämmentävän paljon Bukowskis’illa kevään 2014 klassisessa huutokaupassa myytyä työtä ”Ruhtinatar Jevdokia temppelissä”, jonka hinnaksi tuli oli 6.391 € (kuva oikealla).

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.com; www.hagelstam.fi
* Otsikkokuva: Bukowskis, Johann Wilhelm Jankowski, Praha, myyty 9.900 € (lähtö 4.000)

Huutokauppa, Taide, Taidekauppa, taidemarkkinat

Klassisen taiteen top5

Kommentoi

Näin sujuivat kevään 2016 klassisen taiteen arvohuutokaupat

Kovin harvojen nimien varassa keikkuu kotimaisen arvotaiteen kauppa. Se tekee vanhemman kotimaisen taiteen kaupan haavoittuvaiseksi ja alan eri toimijoiden kamppailun kannattavuudesta ja elossapysymisestä kovaksi.

Kevään arvohuutokaupoissa Bukowskis top5 -listan kolmea sijaa hallitsi Albert Edelfelt. Hagelstam & Co:n Classic-huutokaupassa neljä sijaa viidestä meni Akseli Gallen-Kallelalle. Haastajiksi ylsivät vain naistaiteilijat: hintakärjessä Amélie Lundahl, Ellen Thesleff ja Elin Danielson-Gambogi.

Ellen Thesleff loisti molempien huutokauppatalojen tähtenä. Bukowskis onnistui myymään Thesleffin hienon puutarha-aiheen 50.400 eurolla eli tuplasti lähtöhintaansa kalliimmalla. Hagelstam & Co:n tarjoaman Thesleff vuodelta 1943 oli myöhäisempi ja väreiltään jo selvästi utuisempi. Kahden vaihtoehdon vertailussa Hagelstam & Co:n reipas lähtöhinta ei osunut aivan yksiin maalauksen kanssa. Bukowskis’in Thesleff erottui värikylläisyydessään sesongin parhaana ja vastasi keräilijöiden odotuksia siitä, millainen teos kodin seinällä edustaisi Thesleffin tuotantoa vahvimmillaan. Niinpä Hagelstam & Co:n Thesleff jäi varsinaisessa huutokaupassa myymättä, mutta kirjautui myöhemmin yrityksen nettiluettelossa myydyksi lähtöhinnalla 55.000 €. Omistaja lienee siis vaihtunut jälkikaupalla.

Hagelstam & Co. kattoi pöytään laajan valikoiman naistaiteilijoita Anna Sahlsténista ja Hilda Flodinista Maria Wiikiin ja Helene Schjerfbeckiin (”Tehtaan tyttö”, hiili ja vesiväri paperille, myyty 15.400 €). Valikoima poikkesi tavallisesta, mikä teki kokonaisuudesta varsin kiinnostavan. Mukaan mahtui myös pari mainiota teosta Juho Rissasen värikaudelta vuosilta 1913-1914 sekä Torsten Wasastjernan upea Pulloasetelma, joka myytiin 1.300 eurolla (lähtö 600).

Bukowskis osui ajan hermoon värinhehkuisella kokoelmallaan. Joukosta erottuivat poikkeuksellisen tasokkaat Santeri Salokiven maalaukset sekä kaksi Wäinö Aaltosen vahvaa naiskuvaa. Harvinaisia symbolistisia maisema-aiheita edusti huikean nousun tehnyt Väinö Blomstedt (myyty 13.500 €, lähtö 2.000). Myös Bukowskis’illa valikoimaan sisältyi Helene Schjerfbeckin hiilipiirros, ”Martta tanssii” meni kaupaksi 13.500 eurolla.

Top5 -lista paljastaa kevään huppujen lisäksi odotukset ja oletukset, joita myyjät ja ostajat kohdistavat pääkaupungin kahteen perinteiseen huutokauppataloon. Albert Edelfeltin, Amélie Lundahlin ja Oscar Kleinehin tuotannolla on viime aikoina ollut taipumus ohjautua Bukowskis’ille. Hagelstam & Co. on saanut huutokauppoihinsa paljon Akseli Gallen-Kallelaa, Eero Järnefeltiä ja Pekka Halosta. Ilmeisesti saavutetut hinnat ohjaavat ainakin osittain huutokauppatalon valintaa: yksi huippunoteeraus saa sekä myyjät että ostajat harkitsemaan askeltensa suuntaa. Loppukamppailun ratkaisee imago. Mitä tarkempia taustatietoja teoksesta osataan antaa, sitä varmemmissa käsissä asiakaskunta kokee arvoteostensa olevan ja sitä parempaa vastinetta ostajat luottavat rahoillensa saavan. Tämä näkyy tuloksissa ja viitoittaa asiakkaiden valintoja seuraavissa arvohuutokaupoissa.

Luetteloinnin osalta suon pidemmän korren tällä kertaa Bukowskis’ille, olkoonkin, että huutokaupan kärkiteoksista sekä Ellen Thesleff että Väinö Blomstedt jäivät ilman ansaitsemaansa taustoitusta. Syynä ”tuomioon” on Hagelstam & Co:n top5 -kakkostilan napannut Akseli Gallen-Kallelan Asetelma. Maalauksen signeeraus ”Axel Gallén 1918” olisi ansainnut tulla selitetyksi. Muuttihan taiteilija kastenimensä Axel Gallén virallisesti muotoon Akseli Gallen-Kallela jo 1907 eli noin kymmenen vuotta ennen Hagelstam & Co:lla myydyn asetelman valmistumista. Lisäksi olisi ollut kiinnostavaa tietää, olivatko huutokaupan asiantuntijat onnistuneet selvittämään väreiltään häikäisevän teoksen maalauspaikan. Joitakin ostajia se olisi saattanut kiinnostaa. Gallen-Kallela oli näet vuoden 1918 helmikuusta heinäkuuhun valkoisten armeijan kartoitustoimiston ja pääesikunnan kirjapainon päällikkönä, minkä jälkeen hän palasi Ruoveden Kalelaan.

Molempien huutokauppatalojen klassisen taiteen top5 -tulokset laskeutuivat tänä keväänä ripirinnan samalle viivalle.
Hagelstam & Co on kevään 2016 klassisen taiteen top5 -tuloksellaan 146.000 € takaisin vuoden 2014 lukemissa, mikä tarkoittaa puolta vähemmän verrattuna tämän vuoden alussa tapahtuneita omistajuusjärjestelyjä edeltäneeseen syksyn 2015 nousukiitoon.
Bukowskis’in klassisen taiteen top5 (186.602 €) on puolestaan liki tismalleen samoissa lukemissa kuin syksyn 2014 vastaava tulos. Se on parempi kuin viime vuoden 2015 kevät, mutta jää jälkeen viime syksyn 2015 lukemista.

Nähtäväksi jää, pystyvätkö huutokaupat enää haalimaan kokoon kauttaaltaan kovatasoisia myyntikokoelmia vai näemmekö jatkossakin muutamia tähtiä, joukon loistavia pienempiä teoksia ja mestareita sekä niiden ympärille koottuja kohteita, jotka olisivat vanhan mallin kuukausihuutokaupoissa huippuja, mutta jäävät taidekaupan loistovuosien arvohuutokauppa-standardeilla ”täytenumeroiksi”.

10014860_fullsize 10019806_fullsize
10019858_fullsize 10020535_fullsize 10020539_fullsize
Bukowskis, klassisen taiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Amélie Lundahl, Tyttö lehtimetsässä, 84.202 € (lähtö 45.000)
2. Ellen Thesleff, Kesävaloa huvilassa, 50.400 € (lähtö 25.000)
3. Albert Edelfelt,  Puistoaihe Vaux sur Seine II, 20.000 € (lähtö 25.000)
4. Albert Edelfelt,  Moskovasta (Kreml ja Pyhän Vasilin katedraali), 17.000 € (lähtö 20.000)
5. Albert Edelfelt,  Merellä, laveeraus, 15.000 € (lähtö 18.000)
Bukowskis, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 186.602 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 274.200 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 149.900 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 186.000,- € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 234.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)

36423-000001_1 36446-000037-1

13930h-000001_1 31191-000005_1 36423-000002_1

Hagelstam & Co, klassisen taiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1.  Akseli Gallen-Kallela, Väinämöisen venematka, 52.000 € (lähtö 30.000)
2.  Akseli Gallen-Kallela, Asetelma, 30.000 € (lähtö12.000)
3. Akseli Gallen-Kallela, Honka, 26.000 € (lähtö 22.000)
4. Elin Danielson-Gambogi, Lumi sulaa riihen ympärillä, 20.000 € (lähtö 25.000)
5. Akseli Gallen-Kallela, Kalelan honka, 18.000 € (lähtö 12.000)
Hagelstam & Co, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 146.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 309.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 289.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 127.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 84.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.com; www.hagelstam.fi
* Otsikkokuva: Bukowskis, Ellen Thesleff, Kesävaloa huvilassa, myyty 50.400 € (lähtö 25.000)

Huutokauppa, Taide, Taidekauppa, taidemarkkinat

Hugoja kuin sieniä sateella!

Kommentoi

Backmansson BU myyty 5879€
Hugo Backmanssonin maalausten vertailu on opettavainen tapa perehtyä taiteen laatukriteereihin. Aloitetaan maalauksesta, jonka taso on hyvä ja jossa kaikki on kohdallaan. Syksyllä 2014 tämä yllä oleva aihe Pohjois-Afrikasta myytiin helsinkiläisessä huutokaupassa hintaan 5.879 €.
Backmansson A138:169 lh 300€ myyty 300€
Kesällä 2016 tämä suttuisesti signeerattu Backmansson myytiin toisessa helsinkiläisessä huutokaupassa 300 eurolla. Tasoeron huomannee kuvista paljaalla silmällä. Kumpaan sinä satsaisit?

Jatkamme harjoituksia…
8545588_fullsize
Yllä oleva Backmanssonin yksinkertaisen pelkistetty aihe Tangerin kaupunginmuurin kupeesta on huutokauppaluettelon mukaan vuodelta 1920. Huomaa selkeä signeerauskäsiala. Kaikki ok, taso kohtuullisen hyvä, lähtöhinta 600 €, ei myyty. Ihme, ettei tämä maalaus kelvannut, mutta seuraava, alla oleva teos meni kaupaksi 540 eurolla. Houkuttiko halvempi lähtöhinta (400 €) tinkimään myös laatuvaatimuksista?
Backmansson BU345873 lh 400€ myyty 540€

Näitähän on nyt myynnissä kuin sieniä sateella!
Backmansson BU595429 lh 500€ myyty 400€
Tämän kolmikon ensimmäinen teos on myyty helsinkiläisessä huutokaupassa 400 eurolla. Nimi, paikka ja päiväys 1920 on kirjoitettu vähän epätahtiin eli kaikki eri korkeudelle, eri paksuisin vedoin.
ackmansson 193_69
Seuraavat kaksi ovat huutokauppasatoa keväältä ja syksyltä 2015. Loppuhinnat 420 € ja 520 €. Kolmikon toinen (jonka signeeraus on päivätty 1920) on myyty kertaalleen myös toisessa huutokauppatalossa. Loppuhinta siellä oli 637 €. Kaikissa on sama Tangerin kaupunginportti. Taso laskee rivin alimmaisessa kuin lehmän häntä. Samalla signeeraus suttaantuu lukukelvottomaksi. Mihin sinä satsaisit?
ackmansson 311_1_57

Sama paikka – sattumaako vaiko ei?
ackmansson 256_60
Ovatko lyhyin välein myyntiin tupsahtelevat näinkin samanlaiset aiheet sattumaa vai ei? Sama maisema monessa eri taulussa ei sinänsä ole Backmanssonin kohdalla epätavallista, mutta kylläpäs tätä lähes identtistä ja taiteilijan tuotannossa hieman epätavallisempaakin merenranta-aihetta on tullut tarjolle taajaan. Kaikki pikkuisen eri rajauksella ja tismalleen samoilla detaljeilla, purjeveneen valkoinen purje mukaan lukien. Huomaa hyvästä ”vanhan koulukunnan” kirjoituskäsialastaan tunnetun taiteilijan sottaiset signeeraukset. Yhdessä latinalainen H on enemmän kuin kyrillinen I. Minä jäisin mieluummin odottamaan parempia yksilöitä, niitäkin näet saa ihan lyhyellä vartomisajalla ja kohtuuhinnalla.
ackmansson 14_1_55
Tämän kolmikon ensimmäinen on myyty huutokaupassa syksyllä 2014, loppuhinta 400 €. Kolmikon toinen on kiertänyt samassa huutokauppatalossa pariinkin otteeseen. Ensin syksyllä 2013, loppuhinta 420 €, en tykännyt silloin. Viimeksi alkuvuodesta 2015, loppuhinta 320 €, en syty vieläkään. Tangerin ”Rantasarjan”  huutokauppahistoria alkoi rivin alimmaisena olevasta lyijykynäsigneeratusta maalauksesta syksyllä 2013. Se myytiin tuolloin helsinkiläisessä huutokaupassa epätavallisen halvalla, 280 €. Mahtaako tämä kolmikko saada vielä jatkoa?
Backmansson 15 51
Mitä tästä opimme? Hugo Backmansson on parhaimmillaan hyvä ja ostamisen arvoinen taiteilija, mutta jos etsit hänen taidettaan, opi arvioimaan maalaustyön taso ja hyvän signeerauksen tyyli. Satsaa laatuun. Kun haluat tehdä kestävän hankinnan, varo väärennöksiä ja kopioita äläkä anna halvan hinnan houkutella tusinaostoksiin.

Huutokauppa, Taide

ITE kulkee omia polkujaan

Kommentoi

Huutokauppa Helanderin maaliskuun huutokaupassa kolme maalausta riemastuttivat ylitse muiden. Ne olivat ITE-taiteilijan, itseoppineen naivistin Enni Idin Asetelma, Seppä pajassa ja Kissa, kaikki vuodelta 1976.
Enni Id
Enni Id syntyi Padasjoella 1904 aviottomana lapsena. Hän varttui vuokraviljelijän perheessä, seitsemän sisaruspuolen keskellä. Parikymppisenä hän karkasi kotoa, päätyi ompelijaksi Helsinkiin. Siellä hän avioitui mekaanikko Kaarlo Hiekkarinteen kanssa vuonna 1929. Kun puoliso kuoli 1936, Enni muutti takaisin kotiseudulleen. Toisen avioliittonsa hän solmi muurari Edvard Idin kanssa Padasjoella 1936. Elämä kiivasluontoisen, vuoden 1918 sisällissodan jälkeen vankileirillä istuneen miehen kanssa jatkui vaatimattomassa kaksihuoneisessa mökissä. Lapsia ei kumpaankaan liittoon syntynyt.

Kuten isäpuoli aikoinaan, myöskään puolisot eivät arvostaneet Ennin luovuutta. Vasta Edvard Idin kuoltua 1966, tuolloin 62-vuotias Enni ryhtyi maalaamaan sydämensä kyllyydestä. Kuviin ja ornamentteihin peittyivät niin mökin ovet, lattiat, huonekalut kuin töllin suurimmat esineet, korit ja purkit. Kaikkialla vilisi värikkäitä maalattuja kukkia ja köynnöksiä, kuvia vanhoista työtavoista ja taruista, hännättömiä valkorintaisia kissoja, enkeleitä ja kaksineuvoisia piruja.
1085-27
Dekoratiivisilla kukkasilla elinpiiriään koristanut Enni ei suinkaan ollut mikään kukkahattutäti. Kerta toisensa jälkeen vieraat poistuivat hänen kortteeristaan naama ja korvat punaisena kuunneltuaan tämän vanhaa itä-Hämeen murretta puhuvan vieraanvaraisen persoonan räväkkää puhetta. Ennin kirosanat, ronskit mielipiteet ja härskit heitot vaihtelivat sen mukaan kenen kanssa hän juttusille sattui.

Enni Id maalasi loppuun saakka, viimeiset vuodet ennen kuolemaansa 1992 vanhainkodissa. Tonttinsa ja mökkinsä hän testamenttasi kunnalle. Talo on auki yleisölle kesäisin sekä tilauksesta osoitteessa Kellosalmentie 579.
1085-29
Enni Idin töitä oli ensimmäisen kerran esillä laajemmin 1970-luvun alussa, kun 70-vuotias ITE-taiteilija oli mukana Helsingin Taidehallissa naivistien näyttelyssä. Kun kiinnostus suomalaiseen nykykansantaiteeseen virisi 1980-luvulla, Enni Idin paikka yhtenä sen värikkäimpänä edustajana vakiintui.

Suomalaisen ITE-taiteen suurista hetkistä voisi mainita esimerkiksi valokuvaaja Veli Granön kirjan, Onnela (1989), Kiasman näyttelyn Omissa maailmoissa – Toinen taide (2005) sekä Minna Haverin väitöskirjan Nykykansantaide, joka tarkastettiin Aalto-yliopiston taideteollisessa korkeakoulussa vuonna 2010. Vapaan, vaihtoehtoisen luovuuden suuria menetyksiä on taiteilija, kriitikko, toimittaja ja opettaja Erkki Pirtolan kuolema aiemmin tänä vuonna. Undergroundin, alakulttuurien, outsiderien ja omaehtoisen taiteilijuuden lipunkantaja menehtyi äkilliseen sairauskohtaukseen aivan liian varhain, 65-vuotiaana 23.1.2016.

Kunnianosoituksena Erkki Pirtolan ja Enni Idin elämäntyölle en mainitse tässä yhteydessä maalausten loppuhintoja. Se tuntuisi sopimattomalta samoissa lauseissa taiteen humaanien arvojen puolesta puhuneen ja niitä väsymättä puolustaneen Pirtolan sekä kaupallisten intressien ulkopuolella toimineen Idin kanssa. Toivon, että te kaikki osaatte antaa arvoa molempien periksiantamattomalle luovuudelle ja rohkeudelle kulkea omaa polkuaan.

Design, Huonekalut, Huutokauppa, Keramiikka, Koti ja sisustus, Lasi, Lifestyle, Matot, ryijyt ja tekstiilit, Posliini, Retro

Mid Century Modern Inspiration

Kommentoi

Inspiroidu viikonloppuna Huutokauppa Helanderilla Mid Century Modern huutokaupassa. Omat poimintani joukosta ovat tässä:
504574-22 499-40
Virtaviivainen Veikko Nurmesniemi vuosimallia 1967 kohtaa linjakkaan funkiksen. Divaani on verhoiltu Vuokko Nurmesniemen suunnittelemalla raitamarkiisikankaalla. Valmistaja on myös muodista tunnettu Vuokko Oy. (loppuhinnoiksi tulivat yllättävän hyvä 900 € ja kohtuullinen 260 €)
500089-254 1817-34
1950-luvun nostalgia ja kekseliäs kotimaisen valaisinteollisuuden korvikemateriaali eli sälekuitu paiskaavat kättä, kun siro kukkapöytä (tai trendikkäästi keittiöyrttipöytä!) ja Paavo Tynellin pöytävalaisin löytävät toisensa. (loppuhinnoiksi tulivat 145 € ja komea tasaluku 1.000 €)
2686-158 7183-17
Yrjö Kukkapuron pöydän kaaret kutsuvat vierelleen Heikki Turusen akryylivalaisimen. Kukkapuron rakenteellinen ja superkäytännöllinen design suorastaan huutaa lähelleen La Bohemen reheviä muotoja. (loppuhinnoiksi tulivat kukkarolle mukavat 80 € ja 115 €)
7171-51 7236-20
Greta Skogsterin merenalainen fantasia on seilannut Suomen Etelä-Amerikan linjan m/s Atlantalla yli Atlantin. Kotirannat sen mieleen nostaa Suomen luonnosta inspiroitunut ryijy. (loppuhinnoiksi tulivat kansainvälistä hintatasoa vastaava 2.200 € ja kotimaiselle ryijylle tavallinen 120 €)
7325-7 2686-147
Toini Muonan lasitteen ja muodon harmonia sekä Saara Hopean kesäterassia odottava mehuastiasto virittävät ylistyslaulun yksinkertaiselle toimivalle kauneudelle.  (loppuhinnoiksi tulivat Muonan ruukun tasoa vastaava 800 € ja retron trendikkyydestä kertova 300 €)
7375-3 5432-6
Kaksi ikivihreästi ajatonta käyvät kilpasille, kun Arabian kalevalaisittain nimetty Louhi haastaa vieraan maan lippulaivan. Germaanihaastaja kantaa nimeä Finlandia ja on kuin onkin yksi suomalaisen! Tapio Wirkkalan saksalaiselle Thomasille suunnittelemasta seitsemästä posliiniastiastosta. (loppuhinnoiksi tulivat yllättävän edullinen 90 € ja jopa halpa 80 €, nämä nappasi hereillä ollut ja oikean hetken oivaltanut laatutietoinen ostaja)
7336-1 2686-156
Voisiko kotona olla mitään hilpeämpää kuin smurffinsiniset lasikuitupallit pöytineen – tai iloisenpunainen Pastilli à la Eero Aarnio? (värikäs lasikuitu alkaa löytää ystävänsä, loppuhinnoiksi tulivat 160 € ja 850 €)
503510-21 1817-30
ja kaikkihan rakastavat laadukkaista materiaaleista valmistettuja retrovalaisimia. (näistä anonyymeistä mukavuuksista toinen lähti uuteen kotiin pikkurahalla 130 € ja toinenkin molempien valaisinten sisustuksellisuuden huomioon ottaen kohtuullisella summalla 480 €)

Mid Century Modern -kokoelma huutokaupataan Helanderilla sunnuntaina 10.4.
Muut häkellyttävän lukemattomat kohteet päivää aiemmin lauantaina 9.4.
Ne kaikki ja nämä kuvat sivuilla, http://www.helander.com/fi

Huutokauppa, Taide

Muoto, pintastruktuuri, patina ja viiva

Kommentoi

Kain Taper, Hymy 1957
olivat Kain Tapperin veistosten neljä kivijalkaa. Hän kosketti puuta taiturimaisesti, haki siitä muodon ja toi esiin sen, mitä ihmisessä kaikkein syvimmällä tapahtuu.
DSC09085
Sunnuntaina omistajaa vaihtaa ensimmäisen kerran sitten vuoden 1958 (taiteilijan itsensä ja häneltä suoraan veistoksen saaneen ensimmäisen omistajan jälkeen) kevään huutokauppojen kuvanveistotaiteen kruunu. Silloin Huutokauppa Helanderilla myydään Kain Tapperin varhaisteos, Hymy, signeerattu vuonna 1957 (KT -57), materiaali leppäpuuta, kolmijalkainen jalusta metallia, korkeus 37 cm.

Kain Tapperille kasvot eivät olleet vain muotokuva. Ne olivat kertomus ihmisestä, heijastus omasta itsestä, välähdys jostakin merkityksellisestä, henkilökohtaisesti koetusta ja muistetusta. Jokin lähtökohta kasvokuvilla toki oli. Minä näen Hymyssä taiteilijan äidin Ainon.
7052-14
Kolmiomainen muoto ei kenties viittaa hiuksiin, vaan huiviin. Muototeemaa voi verrata sekatekniikkapiirrokseen vuodelta 2004. Tuo taiteilijan äitiä kuvaava piirros oli esillä Strandverketin taidemuseossa, Marstrandissa Göteborgissa vuonna 2014 taiteilijan lesken Riika Vepsä-Tapperin kokoelmista, http://sculptor-kain-tapper.blogspot.fi/2014/04/kain-tappe-at-strandverket-konsthall.html

Näissä kuvissa esitelty Hymy myydään sunnuntaina 10.4. Huutokauppa Helanderilla, jonka kotisivuilta löytyvät myös oheiset kuvat, http://www.helander.com/fi

(ps. Kain Tapperin Hymy-veistoksen loppuhinnaksi tuli sunnuntaina 10.4.2016, 7.500 €. Tällaiset ovat ostajalleen niitä ”osuu kohdalle kerran elämässä” -hankintoja, hieno kappale suomalaisen kuvanveiston ja sen suuren mestarin historiaa, onnittelen!)

Huutokauppa, Korut ja kellot

Kultakuumetta

Kommentoi

7189-1
Oman aikansa muodikasta romanttista historismia edustaa helsinkiläisen Otto Roland Mellinin suunnittelema ja alihankkija Petter Airaksisen vuonna 1888 valmistama filigraanilla ja granuloinnilla koristeltu rannekoru. Koruun on kaiverrettu vapaaherrallinen kruunu ja monogrammi MR. Arvokas lisä keräilijälle on alkuperäinen rasia, jonka silkkivuoressa lukee käsin kirjoitettuna ”Till Minne af Friherrinnan Rehbinder 1914.”
6764-190
Pieni porvoolainen kultahippu on tämä kultaseppä Ludvig Lönnqvistin kultainen sormustin vuodelta 1883. Mestari toimi Porvoossa vuosina 1851-1904.

Molemmat kultaesineet sekä mittava valikoima muitakin antiikki- ja designkoruja löytyy Huutokauppa Helanderin huhtikuun huutokauppaluettelosta ja tämän viikonlopun (9.-10.4.) huutokaupasta, http://www.helander.com/fi

(ps. O.R. Mellinin rannekorun loppuhinnaksi tuli sunnuntaina 10.4.2016 komeat 900 €. Porvoolaisen L. Lönnqvistin kultainen sormustin oli ostajalleen mukavan hintainen pikkuaarre 115 € loppuhinnalla)

Huutokauppa, Taide

Taidekaupan uusi sukupolvi

Kommentoi

9868906_fullsize 9933970_fullsize
Taiteen lehti on ollut kääntymässä jo jonkin aikaa. Tämän kevään Bukowskis Contemporary -huutokauppa näytti, että muutos on ehtinyt edetä jo hyvän matkaa yli keskivälin. Vuosisata vaihtui aikaa sitten eikä tulevaisuuden taidekauppa voi enää sivuuttaa 1900-2000-lukuja. Vanhan taiteen tuntemus säilyttää pysyvän arvonsa, mutta samalla taidekaupan asiantuntijuuden on päivitettävä itsensä uudelle vuosituhannelle, lähemmäs taidetta, elämää ja eläviä taiteilijoita.
9916226_fullsize 9916197_fullsize
Nykytaiteeseen laajan yleisön perspektiivi ei luonnollisestikaan vielä riitä niin, että kaikki menisi kaupaksi tai nousisi huikeasti. Se aika on vielä edessäpäin. Näyttelyihin siis – ja gallerioihin! Hakemaan tuntumaa siihen, mikä juuri nyt viitoittaa taiteen tulevaisuutta. Taidekauppiaista minä seuraan tällä hetkellä kiinnostuneena Taidekauppa P. Grahnia luotsaavan Rikhard Grahnin nuorekasta otetta ja hyvää makua. Huutokaupoista Bukowskis Contemporary ja Modern  tarjoavat enemmän uusi yllätyksiä kuin klassikkohuutokauppojen vakiintuneet valinnat.

1980-1990-lukujen nimistä alan harrastajat osaavat jo erottaa ”kenties vain kerran elämässä” -ostotilaisuudet, nykytaiteen lähihistorian keskeiset tekijät ja heidän tuotantonsa parhaat tai taiteellisilta ratkaisuiltaan kiinnostavimmat teokset. Bukowskilla ostajat rohkenivat myös kilpailuun huutokaupan kärkiteoksista. Satsaaminen moderniin ja nykytaiteeseen on kantanut hedelmää. Yleisön katse on terävöitynyt. Kiinnostus on syttynyt. Loistavien taiteilijoiden ja upeiden teosten kohtuulliset lähtöhinnat päätyivät komeisiin myyntituloksiin. Matti Kujasalo asettui myyntiluvuissa arvoaan vastaavalle paikalle. Mari Rantasen ja Paul Osipowin menestys oli iloinen yllätys. Jokainen alla olevan listan neljästä kalleimmasta, Marjatta Tapiolasta alkaen, ovat ansainneet onnittelut tultuaan noteeratuksi arvonsa mukaisesti myös taiteen jälkimarkkinoilla.

  • Marjatta Tapiola, Koira ja Minotauros, myyty 18.200 € (lähtö 10.000, loppuhinta kuluineen 23.299 €)
  • Mari Rantanen, One Side of Paradise, myyty 15.400 € (lähtö 3.000, loppuhinta kuluineen 19.716 €)
  • Matti Kujasalo, Järjestys, myyty 15.200 € (lähtö 4.000, loppuhinta kuluineen 19.460 €)
  • Paul Osipow, Paradise View VII, myyty 12.201 € (lähtö 5.000, loppuhinta kuluineen 15.621 €)

* Kuvat: Bukowskis, Huutokaupat / Aiemmat huutokaupat, Contemporary F178 Online-luettelo, https://www.bukowskis.com/fi

Antiikki, Huutokauppa, Keramiikka, Keräily, Koti ja sisustus, Lifestyle, Posliini

Pääsiäinen, uuden elämän juhla

Kommentoi

107
Hyvää pääsiäistä – luonnon uuden elämän ja ilon juhlaa. 606
Avaa sydämesi valolle ja kotisi keväälle. Lähde piknikille tai puuhaile puutarhassa.
Hengähdä ja kerää energiaa. Kuulostele muuttolintuja ja levitä kevään ilosanomaa.
122
Kananmuna-astia, Tsekkoslovakia, 1900-luvun puoliväli, myyty Huutokauppa Helander 210 €
Maljakko, Jugend, Arabia 1900-luvun alku, myyty Huutokauppa Helander 130 €
Kaisa Tukaani sarjasta Parvi, Howard Smith, Arabia, myyty Huutokauppa Helander 260 €
Christina Snellman, Kukkia, 1990, myyty Hagelstam & Co. Christina Snellmanin muistonäyttely 2.000 €
29_67
Kuvat: mainittujen huutokauppojen nettiluettelot www.helander.com ja www.hagelstam.fi

 

Huutokauppa, Keräily, Taide

Saaristo, city, joki ja lääkäri

Kommentoi

Mökki- ja kesäkausi lähestyy. Mikä on sinun sielunmaisemasi, saaristo, city via joki? Sitä vartoessa ajatukset voi siirtää pois arjesta taiteen kautta.
380370986  380370972 2500371344
Kaikki nämä maalaukset vaihtavat omistajaa pääsiäissunnuntaina 27.3. Tukholmassa, Stockholms Auktionsverkin Online-huutokaupassa. 85 teosta – joukossa yksi suomalainenkin – ovat tulleet myyntiin keräilijä, silmälääkäri lan Schwartzin kokoelmasta. Arizonassa USAssa vaikuttanut Schwartz teki vuosittaisia taidematkoja Eurooppaan. Niiden aikana hän löysi ruotsalaisen taiteen, etenkin väritaiteen ja ekspressionismin keinoin kuvatun maiseman 1900-luvun modernistien tulkitsemana.
380371404 380371263
lan Schwartz osoitti minulle jälleen kerran, kuinka lääkäreillä on usein silmää myös taiteelle. Monet tärkeimmistä kotimaisistakin keräilijöistä edustavat lääketieteen eri aloja. Heihin lukeutuvat, muutamia mainitakseni, Herman Frithiof Antell, Juhani Kirpilä, puolisonsa Nannyn kanssa taidetta kerännyt Yrjö Kaunisto ja nykytaiteen mesenaatti Lars Swanljung.
Lääketieteen edustajia ei ole siis turhaan pidetty osana suomalaista sivistyneistöä. Minä en ole koskaan tuntenut oloani kotoisaksi lääkärissä tai sairaalassa (hyvästä hoidosta huolimatta) mutta seuraavalla tohtorivisiitillä aion ajatella lääkäreitä taiteen näkökulmasta – eli ? Jos lääkärillä on silmää taiteelle, hänen katseensa myös potilaan suuntaan on taatusti tarkkanäköinen ja potilaita myös yksilöinä ymmärtävä.
380371176 380371127
Kuvien maalaukset ovat:
– Axel Kargel, Valkoisia taloja, lähtö 20.000 SEK
– Helge Lindén, Satamakuva, lähtö 6.000 SEK
– Jan Nordenberg, Visby I, lähtö 1.500 SEK
– Charles Sjöholm, Nybrokajen, Tukholma, lähtö 4.000 SEK
– Birger Birger-Ericson, Majakkalaiva, Djurgården Tukholma, lähtö 6.000 SEK
– Ivan Bergdahl, Tunturimaisema, lähtö 2.000 €
ja sokerina pohjalla yksi taitelija Suomesta
– Uuno Eskola, Talvimaisema, silta, lähtö 1.500 SEK

Design, Huutokauppa, Keramiikka, Lasi, Taide, Taidekauppa, taidemarkkinat, Valokuva

Nykytaide omassa luokassaan

Kommentoi

9914782_fullsize 9923130_fullsize

9868906_fullsize 9925721_fullsize

9933970_fullsize 9939218_fullsize
Bukowskis Helsingin Contemporary -huutokauppa on astunut tänä keväänä täydentämään suomalaisen nykytaiteen jälleenmyyntimarkkinoita. Ensimyyntiin keskittyvien taidegallerioiden rinnalla Bukowskis tarjoaa nyt uuden, muusta huutokauppatarjonnasta eriytetyn ja omaksi kokonaisuudekseen  profiloidun myyntitapahtuman niille taideteoksille ja designesineille, joilla etsitään uutta kotia usein vasta ensikerran ensimmäisen omistajansa jälkeen.
9940637_fullsize 9923092_fullsize

9916238_bukobject 9916182_fullsize
Bukowskis Contemporary-huutokauppa ei ole 136 kohteellaan esinemäärältään suuren suuri, mutta se ei liene tarkoituskaan. Esimerkiksi huutokaupan ennakkonäytössä teokset on saatu esiin ilahduttavan väljästi, joten jokainen kohde saa oman osansa yleisön huomioista. Huutokauppatalon päämääränä lieneekin nostaa nykytaiteen huomioarvoa ja statusta taiteen jälleenmyyntimarkkinoilla. Sama suuntaus on näkyvissä huutokauppamaailmassa yleisemminkin erikois- ja teemahuutokauppojen määrän kasvuna.
Keskittyminen yhteen ajankohtaiseen teemaan kerrallaan saattaa tuottaa paremman tuloksen kuin parin päivän aikana vasaroitavat satojen kohteiden arvohuutokaupat, joissa esimerkiksi nykytaiteelle jää usein vain tuottoa ja esinevolyymia täydentävä sivurooli. Kaikki yksissä kansissa -ajattelu on kustannustehokasta, mutta juuri tietystä aihepiiristä kiinnostuneille ostajille uuvuttavaa, olipa esinemassa tavoitettavissa kotisohvalta käsin Online tai ei. Mitä ainutkertaisemmista ja merkittävämmistä kohteista puhutaan, sitä enemmän ne ansaitsevat erityishuomiota ja vaativat erityisosaamista huutokaupan henkilökunnalta.
9935001_fullsize 9935259_fullsize

9901625_fullsize 9939318_fullsize

9925945_fullsize 9918806_fullsize
Bukowskis’n asiantuntijat ovat osoittaneet valinnoillaan kiitettävää ja kaupalliseksi yritykseksi ilahduttavan kokeilevaakin kiinnostusta nykytaidetta kohtaan. Mukana on ensimäistä kertaa Suomessa mm. videotaidetta ja installaatioita. Omassa huutokaupassaan nykytaide pääsee vihdoin esiin oikeassa kontekstissaan, oman aikansa heijastajana. Varsinkin 1980-luvun taide ja design näyttävät nyt liikahtavan kotien seiniltä uuteen kiertoon, joten kasaritaiteesta pääsee nyt keräämään talteen todellisia huippuja.
9920227_fullsize 9918770_fullsize

9926035_fullsize 9920284_fullsize
Huutokaupan tulosta seurataan varmasti tarkkaan, antaahan Bukowskis kotimaisena edelläkävijänä viestin siitä, millainen tilaus nykytaiteen omalle jälleenmyyntikanavalle Suomessa tällä hetkellä on.

Oheisissa kuvissa läpileikkauksia ja omia suosikkejani huutokaupan tarjonnasta:
– Valokuvataide: Markus Henttonen ja Elina Brotherus
– Maalaustaide: Marjatta Tapiola, Viggo Wallenskiöld, Mari Rantanen, Susanne Gottberg, Anna-Karin Furunes
– Videotaide: Anne Katrine Dolven
– Installaatio: Henrietta Lehtonen
– Kuvanveisto: Kim Simonsson
– Keramiikka: Erna Aaltonen, Pekka Paikkari
– Lasi: Kerttu Nurminen, Ritva-Liisa Pohjalainen, Heikki Orvola, Taru Syrjänen, Markku Salo, Janne Rauhanen

* Kuvat: Bukowskis Helsinki, Contemporary -huutokaupan nettiluettelo, https://www.bukowskis.com

Design, Huonekalut, Lifestyle, Retro, Trendit

Rottinki tulee

Kommentoi

Älvsjön antiikkimessuilla Tukholmassa tulevaksi trendiksi ennustettiin mm. rottingin paluuta. Tässä pari esimerkkiä Älvsjön rottinkitarjonnasta.
IMG_3218 IMG_3204
Korkeaselkäinen luonnonvärinen nojatuoli on Mid Century Modern designia 1950-luvulta. Se tehtiin luksusristeilijä Conte Biancamanoa varten, design on noin vuodelta 1950. Kunnian muotoilusta ovat saaneet sekä Giò Ponti että Lio Carminati. Kenties jotkut muistavat tuolin myös Carlo Mollinon valokuvista 1960-luvulta.
Kansainväliset huutokauppatoimijat arvottavat tuolin kunnon mukaan vaihdellen 600 – 1.200 €. Suomessa kiinnostus todennäköisesti ailahtelee firman mukaan, kuten aina.
Mitä Mid Century Modern designing tulee, termin on lanseerannut suomalaisista huutokaupoista ensimmäisenä Huutokauppa Helander, joka järjestää teeman mukaisen erikoishuutokaupan 9.-10.4.2016, http://www.helander.com

Huutokauppa, Taide, Taidekauppa, taidemarkkinat

Toritaide. Sisustustaide. Sanoja vai haukkumasanoja?

Kommentoi

Taidearviointien yhteydessä nousee silloin tällöin esiin kysymys, mitä tarkoittaa sisustustaide ja toritaide. Ovatko ne vain sanoja, joilla taideteoksia voi luokitella, ryhmitellä ja erotella esimerkiksi niin sanotusta arvotaiteesta tai museonkokoelman standardit täyttävästä taiteesta? Vai ovatko ne haukkumasanoja, joilla viitataan huonoon taiteeseen tai rahvaanomaiseen makuun? Koska ihmisiä, makumieltymyksiä, taidetarpeita ja tekijöitä on moneksi, asiaa on hyvä lähestyä kenellekään nauramatta. Tänä päivänä on jo muutenkin riittävästi omaa erinomaisuuttaan ja paremmuuttaan milloin missäkin asiassa esiin tuovaa väkeä. Otanpa siis toritaidetta koskevaan kysymyksen kiihkottomasti määrittelevän lähestymistavan ja yritän antaa selkeän vastauksen moniin aiheesta saamiini kysymyksiin.
Roka, A146, 150, myyty 280€
Käytännössä sisustustaiteeksi tai toritaiteeksi on tapana kutsua muodollista taidekoulutusta vaille jääneiden tekijöiden maalauksia. Tunnusmerkkejä ovat maalauksesta toiseen toistuvat tekijälle tunnusomaiset, tunteisiin vetoavat tai kaupalliset aiheet, kuten maisemat, lapsikuvat, eläimet ja sensuellit naishahmot. Maalausten arvo määräytyy kysynnän ja tarjonnan määrän, teoksen aiheen sekä suuren yleisön suosion perusteella. Kotimaisen sisustustaiteen lisäksi samaan ryhmään voi lukea turistikohteista ostetut lennokkaasti signeeratut maisemat eli niin sanotut matkamuistotaulut, joille jää reissun jälkeen jäljelle useimmiten vain tunne- ja muistoarvo. Sisustustaiteen joukosta toritaiteeksi voi erotella ne teokset, jotka on tehty selvästi kaupallisiin tarkoituksiin ja joiden aihe on populaari, sentimentaalinen, erotisoiva tai ”kiiltokuvamainen”.

Signeerauskin saattaa olla pseudonyymi tai keksitty nimi. Tekijän käsiala on toistuvasti nopea, spontaani ja värikäs. Se antaa katsojalle vaikutelman taiteellisesta luovuudesta ja temperamentista. Toritaiteesta löytyy yhä lailla tunnettuja kuin täysin tuntemattomia, todellisia ja keksittyjä nimiä. Tälläkin taiteenlajilla on ystävänsä, keräilijänsä ja oman genrensä piirissä mainetta nauttivat tekijät. Sen sijaan arvotaiteen tai museokokoelman vaatimuksia toritaide ei täytä. Minun mielestäni kiinnostavia näkökulmia aiheeseen ovat esimerkiksi ”toritaiteen” ja ITE-taiteen välinen rajanveto sekä toritaiteen ja populaarikulttuurin tai toritaiteen ja tatuointien kuvamaailman väliset kohtauspinnat.
243_47
Sisustus- ja toritaidetta on perinteisesti löytynyt erilaisista keräily- ja taidetapahtumista, ”kansakoulujen ja urheilusalien” taidemyyntitilaisuuksista, kesä- ja kirpputoreilta ja maakuntien ja koti-irtaimistojen huutokaupoista. Nykyisin myös jotkut tunnetut huutokauppatalot tarjoavat asiakkailleen sisustus- ja toritaiteen kategoriaan kuuluvia teoksia. Kuvassa oleva aistikas naiskuva, signeerattu ”Roka”, myytiin Hagelstam & Co:n maaliskuun huutokaupassa 280 eurolla (lähtöhinta oli 150 €). Toisille se on kitschiä, toiselle kiehtovaa katseltavaa. Meitä on moneksi ja hyvä niin. Maalauksen kuva löytyy sivulta http://www.hagelstam.fi
Maisema Pariisista on esimerkki niin kutsutusta matkamuistotaulusta. Vuonna 1967 signeeratussa maalauksessa näkyy Pariisin tunnusomainen symboli, Notre Damen katedraali. Myyntihinta huutokaupassa oli 160 €.

Eroaako ”tavistaide” ammattitaiteilijoiden teoksista ja miten? Lisää aiheesta YLE:n KulttuuriCocktailista.
Kuvataideakatemian professori Villu Jaanisoon ideoimasta näyttelystä haastateltiin professori Helena Sederholmia sekä allekirjoittanutta.
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/02/12/kuvataideakatemian-nayttelyssa-tavisten-tyot-ovat-rinnan-taiteilijoiden-teosten
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/02/12/mika-hyvaa-taidetta-lue-taiteen-asiantuntijoiden-vinkit-nykytaiteen

Huutokauppa, Keräily, Kulttuuri

Siellä siellä se Väinö on

2 kommenttia

657
Alla havupuun ei voi olla kukaan muu, siellä siellä se Väinö,
siis Kalevalan vaka vanha Väinämöinen. Kanteleensa keralla.
Loitsii laulullansa ja soitollansa ketut, jänöt, karhut ynnä ihmiset.

Kalevala Korun valmistama puuastia on lahja Suomen Radiosähköttäjiltä vuonna 1952. Veikeä idea!
Lipastossa chippendale-jalat ja viininlehtiornamentit lyövät kättä Väinämöisen kanssa. Veikeä esine!
Tästähän saisi alulle jo pienoisen Kalevala-kokoelman.

267
Kuppi 315 € ja lipasto 70 € myytiin maaliskuun Helanderin Huutokaupassa.
kuvat: http://www.helander.com/

Design, Huutokauppa, Keräily, Koti ja sisustus, Lasi

Pastellinamuja

Kommentoi

503958-2 Apollo 320€ 503958-3
Karkkisilla ja keväisillä Tzarina -sarjan pulloilla voi koristaa kodin pääsiäisestä vappuun.
Värejä löytyy keltainen, vaaleanpunainen (lila), vihreä ja sininen. Sarjaan kuuluvia laseja saakin sitten etsiä melkein kuin neulaa heinäsuovasta. Niitä tehtiin värittömästä lasista liköörille, punaviinille ja valkoviinille. Varsinkin liöörilasi on hilpeä! Se on jalallinen ja saman muotoinen kuin Tzarina-pullojen ja rasioiden korkit. Juuri sellainen, jota voisi kaappeja siivotessaan luulla epähuomiossa ulkomaiseksi esineeksi. Olkaa siis tarkkoja ja poimikaa namut talteen.

Keltainen, Huutokauppa Helander, myyty 480 €
Vaaleanpunainen (lila), Hagelstam & Co, myyty 320 €
Vihreä, Huutokauppa Helander, myyty 500 €

Huutokauppa, Taide, Taidekauppa, taidemarkkinat

Villiä taidekauppaa?

Kommentoi

A146:292 lh350, myyty 220€
Helsinkiläisissä huutokaupoissa myydyistä Hugo Backmanssonin pohjoisafrikkalaisista aiheista on alkanut löytyä villejä variaatioita (tällaisia esimerkkejä löytyy kolmesta oheisesta kuvasta). Sattuikohan huono päivä taiteilijalle vai huutokauppakamarin sisäänottajalle?
img_8586_1
Hugo Backmansson (1860 Paimio – 1953 Helsinki) oli muotokuva- ja maisemamaalari, upseeri ja Venäjän keisarillisen armeijan taistelumaalari. Koulutusta ja taitoa siis riitti, mutta toisinaan maalauksia tuli tehtyä nopeasti ja rutiinilla. Kuvista kolme ovat varmasti aitoja, varsinkin punaisella alas oikealle signeerattu pohjoisafrikkalainen mies on hieno ”timantti”.
60
Kahta kuvien maalauksista ei voi kehua. Signeerausta on sutattu, kirjoituskäsiala ontuu, ihmisfiguurin muodon ja syvyyden kuvaaminen on hakoteillä ja värit kirkuvat räikeinä. Backmanssonilla oli taiteilijana heikot hetkensä, mutta tällä hetkellä taidekaupassa pyörii jo poikkeuksellisen paljon maanantaikappaleita. Siksi minä olen lisännyt Backmanssonin nimen taidemarkkinoiden Varokaa ja olkaa tarkkoina! -listalle.
5070-33 Backmansson, K141, lähtö ja myyty 1200 €
Surullista, että myytävänä vilahtelevat akanat saattavat koulutetun ja osaavan taiteilijan koko tuotannon epämääräiseen valoon juuri, kun Backmanssonin maine ja arvostus olivat mm. Amos Andersonin taidemuseon hienon näyttelyn ja julkaisun myötä lupaavassa nousussa.

Antiikki, Hopea, Huonekalut, Huutokauppa, Keramiikka, Keräily, Korut ja kellot, Posliini

Antiikin top5

Kommentoi

Näin sujui syksyn arvohuutokauppojen antiikki-, keräily- ja arvoesineiden myynti

Syksyllä 2015 arvohuutokaupoissa nähtiin pitkästä aikaa reippaasti arvoantiikkia. Bukowskis’lla esineiden määrä ja tulos säilyivät lähellä parin viime vuoden tasoa. Hagelstam & Co:n hyppäys ylöspäin edellisvuosiin verrattuna oli selvä eikä ihme, olihan antiikkivalikoima Bulevardilla parempi ja monipuolisempi kuin aikoihin. Esimerkiksi hyvää vanhaa lasia ja keramiikkaa ei ole ollut aikoihin tarjolla näin paljon.

Ennen huutokauppaa Hagelstam tiedotti huutokauppaan sisältyvästä kontra-amiraali Carl Olof Cronstedtille kuuluneiden koriste-esineiden ja huonekalujen kokoelmasta. Historiamme merkkihenkilöihin lukeutuva Cronstedt (1756-1820) oli Saaristolaivaston komentaja vuonna 1790, kun Ruotsin kuningas Kustaa III:s voitti Venäjän toisessa Ruotsinsalmen-taistelussa. Sittemmin hän riitaantui uuden kuninkaan Kustaa IV Aadolfin kanssa ja sai siirron Tukholmasta Viaporiin Suomenlinnan komentajaksi. Cronstedtin kiistellyimpiä päätöksiä oli Viaporin antautuminen venäläisille Suomen sodassa 1808. Autonomian aikana Cronstedtin kotina oli Herttoniemen kartano, jossa hän kuoli vuonna 1820.

Cronstedtille kuuluneiden esineiden kiinnostavuutta lisäsi olemassa oleva loistava lähdeteos, Christina Bäcksbackan väitöskirja Viceamiral Carl Olof Cronstedts hem – Vara-amiraali Cronstedtin koti (1995). Se perustuu Cronstedtin jäämistöstä Herttoniemen kartanossa vuonna 1820 tehtyyn laajaan perunkirjaan. Väitöskirjan materiaalina on 269 erityyppistä esinettä, jotka perunkirjan arvokkaimmista esineistä oli tutkimuksen tekohetkellä löydetty (löytyneiden esineiden määrä oli tuolloin 1/3 perunkirjan esineistöstä). Väitöskirjan esineluetteloon sisältyy huonekaluja, valaisimia, hopeaa, posliinia ja keramiikkaa, lasia, metalliesineitä, tekstiilejä, henkilökohtaisia esineitä ja taidetta. Lisäksi siinä kerrotaan Cronstedtin hankinnoista sekä luonnehditaan häntä keräilijänä ja sisustajana. Siksi olisi ollut huipputason kansainvälisen antiikkikaupan toimintaetiketin mukaista, että Cronstedtille kuuluneiksi tiedetyt esineet olisi merkinnöin eritelty huutokaupan muista kohteista ja niiden provenienssi olisi esitelty luettelossa muuta esineistöä yksityiskohtaisemmin.

Esimerkiksi Iso-Britanniassa ja Uppsala Auktionskammaressa perusteellinen luettelointi mainitaan nyt jo huutokauppatalojen mainoksissa. Syvällinen tieto, kiinnostuksesta kumpuava paneutuminen omaan alaan ja toiminnan tinkimätön taso ovat vahvuuksia, joilla tunnetut, pitkän historian omaavat huutokaupat pyrkivät juuri nyt erottumaan ja profiloitumaan vahvoina, kallisarvoisilla uniikkiesineillä kauppaa käyvinä toimijoina. Jotakin tästä ammattiylpeydestä soisi tarttuvan myös suomalaiseen välinekeskeiseen huutokauppabisnekseen, olkoonkin, että pienellä pohjoisella hiekkalaatikollamme pärjää armottomien kilpailijoiden puuttuessa vähemmälläkin vaivannäöllä. Ainakin minua harmittaa, että kaupanteon sisältö jää näinkin loistavan tilaisuuden äärellä yrityksen heti seuraavissa tiedotteissa hehkuttaman nettikauppajärjestelmän varjoon. Tiedot Christina Bäcksbackan väitöskirjan esineluetteloon sisältyvistä esineistä ovat toki kenen tahansa asiasta kiinnostuneen ja kirjastoon osaavan löydettävissä. Sen sijaan muut mahdolliset väitöskirjaan sisältymättömät esineet eivät nyt päässeet avoimesti ja arvolleen sopivasti ostajien tietoon ellei asiaa rohjennut erikseen henkilökunnalta tiedustella. Eihän kyseessä ollut tietoinen markkinointikikka? Esineitä erittelemättä saattoi näet käydä niin, että muualtakin myyntiin tulleiden kohteiden houkutus ja tuotto nousivat Cronstedtin siivellä. Rumanilkeä kysymys on: kuinka moni tietää ja kuinka moni luulee ostaneensa Cronstedtille kuuluneen esineen?

Huonekaluja ei top5 listalle mahtunut, kun esimerkiksi Hagelstam & Co:lla 12.000-20.000 välille hinnoitellut, annettuihin tietoihin verrattuna silmiinpistävän kömpelösti hopeoidut pöydät jäivät myymättä. Bukowskis’lla top5 kärkisijan sai venäläinen pronssiamppeli, jonka polttokullattu pinta oli vastaavasti kouluesimerkki työn, materiaalien ja yksityiskohtien laadusta.

Syksyn 2015 antiikki top5 oli uniikin käsityön, massasta erottuvien esineiden ja Aasian lista. Hagelstam & Co:lla kokonaisuutta vaivasi yltiövarovainen lähtöhinnoittelu, jolla saatettiin kalastella myös otsikoita huimista hinnannousuista. Tällä taktiikalla lähtöhinnan perään saatiinkin monin paikoin yksi nolla lisää. Hirvittävin lähtöhinnan ja myyntihinnan välinen ero oli cloisonné-emaloidulla temppeliastialla, jonka lähtö 800 € ja loppu 26.000 € saivat hämmästelemään, tiedettiinkö tässä ollenkaan mitä myytiin? Vai osoittiko aasialainen antiikki – ja kenties myös ostoksiaan lunastava asiakaskunta – arvaamattomuutensa? Bukowskis’lla oli näet myytävänä kiinalainen uurna, joka oli identtinen keväällä 2015 myydyn top5 -ykköskohteen kanssa. Tuolloin lähtöhinta oli 5.000 ja loppuhinta 78.200 €. Nyt lähtöhinta oli puolet korkeapi, 10.ooo € ja loppuhinta noin puolet pienempi, 31.200 €. Tällä kertaa uurna komeilee top5 -listan kakkosena. Mahtaakohan se olla sama vai löytyikö aikaisemmalle menestystarinalle pari, kun toisen yksilön omistaja tunnisti pitävänsä hallussaan samanlaista aarretta? Jos näitä oli olemassa pari, molemmat myyjät menettivät todennäköisesti parhaan mahdollisen tuloksen, kun uurnat jouduttiin kauppaamaan yksitellen.

Arvokorujen myyjänä Bukowskis piti kiinni ykköspaikastaan. Samalla tuli osoitetuksi parhaan suomalaisen kultasepäntyön kestävä arvo. Kalevi Piiraisen timanttirannekoru vuodelta 1974 otti paikan top5 -listan kolmantena. Timantit ovat ikuisia. Samoin on hyvin tehty ja taidokkaasti hienoista materiaaleilla valmistettu.

Kun tulos viiden esinekategorian (moderni- ja nykytaide, klassinen taide, ulkomainen taide, design sekä antiikki-, keräily- ja arvoesineet) viidestä kalleimmasta kohteesta syksyn 2015 arvohuutokaupoissa eli 5 x top5 lasketaan yhteen, Bukowskis ja Hagelstam & Co. ovat aloittaneet vuoden 2016 rinta rinnan. Hagelstam Co:lle kehitys on ollut nousujohteista; ero vuosien 2014 ja 2015 syksyn välillä on 347.500 € plussalla. Bukowskis’n syksyt 2014 ja 2015 asettuvat samalle viivalle eron ollessa vain 1.090 € plussan puolella. Samaan aikaan huutokauppojen profiilimuutos näkyy yhä selvemmin. Bukowskis soveltaa Ruotsissa toimivaa kaavaa lähes sellaisenaan myös Suomen markkinoilla. Hagelstam & Co. leipoo kakkuun OnLinea, LIVEä sekä fokus- ja OnLine -erikoishuutokauppoja. Vanhat konkarit pitävät vielä arvohuutokaupan avaimia käsissään, mutta huutokauppojen vilkkaus, kaupankäynnin rentous, sympaattinen huumori ja yhdessäolon hauskuus ovat liukumassa, sinne, missä kaikkein erilaisimmat ihmiset kohtaavat ikään, ammattiin, sukupuoleen, taustaan, kotipaikkaan ja varallisuuteen katsomatta. Se osoite ei löydy enää Helsingin ydinkeskustasta.

9818481_fullscreen 9811033_fullscreen
9822350_fullscreen 9826809_fullscreen 9814804_fullscreen
Bukowskis, antiikki-, keräily- ja arvoesineiden viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokaupakulut)
1. Kattoamppeli, Venäjä, 33.600 € (lähtö 18.000)
2. Uurna, Kiina 1875-1908, 31.200 (lähtö 10.000)
3. Rannekoru, valkokulta ja briljantteja, 13.500 € (lähtö 17.000)
4. Sokerikko, Liettua, 7.600 € (lähtö 800)
5. Sormus, platina ja briljantti 2.56 ct, 7.500 € (lähtö 10.000)
Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 93.400 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta olivat 114.300 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 45.256 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat 77.304 € (summa sisältää huutokauppakulut)

35408-000074 35408-000082
35408-000136 35408-000135 20202h-000001

Hagelstam & Co, antiikki-, keräily- ja arvoesineiden viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokaupakulut)
1. Ikoni, 36.000 € (lähtö 2.500)
2. Temppeliastia, Kiina, 26.000 € (lähtö 800)
3. Veistos, Venus, pronssi, 24.000 € (lähtö 1.500)
4. Veistos, Herkules ja Kerberos, pronssi, 20.000 € (lähtö 1.500)
5. Muistilehtiö ja kynäteine, Pietari, 8.000 € (lähtö 6.000)
Hagelstam & Co, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 114.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 31.100 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 51.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat 75.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)

Lopuksi yhteenlaskettu tulos viiden esinekategorian viidestä kalleimmasta kohteesta syksyn 2015 arvohuutokaupoissa eli 5 x top5 (moderni- ja nykytaide, klassinen taide, ulkomainen taide, design sekä antiikki-, keräily- ja arvoesineet) =
Bukowskis, viiden kategorian viisi kalleinta syksyllä 2015 yhteensä  626.350 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, viiden kategorian viisi kalleinta keväällä 2015 oli yhteensä 926.808 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, viiden kategorian viisi kalleinta syksyllä 2014 oli yhteensä  625.260 €
– Bukowskis, viiden kategorian viisi kalleinta keväällä 2014 oli yhteensä 783.119 €
(huom! osassa hinnoista ovat mukana kulut).
Hagelstam & Co., viiden kategorian viisi kalleinta syksyllä 2015 yhteensä 744.300 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., viiden kategorian viisi kalleinta keväällä 2015 oli yhteensä 478.600 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., viiden kategorian viisi kalleinta syksyllä 2014 oli yhteensä 396.800 €
– Hagelstam & Co., viiden kategorian viisi kalleinta keväällä 2014 oli yhteensä 369.200 €
(huom! hintoihin ei ole lisätty kuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.com; www.hagelstam.fi

Design, Huonekalut, Huutokauppa, Keramiikka, Koti ja sisustus, Lasi, Matot, ryijyt ja tekstiilit

Designin top5

Kommentoi

Näin sujui syksyn arvohuutokauppojen design-myynti

Designin huippu on käynyt huutokaupoissa kapeaksi. Kapeaksi kävivät menneenä syksynä myös Bukowskis’n ja Hagelstam & Co:n designmyyntikärjen väliset erot. Molempien top5 -tulos nousi yhä edelleen viime vuosiin verrattuna, mutta Hagelstam & Co onnistui kirimään umpeen Bukowskis’n aiempaa etumatkaa. Maaliin huutokauppatalot tulivat rinta rinnan Bukowskis’n johtaessa kapean kaulan mitalla top5 -luvuin 120.100 € – 127.500 €

Huutokaupoissa menestyvän muotoilun painopiste on edelleen vahvasti Suomi-designin kultaisissa 1940-1950-luvuissa. Samat nimet tulevat tutuiksi kerta toisensa jälkeen, ja top5 on pääosin maskuliininen. Kaikki loistavat naiset – keraamikot, lasinmuotoilijat, tekstiilitaiteilijat, huonekalusuunnittelijat – vilahtavat kärkisijoilla pikemminkin satunnaisina kävijöinä kuin vakiovieraina. Kertooko tämä jotakin huutokauppoihin valikoitavista esineistä ja muotoilijoista vai siitä, että toisen maailmansodan jälkeinen muotoilun kulta-aika oli herooisuudessaan kovin miehinen? Vai onko syynä se, että esimerkiksi käyttötaiteeksi mielletty tekstiilitaide ei riitä korostamaan keräilijä-omistajansa hyvää makua ja esteettistä silmää siinä määrin kuin varmasti tunnistetut ja tunnustetut taideobjektit, veistokselliset lasiesineet ja uniikit messinkivalaisimet? Siksikö kaikki se mikä kytkeytyy mielikuvissamme sisustukseen ei herätä samaa keräilyhekumaa kuin se, joka voidaan nostaa jalustalle, vitriiniin tai katon korkeuksiin, jota rohkenee koskettaa vain varoen ja jonka ainutkertaisuutta osaamme ylistää yhteen ääneen?

Samaan aikaan Ruotsissa Märta Måås-Fjetterströmin matot kuuluvat designhuutokauppojen korkeimpaan kastiin. Pitäkää varanne tai menetämme kohta kunnian räsymatonkin ideasta länsinaapuriin! Meillä funkismattoja vasaroidaan suunnittelijoita tai kutomoja mainitsematta kuukausihuutokauppojen kellareissa parilla satasella, ja Uhra Beata Simberg-Ehrströmin upeimmat ryijyt ovat arvohuutokaupoissa satunnaisia kunniavieraita. Suomalaisen designin monipuolisesta historiasta huolimatta yhteen huutokauppaan ilmestyy yhtaikaa yllättävän harvoja tekijänimiä: huonekaluja edustaa Aalto, valaisimia Aalto, Tynell ja Johansson-Pape, lasia Wirkkala ja Sarpaneva Nymanin, Franckin, Toikan ja Okkolinin säestämänä. Jopa Tynell, Still ja Hopea ovat mukana harvakseltaan. Keramiikasta löytyy Kaipiainen ja Bryk, ehkä myös Schilkin ja Salmenhaara sekä muutama Holzer-Kjellberg ja Muona. Onko syy myyntiin tarjottavan esineistön suppeudessa vai vastaanottajan kiinnostuksen, innostuksen ja designintohimon puutteessa? Miksi designliikkeistä tai Helanderin ja Annmari’s kaltaisista huutokauppamaailman haastajista löytyy nykyisin laveampi valikoima ja variaatioiden runsaus kuin arvohuutokaupoista? Keskittyvätkö vanhat huutokauppatalot mieluummin tuttuihin ja helppoihin, varmasti ja vakaasti tuottaviin kohteisiin?

Asiansa osaavan intendentti Maria Ekman-Kolarin ansiona pidän sitä, että Hagelstam & Co:n keramiikkavalikoimassa nähtiin tulosvarman Kaipiainen, Bryk ja Salmenhaara -kolmikon rinnalla Marita Lybeck, Annikki Hovisaari ja Kati Tuominen-Niittylä. Kauden sensaatio oli Josef Frankin Flora-lipaston putkahtaminen myyntiin Suomessa. Niin harvinaisia Svenskt Tennin esineet meillä ovat. Lähtöhinta 5.000 € oli minimaalinen. Loppuhinta 22.000 € seurasi hyvää pohjoismaisten huutokauppatasoa. Svensk Tenn on ruotsalaisen designin kruununjalokivi. Brändin esimerkillistä vaalimista ja tinkimätöntä tasoa jo vuodesta 1924 kannattaa käydä ihailemassa jokaisella Tukholman-visiitillä Strandvägen 5:ssä.

Bukowskis’lla huutokaupattavaksi oli oivalettu napata Ritva Puotilan ryijyjä, Mirjam Salmisen koruja, Markku Salon lasia, Eero Saarisen huonekaluja sekä Helanderin huutokaupoissa huikean nousunsa aloittaneen Carl Gustaf Hiort af Ornäsin nojatuoleja eli kohteita, joita Hagelstam & Co:lla ohjautuu edelleen naputeltaviksi Tehtaankadun kuukausihuutokauppoihin. Yritykset laventaa designhuutokauppojen valikoimaa 1980-luvulle ja uusiin esineryhmiin saattavat silti olla jo myöhäisiä, sillä esimerkiksi Ruotsissa modernien huutokauppojen painopiste on hyvän aikaa hivuttautunut lasista ja keramiikasta huonekaluihin ja kuvataiteeseen. Enteileekö tämä sitä, että suurimpia rahoja liikuttelevat designlasin ja -keramiikan ostajat ja heidän välittäjänsä alkavat olla kylläisiä – tai kyllästyneitä? Onko jo kymmeniä vuosia kestänyt takuuvarmana pidetty design-hype tulossa yhden tiensä päähän?

Syksyn top5 -kärjestä päätellen tuttu ja näyttelyistä tunnettu esine ei enää riitä jälleenmyyntimenestykseen. Yltääkseen kansainväliseen imuun designin täytyy olla uniikkia, näyttävää, taidon ja teknisen osaamisen yhteistyötä, erityistä ja erottuvaa. Hyvänä esimerkkinä Bukowskis’n top5:ssä kolme sijaa valloittaneet Timo Sarpanevan ja Studio Pino Signoretton yhteistyönä syntyneet lasiveistokset tai Hagelstam & Co:n top5 ykkönen Paavo Tynellin kattovalaisin. Siinä suunnittelijan piirtämään messinkirunkoon on custom made -periaatteella liitetty juuri tiettyä kohdetta varten valitut koristeet ja lasikuupat. Elokuvateatteriin tehdyn valaisimen kruunaavat siniset opaalilasivarjostimet, joiden väri kuluu Kauklahden Lasitehtaalla valmistetuista sävyistä harvinaisimpiin.

Uniikkeja rariteetteja halajavan ostajakunnan lisäksi huutokauppojen pitkään nauttiman design-hypen tulevaisuudennäkymiä heikentää myös määrätietoisella työllä ja taidolla rakennetun Arabia-brändin alasajo. Vintage-Arabian ja vanhan taideosaston keräily varmasti jatkuu, mutta onko tulevaisuuden massa-Arabiasta enää suomalaiseksi keräilykohteeksi, kun valmistus Suomessa loppuu. Ehkä uuden sukupolven muotoilijoiden ja käsityöläisten on tullut aika napata murenevalta jättiläiseltä vapautuvat jalansijat. Pörssiyhtiön katteet kohdilleen -lähtöinen ”Finnish Design made in Thailand” -konsepti avaa loistavan tilaisuuden vaihtoehdoille eli kotimaassa toimiville pienille työhuoneille, artesaaneille, taiteilijakollektiiveille, keramiikkauuneille, lasihyteille ja kutomoille. Odotan lähiruoan rinnalle lähidesignbuumia. Koska laatu tekee ja takaa nimen (hyvänä esimerkkinä Svenskt Tenn), yritykset kuten VAJA Finland voivat olla tulevaisuuden menestystarinoita, kenties pienimuotoisempia kuin Arabia, mutta silti tulevaisuuden designentusiasteja kutkuttavia ja huutokauppojen ovia kolkuttelevia keräilyunelmia.

9756219_fullscreen 9752457_fullscreen 9756518_fullscreen
9752573_fullscreen 9752691_fullscreen
Bukowskis, designin viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Tapio Wirkkala, Kantarelli, 57.200 € (lähtö 40.000)
2. Timo Sarpaneva, Lasiveistos ”Luna”, 19.900 € (lähtö 18.000)
3. Timo Sarpaneva, Lasiveistos ”Casa di Ammiana”, 18.000 € (lähtö 20.000)
4. Timo Sarpaneva, Lasiveistos ”Chiesa di Ammiana”, 17.000 € (lähtö 18.000)
5. Paavo Tynell, Kattovalaisin, 15.400 € (lähtö 5.000)
Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 127.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 101.800 € (summa ilman huutokauppakuluja)*
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 84.767 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat 67.362 € (summa sisältää huutokauppakulut)

35672-000003_2 35353-000001 35051-000001_1
34734-000005 35578-000022
Hagelstam & Co, designin viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Paavo Tynell, Katovalaisin, 44.000 € (lähtö 30.000)
2. Paavo Tynell, Lattiavalaisin, 26.000 € (lähtö 12.000)
3. Timo Sarpaneva, Taidelasi ”Ilmat”, 24.000 € (lähtö 15.000)
4. Josef Frank, Lipasto ”Flora”, 22.000 € (lähtö 5.000)
5. Birger Kaipiainen, Tarjotin, 4.100€ (lähtö 2.000)
– Hagelstam & Co, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 120.100 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 36.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 29.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat 58.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.com; www.hagelstam.fi