Aihearkisto: Taidekauppa, taidemarkkinat

Hold Your Horses! Halten Sie, bitte!

backmansson-1899-buko-f167 153_1_77
Kiitos hevosaiheen saamasta palautteesta.
Nouskaamme ratsaille vielä kerran.

Kumman hevosen kyydistä sinä maksaisit?

Toinen on Hugo Backmansson 1899 keisarilliselta Venäjältä.
Toinen on ”myöhäiskaudelta” Pohjois-Afrikasta.

Eipä uskoisi, että samasta tekijästä puhutaan? Molemmat maalaukset on myyty helsinkiläisissä huutokaupoissa otsikolla ”Hugo Backmansson”. Toisesta maksettiin provisioineen 5.368 €. Ostaja sai laatua ja ehdalla taiteilijakäsialalla kirjoitetun signeerauksen ”H. Backmansson”. Toisen vasarahinnaksi lyötiin 360 €. Ostaja sai eksoottisemman aiheen ja signeerauksen tyyliin ”H. Barkmansbon”.

Koska huutokauppojen kotisivut antavat loistavan mahdollisuuden vertailla keskenään useiden viime vuosina myytyjen teosten laatua, käytä sitä hyödyksesi ja opi. Ole kriittinen. Miksi sijoittaisit rahaa edulliseen taideostokseen, josta et saa rahoillesi vastinetta?

Modernin ja nykytaiteen top5

Näin sujuivat syksyn 2016 modernin ja nykytaiteen arvohuutokaupat

Modernissa taiteessa tullaan käymään seuraava kisa taidehuutokauppojen markkinajohtajan paikasta. Bukowskis on ottanut hyvän etumatkan vakiinnuttamalla modernille ja nykytaiteelle omat huutokauppansa. Työn hedelmät alkavat näkyä. Bukowskis’n syksyn 2016 modernin ja nykytaiteen top5 -listan viidestä taideteoksesta kolme myytiin nykytaiteen Today & Contemporary -huutokaupassa ja kaksi modernin taiteen ja muotoilun Design & Art -huutokaupassa. Kärkisijat top5 -listalla menivät vielä tällä kerralla modernille taiteelle. Nykytaiteen sijoittuminen vahvasti kärkeen lupaa sille Suomessa samaa nousevaa käyrää, jota se on kulkenut jo kotvan aikaa globaaleilla taidemarkkinoilla. Kun mukaan astuvat arvaamattomat muuttujat meneillään olevan taideväärennöskalabaliikin muodossa, taidemarkkinoiden pelastus saattaa löytyä juuri nykytaiteesta, siihen keskityvistä huutokaupoista, siihen erikoistuneista gallerioista ja taiteilijoiden työhuoneista.

Nykytaiteen jälkimarkkinoilla naistaiteilijat ovat vahvoilla. Ei siis ihme, että Hagelstam & Co:n listakärki myytiin lähes täysin jo lokakuussa pidetyssä erillisessä naistaiteilijoiden Women Artists -huutokaupassa. Mutta toimiiko Hagelstam & Co:n nais/mies -jaottelu paremmin kuin Bukowskis’n perinteisempi – ja taitavasti otsikoitu – aikajanajako? Tekevätkö ostajat valintansa sukupuolen mukaan? Etsiikö taiteesta kiinnostunut ensisijassa naistaiteilijaa tai miestaiteilijaa vai sittenkin nykytaidetta, modernia taidetta, klassista taidetta, grafiikkaa, maalaustaidetta, kuvanveistoa, designia?

Huutokauppa Helanderin aiemmin lanseeraama huutokauppaotsikko Mid Century Modern toimii. Sen sateenkaaren alle mahtuvat alavartaloon katsomatta kaikki modernin suomalaisen muotoilun ja kuvataiteen nimet Rut Brykistä Birger Kaipiaiseen, Unto Koistisesta Tove Janssoniin. Klassisessa taiteessa rajaus naistaiteilijoihin on ollut perusteltua. Miesten ja taideakatemiajärjestelmän säätelemässä eurooppalaisessa taidemaailmassa suomalaiset 1800-luvun ja 1800-1900-lukujen vaihteen naiset olivat poikkeuksellinen ja kansainvälisesti kiinnostava ryhmä. Taidehistoriallisessa tutkimuksessa käsite naistaiteilija oli pätevä termi. Sitten taidemarkkinat keksivät naistaiteen lisäarvon. Markkinoinnin sloganina se alkoi toimia kuin häkä. Se houkutteli sijoittamaan uuteen löytöön, naistaiteeseen. Se innosti kilpailemaan hinnoista viimeiseen hengenvetoon saakka. Oltiinhan naistaiteessa jonkin uuden ja erityisen ”sijoituskohteen” jäljillä. Lisäbonuksena se pehmensi miesvaltaisen huutokauppa-alan julkisuuskuvaa. Niin — pehmensi kuten naisrooliin sopii?

Elääkö nais/mies -jaottelun käytössä jäänne huutokauppojen konservatiivisesta ja patriarkaalisesta menneisyydestä? Suomessa tämä menneisyys kummittelee vielä, mutta esimerkiksi länsinaapurissamme Ruotsissa se alkaa olla muisto menneiltä vuosikymmeniltä, jolloin naisia näkyi alalla enemmän sihteereinä ja naistaiteilijoina kuin johtajina. Etenkin nykytaiteessa karsinointi sukupuolen mukaan tuntuu markkinointihakuiselta varsinkin nyt, kun yhteiskunnassamme keskustellaan sukupuolivähemmistöistä ja sukupuolineutraalisuudesta.

Olisiko modernin ja nykytaiteen top5 -listalle sijoittunut Tove Jansson identifioinut itse itsensä nimenomaan naistaiteilijaksi? Tuskin, ainakaan muumihahmoistaan päätellen. Olisiko toinen top5-listan kärkinimi Leena Luostarinen halunnut tulla esitellyksi naistaiteilijana vai taiteilijana? Ehkä jotkut teistä muistavat, miten hänen kynsilakastaan ja merkkivaatteistaan kirjoitettiin taiteilijan elämäntyötä esittelevän näyttelyn yhteydessä (Helsingin Sanomien kuukausiliite 2.2.2013, http://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000002610328.html). Very nice. Omia oppilaitani haluan kannustaa tekemään, taitamaan ja uskaltamaan ilman minkään sukupuoli- ja seksuaali-identiteetin kahleita tiedostaen silti sen, että taidekaupassa voidaan yhä tukeutua nais/mies-taiteilijatarinoihin ja stereotypioihin. Tulevaisuuden tekijöiden keskuudessa se maailma on hitaasti muuttumassa.

Palatkaamme syksyn 2016 huutokauppoihin.

Koska taidetarjonta ja asiakaskunta ovat Suomen kokoisessa maassa väistämättä rajalliset, Hagelstam & Co:n joulukuisen Modern-päähuutokaupan valikoima jäi ilman naisia kalpeaksi: kerma oli kuorittu jo lokakuussa Women Artists -huutokauppassa. Sieltä Hagelstam & Co:n modernin ja nykytaiteen top5 -kärkeen nousivat Eila Hiltunen ja Nina Terno, molemmat syksyn huutokauppojen kuvanveistotarjonnan tapauksia. Jos tarkoituksena on säilyttää Hagelstam & Co:n Modern-huutokaupan imago yhtenä syksyn päätapahtumista, grafiikkaa oli taidevalikoimassa liikaa. Lars-Gunnar Nordström ja Sam Vanni ovat loistavia tekijöitä, mutta jo viitisen serigrafiaa molemmilta olisivat riittäneet viemään hohdon samassa huutokaupassa mukana olevilta maalauksilta. Nyt serigrafioita oli kymmenkunta molempia kohti. Modernin grafiikan ajankohtaisten väärennös-, jäljennös- ja kopiointiongelmien takia valinta ja ajoitus olivat joko harkitsemattomat, hätäiset tai huonot. Myyntivolyymin pumppaamista paremmaksi ne tuskin olennaisesti auttoivat kappalehintojen jäädessä muutamiin satoihin euroihin.

Bukowskis’n tie nonfiguratiivisen taiteen varmana tuloksentekijänä jatkui Edvin Lydénin ja Lars-Gunnar Nordströmin napatessa nimiinsä top5 -kärkikaksikon. Vanhan koulukunnan vanavedessä Jiri Geller piti loistavasti pintansa. ”Dunkelheit IX” -teos kommentoi länsimaisen viihdeteollisuuden tuttua kuva-aihetta ja muunteli sen merkityssisältöä nykypopin tapaan huumorista aina mustaan huumoriin asti. Ostaja taisi oivaltaa, että teollisesti tuotetulta vaikuttavan pinnan taakse kätkeytyy harkittua pitkäjänteistä ja vaativaa käsityötä. Nykytaiteessa ajankohtainen kokemuksellinen suhde taiteeseen sai Bukowskis’lla ansaitun edustajansa ruotsalaisen Peter Frien maalauksesta. Nykytaiteen jälkimarkkinoita vaivaa toisinaan se, etteivät gallerianäyttelyistä valitut parhaat teokset lähde ensimmäisinä uuteen kiertoon. Frien maalaus oli kuitenkin galleriatasoa. Tämä tarkoittaa, että teos olisi todennäköisesti jo ensimyynnin hetkellä saanut vierelleen myyty-tarran ensimmäisten joukossa. Menikö teos Ruotsiin vai jäikö se Suomeen? Se jää arvoitukseksi. Pohjoismaisen nykytaiteen ilmestyminen suomalaisten huutokauppojen modernin ja nykytaiteen top5 -listalle on joka tapauksessa merkki siitä, että markkinat ainakin naapurimaiden välillä toimivat ja pohjoismaista nykytaidetta tunnetaan hyvin meilläkin. Kiitos tästä kuuluu Kiasman ja EMMAn kaltaisille toimijoille, joiden roolia nykytaiteen nousun taustavoimina ei pidä aliarvioida.

10226898_fullsize 10076720_fullsize 10180324_fullsize

10183452_fullsize 10180869_fullsize
Bukowskis, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Edvin Lydén, Vision, 24.800 € (lähtö 8.000-12.000)
2. Lars-Gunnar Nordström, Sommitelma, 18.206 € (lähtö 9.000-12.000)
3. Marjatta Tapiola, Hera koristelee riikinkukon, 16.400 € (lähtö 9.000-12.000)
4. Jiri Geller, Dunkelheit IX, 10.800 € (lähtö 6.000-8.000)
5. Peter Frie, The View Belongs Everyone, 10.300 € (lähtö 10.000-15.000)
Bukowskis, syksyn 2016 viisi kalleinta yhteensä 80.506 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 107.201 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 106.550 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 47.908 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 128.913 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 76.636 € (summa sisältää huutokauppakulut)

55_67 94_85

16_78 90_81 605_1_66
Hagelstam & Co, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Eila Hiltunen, Esiäiti, 22.000 € (lähtö 25.000)
2. Nina Terno, Hevonen, 10.000 € (8.000)
3. Tove Jansson, Satamakuva Douarnenez, 6.000 € (3.000)
4. Leena Luostarinen, Kilpikonna, 6.000 € (8.000)
5. Rafael Wardi, Sisäkuva, 6.000 € (7.000)
Hagelstam & Co., syksyn 2016 viisi kalleinta yhteensä 50.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co., kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 55.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 107.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 56.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 154.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 137.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.comwww.hagelstam.fi
* Otsikkokuva: Bukowskis, Jiri Geller, Dunkelheit IX, 10.800 € (lähtö 6.000-8.000)

Ulkomaisen taiteen top5

Näin sujui syksyn 2016 arvohuutokauppojen ulkomaisen taiteen myynti

Arvohuutokauppojen viimeaikaisen tarjonnan perusteella näyttää siltä, ettei suomalaisilla huutokauppamarkkinoilla ole paluuta Old Master maalausten eli taiteen vanhojen mestareiden kultakantaan. 1900-luvun lopulla ne olivat vielä arvohuutokauppojen ulkomaisen taiteen runko ja helmi. Mestariteoksia löytyi säännöllisesti. Taso oli parhaimmillaan loistava, ja hintanoteerausten kärjestä löytyi alankomaisia, italialaisia ja ranskalaisia taiteilijoita 1700-1800-lukujen vaihteesta taaksepäin.

Mitä 2000-luvulla tapahtui? Onko kotien seinät tyhjennetty ja suurin osa yksityisiltä omistajilta löytyneistä Old Master -maalauksista jo kertaalleen myyty? Ovatko parhaat teokset lähteneet muille maille uuden omistajansa kokoelmiin? Ehkä muutama maalaus on löytänyt pysyvän paikan kotimaisissa museoissa ja taidesäätiöissä? Jyrääkö Tukholman ja Lontoon asiantuntemus ja kansainvälinen asiakaskunta suomalaisten huutokauppojen osaamisen ja panostuksen? Lähetetäänkö arvokkaimmat Old Master -maalaukset mieluummin myytäviksi Ruotsin ja Iso-Britannian huutokauppoihin?

Hagelstam oli ennen vahva nimi Old Master -taidekaupassa. Samoin oli aikoinaan Galerie Hörhammer. Olipa nykyisen Hagelstam & Co:n syksyn 2016 päähuutokaupassakin mukana kiinnostava Dirk de Quade van Ravesteynin ”Jumalten juhlat”. Taustatutkimuksessa ei kuitenkaan ilmeisesti päästy niin pitkälle, että teoksen arvo olisi pystytty maksimoimaan ja se olisi voitu myydä taiteilijan nimellä. Lisäämällä sanan ”väitetty” huutokauppatalo siirsi vastuun ostajalle. Ilmaisu ”Dirk de Quade van Ravesteyn, väitetty” ei näet ole tekijän attribuutio. Se tarkoittaa vain, että maalaus vaikuttaa taiteilijan tekemältä, mutta varmaa takeita tästä ei voida antaa. Loppuhinta oli mukiin menevät 12.000 €, ja maalaus oli Hagelstam & Co:lla vanhan ulkomaisen taiteen toiseksi kallein. Kävelikö ovesta ulos lottovoitto, jolloin teos löytänee uuden ostajan suuremmilla apajilla. Vai lähtikö maailmaa kiertämään tyhjä arpa, jos ja kun teosta ei pystytä koskaan varmuudella osoittamaan oletetun mestarin työksi? Sama kaava toistui Hagelstam & Co:n ulkomaisen taiteen top5:n kärkiteoksessa: ”Alexander Gine, väitetty” (loppuhinta 17.000 €).

Tässä hintaluokassa ilmaisu ”väitetty” ei ole vielä suuren suuri ongelma, mutta edellä mainitsemillani Lontoon ja Tukholman huutokauppakamareilla on kunnianhimoisempi asenne, tiukemmat pelisäännöt ja suuremmat resurssit taustatutkimuksiin. Toisin kuin meillä Suomessa, osa kansainvälisistä huutokauppakamareista jopa suosittelee koko ”väitetty” -ilmauksen välttämistä. Jos huutokauppa perustelee välityspalkkioitaan asiantuntemuksella, tällaisen ongelmallisen myyntistrategian välttäminen onkin suotavaa. Jos huutokauppatalo näkee itsensä pikemminkin välittäjän ja myyjän roolissa, vastuun siirtäminen ostajalle tuskin jättää kolhuja ammattiylpeyteen.

Suomelle näyttää jäävän käteen rooli lähinnä venäläisen taiteen välityspaikkana. Ehkä suurimmat mestariteokset eivät silläkään saralla kulje enää Helsingin kautta? Ainakin Hagelstam & Co:lla venäläisen taiteen valikoima oli parhaisiin vuosiin verrattuna vaatimaton. Bukowskis’n jalokivi oli Ilja Repinin harjoitelma ”Sadkoon” (360.200 €) eli kansallisaarteen asemaa nauttivaan Repinin suureen taruaiheeseen, joka lumoaa ja vie katsojansa vedenalaiseen maailmaan Venäläisen taiteen museossa Pietarissa. Bukowskis’n yllätys oli top5 kakkostilalle sijoittunut Pavel Nikolaevich Filonov. Häntä pidetään yhtenä originnelleimmista 1910-luvulla uransa aloittaneista venäläistaiteilijoista. Näin syvälle ihon alle menevät, psykologisesti hypnotisoivat aiheet eivät yleensä ole huutokaupan halutuimpia, mutta venäläinen 1910-luvun futurismi ja avantgarde ovat nykyisen peli- ja fantasiateollisuuden keskellä superkiinnostava tuttavuus. Samoin on Filonovin ura taiteen, grafiikan ja teatterin parissa. Lopputulema rohkeudesta oli, että Filonovin loppuhinta Bukowskis’lla (61.200 €) ylitti yksinään koko Hagelstam & Co:n ulkomaisen taiteen top5:n yhteenlasketun summan (41.000 €).

Vanhan ulkomaisen taiteen yhteenlasketut top5 -tulokset olivat loppujen lopuksi valovuoden päässä toisistaan: Bukowskis 466.300 € – Hagelstam & Co. 41.000 €. Bukowskis karautti siis satojen tuhansien eurojen (425.300 euron!) etumatkan päähän ja palasi sillä kevään 2014 huutokaupan tasolle eli edellisen huippu-top5:n lukemiin. Hagelstam & Co:n tulos säilyi kevään 2016 tasolla, mutta luvut kertovat siitä, ettei yritys pysty tällä hetkellä nousemaan ulkomaisen taiteen myyntipaikkana kilpailijansa kannoille.

Modernissa ulkomaisessa taiteessa tulos oli tasaisempi: Bukowskis 37.100 € – Hagelstam & Co. 27.000 €, joskin tarjonnan epäsuhdan takia siitä on laskettu top5:n sijasta vain top2. Muuten osa kärkipaikoista saattaisi jäädä ammottamaan tyhjyyttään. Myytäviä teoksia löytyy näet välillä liian vähän, myymättömien määrä jää liian suureksi tai parhaatkin hinnat vain muutamaan sataan tai tuhanteen euroon. Voiko Helsingin huutokauppoja siis edes pitää modernin ulkomaisen taiteen merkittävinä myyntikanavina? Jossain määrin kyllä. Näkyyhän Tukholman taustatuki tasaisen vakaana valikoimana Bukowskis’n huutokaupoissa, ja onhan Suomen Bukowskis’lla ollut viime aikoina rohkeutta kokeilla siipiään jopa ulkomaisen nykytaiteen myyntipaikkana. Uusien markkinarakojen oivaltamisesta  Bukowskis’lla kertoi myös eestiläisen taiteilijan Endel Köksin öljyvärimaalaus. Loppuhinnallaan 4.300 € se oli syksyn modernin ulkomaisen taiteen kärkeä. Hagelstam & Co:lla on siis kirittävää ja yritystä siihen suuntaan on viime aikoina näkynytkin.

Modernin ulkomaisen taiteen kärki oli menneenä syksynä 2016 tutuksi tulleeseen tapaan Picasso ja grafiikka painotteinen. Sekä Bukowskis’n (32.800 €) että Hagelstam & Co:n (15.000 €) top2:n ykkösenä oli Pablo Picasso. Hagelstam & Co:lla taisi olla kyse uudesta yrityksestä, sillä tismalleen sama linoleikkaus ”Picador et torero” oli samoilla taustatiedoilla myytävänä aiemmin kevään 2013 Classic-huutokaupassa (K130, kohde nro 1). Lähtöhinta oli 25.000 €, lopputulos: myymättä. Menneenä syksynä 2016 lähtöhinta oli 14.000 € ja lopputulos 15.000 €. Realistinen lähtö- ja myyntihinta vai laskusuuntaan kulkevat taidemarkkinat? Sen tulevaisuus näyttää.

10291264_fullsize 10291281_fullsize 10291520_fullsize

10072281_fullsize 10292667_fullsize
Bukowskis, ulkomaisen taiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Ilja Repin, Harjoitelma ”Sadkoon”, 360.200 € (lähtö 100.000-120.000)
2. Pavel Nikolaevich Filonov, Päät, 61.200 € (lähtö 25.000-35.000)
3. Nikolai Bogdanov Belsky, Poika, 25.200 € (lähtö 5.000-7.000)
4. Simeon Fedorovich Fedorov, Kesäaamun usva, 12.000 € (lähtö 15.000-17.000)
5. Alessio Issupoff, Markkinanäkymä, 7.700 € (lähtö 3.800-4.200)
Bukowskis, syksyn 2016 viisi kalleinta yhteensä 466.300 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 60.800 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 24.700 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 512.900 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 183.601 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 327.817 € (summa sisältää huutokauppakulut)

10222789_fullsize 10222322_fullsize
Bukowskis, ulkomaisen modernin taiteen kaksi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Pablo Picasso, Femme au Chapeau, 32.800 € (lähtö 23.000-26.000)
2. Endel Köks, Meriaihe, 4.300 € (lähtö 2.000-2.500)
Bukowskis, syksyn 2016 kaksi kalleinta yhteensä 37.100 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, kevään 2016 kaksi kalleinta yhteensä 35.200 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2015 kaksi kalleinta yhteensä 37.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2015 kaksi kalleinta yhteensä 30.300 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 kaksi kalleinta olivat yhteensä 88.070 € (summa sisältää huutokauppakulut)

28_76 55_68

29_76 43_79 56_68
Hagelstam & Co, ulkomaisen taiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Alexander Gine (väitetty), Myrskyävä meri, 17.000 € (lähtö 2.500)
2. Dirk de Quade van Ravesteyn (väitetty), Jumalten juhlat, 12.000 € (lähtö 15.000)
3. Ilja Repin, Natalia Nordmann, 6.000 € (lähtö 4.500)
4. Albert Benois, Pihapiiri 3.800 € (lähtö 800)
5. Ilja Repin, Zaporogit, 2.200 € (lähtö 2.000)
Hagelstam & Co, syksyn 2016 viisi kalleinta yhteensä 41.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 49.300 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 94.200 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 65.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 35.300 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, kevään 2014 viisi kalleinta olivat 13.700 € (summa ilman huutokauppakuluja)

54_69 718_30
Hagelstam & Co, ulkomaisen modernin taiteen kaksi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Pablo Picasso, Picador et Torero, 15.000 € (lähtö 14.000)
2. Roy Lichtenstein, Vapaudenpatsas, 12.000 € (lähtö 2.000)
Hagelstam & Co, syksyn 2016 kaksi kalleinta yhteensä 27.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, kevään 2016 kaksi kalleinta yhteensä —(hintatietoja ei voitu ilmoittaa, koska teosten kuvat ja hintatiedot oli poistettu huutokauppatalon sivuilta). Hagelstam & Co, kevään 2016 kaksi seuraavaksi kalleinta yhteensä 2.150 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, syksyn 2015 kaksi kalleinta yhteensä 4.200 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, kevään
 2015 kaksi kalleinta yhteensä 6.900 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, syksyn 2014 kaksi kalleinta olivat yhteensä 66.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.comwww.hagelstam.fi
* Otsikkokuva: Bukowskis, Ilja Repin, Harjoitelma ”Sadkoon”, myyty 360.200 € (lähtö 100.000-120.000)

Klassisen taiteen top5

Näin sujuivat syksyn 2016 klassisen taiteen arvohuutokaupat

Kyllä, Akseli Gallen-Kallela ansaitsee paikkansa klassisen suomalaisen taiteen huipulla. Silti arvohuutokauppojen kärki on viime vuosina alkanut näyttää jo epäterveellisen kapealta.

Ei ole kauankaan siitä, kun keväällä 2015 Hagelstam & Co:lla kolme viidestä ja Bukowskis’lla kaksi viidestä klassikkotaiteen kärkisijasta meni Gallen-Kallelalle. Keväällä 2016 tahti jatkui. Hagelstam & Co:n klassikko top5:stä peräti neljä sijaa oli Gallen-Kallelan hallussa. Syksyllä 2016 samat luvut toistuivat Bukowskis’lla: neljä viidestä kärkisijasta nappasi Gallen-Kallela. Ottaen huomioon taiteilijan teosten aiemman myyntitiheyden sekä uusien löydettävissä olevien (museoiden, näyttelyiden, kirjallisuuden ja tunnettujen yksityiskokoelmien ulkopuolelta tulevien) teosten oletetun yleisyyden, tahti on ollut päätä huimaava. Myös teosten taso on vaihdellut silminnähtävästi, kenties liikaakin.

Keväällä 2015 Hagelstam & Co. onnistui täydentämään Gallen-Kallela -tarjontaansa muutamalla helsinkiläisestä yksityiskokoelmasta tulleella loistavalla teoksella. Syksyllä 2016 oli puolestaan Bukowskis’n vuoro vetää kilpailussa pidempi korsi. Enkä puhu nyt vain klassikko top5:n ensimmäisen ja kolmannen sijan napanneista Gallen-Kallelan maalauksista ”Kissa ja koira” ja ”Lemminkäinen tulijoella”. Myös huutokauppatalojen keskinäisessä vertailussa tasoero Bukowskis’n ja Hagelstam & Co:n klassisen taiteen koko valikoiman välillä oli syksyllä suorastaan jäätävä ja selvästi Bukowskis’n eduksi. Kun Hagelstam & Co. teki vielä strategisesti oudon ratkaisun ja hajautti naistaiteilijat omaan, jo aiemmin syksyllä erikseen toteutettuun erikoishuutokauppaan, peli oli menetetty ennen kuin se ehti edes alkaa. Hagelstam & Co:n Classic-päähuutokaupan tarjonta jäi tasoltaan köykäiseksi ja Bukowskis’n varjoon selvemmin kuin kertaakaan miesmuistiin.

Kokonaistilannetta ei suinkaan helpottanut taloudellisen ja maailmapoliittisen epävarmuuden sekä Suomen historian suurimman taideväärennösoikeudenkäynnin varjossa kampaileva taidebisnes. Molemmissa huutokauppataloissa myymättä jäi varsin kelvollisia taideteoksia. Kokonaistuloksen kannalta Hagelstam & Co. näyttää kuitenkin kärsineen suurimmat tappiot tässä arvohuutokauppojen kriittisessä kategoriassa, klassisessa kotimaisessa taiteessa. Yrityksen taloudellisen liikkumavaran ja kehitystarpeiden kannalta se ei lupaa hyvää.

Klassisen taiteen top5 kokonaisluvuissa Bukowskis 381.700 € – Hagelstam & Co. 341.500 € tulosten erotukseksi jäi Bukowskis’n eduksi vain 40.200 €. Hagelstam & Co:lla kalleimmaksi noteerattu Ellen Thesleffin ”Elonkorjaajia veneessä II” pois lukien klassikoiden top5 -tulos paljastaa kuitenkin karun totuuden. Ilman Thesleffiä Hagelstam & Co:n klassikoiden top5 olisi yhteenlaskettuna vain 96.500 €, kun taas Bukowskis’lla klassikoiden top5 tulos olisi kallein teos eli Akseli Gallen-Kallelan ”Kissa ja koira” poislukien edelleen kuusinumeroinen 245.000 €. Edellisvuosiin verrattuna Bukowskis’n top5 tulos oli oikeastaan ennätyksellisen hyvä. Kallein teos laskuista pois jätettynäkin se olisi ollut menneiden vuosien parasta tasoa. Hagelstam & Co:n top5 -tulos näytti lukuina aluksi supersaavutukselta, mutta kallein teos pois jätettynä se paljastui rajusti viime vuotisia pienemmäksi, kevään 2014 pohjakosketuksen tasolle.

Tilanne voi tietysti muuttua jo keväällä 2017.

Bukowskis nappasi syksyllä neljä himoittua Gallen-Kallelaa ja onnistui myymään ne kovaan hintaan. Riemullisen railon kärkiviisikkoon avasi Sigrid Schauman, joskin saavuttaakseen neljännen ja viidennen sijan tässä top5:ssä maalausten ei tarvinnut hipoa hintaennätyksiä. Bukowskis’lla paikka viiden joukosta irtosi, kun loppuhinta ylitti selvästi 10.000 € rajan. Hagelstamilla samaan riitti vain 5.000 € ylitys.

Hagelstam & Co:n top5 lepäsi naistaiteilijoiden, Ellen Thesleffin ja Amélie Lundahlin varassa. Näistä kahdesta Lundahlia ei myyty Classic-päähuutokaupassa, vaan jo lokakuussa järjestetyssä naistaiteilijoiden huutokaupassa. Tavoittiko maalaus silloin kaikki potentiaaliset ostajat? Lundahlin ”Kevät” -maalauksen loppuhinta oli kyllä hyvä 50.000 € (lähtö 30.000), mutta Bukowskis’lla keväällä 2016 klassiseen päähuutokauppaan sijoitettu Lundahlin ”Tyttö lehtimetsässä” ylsi selvästi kovempiin lukuihin ja oli tuolloin koko Bukowskis’n oman (ja myös Hagelstami & Co:n huomioon ottaen) syksyn 2016 klassikkovalikoiman kallein teos loppuhinnalla 84.202 € (lähtö 45.000).

Vaikka Hagelstam & Co. tarjosi syksyn kokoelmassa harvinaisuuksia kuten vain rajallisen tuotannon jälkeensä jättäneen, mutta huutokaupoissa jopa yleiseksi tulleen Ole Kandelinin ”Sahaustaulu II:n” sekä yleisön suosikkeja kuten Andreas Alarieston ja Teppo Terän maalauksia, valtaosa arvoteoksista näyttää nyt virtaavan Helsingin Tehtaankadulle muuttaneen yrityksen ohi. Säilyttääkö lähempänä ydinkeskustaa Helsingin Iso Robertinkadulla toimiva Bukowskis saavuttamansa etumatkan? Entä miten meneillään olevat taideväärennösoikeudenkäynnit vaikuttavat ostajien luottamukseen? Jos markkinat kapenevat, Suomi ja pääkaupunki alkavat käydä ahtaiksi arvotaiteesta kipaileville toimijoille.

10282696_fullsize 10264011_fullsize 10264150_fullsize

10282685_fullsize  10081359_fullsize
Bukowskis, klassisen taiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Akseli Gallen-Kallela, Kissa ja koira, 136.700 € (lähtö 180.000-220.000)
2. Akseli Gallen-Kallela, Kuolleitten virta, 105.200 € (lähtö 50.000-60.000)
3. Akseli Gallen-Kallela,  Lemminkäinen tulijoella, 90.400 € (lähtö 80.000-120.00)
4. Sigrid Schauman,  Männyn latva, 35.200 € (lähtö 2.500-3.000)
5. Akseli Gallen-Kallela, Helkatuli, 14.200 € (lähtö 10.000-12.000)
Bukowskis, syksyn 2016 viisi kalleinta yhteensä 381.700 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 186.602 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 274.200 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 149.900 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 186.000,- € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 234.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)

61_7158_64
57_1_70 46_74 33_76
Hagelstam & Co, klassisen taiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Ellen Thesleff,  Elonkorjaajia veneessä II, 245.000 € (lähtö 250.000)
2. Amélie Lundahl, Kevät,  50.000 € (lähtö 30.000)
3. Ole Kandelin, Sahaustaulu II, 33.000 € (lähtö 20.000)
4. Andreas Alariesto, Porot tulevat katsomaan hoitajiaan, 7.000 € (lähtö 8.000)
5. Teppo Terä,  Punatulkkuja, 6.500 € (lähtö 6.000)
Hagelstam & Co, syksyn 2016 viisi kalleinta yhteensä 341.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 146.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 309.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 289.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 127.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 84.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.comwww.hagelstam.fi
* Otsikkokuva: Bukowskis, Akseli Gallen-Kallela, Lemminkäinen tulijoella, myyty 90.400 € (lähtö 80.000-120.00)

Huutokauppojen Game of Thrones jatkuu

153_1_77
Tällä kertaa en ollut aivan varma, näenkö beduiinin Pohjois-Afrikasta vai Kuolleiden armeijan ratsastajan à la Game of Thrones.

Enpä olisi edes painajaisissa uskonut, että tällainenkin taulu on Hugo Backmanssonin käsissä syntynyt. Tiedän kyllä, hevonen on vaikea kuvattava ja laukkaava hevonen eritoten. Mutta että taiteilija, joka sai jatkokoulutuksensa Pietarin taideakatemiassa 1884-1886? Taiteilija, joka näki hevosia säännöllisesti opiskellessaan Pietarin sota-akatemiassa 1892-1894? Taiteilija, joka toimi Venäjän keisarillisen armeijan taistelumaalarina kuvaten sotilaita ratsailla ja tehden muotokuvia ratsuväkirykmentin sotilaista, kasakoista ja ratsuväen paraatiin valmistuvista sotilaista – hevosineen! Sama taiteilija, upseeri ja seikkailija, jonka hevosaiheita näimme Amos Andersonin taidemuseon upeassa näyttelyssä vuonna 2010? Voiko sellainen mies unohtaa kaiken näkemänsä ja oppimansa, hevosen anatomian, liikkeet, kaiken?

No, Backmanssonin maalauksena tämä myytiin Helsinkiläisessä taidehuutokaupassa tammikuussa 2017. Loppuhinnaksi pamahti 360 €, lähtöhinta oli asetettu 350 euroon.

Vertaa ja katso Game of Thrones Season 6. Seuraavat viisi jaksoa tv:ssä 13. tammikuuta. Toivottavasti Jon Snow saa sentään paremman ratsun matkalle Talvivaaraan eivätkä Daenerys Targaryenin lohikäärmeet grillaa yhtään Dothrakien hevosista näin pahaan kuntoon.

I mean, really? A painting by the Finnish Hugo Backmansson, educated in St Petersburg Art Academy, serving as an official battle painter in the Imperial Russian Army, working amid horses, painting soldiers and cossacks on horseback time and time again. Well, that was in the late 19th Century and early 20th Century. Later on Backmansson did work in North Africa and his skills did’t always shine anymore. But still, for real? Can a man who spent his best years with horses so completely forget how a horse looks like, how it gallops?

It is supposed to be a beduin from North Africa. At least as such it was sold in a fine art auction in Helsinki in January 2017 for 360 euros (estimated 350 €). Despite of the catalogue text it reminds me more of The Army of The Dead in Game of Thrones.

Compare and watch Game of Thrones Season 6. Next five episodes in the air on 13th of January. I do hope Jon Snow gets a better horse than this in order to ride to the Winterfell and the dragons of Daenerys Targaryen don’t barbecue any of the Dothraki horses this bad.

Huutokauppojen Game of Thrones

Huutokauppojen ”Game of Thrones” on alkanut jo vuosia sitten, mutta vasta nyt sen vaikutukset alkavat vähitellen toteutua ja näkyä.

Kysymys kuuluu: ”Kuinka monta arvokohteita välittävää huutokauppaa pääkaupunkiseudulla on 3-5 vuoden kuluttua?”

Lasken mukaan Bukowskis’in, Hagelstam & Co:n ja Huutokauppa Helanderin ja veikkaan, että kärkikahinoissa on 3-5 vuoden kuluttua kaksi. Menettääkö joku arvohuutokauppa-statuksensa? Muuttuuko joku antiikin ’sekatavarahuutokaupaksi’ eli yleiseksi vanhan tavaran myyntipaikaksi? Putoaako yksi kokonaan pois vai jatkaako kolmas kentällä vain nettihuutokauppana? Voiko ulkopuolelta tai ulkomailta ilmestyä neljäs pelaaja, musta hevonen, joka ravistelee koko kentän uuteen uskoon?

Tilanne on kiinnostava. Alan vanhat mammutit pyrkivät uudistumaan, mutta muutosten keskellä ne eivät enää voi tukeutua kauan sitten (viime vuosisadalla = 1900-luvulla) saavuttamaansa statukseen. Hagelstam & Co:n paluu Wenzel Hagelstamin käsiin lienee pelastanut yrityksen pohjoismaiselta fuusiolta. Pohjoismaista saatetaan silti – Suomen Bukowskis’ista huolimatta – tähytä yhä Suomen suuntaan, valmiiksi katettu sisäänottopöytä ja tavarandumppausnettikanava kiikarissa.

Let’s play!

House Lannister – Bukowskis
(Helsinki, Iso Roobertinkatu 4 ja 12)
Bukowskis’in asiantuntijakapasiteettia, laaja-alaista tarjontaa ja nykyaikaista imagoa vahvistaa Ruotsin pääkonttori tunnetusti lyömättömillä ruotsalaisella markkinointitaidoillaan ja visuaalisilla ideoillaan. Kääntöpuolena on se, että Ruotsi-kytkös rajoittaa Suomen yksikön linjavalintoja. 
House Tyrell – Hagelstam & Co.

(Helsinki, syksystä alkaen Tehtaankatu 27 ja 36)
Hagelstam & Co. palaa yrityksen voimia ja iskukykyä verottaneiden omistajuus- ja johtajaseikkailujen jälkeen takaisin lähtöpisteeseen. Vanhoissa tutuissa käsissä ja uuden toimitusjohtajan ohjauksessa se alkaa etsiä eväitä uudessa osoitteessa. Paikanvaihdos saattaa osoittautua joko uusista yleisöistä kaukana olevaksi ja logistisesti hankalaksi umpikujaksi tai kipeästi kaivatuksi uudeksi aluksi.
House Stark – Huutokauppa Helander
(Helsinki, Viikki/Hernepellonkuja 8-10)
Helander on paljastanut kyntensä ja kykynsä parantamalla tarjontaansa, tuloksiaan, tilojaan ja toimintatapojaan. Valttikortteinaan nuorekkuus ja mutkattomuus se on kirinyt kovaksi haastajaksi, etenee ja tekee myyntiennätyksiä  huutokaupan mastodonttien kannoilla.
House Tully – Huutokauppakamari Annmari’s
(Tampere, Hämeenkatu 30B) 
Annmari’s on osoittanut vahvuutensa uudistumalla ja pitämällä pintansa varteenotettavana myynti- ja ostopaikkana ruuhka-Suomen ulkopuolella. Se hallitsee taiteen, tavaran ja oman reviirinsä maakuntien ainoana kovan luokan toimijana.
House Greyjoy – Huutokauppa Palsanmäki
(Uurainen/Jyväskylä, Tervatehtaantie 93 Kangashäkki)
Palsanmäki on lumonnut ja villinnyt suuren yleisön, napannut paikkansa Suomen huutokauppakartalta sekä osoittanut vasara- ja maakuntahuutokauppojen verrattoman vetovoiman. Maakuntasarjassa vilisee haastajia ja kilpailijoita, mutta siellä perinteiset vasarahuutokaupat myös tavoittavat yhden uskollisimmista ja huumorintajuisimmista asiakaskunnistaan.

House Martell – voi olla kilpailun musta hevonen
House Targaryen – nimen saa kisan voittaja!

Winter is coming. Let the game begin…

KmPDesignkatussamling

Modernin ja nykytaiteen top5

Näin sujuivat kevään 2016 modernin ja nykytaiteen arvohuutokaupat

Loistavia yllätyksiä ja uusia nimiä kärkijoukkoon toivat mukanaan Bukowskis’in kevään 2016 modernin ja nykytaiteen huutokaupat. Bukowskis on tehnyt jo pitkään määrätietoista työtä 1900-luvun kuvataiteen parissa järjestämällä erityisesti niihin rajattuja arvohuutokauppoja. Nyt yritys teki yhden onnistuneen ja kaivatun linjanvedon lisää eriyttämällä Modern & Design ja Contemporary-huutokaupat omiksi konsepteikseen. Tulosten perustella asiakaskunta ilahtui – yhdistetty modernin ja nykytaiteen top5 -lista puhuu puolestaan. Ennätyksiä tehtiin molemmissa Bukowskis’in huutokaupoissa, mutta erityisesti esiin nousi 1900-luvun lopun maalaustaide. Se pääsi nykytaiteen rinnalla kukoistamaan tavalla, jota ei ole suomalaisissa huutokaupoissa pitkiin aikoihin nähty.

Tyrmäävän upeasta Marjatta Tapiolasta tuli odotetusti Bukowskis’in Contemporary -huutokaupan tähti (46.200 €). Huipputasoisia teoksia kuten ”Koira ja Minotauros” tulee näin kovalta taiteilijanimeltä saataville harvoin. Mestariteoksen varjossa ei sovi silti unohtaa Mari Rantasen ja Paul Osipowin nousua aivan uusiin huutokauppalukemiin. Myös Matti Kujasalon 1970-luvun varhainen tuotanto vietiin molemmissa Bukowskis’in huutokapoissa (Modern & Designissa sekä Contemporaryssa) suorastaan käsistä, nekin ennätyshinnoin. Aplodien arvoisiin hetkiin voisi lisätä Erik Enrothin maalauksen ”My Love”. Mahtavan työn hinta nousi kolminkertaiseksi 9.301 euroon (lähtö 3.000). Eivätkä positiiviset tulokset päättyneet tähän, kun Lauri Laine, Henry Wuorila-StenbergAlvar GullichsenPauno Pohjolainen, Cris af Enehielm ja Anna-Karin Furunäs valoivat kukin myyntivuorollaan uskoa 1900-luvun ja nykytaiteen jälkimarkkinoiden tulevaisuuteen. Tätä on huutokauppamaailmassa kaivattu: uusia kärkinimiä sekä suomalaisen 1970-1990-lukujen asettumista arvoiseensa asemaan myös kuvataiteen jälkimarkkinoilla.

Kovatasoisessa seurassa Hagelstam & Co:n Modern -huutokaupalle jäi auttamattomasti kakkosrooli. Reidar Särestöniemeen, Sam Vanniin ja Rafael Wardiin nojaava kokoelma oli muutamista positiivisista yrityksistä huolimatta kovin tuttu ja perinteinen. Ilkka Lammin maalauksetkin ovat toistuneet huutokauppojen tarjonnassa jo kauan. Tällä kertaa Lammin ”Aamu” jäi varsinaisessa huutokaupassa myymättä, mutta lienee vaihtanut omistajaa jälkikaupalla, koska Hagelstam & Co:n nettisivuille hinnaksi ilmestyi myöhemmin 18.000 €, lähtöhinnan ollessa 25.000 €. Uudistumisen tarpeesta vihjaa se, että Hagelstam & Co:n top5 -listalle kiilasi tuiki tuttujen vaihtoehtojen sijasta harvemmin tarjolla ollevia nimiä, joille ei löytynyt vastaavaa kilpakumppania Bukowskis’in valikoimasta. Kärkipaikan otti Tove Janssonin muumiaihe. Sitä säestivät hieno Olli Lyytikäisen tussityö ja Nanna Suden öljyvärimaalaus. Listan ilahduttaviin yllättäjiin lukeutui Kimmo Kaivanto, jonka nousua on taidekaupan piirissä jo kotvan aikaa uumoiltu.

Modernin ja nykytaiteen top5 -kokonaistuloksellaan 55.500 € Hagelstam & Co. rojahti taaksepäin kevään 2015 lukemiin. Tulos on karuudessaan vain puolet – jopa alle puolet – viime vuosien totutuista luvuista. Jäikö alkuvuoden omistajuusjärjestelyjä edeltänyt syksyn 2015 top5 -tulos (107.000 €) joutsenlauluksi vai pystyykö Hagelstam & Co. uudistumaan ja nousemaan uuden toimitusjohtajansa Mia Okko-Koskisen ja pääomistajuuden takaisin käsiinsä ottaneen vanhan kapteenin Wenzel Hagelstamin luotsaamana Bukowskis’in haastajaksi modernin ja nykytaiteen välittäjänä?
Bukowskis jatkaa modernin ja nykytaiteen kaupassa tasaisen varmoilla tuloksilla (Bukowskis’in top5 tulos 107.201 € oli nyt puolet Hagelstam & Co:n vastaavaa, 55.500 €, korkeampi ). Yrityksen johtoportaassa saattaa kyteä toiveita yhä kovemmista tulosluvuista, mikä tarkoittaisi entistä ahtaampia aikoja muille samoista kategorioista kilpaileville huutokauppataloille.

Onko modernin ja nykytaiteen jälkimarkkinoilla vielä nousun varaa ja kuinka paljon? Tuovatko loistavat tulokset vanavedessään yhä parempaa tarjontaa? Minkä huutokauppatalon myyjät kokevat alan vahvimmaksi toimijaksi Suomessa? Se, joka nappaa itselleen modernin ja nykytaiteen kakun, nappaa samalla ison siivun huutokauppamarkkinoiden tulevaisuudesta. Kisa niiden herruudesta ei ole yhtä tasaväkinen kuin kisa klassisen taiteen johtoasemasta. Tänä keväänä Bukowskis voitti pelin uudella huutokauppastrategiallaan. Edelläkävijän asema on herkullinen, koska kuka tahansa saman huutokauppajaon (moderni taide / nykytaide) tekevä firma joutuu myöntymään jäljessäastujan rooliin. Selän takana saattaa kuitenkin piillä yllätyksiä, eivätkä ne välttämättä ole odotettavissa Helsingin ydinkeskustan suunnalta.

9967624_fullsize 9868906_fullsize

9933970_fullsize 9916226_fullsize 9916197_fullsize
Bukowskis, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Reidar Särestöniemi,  Kuu ja kalalampi, 46.200 € (lähtö 25.000)
2. Marjatta Tapiola, Koira ja Minotauros, 18.200 € (lähtö 10.000)
3. Mari Rantanen, One Side of Paradise, 15.400 € (lähtö 3.000)
4. Matti Kujasalo, Järjestys, 15.200 € (lähtö 4.000)
5. Paul Osipow, Paradisen View, 12.201 € (lähtö 5.000)

Bukowskis, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 107.201 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 106.550 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 47.908 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 128.913 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 76.636 € (summa sisältää huutokauppakulut)

36757-000001_1 24607a-000001_1 37054-000001

36503-000001_1 33983-000045_1
Hagelstam & Co, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Tove Jansson, Tervetulos röntgeniin!, 16.000 € (lähtö 5.000)
2. Lars-Gunnar Nordström, Sommitelma, 12.000 € (lähtö 8.000)
3. Olli Lyytikäinen, H.C. Andersen, tussi, 10.000 € (lähtö 5.000)
4. Nanna Susi, Allas puutarhassa, 9.000 € (lähtö 7.000)
5. Kimmo Kaivanto, Hommage à Pransu, 8.500 € (lähtö 8.000)
Hagelstam & Co., kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 55.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co., syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 107.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 56.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 154.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 137.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.comwww.hagelstam.fi
* Otsikkokuva: Bukowskis, Marjatta Tapiola, Koira ja Minotauros, myyty 18.200 € (lähtö 10.000)

Ulkomaisen taiteen top5

Näin sujui kevään 2016 arvohuutokauppojen ulkomaisen taiteen myynti

Ulkomaisen taiteen lihavat vuodet ovat jääneet kauas taakse. On kulunut kotvan aikaa siitä, kun kumpikaan huutokauppatalo Bukowskis tai Hagelstam & Co. on onnistunut löytämään käsiinsä menneiden vuosikymmenten tasolle yltäviä Old master -maalauksia eli vanhoja länsimaisia mestareita. Bukowskis on kyllä hiljalleen saanut etumatkaa Old master -maalausten myyntipaikkana samalla, kun Hagelstam & Co:n näyttää menettäneen otettaan tällä aiemmin vahvalla alallaan. Kilpailu on kiristynyt, onhan Bukowskis’in Suomen yksiköllä taustavoimanaan yksi tämän erikoisalan vanhimmista, vahvimmista ja maineikkaimmista pohjoismaisista toimijoista, Tukholman Bukowskis asiantuntijoineen.

Kevään loistolöytö Bukowskis’lla oli top5 -listan kolmanneksi tullut Johann Wilhelm Jankowskin kaupunkimaisema Prahasta. Aihe kutkutti taatusti myös ostovoimaisia puolalaisia keräilijöitä, joille suomalaisilla huutokaupoilla on ollut yllättävän vähän tarjottavaa. Klassikkojen joukossa nähtiin tänä keväänä Bukowskis’in moderneissa huutokaupoissa aiemmin menestynyt Merab Guramovich Abramishvili maalauksella ”Metsäkauris”. Teos oli mainio päänavaus kiinnostavaan 1980-luvun lopun neuvostotaiteeseen. Liitoksissaan natisevan Neuvostoliiton uusi maalaustaide eli tuolloin vahvaa nousua yhtaikaa maan hajoamisen, Baltian ja itä-Euroopan kuohunnan kanssa. Kiinnostus sitä kohtaan syttyi meilläkin ajan hermolla elävissä suomalaispiireissä, joten tulevaisuus saattaa tuoda mukanaan lisää mukavia yllätyksiä.

Vaikka venäläisen taiteen kaupan laantuminen painaa edelleen alas niin arvohuutokauppojen ulkomaisen taiteen tarjontaa kuin sen tuloksia, kevään arvohuutokauppojen ulkomaisen taiteen runsain tarjonta ja top5 -kärkisijat osuvat venäläiseen – ja hivenen suomalaistuneeseenkin – Ilja Repiniin. Repin otti top5 -ykköspaikan Bukowskis’lla, mutta vanaveteen mahtui toki muutakin venäläistä taidetta sekä edellä mainittu upea Praha-panoraama. Hagelstam & Co:lla ulkomaisen taiteen tarjontaa hallitsi ja top5 -kärkeen ylsi vain Repin, Repin, Repin, Repin ja Repin. Huutokaupan neljästätoista ulkomaisesta teoksesta kuusi oli Repinin käsialaa!

Syynä Repinin teosten runsauteen on luonnollisesti se, että hänen tuotantoaan on taiteilijan Karjalan kannaksen Kuokkalassa viettämien vuosien ansioista jäänyt runsaasti suomalaisiin käsiin. Tänä keväänä myytyjen teosten Suomi-taustaan vihjaa se, että Repin oli edustettuna sekä Bukowskis’in että Hagelstam & Co:n huutokaupoissa lähinnä paperitöillä, siis piirroksilla, akvarelleilla ja sekatekniikkatöillä. Juuri tätä materiaalia löytyy Suomesta yhä runsain määrin eikä sitä ole yleensä taloudellisesti järkevää lähettää myytäväksi Lontooseen, Tukholmaan tai Uppsalaan. Hagelstam & Co:n kuusi Repinin paperityötä saattoivat hyvinkin olla peräisin samasta vanhasta yksityishenkilön tai kauppiaan kokoelmasta.

Valitettavasti Repin-painotus kertoo karua kieltä niin saatavilla olevan venäläisen taiteen kuin venäläisten ostajien vähenemisestä. Suurista venäläisistä mestareista löytyy vielä Repiniä ja Aivazovskia, jotka ovat aina olleet muita aikalaisiaan vahvemmin suomalaisten suosiossa. Sen sijaan muut suuret nimet ovat listoilta poissa. Hagelstam & Co:n top5 -kärjen keikkuminen kokonaan Repinin varassa on huolestuttava merkki kotimaisen huutokauppa-alan tämänhetkisestä kapeudesta, etten sanoisi jopa aneemisuudesta. Terveen huutokauppabisneksen ei pitäisi koskaan nojata tällä tavalla yhden kortin varaan. Eikä arvohuutokauppojen pitäisi tyytyä luetteloimaan koko ulkomaisen taiteen kategoriansa kantavaa nimeä lyhyen kaavan mukaan (Hagelstam & Co.) samanaikaisesti, kun kilpailija pystyy yksilöimään Repinin sekatekniikkamuotokuvan mallin ja taustoittamaan teoksen sujuvasti myös venäjän kielellä (Bukowskis). Osaamista, tietoa ja tarvittavia kontakteja luulisi löytyvän molemmista yrityksistä?

Maailman johtaville huutokauppataloille perusteellinen luettelointi on yhä tärkeämpi käyntikortti, eivätkä läheskään kaikki perinteiset huutokauppakamarit ole luopuneet edes tietokirjan paksuisista ja niiden veroista informaatiota sisältävistä painetuista luetteloista. Tieto on strategia, jolla suurista rahoista kilpailevat firmat pyrkivät profiloitumaan nimenomaan uniikin arvotaiteen osto- ja myyntikanavaksi. Mitä suuremmista summista puhutaan, sitä tärkeämpää myös myyjälle ja ostajalle on teosten käsittely ainutkertaisina yksilöinä.

Modernissa ulkomaisessa taiteessa Bukowskis piti pintansa myyntipaikkakärjessä, eikä ole epäilystäkään, etteikö Ruotsin pääkonttori pystyisi takaamaan sille tällä saralla jatkossakin vahvan aseman, taustatuen ja yleisöpohjan. Andy Warhol ja Joan Miró olivat Bukowskis’lla modernin ulkomaisen taiteen kärkinimet. Hagelstam & Co:lla Moderniin huutokauppaan oli saatu koko ajan ajankohtaisemmaksi käyvää neuvostotaidetta. Ilja Glazunovin kaksi maalausta vilahtivat Hagelstam & Co:lla kategorian kalleimpina, mutta kuvat ja hinnat hävisivät nettisivuilta huutokaupan jälkeen. Ellei syynä ollut väärennösten poisveto (* kts. sivun alaosa), hintapimento harmittaa. Muualta katsottuna se näyttää kuin Suomessa ei Glazunoveja olisi hetken aikaan myyty lainkaan, mikä heikentää Suomen asemaa venäläisen taiteen kilpaillulla kentällä. Taiteilijasta kiinnostuneilta se kätkee mahdollisuuden vertailla hintakehitystä aiemmin ja nyt myytyjen teosten välillä.

Bukowskis’n ja Hagelstam & Co:n keskinäisen vertailun kannalta menetys ei kuitenkaan ollut suuri, koska Bukowskis’n kärkikaksikon yhteenlaskettua arvoa (35.200 €) Hagelstam & Co:n modernin ulkomaisen taiteen kalleimmat eivät hätyytelleet. Vielä kauemmaksi siitä jäivät Hagelstam & Co:n modernin ulkomaisen taiteen seuraavat kärkinimet Joan Miró ja Frank Stella. Heidän litografioidensa yhteenlaskettu summa rikkoi hädin tuskin kahden tuhannen euron rajan (2.150 €).

Vanhemman ulkomaisen taiteen top5 -tuloksissa Bukowskis palasi hienoiselle nousu-uralle, joskin yhä kauas verrattuna keväällä 2015 päättyneeseen huippuaikaan. Hagelstam & Co. otti takapakkia ja peruutti kohti syksyn 2014 top5 -tulosta. Ulkomaisen taiteen menestystarinat tuskin palaavat ilman venäläisiä asiakkaita tai loistavia Old master -löytöjä. Pahoin pelkään, että molempia saadaan odottaa. Niitä odotellessa kisa on siirrettävä sisäänoton kekseliäisyyteen ja 1900-luvun taiteesta tehtäviin löytöihin. Tässä taitavin huutokauppatalo voittaa, eikä kilpakentältä ole suinkaan pelattu pois Huutokauppa Helanderin kaltaisia suurella innolla ja kunnianhimolla eteenpäin puskevia yrityksiä.

10020678_fullsize 10020167_fullsize
10019848_fullsize 10015728_fullsize 10016044_fullsize
Bukowskis, ulkomaisen taiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Ilja Repin, N.A. Morozovin muotokuva, sekatekniikka, 17.900 € (lähtö 6.000)
2. Merab Guramovich Abramishvili, Metsäkauris, 12.200 € (lähtö 15.000)
3. Simeon Fedorovich Fedorov, Kesäaamun usva, 12.000 € (lähtö 15.000)
4. Johann Wilhelm Jankowski, Praha, 9.900 € (lähtö 4.000)
5. Ivan Aleksevich Vladimirov, Tapahtuma Venäjän-Japanin sodasta, 8.800 € (lähtö 10.000)
Bukowskis, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 60.800 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 24.700 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 512.900 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 183.601 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 327.817 € (summa sisältää huutokauppakulut)

9876199_fullsize-1 9923118_fullsize
Bukowskis, ulkomaisen modernin taiteen kaksi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Andy Warhol, Inrid Bergman sarjasta ”Herself”,  väriserigrafia, 22.400 € (lähtö 12.000)
2. Joan Miró, La Brahmane, akvatinta ja raaputustekniikka, 12.800 € (lähtö 8.000)
Bukowskis, kevään 2016 kaksi kalleinta yhteensä 35.200 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, syksyn 2015 kaksi kalleinta yhteensä 37.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2015 kaksi kalleinta yhteensä 30.300 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 kaksi kalleinta olivat yhteensä 88.070 € (summa sisältää huutokauppakulut)

36446-000093 36446-000091_1

36446-000094_1 36422-000002_1 36446-000092_1
Hagelstam & Co, ulkomaisen taiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Ilja Repin, Vaja, 19.000 € (lähtö 6.000)
2. Ilja Repin, Pjotr Petrovich Gnedichin muotokuva, sekatekniikka, 14.000 € (lähtö 2.500)
3. Ilja Repin, Mies, sekatekniikka, 6.500 € (lähtö 3.000)
4. Ilja Repin, Mies, pastelli, 5.000 € (lähtö 1.500)
5. Ilja Repin, Sisäkuva, akvarelli 4.800 € (lähtö 2.000)
Hagelstam & Co, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 49.300 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 94.200 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 65.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 35.300 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, kevään 2014 viisi kalleinta olivat 13.700 € (summa ilman huutokauppakuluja)

6892h-000007_1 36866-000003
Hagelstam & Co, ulkomaisen modernin taiteen kaksi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Ilja Glazunov, hintatietoja ei voida ilmoittaa, koska teoksen kuva ja hintatiedot on poistettu huutokauppatalon sivuilta — € (lähtö –)
2. Ilja Glazunov, hintatietoja ei voida ilmoittaa, koska teoksen kuva ja hintatiedot on poistettu huutokauppatalon sivuilta — € (lähtö –)
Hagelstam & Co, kevään 2016 kaksi kalleinta yhteensä, hintatietoja ei voida ilmoittaa, koska teosten kuvat ja hintatiedot on poistettu huutokauppatalon sivuilta, — € (summa ilman huutokauppakuluja)

Hagelstam & Co:n kevään 2016 kaksi seuraavaksi kalleinta olivat

3.  Joan Mirón litografia 1.200 € (lähtö 1.800)
4. Frank Stellan litografia, 950 € (lähtö 700)
Hagelstam & Co, kevään kaksi seuraavaksi kalleinta yhteensä 2.150 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, syksyn 2015 kaksi kalleinta yhteensä 4.200 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, kevään
 2015 kaksi kalleinta yhteensä 6.900 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, syksyn 2014 kaksi kalleinta olivat yhteensä 66.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)

Hagelstam BukowskisEhdin napata kuvan toisesta Hagelstam & Co:lla tarjolla olleista ja sittemmin nettisivuilta poistuneista Ilja Glazunovin maalauksista (kuva vasemmalla). Teos ei ole sama, mutta muistuttaa hämmentävän paljon Bukowskis’illa kevään 2014 klassisessa huutokaupassa myytyä työtä ”Ruhtinatar Jevdokia temppelissä”, jonka hinnaksi tuli oli 6.391 € (kuva oikealla).

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.comwww.hagelstam.fi
* Otsikkokuva: Bukowskis, Johann Wilhelm Jankowski, Praha, myyty 9.900 € (lähtö 4.000)

Klassisen taiteen top5

Näin sujuivat kevään 2016 klassisen taiteen arvohuutokaupat

Kovin harvojen nimien varassa keikkuu kotimaisen arvotaiteen kauppa. Se tekee vanhemman kotimaisen taiteen kaupan haavoittuvaiseksi ja alan eri toimijoiden kamppailun kannattavuudesta ja elossapysymisestä kovaksi.

Kevään arvohuutokaupoissa Bukowskis top5 -listan kolmea sijaa hallitsi Albert Edelfelt. Hagelstam & Co:n Classic-huutokaupassa neljä sijaa viidestä meni Akseli Gallen-Kallelalle. Haastajiksi ylsivät vain naistaiteilijat: hintakärjessä Amélie Lundahl, Ellen Thesleff ja Elin Danielson-Gambogi.

Ellen Thesleff loisti molempien huutokauppatalojen tähtenä. Bukowskis onnistui myymään Thesleffin hienon puutarha-aiheen 50.400 eurolla eli tuplasti lähtöhintaansa kalliimmalla. Hagelstam & Co:n tarjoaman Thesleff vuodelta 1943 oli myöhäisempi ja väreiltään jo selvästi utuisempi. Kahden vaihtoehdon vertailussa Hagelstam & Co:n reipas lähtöhinta ei osunut aivan yksiin maalauksen kanssa. Bukowskis’in Thesleff erottui värikylläisyydessään sesongin parhaana ja vastasi keräilijöiden odotuksia siitä, millainen teos kodin seinällä edustaisi Thesleffin tuotantoa vahvimmillaan. Niinpä Hagelstam & Co:n Thesleff jäi varsinaisessa huutokaupassa myymättä, mutta kirjautui myöhemmin yrityksen nettiluettelossa myydyksi lähtöhinnalla 55.000 €. Omistaja lienee siis vaihtunut jälkikaupalla.

Hagelstam & Co. kattoi pöytään laajan valikoiman naistaiteilijoita Anna Sahlsténista ja Hilda Flodinista Maria Wiikiin ja Helene Schjerfbeckiin (”Tehtaan tyttö”, hiili ja vesiväri paperille, myyty 15.400 €). Valikoima poikkesi tavallisesta, mikä teki kokonaisuudesta varsin kiinnostavan. Mukaan mahtui myös pari mainiota teosta Juho Rissasen värikaudelta vuosilta 1913-1914 sekä Torsten Wasastjernan upea Pulloasetelma, joka myytiin 1.300 eurolla (lähtö 600).

Bukowskis osui ajan hermoon värinhehkuisella kokoelmallaan. Joukosta erottuivat poikkeuksellisen tasokkaat Santeri Salokiven maalaukset sekä kaksi Wäinö Aaltosen vahvaa naiskuvaa. Harvinaisia symbolistisia maisema-aiheita edusti huikean nousun tehnyt Väinö Blomstedt (myyty 13.500 €, lähtö 2.000). Myös Bukowskis’illa valikoimaan sisältyi Helene Schjerfbeckin hiilipiirros, ”Martta tanssii” meni kaupaksi 13.500 eurolla.

Top5 -lista paljastaa kevään huppujen lisäksi odotukset ja oletukset, joita myyjät ja ostajat kohdistavat pääkaupungin kahteen perinteiseen huutokauppataloon. Albert Edelfeltin, Amélie Lundahlin ja Oscar Kleinehin tuotannolla on viime aikoina ollut taipumus ohjautua Bukowskis’ille. Hagelstam & Co. on saanut huutokauppoihinsa paljon Akseli Gallen-Kallelaa, Eero Järnefeltiä ja Pekka Halosta. Ilmeisesti saavutetut hinnat ohjaavat ainakin osittain huutokauppatalon valintaa: yksi huippunoteeraus saa sekä myyjät että ostajat harkitsemaan askeltensa suuntaa. Loppukamppailun ratkaisee imago. Mitä tarkempia taustatietoja teoksesta osataan antaa, sitä varmemmissa käsissä asiakaskunta kokee arvoteostensa olevan ja sitä parempaa vastinetta ostajat luottavat rahoillensa saavan. Tämä näkyy tuloksissa ja viitoittaa asiakkaiden valintoja seuraavissa arvohuutokaupoissa.

Luetteloinnin osalta suon pidemmän korren tällä kertaa Bukowskis’ille, olkoonkin, että huutokaupan kärkiteoksista sekä Ellen Thesleff että Väinö Blomstedt jäivät ilman ansaitsemaansa taustoitusta. Syynä ”tuomioon” on Hagelstam & Co:n top5 -kakkostilan napannut Akseli Gallen-Kallelan Asetelma. Maalauksen signeeraus ”Axel Gallén 1918” olisi ansainnut tulla selitetyksi. Muuttihan taiteilija kastenimensä Axel Gallén virallisesti muotoon Akseli Gallen-Kallela jo 1907 eli noin kymmenen vuotta ennen Hagelstam & Co:lla myydyn asetelman valmistumista. Lisäksi olisi ollut kiinnostavaa tietää, olivatko huutokaupan asiantuntijat onnistuneet selvittämään väreiltään häikäisevän teoksen maalauspaikan. Joitakin ostajia se olisi saattanut kiinnostaa. Gallen-Kallela oli näet vuoden 1918 helmikuusta heinäkuuhun valkoisten armeijan kartoitustoimiston ja pääesikunnan kirjapainon päällikkönä, minkä jälkeen hän palasi Ruoveden Kalelaan.

Molempien huutokauppatalojen klassisen taiteen top5 -tulokset laskeutuivat tänä keväänä ripirinnan samalle viivalle.
Hagelstam & Co on kevään 2016 klassisen taiteen top5 -tuloksellaan 146.000 € takaisin vuoden 2014 lukemissa, mikä tarkoittaa puolta vähemmän verrattuna tämän vuoden alussa tapahtuneita omistajuusjärjestelyjä edeltäneeseen syksyn 2015 nousukiitoon.
Bukowskis’in klassisen taiteen top5 (186.602 €) on puolestaan liki tismalleen samoissa lukemissa kuin syksyn 2014 vastaava tulos. Se on parempi kuin viime vuoden 2015 kevät, mutta jää jälkeen viime syksyn 2015 lukemista.

Nähtäväksi jää, pystyvätkö huutokaupat enää haalimaan kokoon kauttaaltaan kovatasoisia myyntikokoelmia vai näemmekö jatkossakin muutamia tähtiä, joukon loistavia pienempiä teoksia ja mestareita sekä niiden ympärille koottuja kohteita, jotka olisivat vanhan mallin kuukausihuutokaupoissa huippuja, mutta jäävät taidekaupan loistovuosien arvohuutokauppa-standardeilla ”täytenumeroiksi”.

10014860_fullsize 10019806_fullsize
10019858_fullsize 10020535_fullsize 10020539_fullsize
Bukowskis, klassisen taiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Amélie Lundahl, Tyttö lehtimetsässä, 84.202 € (lähtö 45.000)
2. Ellen Thesleff, Kesävaloa huvilassa, 50.400 € (lähtö 25.000)
3. Albert Edelfelt,  Puistoaihe Vaux sur Seine II, 20.000 € (lähtö 25.000)
4. Albert Edelfelt,  Moskovasta (Kreml ja Pyhän Vasilin katedraali), 17.000 € (lähtö 20.000)
5. Albert Edelfelt,  Merellä, laveeraus, 15.000 € (lähtö 18.000)
Bukowskis, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 186.602 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 274.200 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 149.900 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 186.000,- € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 234.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)

36423-000001_1 36446-000037-1

13930h-000001_1 31191-000005_1 36423-000002_1

Hagelstam & Co, klassisen taiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1.  Akseli Gallen-Kallela, Väinämöisen venematka, 52.000 € (lähtö 30.000)
2.  Akseli Gallen-Kallela, Asetelma, 30.000 € (lähtö12.000)
3. Akseli Gallen-Kallela, Honka, 26.000 € (lähtö 22.000)
4. Elin Danielson-Gambogi, Lumi sulaa riihen ympärillä, 20.000 € (lähtö 25.000)
5. Akseli Gallen-Kallela, Kalelan honka, 18.000 € (lähtö 12.000)
Hagelstam & Co, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 146.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 309.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 289.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 127.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 84.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.comwww.hagelstam.fi
* Otsikkokuva: Bukowskis, Ellen Thesleff, Kesävaloa huvilassa, myyty 50.400 € (lähtö 25.000)

Hugoja kuin sieniä sateella!

Backmansson BU myyty 5879€
Hugo Backmanssonin maalausten vertailu on opettavainen tapa perehtyä taiteen laatukriteereihin. Aloitetaan maalauksesta, jonka taso on hyvä ja jossa kaikki on kohdallaan. Syksyllä 2014 tämä yllä oleva aihe Pohjois-Afrikasta myytiin helsinkiläisessä huutokaupassa hintaan 5.879 €.
Backmansson A138:169 lh 300€ myyty 300€
Kesällä 2016 tämä suttuisesti signeerattu Backmansson myytiin toisessa helsinkiläisessä huutokaupassa 300 eurolla. Tasoeron huomannee kuvista paljaalla silmällä. Kumpaan sinä satsaisit?

Jatkamme harjoituksia…
8545588_fullsize
Yllä oleva Backmanssonin yksinkertaisen pelkistetty aihe Tangerin kaupunginmuurin kupeesta on huutokauppaluettelon mukaan vuodelta 1920. Huomaa selkeä signeerauskäsiala. Kaikki ok, taso kohtuullisen hyvä, lähtöhinta 600 €, ei myyty. Ihme, ettei tämä maalaus kelvannut, mutta seuraava, alla oleva teos meni kaupaksi 540 eurolla. Houkuttiko halvempi lähtöhinta (400 €) tinkimään myös laatuvaatimuksista?
Backmansson BU345873 lh 400€ myyty 540€

Näitähän on nyt myynnissä kuin sieniä sateella!
Backmansson BU595429 lh 500€ myyty 400€
Tämän kolmikon ensimmäinen teos on myyty helsinkiläisessä huutokaupassa 400 eurolla. Nimi, paikka ja päiväys 1920 on kirjoitettu vähän epätahtiin eli kaikki eri korkeudelle, eri paksuisin vedoin.
ackmansson 193_69
Seuraavat kaksi ovat huutokauppasatoa keväältä ja syksyltä 2015. Loppuhinnat 420 € ja 520 €. Kolmikon toinen (jonka signeeraus on päivätty 1920) on myyty kertaalleen myös toisessa huutokauppatalossa. Loppuhinta siellä oli 637 €. Kaikissa on sama Tangerin kaupunginportti. Taso laskee rivin alimmaisessa kuin lehmän häntä. Samalla signeeraus suttaantuu lukukelvottomaksi. Mihin sinä satsaisit?
ackmansson 311_1_57

Sama paikka – sattumaako vaiko ei?
ackmansson 256_60
Ovatko lyhyin välein myyntiin tupsahtelevat näinkin samanlaiset aiheet sattumaa vai ei? Sama maisema monessa eri taulussa ei sinänsä ole Backmanssonin kohdalla epätavallista, mutta kylläpäs tätä lähes identtistä ja taiteilijan tuotannossa hieman epätavallisempaakin merenranta-aihetta on tullut tarjolle taajaan. Kaikki pikkuisen eri rajauksella ja tismalleen samoilla detaljeilla, purjeveneen valkoinen purje mukaan lukien. Huomaa hyvästä ”vanhan koulukunnan” kirjoituskäsialastaan tunnetun taiteilijan sottaiset signeeraukset. Yhdessä latinalainen H on enemmän kuin kyrillinen I. Minä jäisin mieluummin odottamaan parempia yksilöitä, niitäkin näet saa ihan lyhyellä vartomisajalla ja kohtuuhinnalla.
ackmansson 14_1_55
Tämän kolmikon ensimmäinen on myyty huutokaupassa syksyllä 2014, loppuhinta 400 €. Kolmikon toinen on kiertänyt samassa huutokauppatalossa pariinkin otteeseen. Ensin syksyllä 2013, loppuhinta 420 €, en tykännyt silloin. Viimeksi alkuvuodesta 2015, loppuhinta 320 €, en syty vieläkään. Tangerin ”Rantasarjan”  huutokauppahistoria alkoi rivin alimmaisena olevasta lyijykynäsigneeratusta maalauksesta syksyllä 2013. Se myytiin tuolloin helsinkiläisessä huutokaupassa epätavallisen halvalla, 280 €. Mahtaako tämä kolmikko saada vielä jatkoa?
Backmansson 15 51
Mitä tästä opimme? Hugo Backmansson on parhaimmillaan hyvä ja ostamisen arvoinen taiteilija, mutta jos etsit hänen taidettaan, opi arvioimaan maalaustyön taso ja hyvän signeerauksen tyyli. Satsaa laatuun. Kun haluat tehdä kestävän hankinnan, varo väärennöksiä ja kopioita äläkä anna halvan hinnan houkutella tusinaostoksiin.

Nykytaide omassa luokassaan

9914782_fullsize 9923130_fullsize

9868906_fullsize 9925721_fullsize

9933970_fullsize 9939218_fullsize
Bukowskis Helsingin Contemporary -huutokauppa on astunut tänä keväänä täydentämään suomalaisen nykytaiteen jälleenmyyntimarkkinoita. Ensimyyntiin keskittyvien taidegallerioiden rinnalla Bukowskis tarjoaa nyt uuden, muusta huutokauppatarjonnasta eriytetyn ja omaksi kokonaisuudekseen  profiloidun myyntitapahtuman niille taideteoksille ja designesineille, joilla etsitään uutta kotia usein vasta ensikerran ensimmäisen omistajansa jälkeen.
9940637_fullsize 9923092_fullsize

9916238_bukobject 9916182_fullsize
Bukowskis Contemporary-huutokauppa ei ole 136 kohteellaan esinemäärältään suuren suuri, mutta se ei liene tarkoituskaan. Esimerkiksi huutokaupan ennakkonäytössä teokset on saatu esiin ilahduttavan väljästi, joten jokainen kohde saa oman osansa yleisön huomioista. Huutokauppatalon päämääränä lieneekin nostaa nykytaiteen huomioarvoa ja statusta taiteen jälleenmyyntimarkkinoilla. Sama suuntaus on näkyvissä huutokauppamaailmassa yleisemminkin erikois- ja teemahuutokauppojen määrän kasvuna.
Keskittyminen yhteen ajankohtaiseen teemaan kerrallaan saattaa tuottaa paremman tuloksen kuin parin päivän aikana vasaroitavat satojen kohteiden arvohuutokaupat, joissa esimerkiksi nykytaiteelle jää usein vain tuottoa ja esinevolyymia täydentävä sivurooli. Kaikki yksissä kansissa -ajattelu on kustannustehokasta, mutta juuri tietystä aihepiiristä kiinnostuneille ostajille uuvuttavaa, olipa esinemassa tavoitettavissa kotisohvalta käsin Online tai ei. Mitä ainutkertaisemmista ja merkittävämmistä kohteista puhutaan, sitä enemmän ne ansaitsevat erityishuomiota ja vaativat erityisosaamista huutokaupan henkilökunnalta.
9935001_fullsize 9935259_fullsize

9901625_fullsize 9939318_fullsize

9925945_fullsize 9918806_fullsize
Bukowskis’n asiantuntijat ovat osoittaneet valinnoillaan kiitettävää ja kaupalliseksi yritykseksi ilahduttavan kokeilevaakin kiinnostusta nykytaidetta kohtaan. Mukana on ensimäistä kertaa Suomessa mm. videotaidetta ja installaatioita. Omassa huutokaupassaan nykytaide pääsee vihdoin esiin oikeassa kontekstissaan, oman aikansa heijastajana. Varsinkin 1980-luvun taide ja design näyttävät nyt liikahtavan kotien seiniltä uuteen kiertoon, joten kasaritaiteesta pääsee nyt keräämään talteen todellisia huippuja.
9920227_fullsize 9918770_fullsize

9926035_fullsize 9920284_fullsize
Huutokaupan tulosta seurataan varmasti tarkkaan, antaahan Bukowskis kotimaisena edelläkävijänä viestin siitä, millainen tilaus nykytaiteen omalle jälleenmyyntikanavalle Suomessa tällä hetkellä on.

Oheisissa kuvissa läpileikkauksia ja omia suosikkejani huutokaupan tarjonnasta:
– Valokuvataide: Markus Henttonen ja Elina Brotherus
– Maalaustaide: Marjatta Tapiola, Viggo Wallenskiöld, Mari Rantanen, Susanne Gottberg, Anna-Karin Furunes
– Videotaide: Anne Katrine Dolven
– Installaatio: Henrietta Lehtonen
– Kuvanveisto: Kim Simonsson
– Keramiikka: Erna Aaltonen, Pekka Paikkari
– Lasi: Kerttu Nurminen, Ritva-Liisa Pohjalainen, Heikki Orvola, Taru Syrjänen, Markku Salo, Janne Rauhanen

* Kuvat: Bukowskis Helsinki, Contemporary -huutokaupan nettiluettelo, https://www.bukowskis.com

Toritaide. Sisustustaide. Sanoja vai haukkumasanoja?

Taidearviointien yhteydessä nousee silloin tällöin esiin kysymys, mitä tarkoittaa sisustustaide ja toritaide. Ovatko ne vain sanoja, joilla taideteoksia voi luokitella, ryhmitellä ja erotella esimerkiksi niin sanotusta arvotaiteesta tai museonkokoelman standardit täyttävästä taiteesta? Vai ovatko ne haukkumasanoja, joilla viitataan huonoon taiteeseen tai rahvaanomaiseen makuun? Koska ihmisiä, makumieltymyksiä, taidetarpeita ja tekijöitä on moneksi, asiaa on hyvä lähestyä kenellekään nauramatta. Tänä päivänä on jo muutenkin riittävästi omaa erinomaisuuttaan ja paremmuuttaan milloin missäkin asiassa esiin tuovaa väkeä. Otanpa siis toritaidetta koskevaan kysymyksen kiihkottomasti määrittelevän lähestymistavan ja yritän antaa selkeän vastauksen moniin aiheesta saamiini kysymyksiin.
Roka, A146, 150, myyty 280€
Käytännössä sisustustaiteeksi tai toritaiteeksi on tapana kutsua muodollista taidekoulutusta vaille jääneiden tekijöiden maalauksia. Tunnusmerkkejä ovat maalauksesta toiseen toistuvat tekijälle tunnusomaiset, tunteisiin vetoavat tai kaupalliset aiheet, kuten maisemat, lapsikuvat, eläimet ja sensuellit naishahmot. Maalausten arvo määräytyy kysynnän ja tarjonnan määrän, teoksen aiheen sekä suuren yleisön suosion perusteella. Kotimaisen sisustustaiteen lisäksi samaan ryhmään voi lukea turistikohteista ostetut lennokkaasti signeeratut maisemat eli niin sanotut matkamuistotaulut, joille jää reissun jälkeen jäljelle useimmiten vain tunne- ja muistoarvo. Sisustustaiteen joukosta toritaiteeksi voi erotella ne teokset, jotka on tehty selvästi kaupallisiin tarkoituksiin ja joiden aihe on populaari, sentimentaalinen, erotisoiva tai ”kiiltokuvamainen”.

Signeerauskin saattaa olla pseudonyymi tai keksitty nimi. Tekijän käsiala on toistuvasti nopea, spontaani ja värikäs. Se antaa katsojalle vaikutelman taiteellisesta luovuudesta ja temperamentista. Toritaiteesta löytyy yhä lailla tunnettuja kuin täysin tuntemattomia, todellisia ja keksittyjä nimiä. Tälläkin taiteenlajilla on ystävänsä, keräilijänsä ja oman genrensä piirissä mainetta nauttivat tekijät. Sen sijaan arvotaiteen tai museokokoelman vaatimuksia toritaide ei täytä. Minun mielestäni kiinnostavia näkökulmia aiheeseen ovat esimerkiksi ”toritaiteen” ja ITE-taiteen välinen rajanveto sekä toritaiteen ja populaarikulttuurin tai toritaiteen ja tatuointien kuvamaailman väliset kohtauspinnat.
243_47
Sisustus- ja toritaidetta on perinteisesti löytynyt erilaisista keräily- ja taidetapahtumista, ”kansakoulujen ja urheilusalien” taidemyyntitilaisuuksista, kesä- ja kirpputoreilta ja maakuntien ja koti-irtaimistojen huutokaupoista. Nykyisin myös jotkut tunnetut huutokauppatalot tarjoavat asiakkailleen sisustus- ja toritaiteen kategoriaan kuuluvia teoksia. Kuvassa oleva aistikas naiskuva, signeerattu ”Roka”, myytiin Hagelstam & Co:n maaliskuun huutokaupassa 280 eurolla (lähtöhinta oli 150 €). Toisille se on kitschiä, toiselle kiehtovaa katseltavaa. Meitä on moneksi ja hyvä niin. Maalauksen kuva löytyy sivulta http://www.hagelstam.fi
Maisema Pariisista on esimerkki niin kutsutusta matkamuistotaulusta. Vuonna 1967 signeeratussa maalauksessa näkyy Pariisin tunnusomainen symboli, Notre Damen katedraali. Myyntihinta huutokaupassa oli 160 €.

Eroaako ”tavistaide” ammattitaiteilijoiden teoksista ja miten? Lisää aiheesta YLE:n KulttuuriCocktailista.
Kuvataideakatemian professori Villu Jaanisoon ideoimasta näyttelystä haastateltiin professori Helena Sederholmia sekä allekirjoittanutta.
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/02/12/kuvataideakatemian-nayttelyssa-tavisten-tyot-ovat-rinnan-taiteilijoiden-teosten
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/02/12/mika-hyvaa-taidetta-lue-taiteen-asiantuntijoiden-vinkit-nykytaiteen

Villiä taidekauppaa?

A146:292 lh350, myyty 220€
Helsinkiläisissä huutokaupoissa myydyistä Hugo Backmanssonin pohjoisafrikkalaisista aiheista on alkanut löytyä villejä variaatioita (tällaisia esimerkkejä löytyy kolmesta oheisesta kuvasta). Sattuikohan huono päivä taiteilijalle vai huutokauppakamarin sisäänottajalle?
img_8586_1
Hugo Backmansson (1860 Paimio – 1953 Helsinki) oli muotokuva- ja maisemamaalari, upseeri ja Venäjän keisarillisen armeijan taistelumaalari. Koulutusta ja taitoa siis riitti, mutta toisinaan maalauksia tuli tehtyä nopeasti ja rutiinilla. Kuvista kolme ovat varmasti aitoja, varsinkin punaisella alas oikealle signeerattu pohjoisafrikkalainen mies on hieno ”timantti”.
60
Kahta kuvien maalauksista ei voi kehua. Signeerausta on sutattu, kirjoituskäsiala ontuu, ihmisfiguurin muodon ja syvyyden kuvaaminen on hakoteillä ja värit kirkuvat räikeinä. Backmanssonilla oli taiteilijana heikot hetkensä, mutta tällä hetkellä taidekaupassa pyörii jo poikkeuksellisen paljon maanantaikappaleita. Siksi minä olen lisännyt Backmanssonin nimen taidemarkkinoiden Varokaa ja olkaa tarkkoina! -listalle.
5070-33 Backmansson, K141, lähtö ja myyty 1200 €
Surullista, että myytävänä vilahtelevat akanat saattavat koulutetun ja osaavan taiteilijan koko tuotannon epämääräiseen valoon juuri, kun Backmanssonin maine ja arvostus olivat mm. Amos Andersonin taidemuseon hienon näyttelyn ja julkaisun myötä lupaavassa nousussa.

Modernin ja nykytaiteen top5

Näin sujuivat syksyn 2015 modernin ja nykytaiteen arvohuutokaupat

Huutokauppamarkkinoilla talouden alamäki on kerta toisensa jälkeen heijastunut modernin ja nykytaiteen myyntivolyymin kasvuun. 2000-luku ei tee tässä suhteessa poikkeusta vaikka syksyn 2015 top5 -kokonaistuloksessa ei päästykään toistaiseksi vahvimman vuoden 2014 tasolle. Sadantuhannen euron raja ylittyi silti sekä Bukowskis’n että Hagelstam & Co:n huutokaupoissa. Molempien talojen moderni- ja nykytaide top5 asettuivat tänä syksynä loppuluvuiltaan rinta rinnan. Kevään 2015 notkahdukseen verrattuna tulosta voi pitää erinomaisena. Aallonpohja on ainakin hetkeksi takanapäin. Myrskyrintama kenties vasta edessä.

Ehkä viime kevään hintataso sai niin taiteeseen paneutuneet ostajat kuin nykytaiteen tulevalla hintakehityksellä spekuloivat sijoitushaukat liikkeelle. Irtonaisella rahalla on taipumus ohjautua laman jatkuessa ja inflaation kurittaessa kulutushärpäkkeistä taiteeseen. Sen  jälleenmyyntiarvon toivotaan nousun alettua ampaisevan ylöspäin, olevan realisoitavissa rahaksi ja vaihdettavissa muihin sijoitusinstrumentteihin. Toisinaan näin käykin lähes sattumalta. Paljon useammin onnistuneet taideostot ja legendaariset hankinnat ovat tulosta pitkällisestä ja syvällisestä paneutumisesta taidemarkkinoiden historiaan ja nykypäivään, aidosta kiinnostuksesta taidetta ja taiteilijoita kohtaan, näkemyksestä, omasta persoonallisesta ja vankkumattomasta mausta sekä valintojen rohkeudesta voittoja tai tappioita murehtimatta.

Hintakehityksen tylsä piirre on jo muutaman vuoden ajan ollut top5 -tuloksen lepääminen muutaman jälleenmyyntimarkkinoiden vakiosuosikiksi vakiintuneen nimen varassa. Keväästä 2014 syksyyn 2015 Bukowskis’n ja Hagelstam & Co:n top5:een on asettunut kuusi kertaa Ilkka Lammi ja seitsemän kertaa Reidar Särestöniemi. Lars-Gunnar Nordström on ollut top5:ssä viisi ja Leena Luostarinen kolme kertaa. Myös Unto Koistisen parhaimmistoon lukeutuville kookkaille teoksille on tullut tavaksi yltää arvohuutokauppojen mitalisijoille.

Taidemarkkinoiden kannalta kärjen kapeus ei enteile vakaata lähitulevaisuutta. Lammin ja Särestöniemen paikka niin kutsuttujen ”taidesijoittajien” lemmikkinä tarkoittaa komeita nousuja ja isoja otsikoita, mutta voi johtaa myös äkillisiin laskuihin niin hinnoissa kuin myyntiin tulevien teosten määrässä. Taiteellisille ominaisuuksille ja ansioille jää tässä pelissä marginaalinen rooli.

Mitä tapahtuisi, jos meneillään oleva taideväärennöstutkinta heittäisi epävarmuuden varjon Särestöniemen ja Lammin kaltaisten kaupallisia kärkisijoja suvereenisti hallitsevien nimien ylle? Seuraisiko siitä modernin ja nykytaiteen orastavan kasvun taittuminen? Ostoinnostuksen romahtaminen jälleenmyyntimarkkinoilla? Tuskin kuitenkaan taiteilija-ateljeissa ja taiteilijoita suoraan edustavissa gallerioissa. Siksikö huutokaupat halajavat seinilleen nykytaidetta ja niin suoraan taiteilijalta kuin mahdollista. Ei kai parin vuoden ajan selvästi näkyvissä ollut Särestöniemen ja Lammin huutokauppabuumi ole peräti seurausta pieninä puroina julkisuuteen tihkuneista väärennösuutisista ja synkkien epäilyspilvien ilmestymisestä taivaanrantaan? Usko tulevaisuuteen ostaa. Epävarmuus myy. Taidekaupassa näet aidoillakin lapsilla on tapana huuhtoutua likapyykin pesuvesien mukana.

Vakautta taidekaupan tulevaisuuteen tuovat onneksi nykytaiteemme suuret, jälleenmyyntiin verkkaisella syklillä ilmestyvät nimet. Heistä mm. Leena Luostarinen on saanut poisnukkumisensa jälkeen ansaitun jalansijan suurten suomalaisten taiteilijapersoonien joukossa. Bukowskis’lla top5:n kakkoseksi sijoittunut Marika Mäkelä osoittaa hänkin 1980-luvun naistaiteilijoiden olevan odotetusti voimissaan ja keräilijöiden kiikarissa. Listakärki on avautunut ilahduttavasti myös kuvanveistolle aina, kun tarjolle on tullut vastikään edesmenneen Laila Pullisen, Eila Hiltusen tai Nina Terno hienoja teoksia.

Vuoteen 2014 verrattuna syksyn top5 -tulos oli Bukowskis’lla hyvä. Hagelstamilla syksyn top5 -tulos yllättäen laski vuodesta 2014, vaikka tarjolla olleet kärkiteokset Wäinö Aaltonen, Leena Luostarinen ja Sam Vanni olivat viime vuosien parhaita, Aaltonen suorastaan sensaatio. Tilanne jatkuu kiinnostavana, kun Bukowskis ja Hagelstam & Co etenevät tasapelitilanteesta kohti tulevan kevään huutokauppasesonkia. Hagelstam & Co pääsee vihdoin etenemään suvantovaiheessa samalla, kun henkilöstömuutokset nakertavat vuorostaan Bukowskis’n voimavaroja. Christian Bomanin poistuminen riveistä ei ole helposti paikattavissa varsinkaan nyt, kun Mari Wilenius vaihtoi vahvasti uudistuneen ja jo pitkään hitaasti mutta vahvasti kiritäneen Huutokauppa Helanderin riveihin.

9747951_fullscreen 9747987_fullscreen
9751750_fullscreen 9727315_fullscreen 9727293_fullscreen

Bukowskis, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Reidar Särestöniemi, Huurteiset koivut, 52.200 € (lähtö 35.000)
2. Marika Mäkelä, ”Tupilaqs of Night”, 12.545 € (lähtö 12.000)
3. Eila Hiltunen, Polyfonia, 13.500 € (lähtö 15.000)
4. Reidar Särestöniemi, Ruska heijastuu järveen, 17.600 € (lähtö 13.000)
5. Unto Koistinen, Munkki, 10.705 € (lähtö 6.000)
Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 106.550 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 47.908 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 128.913 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 76.636 € (summa sisältää huutokauppakulut)

33851-000081 19196h-000002
35469-000001 34547-000002 33851-000084
Hagelstam & Co, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta

(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Wäinö Aaltonen, Kaksi naista, 31.000 € (lähtö 25.000)
2. Ilkka Lammi, Nainen punaisessa, 28.000 € (lähtö 25.000)
3. Leena Luostarinen, Leopardi, 20.000 € (lähtö 12.000)
4. Nina Terno, Ratsastaja, 17.000 € (lähtö 5.000)
5. Sam Vanni, Marraskuun sommitelma, 11.000 € (lähtö 2.000)
Hagelstam & Co., syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 107.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co., kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 56.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 154.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 137.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.comwww.hagelstam.fi

Klassisen taiteen top5

Näin sujuivat syksyn 2015 klassiset arvohuutokaupat

Tänä syksynä Bukowskis ja Hagelstam & Co. kirivät klassisen suomalaisen taiteen tuloksissa ripirinnan. Molemmat paransivat top5 tulostaan viime kevääseen verrattuna, mutta top5 ykkössijan haltijaksi vaihtui nyt Hagelstam & Co 34.800 € erotuksella. Vaikka Bukowskis’n top5 viime keväinen tulosnotkahdus tasaantui online -muutoksen jälkeen, vaikuttaa siltä, että etenkään klassisen taiteen myyjät eivät ole otollisinta nettimyyjäsukupolvea. Myyjien tehdessä valintojaan vasarahuutokaupan antama kilpailuetu näyttää koituvan ainakin osittain, joskaan ei silmiinpistävästi, kilpailijan eduksi. Huutokauppa on tunne- ja tilannekauppaa. Fyysinen läsnäolo tarjoaa psykologisesti teräväkatseiselle pieniä signaaleja ja kehonkieltä taitavalle kutkuttavan kisailuasetelman. Sitä on nettihuutokaupassa mahdotonta saavuttaa. Myyntikäytäntöjen muutokset ovat todellisuutta, mutta ainakin toistaiseksi vasarahuutokauppa näyttää pitävän pintansa vähittäiskauppamaisen onlinen rinnalla.

Klassisen kotimaisen taiteen kärkinimenä pysyi edelleen Akseli Gallen-Kallela. Bukowskis top5 ykköseksi nousi taiteilijan ystävälleen Onni Luutoselle vuonna 1917 omistama rinnakkaisversio kuuluisasta erämaaiheesta Paanajärven paimenpoika (1892). Hagelstam & Co:lla Gallen-Kallelan hetkellinen, nautinnollisesti maalattu Katukuva Pariisista ylsi top5 -listan viidenneksi.

Bukowskis’lla listakakkosen paikan napasi taiteilijoidemme kultakastiin kuuluva Albert Edelfelt. Myytävänä oli hieno öljyväriluonnos – tai pikemminkin esityö – Suomen taiteen historian tärkeimpiin historiamaalauksiin kuuluvasta suurteoksesta Kaarle Herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista (1878). Kauhunsekaisesta aiheesta huolimatta maalauksessa oli viettelevää kohtalokkasta synkkyyttä, rembrandtmaisia sävyefektejä ja mestarillisesti maalattuja siveltimenvetoja. Samalla tuloksella Edelfelt olisi kiilannut kirkkaasti kakkossijalle myös Hagelstam & Co:n listalla.

Syksyn odotettu ja ilahduttava kärkinimi oli Eero Järnefelt. Kaksi taiteilijan vaikuttavimpiin ja intiimeimpiin kuuluvaa maalausta asettuivat Hagelstam & Co:n top5:ssä kahdelle kärkisijalle. Järnefeltin puuttuminen taidekaupan hintahuipulta on johtunut vuosien ajan lähes yksinomaan myytäväksi tulleiden teosten vähyydestä. Nyt erinomaisia maalauksia on alkanut ilmestyä myyntiin, joskin tahti on edelleen verkkainen. Järnefeltin 1890-luku kiehtoo minua vuosi vuodelta enemmän. Henkisyys, salaperäisyys, hiljainen melakolia, suloinen surullisuus, henkäyksen lailla koskettava läsnäolo ovat sanoja, joilla olen luonnehtinut viehätystäni niin Raatajia rahanalaisia, Pielisjärven syysmaisemaa kuin Hagelstam & Co:n ykkössijan saanutta Salon tyttöä kohtaan. ”Anna huolla haapasien. Kuikutella korpikuusen. Surra suuren suopetäjän” (muunnelma Kantelettaren runosta, joka on tiettävästi ollut kirjoitettuna kehyksen poikkipuuhun ennen maalauksen jakamista kahteen osaan).
Suon listakärjen Järnefeltille koko sydämestäni, vaikka tunnen rinnassani kirpaisevan viillon toivoessani uuden omistajan vaalivan näitä sukuaarteita kuin rakkainta silmäteräänsä. Etenkin Saimi kedolla, Claude Monet’n kukkaketojen inspiroima sensuelli maalaus taiteilijan puolisosta oli Järnefeltille itselleen hyvin henkilökohtainen ja hänen eläessään ainoastaan perheen nähtäväksi tarkoitettu teos.

Pekka Halosen parhaimmat maalaukset eivät edelleenkään kärsi siitä, että tarjolle tulevien teosten kuten myös taiteilijan tuotannon määrä on mittava. Yllätyin kuitenkin siitä, että Hagelstam & Co:n oli ottanut yhtaikaa myyntiin niinkin monta kuin kuusi ja tasoltaan niinkin rajusti vaihtelevaa Halosen teosta. Alin myyntihinta oli syystäkin 6.000 €, kun taas korkein noteeraus 44.000 € toi huutokaupan parhaalle talvimaisemalle ansaitun top5 kolmossijan.

Naistaiteilijoita oli tänä syksynä myynnissä vähän. Tunnustetuimpien tekijöiden töistä maksettiin taannoisina vauhtivuosina huippusummia ja ylikin, joten jopa sijoitusmielessä liikkeellä olleiden omistajien luopumispäätöksiä saadaan odotella kotvan aikaa. Hagelstam & Co:lla naistaiteilijoista oli tarjolla monta Venny Soldan-Brofeldtia, upea mutta myymättä jäänyt Helmi Biese (Näkymä merelle Villingistä, lähtöhinta 15.000 €) ja Ellen Favorin, Bukowskis’lla Ellen Thesleff, Ellen Favorin ja Amélie Lundahl, jonka ikuistama hienossa valkoisessa silkkimekossa arkista askaretta toimittava kehräävä neito, Rukin äärellä, nousi top5 -listan kolmanneksi.

Nihkeä taloustilanne näkyy edelleen jo monta kertaa markkinoilla testattujen vanhempien 1800-luvun mestareiden ostajille suotuisana hintakehityksenä. Kohtuulliset hintaodotukset innostavat tarttumaan hyviin tilaisuuksiin. Hagelstam & Co:lla top5 -paikan nappasi Werner Holmbergin Rukiinleikkuu ja ”bubbling under” -listalle ylsi Hjalmar Munsterhjelm (loppuhinnat 3.200  – 15.000 €). Bukowskis’lla ”bubbling under” -listalle kiilasi kolme Ferdinand von Wrightin lintuaihetta (loppuhinnat 16.700 – 21.050 €). Oscar Kleineh asettui Bukowskis’n top5:een tunnelmapalalla Tyyni, jonka pääosassa komeilee ranskalainen purjelaiva. Loppuhinta jäi alle lähtöodotusten. Samoin kävi toisen mainion Kleinehin kanssa, kun pinnan alle jäi kuplimaan kesäidylli Helsingin Pihlajasaaresta (19.700 €, lähtöhinta 20.000 €). Viehättävän maalauksen rinnakkaisteos kuuluu Forumin Taidesäätiön kokoelmiin. Lähtöhinnastaan jäi niin ikään Albert Edelfeltin Harjoitelma teokseen Sisäkuva Uusmaalaisesta talonpoikaistuvasta (20.000 €, lähtöhinta 25.000 €). Sama maalaus jäi myymättä Hagelstam & Co:n Classic-huutokaupassa pari vuotta sitten (17.12.2013, huutokauppa k123, kohde nro 1) lähtöhinnalla 150.000 €. Lukemat heijastelevat karulla tavalla taidekaupan tämän hetkistä laman kurittamaa hintakehitystä sekä kysynnän ja kilpailun rajallisuutta, vaikka ostajien havahtuminen houkutteleviin lähtöhintoihin osuikin monen myyjän onneksi juuri tämän syksyn arvohuutokauppoihin.

1910-1920-lukujen merkittävimmistä taiteilijoista Hagelstam & Co:lla menestyi parhaiten ”bubbling under” -sijalle top5:ssä jäänyt Vilho Lampi (17.000 €). Bukowskis’lla Tyko Sallisen (21.000 €) komeaa paikkaa top5:ssä siivitti maalauksen Saaren Anni harvinaisuus ja hieno provenienssi. Gösta Stenmanin henkilökohtaiseen taidekokoelmaan ja sittemmin hänen suvulleen kuulunut työ on esitelty näyttävästi teosluettelossa Samling Gösta Stenman Finlänsk konst (1932). Lisäksi maalauksen näyttelyhistoria on vertaansa vailla, mukaan lukien mm. vuonna 1917 Galerie Dobytschinassa Petrogradissa järjestetty suomalaisen taiteen näyttely. Ottaen huomioon, ettei Sallisen ilmaisusvoimainen, risaisen ja rujon ekspressiivinen tyyli ole läheskään kaikkien taiteenkeräilijöiden suosiossa, tulosta voi pitää jopa tulevaisuutta viitoittavana merkkipaaluna suomalaisen varhaismodernismin huutokauppahistoriassa. Ostajaa kelpaa onnitella. Aikalaislehtien mukaan Sallisen maalausta ylistettiin Petrogradissa 1917, ja vuonna 1918 julkaistujen tietojen mukaan sitä oltiin lunastamassa venäläiseen museokokoelmaan, kunnes ”äkillinen muutos venäläisten tahojen poliittisissa mielipiteissä” – vain hetkeä ennen Venäjän vallankumousta – vesitti aikeet.

Arvohuutokauppojen klassisen kotimaisen taiteen syksy osoittautui kokonaisuudessaan odotettua paremmaksi. Lama on saanut ostovoimaiset taiteenkeräilijät liikkeelle. Joukossa on varmasti myös löytöjen etsijöitä ja tulevilla voitoilla spekuloivia ”taidesijoittajia”.
Tähän syksyyn saakka Bukowskis ehti menettää parhaasta top5 keväästä 2014 alkaen klassisen suomalaisen taiteen top5 tuloksesta nelisenkymmentä tuhatta euroa per sesonki. Nyt top5 tulos petraantui viime kevääseen 2015 verrattuna kertaheitolla 124.300 eurolla. Onnistuneeseen kevääseen 2014 verrattunakin top5 -nousua tuli nyt 40.200 €.
Hagelstam & Co:n nyt saavuttama top5 tulos oli yrityksen ennätysheikkoon kevääseen 2014 verrattuna huikeat 224.500 € parempi ja nihkeään syksyyn 2014 verrattuna 182.000 € korkeampi. Nousukiito kuitenkin tasoittui, sillä nyt saavutettu top5 tulos vahvistui komeista luvuista huolimatta viimekeväiseen verrattuna ”vain” 30.000 €.

Klassisen taiteen osalta Bukowski’s ja Hagelstam & Co lähtevät uuteen vuoteen tasavahvoina. Taidemarkkinoiden tilanne ei ole pitkiin aikoihin ollut yhtä pulmallinen. Molemmilla yrityksillä on suuria muutoksia takanapäin, ja Bukowskin iso henkilöstömuutos osui yhteen pahimmoilleen syksyn klassisen huutokaupan kanssa. Kevään mittaan on odotettavissa, että tutkinnassa olevat taideväärennösjutut päätyvät oikeussaliin ja niiden vaikutus taidekauppaan alkaa realisoitua. Vuonna 2016 huutokauppabisneskään tuskin pystyy välttämään tervehdyttävää ja välttämätöntä taidekaupan eettisten pelisääntöjen uudelleenarviointia.

9727569_fullscreen 9814940_fullscreen 9815590_fullscreen
9816348_fullscreen 9815740_fullscreen
Bukowskis, klassisen taiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Akseli Gallen-Kallela, 100.400 € (lähtö 120.000)
2. Albert Edelfelt, öljyväriluonnos teokseen Kaarle Herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista, 75.200 € (lähtö 28.000)
3. Amélie Lundahl,  Tyttö rukin äärellä, 38.000 € (lähtö 50.000)
4. Oscar Kleineh, Tyyni, 35.600 € (lähtö 40.000)
5. Tyko Sallinen, Saaren Anni, 25.000 € (lähtö 6.000)
Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 274.200 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 149.900 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 186.000,- € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 234.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)  
 
35090-000002 35090-000001 35617-000001
 35611-000001 17339h-000001
Hagelstam & Co, klassisen taiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Eero Järnefelt, Salon tyttö, 125.000 € (lähtö 80.000)
2. Eero Järnefelt, Saimi kedolla, 65.000 € (lähtö 50.000)
3. Pekka Halonen, Talvimaisema, 44.000 € (lähtö 25.000)
4. Werner Holmberg, Rukiinleikkuu, 40.000 € (lähtö 50.000)
5. Akseli Gallen-Kallela, Katukuva Pariisista, 35.000 € (lähtö 35.000)
Hagelstam & Co, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 309.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 289.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 127.000,- € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 84.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.comwww.hagelstam.fi