Mainokset, julisteet ja käyttögrafiikka

Katselin Iittalan uutta logoa, ”brändiuudistusta”. Kieltämättä odotin firmalta enemmän uusien tuotteiden, 2000-luvun muotoilun ja tulevaisuuden designklasikoiden lanseeraamista. Uusi logo ei riitä lohduttajaksi, kun vanhojen mallien muokkaaminen, uusiksivärjääminen ja kynttilätuikuiksi kutistussovittaminen väsyttää. En halua seuraavaan peltomarketin ale- ja varastontyhjennysmyyntiin lohenpunaista Aalto-vaasia, havunvihreää sesonki-Kastehelmeä tai tekstiilinauhan päässä killuvaa miniatyyrilasilintua. Tahdon kestäviä, pitkäikäisiä klassikoita, jotka elävät sukupolvelta toiselle. Tahdon astioita ja kokonaisuuksia, joita voin täydentää vuosien mittaan. En halua designin kulutus- ja kierrätysjuhlaa vain siksi, että tuotteen valmistus loppui yhtä lyhyeen kuin kuluttajan ihastus ja kvartaalisesonki.

Onneksi on poikkeuksiakin ja siksi: Kiitos Klaus Haapaniemi! Sinä olet parasta mitä Iittalalle on viime vuosikymmeninä tapahtunut.

Iittalan uusi keltainen on kiva väri ja tykkään myös tekstin fontista, mutta miksi keisarinkeltainen Kiinasta ja japanilaisen Torii-portin mieleen tuova tupla-T -kirjain? Onko yksi uudistuksen kohderyhmistä aasialainen yleisö? Miksi visualisointi osuu juuri šintolaiseen symboliin?

Kävipä uudistukselle kuinka hyvänsä, keräilijät koti- ja ulkomailla kiittävät. Olemme saaneet taas uuden keräilykohteen määritelmän. Kun Arabia suli Iittalan tuotemerkin alle, arvoon nousivat vanhat tehtaanleimat, joita turistit alkoivat hakea kirppurtoreilta, puodeista ja huutokaupoista. Iittalan kohdalla ennustan samaa pienelle punaiselle i-ympyrälle. Tulevaisuudessa se saattaa olla juuri se pieni detalji, joka tekee esineestä erityisemmän ja haluttavamman muiden vastaavien joukossa. Uskaltaako Iittalan käyttöesineitäkään enää pestä, jotta tuo pieni i kestää ja säilyy seuraaville sukupolville?

Koska pikku-i -esineet löytyvät tulevaisuudessa muualta kuin Iittalan myymälöistä ja outleteista, toivon, ettei sisustusbrändin uudistus jää tähän, vaan saamme seuraavaksi nähdä ison satsauksen uuteen muotoiluun ja tulevaisuuden designersukupolveen.

Otsikkokuva: Iittalan uusi logo. Suunnittelu: graafinen suunnittelija Aleksi Tammi. Uusi kirjasintyyppi ”Aino”: Aleksi Tammi ja typografi Göran Söderström. Kuva: Fiskars Finland Oy Ab, https://fiskarsgroup.com/fi/
#NewEraOfIittala

Keräilyn henkilökohtaistuminen jatkuu, ja tämä näkyy kesäisin kaikenlaista maan ja taivaan välillä myyvissä ”laidasta laitaan” -huutokaupoissa ja rompetoreilla. Persoonallisia löytöjä, kuriositeetteja ja täydennyksiä etsivät sekä keräilijät että sisustajat. Liian ”kuratoidut” eli valmiiksi valikoidut ja pahimmillaan anniltaan yhdenmukaiset huutokaupat ja myyntipöydät eivät houkuttele, kun haussa on nyt jotakin erilaista, omanlaista, harvemmin tarjolle asetettua ja kekseliästä.

Taakse on jo kauan sitten jäänyt aika, jolloin edustavan kodin mittapuuna olivat tietyt ”pakko omistaa” -tavarat ja taulut sinivalkoisesta kiinaposliinista Hjalmar Munsterhjelmin maalauksiin. Tämän päivän pakolliset sosiaaliset statussymbolit ovat lähinnä viihde-elektroniikkaa ja vähitellen muodista väistyvää valkoista väriä. Keräilykentillä haussa on yhä useammin omannäköinen elämä, jolla erottaudutaan myös sosiaalisen median kanavilla.

Kesän tarjontaa ja kysyntää katseltuani arvelen, että seuraavien 2-3 vuoden aikana ainakin osa näistä kohteista löytää yhä uutta yleisöä:

Taidenäyttelyjulisteet. Koti- ja ulkomaiset värikkäät ja graafiselta suunnittelultaan korkeatasoiset ja hyväkuntoiset julisteet. Tukholman Moderna Museetin vanhat julisteet. Uudemmista voisi mainita Tampereen taidemuseon Giger-näyttelyn julisteet. (Kuvat alla: Bukowskis, https://www.bukowskis.com/fi/)
Taidegrafiikassa kiinnostus etenee ja siirtyy 1900-lukua pitkin taaksepäin. Kiinnostuksen herättää grafiikanlehden aihe tai värikkyys. Niin kutsuttujen konkretistien (Vanni, Nordström jne.) abstrakteista grafiikanlehdistä mennään kohti puoliabstrakteja ja esittäviä aiheita. Kaupunkikuvat ja ihmishahmot kiinnostavat.

Leluissa puusta tehdyt lelut ja nukkekotitavarat. Puuhevoset (ja lelujen lisäksi myös sympaattiset taalainmaanhevoset). Nukkekotien retrokalusteet, designhuonekalu-, radio ja tv -miniatyyrit. (Kuvat alla: Bukowskis, https://www.bukowskis.com/fi/)
Vinyylit / LP-levyt, mitä raskaampaa rockia, sen parempi. Kunto tietysti ’mint’ ja alkuperäiset kannet ehjät ja siistit.
Elokuvamemorabilia, koko perheen suosikkielokuvien sisustus- ja oheistuotteet.
Retroelektroniikka, mielellään käyttökuntoinen, vaikka pelkäksi koristeeksi tulisikin. Ei puuttuvia osia, aikaansa edustava muotoilu, siisti ja ehjä ulkokuori. Myös pienet ”avaruustyyliset” muovitelkkarit ja 1950-1960-luvun transistori(matka)radiot.

Huonekaluissa tarjoilupöydät, varsinkin messingin ja lasin yhdistelmä. Matalat tai porrastetut, kevyet, monipuoliset tasot, joissa hyllytasoja ja laatikoita sopivasti lapsiperheen tarpeisiin, tiikkiä tai valkoiseksi maalattua. Retro-Ikea jatkaa kestosuosikkina. (Kuvat alla: Bukowskis, https://www.bukowskis.com/fi/)

Värikäs ja muodoltaan & nimeltään oivaltava ja leikkisä lasi. Oiva Toikan iloisenväriset, signeeratut lasihedelmät ja -vihannekset.
Mummolalasit. Kesämökillä ja puutarhan kakkupöydässä viehättävät jo Ruotsissa, ehkä kohta meillä Suomessakin ohuet kauniilla kaiverruksilla koristellut juomalasit. Näitä saa edelleen todella halvalla!
Sillihaarukat ja -ottimet. Suolakot ja pikkuiset suolalusikat. (Kuvat alla: Bukowskis, https://www.bukowskis.com/fi/)

Koruissa isot värikivisormukset, ns. cocktailsormukset. Kulta, valkokulta tai hopea yhdistettynä upeasti hiottuun suureen ja ehdottomasti värikkääseen puolijalokiveen. (Kuvat alla: Bukowskis, https://www.bukowskis.com/fi/)
Barbievintage. Tällä tarkoitan purkkapinkin värisiä vaatteita ja asusteita, unelmahöttöä, vaahtokarkkihoukutuksia. Laukkuja, vöitä, koruja, sisustustavaroita, hiuskoruja, hattuja, huiveja, käsineitä, ruusukuppeja.

Posliinissa aasialaistyylinen ornamentiikka, keisarinkeltainen ja veden värit: merenvihreä, turkoosi, celadon, ultramariini.
Itämaiset ja aasialaiset sermit, kun puu tuoksuu hyvältä, lakkatyö on ylellistä tai silkkikangas on kaunis ja ehjä.
Erityistä nousua odotan japanilaistyyliselle kullanhohtoiselle Rinpa-estetiikalle ja Meiji-kauden esineille (1868-1912). (Kuvat alla: Bukowskis: https://www.bukowskis.com/fi/)

Hyvännäköiset tavaramerkki- eli logotuotteet. Materiaalilla on väliä, väri on plussaa ja kunto pitää olla hyvä: Esso, Shell, BP, Koff, Hankkija, tunnistettavat esineet vanhoista katukuvasta kadonneista hotelleista ja ravintoloista. Kuka keksi olla paikalla silloin, kun niiden irtaimistoa myytiin pois uudistusten alta?
Vanhat pallokynttilät. Ne alkuperäiset kynttilät, joilla täydennetään mm. Aarikan ja Nuutajärven kynttilänjalkoja. Nämä kruunaavat retroesineen, mutta valuvat poltettaessa aivan hillittömästi, joten sytyttämättä paras! Alkuperäinen pakkaus = superplussaa. (Kuvat alla: Turengin huutokauppakeskus, https://www.turenkiauctions.fi & Aarteet ja Löydöt, https://aarteetjaloydot.fi)

Ennen pitkää odotan nousevaksi:

Samettinen vaihtoehto hopealle eli tina. Suomalainen ja ruotsalainen laadukas tina, hyväkuntoinen, kun kohde on esinetyyppinä kiinnostava tai muotoilultaan omaa aikaansa hyvin edustava. (Kuva alla: Hagelstam & Co, https://hagelstam.fi)
Vanhat joulutontut, pienet ja suuret, hyvät perinteiset käsitehdyt, kivat ja ehjät kaupasta ostetut. (Kuva alla: Aarteet ja löydöt https://aarteetjaloydot.fi)

Pöllöt. Viisaat tai vitsikkäät, lasia tai keramiikkaa. (Kuva yllä: Bukowskis, https://www.bukowskis.com/fi/)
Harlekiinit. Figuriineina, maalauksina, koriste-esineinä, naisina, miehinä, muunsukupuolisina, sukupuolettomina. Herkkuja löytyy mannereurooppalaisten posliini- ja lasitehtaiden tuotannosta. Oma pikku löytöni tältä kesältä on harlekiini-aiheinen joulukuusenkoriste. (Kuvat alla: Harlekiineja Björn Nymanilta ja Birger Kaipiaiselta, Hagelstam & Co., https://hagelstam.fi & Kaksi pöllöä Keijo Kortesalolta, Turengin huutokauppakeskus, https://www.turenkiauctions.fi)

Taika-mukit. Tämä voi olla meidän aikamme jokakodin klassikko, joskin pahimmassa tapauksessa yleinen kuten Myrna aikanaan. Kooltaan, muodoltaan ja koristelultaan onnistuneelle mukille on paikkansa, jos tuotanto ei kasva valtavan suureksi ja osa väreistä ja koristeaiheista jää rajallisiksi sarjoiksi.
Lopuksi odotan, ennustan ja toivon nousua Afrikka-aiheille. Nyt en tarkoita lainkaan mystifioituja ja eksotisoituja naamioita ja rituaaliveistoksia, vaan esineitä, jotka nostavat esiin valtavan mantereen monet erilaiset kulttuurit, rikkaan historian, floran ja faunan, luonnon ja maantieteen moninaisuuden kaikessa kauneudessaan. (Kuvat alla: Bukowskis, https://www.bukowskis.com/fi/)

ja eikun etsimään:
– Aarteet ja Löydöt, https://aarteetjaloydot.fi
– Sattuman kauppa, Sastamala / Häijää, https://www.sattumankauppa.fi
– Wanha Elias, Turku, https://www.wanhaelias.fi
– Maakuntien osto- ja myyntitapahtumat ympäri Suomen, https://www.rompetori.info

Otsikkokuva: Oiva Toikan lasihedelmiä ja -vihanneksia. Bukowskis, https://www.bukowskis.com/fi/