Avainsana-arkisto: modern & contemporary

Modernin ja nykytaiteen top5

Näin sujuivat syksyn 2016 modernin ja nykytaiteen arvohuutokaupat

Modernissa taiteessa tullaan käymään seuraava kisa taidehuutokauppojen markkinajohtajan paikasta. Bukowskis on ottanut hyvän etumatkan vakiinnuttamalla modernille ja nykytaiteelle omat huutokauppansa. Työn hedelmät alkavat näkyä. Bukowskis’n syksyn 2016 modernin ja nykytaiteen top5 -listan viidestä taideteoksesta kolme myytiin nykytaiteen Today & Contemporary -huutokaupassa ja kaksi modernin taiteen ja muotoilun Design & Art -huutokaupassa. Kärkisijat top5 -listalla menivät vielä tällä kerralla modernille taiteelle. Nykytaiteen sijoittuminen vahvasti kärkeen lupaa sille Suomessa samaa nousevaa käyrää, jota se on kulkenut jo kotvan aikaa globaaleilla taidemarkkinoilla. Kun mukaan astuvat arvaamattomat muuttujat meneillään olevan taideväärennöskalabaliikin muodossa, taidemarkkinoiden pelastus saattaa löytyä juuri nykytaiteesta, siihen keskityvistä huutokaupoista, siihen erikoistuneista gallerioista ja taiteilijoiden työhuoneista.

Nykytaiteen jälkimarkkinoilla naistaiteilijat ovat vahvoilla. Ei siis ihme, että Hagelstam & Co:n listakärki myytiin lähes täysin jo lokakuussa pidetyssä erillisessä naistaiteilijoiden Women Artists -huutokaupassa. Mutta toimiiko Hagelstam & Co:n nais/mies -jaottelu paremmin kuin Bukowskis’n perinteisempi – ja taitavasti otsikoitu – aikajanajako? Tekevätkö ostajat valintansa sukupuolen mukaan? Etsiikö taiteesta kiinnostunut ensisijassa naistaiteilijaa tai miestaiteilijaa vai sittenkin nykytaidetta, modernia taidetta, klassista taidetta, grafiikkaa, maalaustaidetta, kuvanveistoa, designia?

Huutokauppa Helanderin aiemmin lanseeraama huutokauppaotsikko Mid Century Modern toimii. Sen sateenkaaren alle mahtuvat alavartaloon katsomatta kaikki modernin suomalaisen muotoilun ja kuvataiteen nimet Rut Brykistä Birger Kaipiaiseen, Unto Koistisesta Tove Janssoniin. Klassisessa taiteessa rajaus naistaiteilijoihin on ollut perusteltua. Miesten ja taideakatemiajärjestelmän säätelemässä eurooppalaisessa taidemaailmassa suomalaiset 1800-luvun ja 1800-1900-lukujen vaihteen naiset olivat poikkeuksellinen ja kansainvälisesti kiinnostava ryhmä. Taidehistoriallisessa tutkimuksessa käsite naistaiteilija oli pätevä termi. Sitten taidemarkkinat keksivät naistaiteen lisäarvon. Markkinoinnin sloganina se alkoi toimia kuin häkä. Se houkutteli sijoittamaan uuteen löytöön, naistaiteeseen. Se innosti kilpailemaan hinnoista viimeiseen hengenvetoon saakka. Oltiinhan naistaiteessa jonkin uuden ja erityisen ”sijoituskohteen” jäljillä. Lisäbonuksena se pehmensi miesvaltaisen huutokauppa-alan julkisuuskuvaa. Niin — pehmensi kuten naisrooliin sopii?

Elääkö nais/mies -jaottelun käytössä jäänne huutokauppojen konservatiivisesta ja patriarkaalisesta menneisyydestä? Suomessa tämä menneisyys kummittelee vielä, mutta esimerkiksi länsinaapurissamme Ruotsissa se alkaa olla muisto menneiltä vuosikymmeniltä, jolloin naisia näkyi alalla enemmän sihteereinä ja naistaiteilijoina kuin johtajina. Etenkin nykytaiteessa karsinointi sukupuolen mukaan tuntuu markkinointihakuiselta varsinkin nyt, kun yhteiskunnassamme keskustellaan sukupuolivähemmistöistä ja sukupuolineutraalisuudesta.

Olisiko modernin ja nykytaiteen top5 -listalle sijoittunut Tove Jansson identifioinut itse itsensä nimenomaan naistaiteilijaksi? Tuskin, ainakaan muumihahmoistaan päätellen. Olisiko toinen top5-listan kärkinimi Leena Luostarinen halunnut tulla esitellyksi naistaiteilijana vai taiteilijana? Ehkä jotkut teistä muistavat, miten hänen kynsilakastaan ja merkkivaatteistaan kirjoitettiin taiteilijan elämäntyötä esittelevän näyttelyn yhteydessä (Helsingin Sanomien kuukausiliite 2.2.2013, http://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000002610328.html). Very nice. Omia oppilaitani haluan kannustaa tekemään, taitamaan ja uskaltamaan ilman minkään sukupuoli- ja seksuaali-identiteetin kahleita tiedostaen silti sen, että taidekaupassa voidaan yhä tukeutua nais/mies-taiteilijatarinoihin ja stereotypioihin. Tulevaisuuden tekijöiden keskuudessa se maailma on hitaasti muuttumassa.

Palatkaamme syksyn 2016 huutokauppoihin.

Koska taidetarjonta ja asiakaskunta ovat Suomen kokoisessa maassa väistämättä rajalliset, Hagelstam & Co:n joulukuisen Modern-päähuutokaupan valikoima jäi ilman naisia kalpeaksi: kerma oli kuorittu jo lokakuussa Women Artists -huutokauppassa. Sieltä Hagelstam & Co:n modernin ja nykytaiteen top5 -kärkeen nousivat Eila Hiltunen ja Nina Terno, molemmat syksyn huutokauppojen kuvanveistotarjonnan tapauksia. Jos tarkoituksena on säilyttää Hagelstam & Co:n Modern-huutokaupan imago yhtenä syksyn päätapahtumista, grafiikkaa oli taidevalikoimassa liikaa. Lars-Gunnar Nordström ja Sam Vanni ovat loistavia tekijöitä, mutta jo viitisen serigrafiaa molemmilta olisivat riittäneet viemään hohdon samassa huutokaupassa mukana olevilta maalauksilta. Nyt serigrafioita oli kymmenkunta molempia kohti. Modernin grafiikan ajankohtaisten väärennös-, jäljennös- ja kopiointiongelmien takia valinta ja ajoitus olivat joko harkitsemattomat, hätäiset tai huonot. Myyntivolyymin pumppaamista paremmaksi ne tuskin olennaisesti auttoivat kappalehintojen jäädessä muutamiin satoihin euroihin.

Bukowskis’n tie nonfiguratiivisen taiteen varmana tuloksentekijänä jatkui Edvin Lydénin ja Lars-Gunnar Nordströmin napatessa nimiinsä top5 -kärkikaksikon. Vanhan koulukunnan vanavedessä Jiri Geller piti loistavasti pintansa. ”Dunkelheit IX” -teos kommentoi länsimaisen viihdeteollisuuden tuttua kuva-aihetta ja muunteli sen merkityssisältöä nykypopin tapaan huumorista aina mustaan huumoriin asti. Ostaja taisi oivaltaa, että teollisesti tuotetulta vaikuttavan pinnan taakse kätkeytyy harkittua pitkäjänteistä ja vaativaa käsityötä. Nykytaiteessa ajankohtainen kokemuksellinen suhde taiteeseen sai Bukowskis’lla ansaitun edustajansa ruotsalaisen Peter Frien maalauksesta. Nykytaiteen jälkimarkkinoita vaivaa toisinaan se, etteivät gallerianäyttelyistä valitut parhaat teokset lähde ensimmäisinä uuteen kiertoon. Frien maalaus oli kuitenkin galleriatasoa. Tämä tarkoittaa, että teos olisi todennäköisesti jo ensimyynnin hetkellä saanut vierelleen myyty-tarran ensimmäisten joukossa. Menikö teos Ruotsiin vai jäikö se Suomeen? Se jää arvoitukseksi. Pohjoismaisen nykytaiteen ilmestyminen suomalaisten huutokauppojen modernin ja nykytaiteen top5 -listalle on joka tapauksessa merkki siitä, että markkinat ainakin naapurimaiden välillä toimivat ja pohjoismaista nykytaidetta tunnetaan hyvin meilläkin. Kiitos tästä kuuluu Kiasman ja EMMAn kaltaisille toimijoille, joiden roolia nykytaiteen nousun taustavoimina ei pidä aliarvioida.

10226898_fullsize 10076720_fullsize 10180324_fullsize

10183452_fullsize 10180869_fullsize
Bukowskis, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Edvin Lydén, Vision, 24.800 € (lähtö 8.000-12.000)
2. Lars-Gunnar Nordström, Sommitelma, 18.206 € (lähtö 9.000-12.000)
3. Marjatta Tapiola, Hera koristelee riikinkukon, 16.400 € (lähtö 9.000-12.000)
4. Jiri Geller, Dunkelheit IX, 10.800 € (lähtö 6.000-8.000)
5. Peter Frie, The View Belongs Everyone, 10.300 € (lähtö 10.000-15.000)
Bukowskis, syksyn 2016 viisi kalleinta yhteensä 80.506 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 107.201 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 106.550 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 47.908 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 128.913 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 76.636 € (summa sisältää huutokauppakulut)

55_67 94_85

16_78 90_81 605_1_66
Hagelstam & Co, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Eila Hiltunen, Esiäiti, 22.000 € (lähtö 25.000)
2. Nina Terno, Hevonen, 10.000 € (8.000)
3. Tove Jansson, Satamakuva Douarnenez, 6.000 € (3.000)
4. Leena Luostarinen, Kilpikonna, 6.000 € (8.000)
5. Rafael Wardi, Sisäkuva, 6.000 € (7.000)
Hagelstam & Co., syksyn 2016 viisi kalleinta yhteensä 50.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co., kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 55.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 107.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 56.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 154.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 137.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.comwww.hagelstam.fi
* Otsikkokuva: Bukowskis, Jiri Geller, Dunkelheit IX, 10.800 € (lähtö 6.000-8.000)

Modernin ja nykytaiteen top5

Näin sujuivat kevään 2016 modernin ja nykytaiteen arvohuutokaupat

Loistavia yllätyksiä ja uusia nimiä kärkijoukkoon toivat mukanaan Bukowskis’in kevään 2016 modernin ja nykytaiteen huutokaupat. Bukowskis on tehnyt jo pitkään määrätietoista työtä 1900-luvun kuvataiteen parissa järjestämällä erityisesti niihin rajattuja arvohuutokauppoja. Nyt yritys teki yhden onnistuneen ja kaivatun linjanvedon lisää eriyttämällä Modern & Design ja Contemporary-huutokaupat omiksi konsepteikseen. Tulosten perustella asiakaskunta ilahtui – yhdistetty modernin ja nykytaiteen top5 -lista puhuu puolestaan. Ennätyksiä tehtiin molemmissa Bukowskis’in huutokaupoissa, mutta erityisesti esiin nousi 1900-luvun lopun maalaustaide. Se pääsi nykytaiteen rinnalla kukoistamaan tavalla, jota ei ole suomalaisissa huutokaupoissa pitkiin aikoihin nähty.

Tyrmäävän upeasta Marjatta Tapiolasta tuli odotetusti Bukowskis’in Contemporary -huutokaupan tähti (46.200 €). Huipputasoisia teoksia kuten ”Koira ja Minotauros” tulee näin kovalta taiteilijanimeltä saataville harvoin. Mestariteoksen varjossa ei sovi silti unohtaa Mari Rantasen ja Paul Osipowin nousua aivan uusiin huutokauppalukemiin. Myös Matti Kujasalon 1970-luvun varhainen tuotanto vietiin molemmissa Bukowskis’in huutokapoissa (Modern & Designissa sekä Contemporaryssa) suorastaan käsistä, nekin ennätyshinnoin. Aplodien arvoisiin hetkiin voisi lisätä Erik Enrothin maalauksen ”My Love”. Mahtavan työn hinta nousi kolminkertaiseksi 9.301 euroon (lähtö 3.000). Eivätkä positiiviset tulokset päättyneet tähän, kun Lauri Laine, Henry Wuorila-StenbergAlvar GullichsenPauno Pohjolainen, Cris af Enehielm ja Anna-Karin Furunäs valoivat kukin myyntivuorollaan uskoa 1900-luvun ja nykytaiteen jälkimarkkinoiden tulevaisuuteen. Tätä on huutokauppamaailmassa kaivattu: uusia kärkinimiä sekä suomalaisen 1970-1990-lukujen asettumista arvoiseensa asemaan myös kuvataiteen jälkimarkkinoilla.

Kovatasoisessa seurassa Hagelstam & Co:n Modern -huutokaupalle jäi auttamattomasti kakkosrooli. Reidar Särestöniemeen, Sam Vanniin ja Rafael Wardiin nojaava kokoelma oli muutamista positiivisista yrityksistä huolimatta kovin tuttu ja perinteinen. Ilkka Lammin maalauksetkin ovat toistuneet huutokauppojen tarjonnassa jo kauan. Tällä kertaa Lammin ”Aamu” jäi varsinaisessa huutokaupassa myymättä, mutta lienee vaihtanut omistajaa jälkikaupalla, koska Hagelstam & Co:n nettisivuille hinnaksi ilmestyi myöhemmin 18.000 €, lähtöhinnan ollessa 25.000 €. Uudistumisen tarpeesta vihjaa se, että Hagelstam & Co:n top5 -listalle kiilasi tuiki tuttujen vaihtoehtojen sijasta harvemmin tarjolla ollevia nimiä, joille ei löytynyt vastaavaa kilpakumppania Bukowskis’in valikoimasta. Kärkipaikan otti Tove Janssonin muumiaihe. Sitä säestivät hieno Olli Lyytikäisen tussityö ja Nanna Suden öljyvärimaalaus. Listan ilahduttaviin yllättäjiin lukeutui Kimmo Kaivanto, jonka nousua on taidekaupan piirissä jo kotvan aikaa uumoiltu.

Modernin ja nykytaiteen top5 -kokonaistuloksellaan 55.500 € Hagelstam & Co. rojahti taaksepäin kevään 2015 lukemiin. Tulos on karuudessaan vain puolet – jopa alle puolet – viime vuosien totutuista luvuista. Jäikö alkuvuoden omistajuusjärjestelyjä edeltänyt syksyn 2015 top5 -tulos (107.000 €) joutsenlauluksi vai pystyykö Hagelstam & Co. uudistumaan ja nousemaan uuden toimitusjohtajansa Mia Okko-Koskisen ja pääomistajuuden takaisin käsiinsä ottaneen vanhan kapteenin Wenzel Hagelstamin luotsaamana Bukowskis’in haastajaksi modernin ja nykytaiteen välittäjänä?
Bukowskis jatkaa modernin ja nykytaiteen kaupassa tasaisen varmoilla tuloksilla (Bukowskis’in top5 tulos 107.201 € oli nyt puolet Hagelstam & Co:n vastaavaa, 55.500 €, korkeampi ). Yrityksen johtoportaassa saattaa kyteä toiveita yhä kovemmista tulosluvuista, mikä tarkoittaisi entistä ahtaampia aikoja muille samoista kategorioista kilpaileville huutokauppataloille.

Onko modernin ja nykytaiteen jälkimarkkinoilla vielä nousun varaa ja kuinka paljon? Tuovatko loistavat tulokset vanavedessään yhä parempaa tarjontaa? Minkä huutokauppatalon myyjät kokevat alan vahvimmaksi toimijaksi Suomessa? Se, joka nappaa itselleen modernin ja nykytaiteen kakun, nappaa samalla ison siivun huutokauppamarkkinoiden tulevaisuudesta. Kisa niiden herruudesta ei ole yhtä tasaväkinen kuin kisa klassisen taiteen johtoasemasta. Tänä keväänä Bukowskis voitti pelin uudella huutokauppastrategiallaan. Edelläkävijän asema on herkullinen, koska kuka tahansa saman huutokauppajaon (moderni taide / nykytaide) tekevä firma joutuu myöntymään jäljessäastujan rooliin. Selän takana saattaa kuitenkin piillä yllätyksiä, eivätkä ne välttämättä ole odotettavissa Helsingin ydinkeskustan suunnalta.

9967624_fullsize 9868906_fullsize

9933970_fullsize 9916226_fullsize 9916197_fullsize
Bukowskis, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Reidar Särestöniemi,  Kuu ja kalalampi, 46.200 € (lähtö 25.000)
2. Marjatta Tapiola, Koira ja Minotauros, 18.200 € (lähtö 10.000)
3. Mari Rantanen, One Side of Paradise, 15.400 € (lähtö 3.000)
4. Matti Kujasalo, Järjestys, 15.200 € (lähtö 4.000)
5. Paul Osipow, Paradisen View, 12.201 € (lähtö 5.000)

Bukowskis, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 107.201 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 106.550 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 47.908 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 128.913 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 76.636 € (summa sisältää huutokauppakulut)

36757-000001_1 24607a-000001_1 37054-000001

36503-000001_1 33983-000045_1
Hagelstam & Co, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Tove Jansson, Tervetulos röntgeniin!, 16.000 € (lähtö 5.000)
2. Lars-Gunnar Nordström, Sommitelma, 12.000 € (lähtö 8.000)
3. Olli Lyytikäinen, H.C. Andersen, tussi, 10.000 € (lähtö 5.000)
4. Nanna Susi, Allas puutarhassa, 9.000 € (lähtö 7.000)
5. Kimmo Kaivanto, Hommage à Pransu, 8.500 € (lähtö 8.000)
Hagelstam & Co., kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 55.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co., syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 107.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 56.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 154.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 137.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.comwww.hagelstam.fi
* Otsikkokuva: Bukowskis, Marjatta Tapiola, Koira ja Minotauros, myyty 18.200 € (lähtö 10.000)

Modernin ja nykytaiteen top5

Näin sujuivat syksyn 2015 modernin ja nykytaiteen arvohuutokaupat

Huutokauppamarkkinoilla talouden alamäki on kerta toisensa jälkeen heijastunut modernin ja nykytaiteen myyntivolyymin kasvuun. 2000-luku ei tee tässä suhteessa poikkeusta vaikka syksyn 2015 top5 -kokonaistuloksessa ei päästykään toistaiseksi vahvimman vuoden 2014 tasolle. Sadantuhannen euron raja ylittyi silti sekä Bukowskis’n että Hagelstam & Co:n huutokaupoissa. Molempien talojen moderni- ja nykytaide top5 asettuivat tänä syksynä loppuluvuiltaan rinta rinnan. Kevään 2015 notkahdukseen verrattuna tulosta voi pitää erinomaisena. Aallonpohja on ainakin hetkeksi takanapäin. Myrskyrintama kenties vasta edessä.

Ehkä viime kevään hintataso sai niin taiteeseen paneutuneet ostajat kuin nykytaiteen tulevalla hintakehityksellä spekuloivat sijoitushaukat liikkeelle. Irtonaisella rahalla on taipumus ohjautua laman jatkuessa ja inflaation kurittaessa kulutushärpäkkeistä taiteeseen. Sen  jälleenmyyntiarvon toivotaan nousun alettua ampaisevan ylöspäin, olevan realisoitavissa rahaksi ja vaihdettavissa muihin sijoitusinstrumentteihin. Toisinaan näin käykin lähes sattumalta. Paljon useammin onnistuneet taideostot ja legendaariset hankinnat ovat tulosta pitkällisestä ja syvällisestä paneutumisesta taidemarkkinoiden historiaan ja nykypäivään, aidosta kiinnostuksesta taidetta ja taiteilijoita kohtaan, näkemyksestä, omasta persoonallisesta ja vankkumattomasta mausta sekä valintojen rohkeudesta voittoja tai tappioita murehtimatta.

Hintakehityksen tylsä piirre on jo muutaman vuoden ajan ollut top5 -tuloksen lepääminen muutaman jälleenmyyntimarkkinoiden vakiosuosikiksi vakiintuneen nimen varassa. Keväästä 2014 syksyyn 2015 Bukowskis’n ja Hagelstam & Co:n top5:een on asettunut kuusi kertaa Ilkka Lammi ja seitsemän kertaa Reidar Särestöniemi. Lars-Gunnar Nordström on ollut top5:ssä viisi ja Leena Luostarinen kolme kertaa. Myös Unto Koistisen parhaimmistoon lukeutuville kookkaille teoksille on tullut tavaksi yltää arvohuutokauppojen mitalisijoille.

Taidemarkkinoiden kannalta kärjen kapeus ei enteile vakaata lähitulevaisuutta. Lammin ja Särestöniemen paikka niin kutsuttujen ”taidesijoittajien” lemmikkinä tarkoittaa komeita nousuja ja isoja otsikoita, mutta voi johtaa myös äkillisiin laskuihin niin hinnoissa kuin myyntiin tulevien teosten määrässä. Taiteellisille ominaisuuksille ja ansioille jää tässä pelissä marginaalinen rooli.

Mitä tapahtuisi, jos meneillään oleva taideväärennöstutkinta heittäisi epävarmuuden varjon Särestöniemen ja Lammin kaltaisten kaupallisia kärkisijoja suvereenisti hallitsevien nimien ylle? Seuraisiko siitä modernin ja nykytaiteen orastavan kasvun taittuminen? Ostoinnostuksen romahtaminen jälleenmyyntimarkkinoilla? Tuskin kuitenkaan taiteilija-ateljeissa ja taiteilijoita suoraan edustavissa gallerioissa. Siksikö huutokaupat halajavat seinilleen nykytaidetta ja niin suoraan taiteilijalta kuin mahdollista. Ei kai parin vuoden ajan selvästi näkyvissä ollut Särestöniemen ja Lammin huutokauppabuumi ole peräti seurausta pieninä puroina julkisuuteen tihkuneista väärennösuutisista ja synkkien epäilyspilvien ilmestymisestä taivaanrantaan? Usko tulevaisuuteen ostaa. Epävarmuus myy. Taidekaupassa näet aidoillakin lapsilla on tapana huuhtoutua likapyykin pesuvesien mukana.

Vakautta taidekaupan tulevaisuuteen tuovat onneksi nykytaiteemme suuret, jälleenmyyntiin verkkaisella syklillä ilmestyvät nimet. Heistä mm. Leena Luostarinen on saanut poisnukkumisensa jälkeen ansaitun jalansijan suurten suomalaisten taiteilijapersoonien joukossa. Bukowskis’lla top5:n kakkoseksi sijoittunut Marika Mäkelä osoittaa hänkin 1980-luvun naistaiteilijoiden olevan odotetusti voimissaan ja keräilijöiden kiikarissa. Listakärki on avautunut ilahduttavasti myös kuvanveistolle aina, kun tarjolle on tullut vastikään edesmenneen Laila Pullisen, Eila Hiltusen tai Nina Terno hienoja teoksia.

Vuoteen 2014 verrattuna syksyn top5 -tulos oli Bukowskis’lla hyvä. Hagelstamilla syksyn top5 -tulos yllättäen laski vuodesta 2014, vaikka tarjolla olleet kärkiteokset Wäinö Aaltonen, Leena Luostarinen ja Sam Vanni olivat viime vuosien parhaita, Aaltonen suorastaan sensaatio. Tilanne jatkuu kiinnostavana, kun Bukowskis ja Hagelstam & Co etenevät tasapelitilanteesta kohti tulevan kevään huutokauppasesonkia. Hagelstam & Co pääsee vihdoin etenemään suvantovaiheessa samalla, kun henkilöstömuutokset nakertavat vuorostaan Bukowskis’n voimavaroja. Christian Bomanin poistuminen riveistä ei ole helposti paikattavissa varsinkaan nyt, kun Mari Wilenius vaihtoi vahvasti uudistuneen ja jo pitkään hitaasti mutta vahvasti kiritäneen Huutokauppa Helanderin riveihin.

9747951_fullscreen 9747987_fullscreen
9751750_fullscreen 9727315_fullscreen 9727293_fullscreen

Bukowskis, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Reidar Särestöniemi, Huurteiset koivut, 52.200 € (lähtö 35.000)
2. Marika Mäkelä, ”Tupilaqs of Night”, 12.545 € (lähtö 12.000)
3. Eila Hiltunen, Polyfonia, 13.500 € (lähtö 15.000)
4. Reidar Särestöniemi, Ruska heijastuu järveen, 17.600 € (lähtö 13.000)
5. Unto Koistinen, Munkki, 10.705 € (lähtö 6.000)
Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 106.550 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 47.908 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 128.913 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 76.636 € (summa sisältää huutokauppakulut)

33851-000081 19196h-000002
35469-000001 34547-000002 33851-000084
Hagelstam & Co, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta

(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Wäinö Aaltonen, Kaksi naista, 31.000 € (lähtö 25.000)
2. Ilkka Lammi, Nainen punaisessa, 28.000 € (lähtö 25.000)
3. Leena Luostarinen, Leopardi, 20.000 € (lähtö 12.000)
4. Nina Terno, Ratsastaja, 17.000 € (lähtö 5.000)
5. Sam Vanni, Marraskuun sommitelma, 11.000 € (lähtö 2.000)
Hagelstam & Co., syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 107.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co., kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 56.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 154.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 137.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.comwww.hagelstam.fi

Design loistaa syyspimeässä

kansi_lasia_tekstilla
Design lasista lamppuihin loistaa joulukuussa Tampereella Annmari’s huutokauppakamarissa.
Huutokauppapäivä on 8.12. ja suora linkki Tampereelle www.annmaris.fi

9661140_fullscreen 1499-74
Kaksi Yrjö Kukkapuron Ateljee-nahkasohvaa myytiin Helsingissä, punainen on syyspimeässä kuin suuri lämmin syli
– mustaa vaneria ja metallia, käyttökulumaa, Bukowski’s Modern, Contemporary & Design, 770 €
– palisanteria ja punaista nahkaa, mukavan mukiinmenevä kunto, Huutokauppa Helander 1.500 €

kuvat: Annmari’s Huutokauppakamari, Bukowskis, Huutokauppa Helander

Modernin ja nykytaiteen top5

Näin sujuivat kevään 2015 modernin ja nykytaiteen arvohuutokaupat

Vaikka huutokauppojen modernilla puolella oli kevään aikana vipinää, top5 -tulos painui yllättäen sekä Bukowskis’lla että Hagelstam & Co:lla viidenkymmenen tuhannen euron tietämiin. Vielä syksyllä vastaavasta tulostaantumasta ei ollut tietoakaan, kun molemmat huutokauppatalot ampaisivat viidellä kalleimmalla modernin ja nykytaiteen teoksella reilusti yli sadantuhannen euron.

Tarjonnan olisi luullut sytyttävän nytkin, marssittihan Bukowskis myyntiin hyvän kokoelman modernia taidetta ja Hagelstam & Co. vastasi haasteeseen vahvalla kokonaisuudella ja huikealla Ole Kandelin -kokoelmalla. Kaiken kaikkiaan Hagelstam & Co:n näyttää jatkavan keskittymistä 1900-luvun modernismiin, kun taas Bukowskis on ottanut myös nykytaiteen napakasti haltuun. Valikoima Bukowskis’lla oli totuttuun tapaan laaja-alainen ja kekseliäs. Joukosta löytyi esimerkiksi Tommi Toijan ajankohtainen Bad Boy, joka sijoittuikin tuloksissa kärkiviisikkoon. Läpileikkauksen nykytaiteeseen ja sen lähihistoriaan tarjosivat muun muassa Samuli Heimonen, Robert Lucander, Anne Tompuri, Marjatta Tapiola, Marika Mäkelä ja Raili Tang. Edesmennyt Leena Luostarinen nousi odotetusti kärkiviisikon ykköseksi. Vahvan aseman taiteen halutuimpina niminä säilyttivät edelleen Lars-Gunnar Nordström ja Laila Pullinen.

Hagelstam & Co:n modernin taiteen menestystä kannatteli vain muutama nimi. Kolme kärkisijaa nappasi ansaitusti Ole Kandelin. Omaperäinen, aikaansa edellä ollut modernismi juhli listalla myös Birger Carlstedtin ja Sulho Sipilän muodossa. Herkkuja riitti vaativalle keräilijälle. Hintojen nousukiitoa jarrutteli korkeintaan se, että Kandelin, Sipilä ja Carlstedt ovat enemmänkin taiteen ammattilaisten ja tosiharrastajien kuin suuren yleisön taiteilijoita. Varjon hyvän kokonaisuuden ylle heitti se, että valikoimaa oli täydennetty reippaalla kädellä litografioilla. Täydennys sai surkuhupaisan sävyn, kun moni litografiaksi luetteloitu teos olikin todellisuudessa serigrafia. Grafiikka ei ole vain painettua kuvaa, vaan taidetta, jossa tekniikat poikkeavat toisistaan ja niillä on eronsa siinä missä maalaustaiteessakin. Kivipainon ja silkkipainon ero on niin asiantuntijan kuin taiteenkeräilijänkin silmissä varsin merkitsevä.

Mitattiinpa kevään tuloksia modernin taiteen ja nykytaiteen osalta top5:llä tai top10:llä, Bukowskis’n ja Hagelstam & Co:n tulokset ovat yhdensuuntaiset. Lyhyen aikavälin kehitys on molemmissa yrityksissä reippaasti laskusuunnassa, mutta pitkälle vietyjä johtopäätöksiä ei vielä kannata tehdä. Pari seuraavaa sesonkia näyttävät, kuinka paljon pudotuksessa on kyse kysynnän ja tarjonnan vaihteluista ja kuinka paljon siitä on seurausta epävarmasta markkinatilanteesta.

Loppuhinnat toki nousivat tasaisesti lähtöarvioiden tasosta. Lukujen vertailu ei kuitenkaan tässä kohdin vastaa koko totuutta, sillä lähtö- ja loppuhinnan välinen ero ei yksiselitteisesti indikoi kiinnostuksen ja kilpailun määrää. Jos arvio on asetettu taktisesti odotushorisontin alle, vasarahinnan hivuttautuminen vain reaalitasolle voi näyttää hinnan nousulta. Taidekaupan todellinen tila paljastuu lukujen takaa pidemmällä aikavälillä, mutta jo nyt niistä voi lukea myyjien ja ostajien odottavan asenteen. Suunta meillä on ainakin hetkeksi kääntynyt toisaalle kuin Tukholmassa, jossa moderni ja nykytaide jatkavat nousukiitoaan. Edes huipputeokset eivät tavoita nyt ennätyslukemia suomalaisissa huutokaupoissa. Taloudellisen epävarmuuden ohella se antaa miettimisen arvoisen signaalin taidemarkkinoiden ja taiteenkeräilyn tilasta Suomessa. Ostajalle ja keräilijälle tämä on otollista aikaa taidehankintoihin ja kokoelman kartuttamiseen. Vaarana tietysti on, että ruotsissakin kysytyt suomalaisnimet alkavat kellua markkinoille lahden taa.

10500€ 10006€ 10002€
8800€ 8600€
Bukowskis, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Leena Luostarinen, Kaksi leijonaa, 10.500 € (lähtö 5.000)
2. Lars-Gunnar Nordström, Dimensionell formation,  10.006 € (lähtö 8.000)
3. Laila Pullinen, Muodot, 10.002 € (lähtö 6.000)
4. Reidar Särestöniemi, Syyspakkanen varvikossa, 8.800 € (lähtö 6.000)
5. Tommi Toija, Paha Poika, 8.600 € (lähtö 4.000)
Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 47.908 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 128.913 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 76.636 € (summa sisältää huutokauppakulut)

bubbling under
6. Olli Lyytikäinen, Päätös, 8.400 € (lähtö 3.500)
7. Lauri Ahlgrén, Sankarien tanssi, 8.200 € (lähtö 5.000)
8. Robert Lucander, Dramatisch hohe Konzentrationen, 8.190 € (lähtö 3.000)
9. Juhani Linnovaara, Outo kukka, 8.000 € (lähtö 8.000)
10. Lars-Gunnar Nordström, Dimension II, 7.505 € (lähtö 4.000)
Bukowskis, kevään 2015 kymmenen kalleinta yhteensä 88.203 € (summa ilman huutokauppakuluja)

33851-000020 34429-000002 34429-000001
33851-000029 34429-000003
Hagelstam & Co, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta

(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Ahti Lavonen, Plastinen kompositio, 14.500 € (lähtö 10.000)
2. Ole Kandelin, Tanssi, 12.000 € (lähtö 10.000)
3. Ole Kandelin, Keskustelijat, 16.000 € (lähtö 10.000)
4. Birger Carlstedt, Sommitelma, 8.000 € (lähtö 5.000)
5. Ole Kandelin, Hahmo 6.000 € (lähtö 6.000)
Hagelstam & Co., kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 56.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 154.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 137.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

bubbling under
6. Sam Vanni, Sommitelma, 5.500 € (lähtö 2.000)
7. Michael Schilkin, Hirvi, 5.500 € (lähtö 3.000)
8. Anitra Lucander, Muusikot, 5.500 € (lähtö 4.000)
9. Sulho Sipilä, Asetelma, 5.400 € (lähtö 5.000)
10. Sulho Sipilä, Katukuva, 5.400 € (lähtö 3.000)
Hagelstam & Co., kevään 2015 kymmenen kalleinta yhteensä 83.800 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.comwww.hagelstam.fi

Ulkomaisen taiteen top5

Näin sujui kevään arvohuutokauppojen ulkomaisen taiteen myynti

Suomen huutokauppamaailmassa venäläinen arvotaide jatkaa keskittymistään Bukowskis’lle. Tänä keväänä venäläisen maalaustaiteen taso oli siellä korkeampi kuin aikoihin, ja laatu näkyi myös hinnoissa. Bukowskis näyttää nauttivan selvää etua kansainvälisestä verkostoitumisesta. Myyjät luottavat saavansa taideteoksilleen laajaa huomiota, ja ostajat löytävät mukaan kilpailuun, vaikka huutokauppa olikin tänä keväänä ensimmäistä kertaa kokonaan verkossa. Myös pitkäaikainen ja vakiintunut asiantuntijayhteistyö venäläisten taiteentuntijoiden kanssa kantaa hedelmää.

Top5 -tuloksella mitattuna Bukowskis’n ja Hagelstam & Co:n välinen ero ulkomaisessa taiteessa säilyi selvästi. Vaikka Hagelstam & Co:n tarjonta on lukumääräisesti lisääntynyt, ulkomaisen taiteen volyymi jää vieläkin kauas kilpailijasta. Hieman aiemmasta parantunut hintojen nousu ja kokonaistulos ovat Hagelstam & Co:lla edelleen muutamassa kymmenessä tuhannessa. Bukowskis’illa vastaavat luvut ovat pysyneet viime syksyn notkahduksesta huolimatta sadoissa tuhansissa. Ero top5:llä mitattuna oli Bukowskis’n eduksi 447.400 € ja modernissa ulkomaisessa taiteessa (top2:lla mitattuna) samoin 23.400 €. Tänä keväänä Bukowskis’n vanhemman ulkomaisen taiteen viiden kärki nousi pitkästä aikaa yli puolen miljoonan euron. Vaikka venäläisiä ostajia ei ole liikkeellä aivan yhtä paljon kuin 2000-luvun alun lihavina vuosina, kiinnostus huipputeoksiin ei ole hiipunut. Juuri nyt Bukowskis tuntuu tavoittavan sekä kovimmat taiteilijanimet, kärkiteokset että korkeimmat hinnat.

Bukowskis’n venäläisvoittoiseen taiteilijakärkeen mahtui suomalaisenkin rakastama kestosuosikki Ilja Repin. Slaavilaisen kansankuvauksen terävintä kärkeä edusti Vladimir Makovski (280.200 €). Yllätystekijä oli taistelumaalarina tunnettu Ivan Vladimirov. Makovskin rinnalla hänen kaksi myytävänä ollutta teostaan, toinen sumuiselta Nevski Prospektilta ja toinen Venäjän-Japanin sodan rintamalta, erottuivat joukosta huutokaupan hienoimpina henkilö- ja tunnelmakuvauksina. Joukkoon mahtui yksi skandinaavi, tanskalainen Carl Holsoe. Hagelstam & Co:n kallein venäläinen mestari oli Aleksei Bogoljubov (28.000 €). Suuria hinnanousuja ei tällä osastolla nähty. Muut viiden kärkeen yltäneet maalaukset oli kirjattu luetteloon tunnistamattomien tekijöiden maalauksina. Useista myynnissä olleista keisarimuotokuvista siihen ylsi kolme.

Bukowskis piti etulyöntiasemansa myös ulkomaisessa modernissa taiteessa. Ykkössijan Bukowskis’illa vei Andy Warhol (21.200 €). Hagelstamilla modernin taiteen ulkomaiseksi ykköseksi tuli Joan Miró (5.500 €). Kotimaisten huutokauppamarkkinoiden kapeus näkyy kenties selvimmin modernissa kansainvälisessä taiteessa. Suomalaisissa huutokaupoissa sen asemaa ei ole saatu vakiintumaan, vaikka huippugallerioissamme kansainvälinen taide kiinnostaa varsin mukavasti. Huutokaupoissa tulokset elävät ja vaihtelevat sesongista toiseen tarjonnan mukaan. Viime syksyyn verrattuna Top2 -tulos suorastaan romahti, mutta yksi ainoa teos riittää muuttamaan tilanteen taas ensi kaudella. Hagelstamilla ulkomaista modernia taidetta oli myynnissä tuskin lainkaan. Kaikista kuudesta teoksesta kolmanneksi kallein (Jacques Boloré) maksoi 500 €, ja kolme jäi myymättä. Bukowskis’lla modernin kansainvälisen taiteen kaupassa on sentään alkanut näkyä orastavaa vipinää, mutta tarjonta painottuu edelleen grafiikkaan. Kansainvälisen modernin taiteen markkinajohtajuudessa Helsinki tullee häviämään vielä kauan vilkkaalle ja ennakkoluulottomalle Tukholmalle sekä nykytaiteen omakseen ottaneille ruotsalaisille.

9558688_fullsize 9538759_fullsize 9554803_fullsize
9444199_fullsize 9539414_fullsize
Bukowskis, ulkomaisen taiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Vladimir Makovski, Hääkulkue, 280.200 € (lähtö 250.000)
2. Ilja Repin, Isaak Brodskyn sisaren muotokuva, 116.300 € (lähtö 50.000)
3. Ivan Vladimirov, Nevski Prospekt, 47.000 € (lähtö 10.000)
4. Carl Holsoe, Lukuhetki, 45.200 € (lähtö 12.000)
5. Alexandr Egorov, Satamakuva Le Havresta, 24.200€ (lähtö 12.000)
Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 512.900 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 183.601 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 327.817 € (summa sisältää huutokauppakulut)

21200€ 9100€
Bukowskis, ulkomaisen modernin taiteen kaksi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Andy Warhol, ”The nun, from: Ingrid Bergman”, serigrafia, 21.200 € (lähtö 10.000)
2. Andy Warhol, ”After the party”, serigrafia, 9.100 € (lähtö 6.000)
Bukowskis, kevään 2015 kaksi kalleinta yhteensä 30.300 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, syksyn 2014 kaksi kalleinta olivat yhteensä 88.070 € (summa sisältää huutokauppakulut)

34206-000001 34206-000011
34526-000003 34526-000002 34526-000008
Hagelstam & Co, ulkomaisen taiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Aleksei Petrovich Bogoljubov, Rantamaisema Sheveningenistä, 28.000 € (lähtö 30.000)
2. Maalaus, Kuutamo, sign. Fedorov, 1916, 17.000 € (lähtö 2.500)
3. Maalaus, Aleksanteri III, 8.000 € (lähtö 8.000)
4. Maalaus, Pietari Suuri, 7.500 € (lähtö 2.500)
5. Maalaus, Aleksanteri II, 5.000 € (lähtö 2.000)
Hagelstam & Co, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 65.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 35.300 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, kevään 2014 viisi kalleinta olivat 13.700 € (summa ilman huutokauppakuluja)

33851-000044 34338-000003
Hagelstam & Co, ulkomaisen modernin taiteen kaksi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Joan Miró, Le soleil ébouillanté, arches, akvatinta ja väricarborundum, 5.500 € (lähtö 3.000)
2. Georges Braque, Profil á la palette, litografia, 1.400 € (lähtö 1.500)
Hagelstam & Co, 
kevään 2015 kaksi kalleinta yhteensä 6.900 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, syksyn 2014 kaksi kalleinta olivat yhteensä 66.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.com; www.hagelstam.fi

Suomidesign Tukholmassa

9513699_fullsize  9500440_fullsize 9527056_fullsize
”Esineet ovat kautta historian seuranneet rahaa,” tämän kommentin olen kuullut useita kertoja eripuolilla Eurooppaa antiikin ja designin parissa toimivilta: ”Ne, joilla on ostohalua ja -kykyä, ohjaavat esineiden – eritoten luksus- ja keräilyesineiden – globaaleja virtoja”. Juuri nyt Suomen antiikki- ja taidemarkkinat elävät etsikkoaikaa. Kysyntä ontuu. Kotimainen kysyntähuippu on taiteen ja antiikin osalta taittunut. Venäläiset ovat vähentyneet eikä nousevien talouksien kiinalaisille saatikka intialaisille ole tarjota riittävää määrää ja laatua. Entisten hittikohteiden varaan ei voi rakentaa eikä edes perinteinen vasarahuutokauppa vedä väenpaljoutta Helsingin keskustan arvohuutokauppoihin. 9513710_fullsize
Suomessa arvohuutokaupat ovatkin menettäneet 1980-1990-luvuilla kahmaisemansa antiikkikaupan puolimonopolin samassa tahdissa, kun keräily on valloittanut yhä laajemmat kansanjoukot ja vanhasta tavarasta on tullut kaikkien harrastus. Ne jotka etsivät eksklusiivisuutta, löytävät arvotavaransa yhä useammin muilta markkinoilta, etenkin Ruotsista.

Omassa tuttavapiirissäni 50-70% ostoksista näyttää tulevan jo länsinaapurista: Bukowskilta, Bukowskis Marketista, Auktionsverketistä, Uppsala Auktionskammaresta. Syyksi on vastattu mm. seuraavaa: ”laajempi valikoima, parempi laatu, kiinnostavampi tarjonta, rohkeammat kohteet, ostamisen helppous, ulkomailta tehtyyn hankintaan liittyvä ainutkertaisuuden viehätys, eiväthän ukkoutuneet suomalaiset huutokaupat tajua mitään gay-glamourista”.
Taiteelle omistautuneet keräilijätuttuni listaavat taiteilijasuosikkejaan ja hakevat teoksensa taiteilijoilta itseltään, taidekoulujen lopputyönäyttelyistä ja gallerioista. Jokamiehen keräilytavara houkuttaa retron ja vintagen ystävät kirppu- ja rompetoreille. Osa heistä täyttää vielä saleja tavaran massamyyntipaikoiksi muuttuneissa Etelä-Helsingin huutokauppakamareissa. Yhä useampi on huomannut, että maakuntaostajien suosimat huutokauppahuoneet pääkaupungin laitamilla, Tampereella tai tv:stä tutulla Uuraisilla vasta vetävätkin väkeä ja vekottimia puoleensa niin, että hienon, hauskan ja omaperäisen löydön tekeminen ynnä unohtumaton huutokaupparetki muistuttavat sitä kultaista aikaa, josta 1980-1990-lukujen huutokauppoja kaihoavat konkarit kertovat.

9485725_fullsize 9489141_fullsize
Monen huutokaupan liikevaihtoa ylläpitävät erikoiskohteet kuten militaria, numismatiikka ja filatelia pysyttelevät sentään vielä kotimaan markkinoilla ja niihin erikoistuneiden yritysten listoilla. Sen sijaan suomalainen design näyttää jo hakevan laajempaa kohdeyleisöä ja trendikkäitä sisustajia Suomea suuremmilta vesiltä ja lähimetropoleista. Tähän saakka designkauppiaat ovat olleet kotimaisten huutokauppojen lisäksi lähes ainoa linkki suomalaisen markkinoiden ja ulkomaisten ostajien välillä. Välikäsien kautta kulkeneita suomalaisista huutokaupoista tuttuja kohteita on näkynyt myynnissä Lontoosta New Yorkiin.
Entä nyt? Onko design ottamassa siivet alleen? Heittääkö se täkynsä suoraan suurempiin lammikoihin käyttämällä ponnistuslautana Tukholmaa, kaupunkia, joka jo hamassa nuoruudessani tuntui aina olevan askeleen edellä. Kaupankäynnillä mitaten se kuhisee yhä 24/7 kuin muurahaispesä siinä, missä meidän pääkaupunkimme kaupallinen keskusta tuntuu heräävän Ruususen unestaan vain muutamaksi arkipäiväntunniksi ja ohikiitäväksi lauantai-iltapäiväksi.
9513631_fullsize 9476176_fullsize
Nyt, kun Suomen Bukowskis on siirtynyt kokonaan online-huutokauppojen aikaan, maantieteellinen raja myyntipaikkojen välillä pyyhkiytyi entisestäänkin näkyvistä. Silta Helsingistä Tukholmaan on Bukowskin kautta nopea ja lyhyt. Tukholman Bukowskis Contemporary & Design tarjosikin tänä keväänä hienon valikoiman suomalaista designia ja kutkuttavan koosteen pohjoismaista ja ulkomaista post-1945 sekä nykytaidetta.

Alvar Aallon tarjoilupöytä turkoosinvihrein keramiikkalaatoin myytiin 50.000 SEK (noin 5.400 €) ja kirjahylly 48.000 SEK (noin 5.200 €). Molemmat on valmistettu uniikkeina sarjoina Artekin Hedemoran tehtaalla Ruotsissa ja niiden houkuttelevuuden kruunasi huutokauppaluettelossa seikkaperäisesti selvitetty provenienssi Ernst Sundhin piirustuskonttori Avestassa. Kuusijakoinen valkoinen Mehiläispesä myytiin 60.000 SEK (noin 6.500 €).

Björn Weckströmin uniikki pronssiveistos akryylialustalla vuodelta 1971 on hyvä esimerkki kohteesta, jolle Suomessa olisi tarjolla vain rajalliset markkinat. Formaatti eli veistos, moderni muoto, pronssi/akryyli -materiaaliyhdistelmä ja moniselitteinen, jopa surrealistinen ei-esittävyys eivät ole houkuttimia meillä, mutta ovat lumonneet länsinaapurissa uusia tuulia nuuhkivaa taidemakua jo kymmeniä vuosia. Loppuhinta 8.000 SEK (noin 860 €).

Oiva Toikan Kiikkuri, taiteilijan ensimmäinen suuri erityistä teknistä osaamista vaatinut lintu 26.000 SEK (noin 2.800 €). Ritva Puotilan ryijymatto ”Loitsu” sai osakseen erityistä huomiota muun muassa Bukowskin asiakkailleen suuntaamissa joukko e-maileissa. Loppuhinta 15.000 SEK (noin 1.620 €) viestittää, että tekstiileille löytyy kyllä kysyntää ja markkinointikanavia meidän rajojemme ulkopuolella, jos kotimaisena vaihtoehtona on myydä ryijyistä parhaat muutaman satasen lähtöhinnoilla. Birger Kaipiaisen ihana varhainen uniikki ”paratiisilautanen”, jonka pohjassa oli SOK:n hopeinen lahjaplaketti, 38.000 € (noin 4.100 €)) ja fantastinen perhosfantasia 200.000 SEK (noin 21.500 €).

Kyllä kiitos! Suosikkini Bukowskilla

Kävimme eilen kuvaamassa designvalaisimia Bukowskis Modern & Contemporary huutokaupan näytössä.
Minulta kysyttiin omia suosikkejani, mutta taide vaatii aikaa. Vastaus ei siis tullut heti ja siinä, mutta tässä se nyt on.

Kyllä kiitos! Nämä olivat minun valintojani, teoksia joista pidän asioita jotka saavat hyvälle tuulelle.

Mukana on pari yllätystäkin. Itselleni niistä suurin on Matti Kujasalon abstrakti maalaus. Kujasalo ei ole ollut ihan minun juttuni, vaikka taidettaan arvostankin. Nyt eteen tuli teos, johon ihastuin sydänjuuriani myöten. Taiteen voima on minulle aina ollut taiteilijan kykyä näyttää toisenlainen maailma kuin itse pystyn kuvittelemaan. Nykytaiteen ystävänä ja keräilijänä olen aina pitänyt tärkeänä kykyäni olla avoin myös niille taiteilijoille ja teoksille, jotka eivät heti ensi näkemältä ole tuntuneet omalta. Jokainen päivä on uusi ja elämän myötä me kaikki muutumme. Siksi myös taiteen ovi kannattaa pitää avoimena. Koskaan ei tiedä, milloin on valmis kohtaamaan uusia kysymyksiä ja yllätyksiä.

Sinäkin ehdit vielä valita omat suosikkisi osoitteessa, https://www.bukowskis.com/fi

Bukowskis Modern & Contemporary -huutokauppa pidetään tällä kertaa ainoastaan on oline. Siinä on riskinsä, mutta ei se pelaa, joka pelkää. Jonkun täytyy olla ensimmäinen ja ainakin kokeilla. Toivon silti, etteivät vasarahuutokaupat tyystin katoa. Saattaa olla, että kansainvälinen ostajakunta on jopa aktiivisemmin mukana oman päätteen äärellä kuin vanhaan tapaan puhelimen päässä. Ensi viikko näyttää kuinka Suomen taidekaupan historian ensimmäisessä on line -arvohuutokaupassa käy. Rohkeuden yritystä Bukowskia ei ainakaan voi syyttää. Jos homma ei toimi, kilpailijat saavat kauan kaipaamansa tasoitusta. Jos tämä onnistuu, Bukowskis on jälleen kerran askeleen edellä muita.

9498241_fullscreen 9498215_fullscreen
Kaija Aarikka, 1970 & Annika Rimala, 1976
9497958_fullscreen 9497951_fullscreen
Heikki W. Virolainen, 1963 & Tommi Toija, 2008
9498157_fullscreen 9498248_fullscreen
Carl Gustav Hiort af Ornäs, 1950-luku & Kurt Ekholm, 1931
9498245_fullscreen 9498369_fullscreen
Aune Siimes, 1940-luku & Tapio Wirkkala, 1960-luku
9498148_fullscreen 9498059_fullscreen
Marika Mäkelä, 2002 & Samuli Heimonen, 2009
9497960_fullscreen 9498047_fullscreen
Simo Hannula & Matti Kujasalo, 1978
9497978_fullscreen 9497997_fullscreen
Vladimir Kopteff & Tom Wesselmann
9498048_fullscreen 9497889_fullscreen-1
Sam Vanni, 1969 & Birger Kaipiainen, 1941

 

Modernin ja nykytaiteen top5

Näin sujuivat syksyn 2014 modernin ja nykytaiteen arvohuutokaupat

Taidehuutokaupoissa teosvalikoiman ja kysynnän painopiste on vuosi vuodelta siirtynyt yhä enemmän moderniin ja nykytaiteeseen. Suunta on sama niin kansainvälisillä markkinoilla, Ruotsissa kuin Suomessakin. Moderni ja nykytaide muodostavat yhä useammin suurimman osan huutokauppojen tuloksesta, ja suunta jatkaa hitaasti mutta varmantuntuisesti nousuaan.

Bukowskis toi tänä syksynä tarjolle sesongin monipuolisimman ja kattavimman modernin ja nykytaiteen kokoelman. Varsinkin nykytaiteen nimilista oli laajuudessaan omaa luokkaansa. Ajankohtaisia olivat mm. Tove Janssonin Muumi-aiheiset maalaukset ja omakuva, oman aikansa klassikkoja edustivat mm. Kiasman kokoelmista tutut Marianna Uutinen ja Susanne Gottberg ja kiinnostavia nykytekijöitä mm. Samuli Heimonen, Anna Tuori, Katja Tukiainen ja Sampsa Sarparanta. Heidän lisäkseen moninaisessa valikoimassa olivat mukana niin Gösta Diehl, Rafael Wardi, Göran Augustson, Lauri Ahlgrén, Jorma Hautala, Matti Kujasalo, Jussi Niva ja Marjatta Tapiola kuin Viggo Wallensköld, Cris af Enehielm, Kaj Stenwall, Mauno Kivioja, Alpo Jaakola, Kuutti Lavonen ja Fritz Jakobsson. Läheskään kaikki teokset eivät käyneet nihkeässä ja epäröivässä markkinatilanteessa kaupaksi, mutta ote oli freesi, rohkeasti etsivä ja kokeileva. Tämä ilahduttaa taiteen ystävää ja kertoo siitä, että yritys seuraa nykytaiteen kenttää ajan hermolla.

Hagelstam & Co:n modernin ja nykytaiteen valikoima oli teosmäärältään puolet niukempi ja taiteilijavalikoimaltaan suppeampi, Bukowskis’iin verrattuna jopa mielikuvitukseton. Tove Janssonin ajankohtaisuus oli pantu merkille, mutta myytävänä oli maalausten sijasta lähinnä Muumi-aiheisia kirjoja. Suomen taiteen keskeisistä tekijöistä puuttui monia Bukowskis’lla tarjolla olleita nimiä 1960-70-luvuilta aina 1980-90-luvuille saakka. Silti, jos molempien yritysten lopputulosta mitataan top5:llä, valikoiman määrän, laadun ja monipuolisuuden erot näkyivät yllättävän vähän ja kärki oli molemmilla huutokauppataloilla likimain yhtä kapea.

Sekä Bukowskis’lla että Hagelstam & Co:lla kärkisijat vei Lammi, Lammi ja Lammi. Hagelstam & Co:n tulos lepäsi Ilkka Lammin lisäksi Reidar Särestöniemen sekä Uuden Lastensairaalan hyväksi huutokaupatun Tahtipuikkotaulun varassa. Kolmen kalleimman teoksen jälkeen Hagelstamin hintakärki putosi alle 10.000 ja jatkoi siitä nopeasti alle 5.000 euron. Tähän joukkoon sijoittuivat kokoelman kiinnostavista nimistä mm. Juhani Linnovaara, Leena Luostarinen, Kalervo Palsa, Esko Tirronen ja Kimmo Kaivanto.

Bukowskis top5:een ei sen sijaan ollut asiaa alle kymmenen tuhannen euron loppuhinnalla. Näyttävän veistosvalikoiman kruunasi Laila Pullisen materiaalirinnastuksiltaan ja muodoiltaan aistillinen Marilyn Monroen muisto, ja pienen yllätyksen tarjosi top5:een yltänyt Unto Koistinen. Ehkä 1960-luku on vihdoin löytämässä paikkansa keräilijöiden aarrekartalla?

Kummassakaan huutokauppatalossa kärkisijoille eivät mahtuneet myynnissä olleet neuvostoliittolaiset ja venäläiset modernit ja nykytaiteilijat, joiden esiintupsahtaminen huutokaupoissa vihjaa, että 1980-90-lukujen sijoitushuumassa hankittujen teosten ”tuottoa” kokeillaan nyt kotiuttaa. Ajoitus oli kiintoisa, sillä potentiaalisimman ostajakunnan eli venäläisten ostajien väheneminen on näkynyt Suomen huutokauppamarkkinoilla jo pidemmän aikaa. Ehkä myyjät laskivat länsiostajien varaan tai ehkä he ajattelivat ehtivänsä vielä ennen kuin maailman tapahtumien epäsuotuisan etenemisen ja myöhäiseen syksyyn ajoittuvien huutokauppojen yhteisvaikutus realisoituu. Tulevaisuus näyttää, oliko myyntiajankohta kaukaa viisas vai sittenkin hätiköity.

9166570_fullsize9268881_fullsize9223328_fullsize
Bukowskis, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta
(huom! hinnat ilmoitettu kuluineen)
1. Ilkka Lammi, Minun linnani, 1999, 52.046 € (lähtö 25.000-35.000)
2. Laila Pullinen, Marilyn Monroen muisto, 1965, 26.842 € (lähtö 20.000-30.000)
3. Ilkka Lammi, Vehreydessä, 19.173 € (lähtö 15.000-20.000)
4. Unto Koistinen, Kaunotar, 1968, 18.070 € (lähtö 10.000-15.000)
5. Lars-Gunnar Nordström, Dimensionaalinen sommitelma, 1965, 12.782 € (lähtö 10.000-12.000)
syksyn 2014 viisi kalleinta yhteensä 128.913,- € (summa sisältää huutokauppakulut)
(kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 76.636 €)
9263421_fullsize9250853_fullsize

32259-00000232746-00000219936h-000001
Hagelstam & Co, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Ilkka Lammi, Ajatuksia, 1999, 56.000 € (lähtö 40.000)
2. Reidar Särestöniemi, Turkoosi kuu tunturin laella, 1974, 42.000 € (lähtö 30.000)
3. Tahtipuikkotaulu, 41.000 (teokselle ei ilmoitettu lähtöhintaa)
4. Reidar Särestöniemi, Kylä Pohjoisen Jäämeren rannalla, 1973, 9.000 € (lähtö 12.000)
5. Juhana Blomstedt, Leijan suunnittelija, 6.000 € (lähtö 2.000)
syksyn 2014 viisi kalleinta yhteensä 154.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
(kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 137.500 €)
33530-00000133310-000001

Taide on tässä

ja tällä hetkellä minulle läheisin taide on Nyt. Syksyn aikana olen saanut puhua nykytaiteesta sekä seurata luovien, ideoita ja energiaa täynnä olevien oppilaideni ja kollegojeni työskentelyä ja sen tuloksia. Olen energisoitunut nykytaiteesta ja tulevaisuuden tekijöistä. Oma suhteeni nykytaiteeseen on elävöittynyt yhä uusilla näkökulmilla, kysymyksillä ja ajatuksilla.
Kävin äskettäin luennoimassa Bukowskis Modern & Contemporary huutokaupan näytön aikana huutokauppatalo Bukowskis’in ja Glorian Antiikinyhteistyönä järjestämässä Antiikkietsivät -koulussa. Aiheena olivat modernit valaisimet. Kokemus ja yhteys on tie oppimiseen ja oivallusten iloon. Meillä oli hauskaa, yhdessä. Kun katsoin huutokauppatalon seinillä olevaa nykytaidetta ja mietin suosikkejani, ajattelin, että yhteys, kontakti meidän aikaamme, on myös nykytaiteen voima. Tänä syksynä nämä neljä puhuttelivat minua.
9237513_fullsize9253559_fullsize
Susanne Gottberg on ollut suuri suosikkini jo 1990-luvulta alkaen. Jos hankintabudjettini olisi sallinut, tämä olisi ollut ykkösvalintani enkä olisi antanut periksi. Maalaus nimeltä ”Keskeisiä” vuodelta 1991, myytiin Bukowskilla kuluineen 7.413 €.
Raimo Kanervan Tulppaanituoli on 80 cm korkea ja valmistettu alumiinista. Eli sehän ei ruostuisi terassillakaan, tietysti taiteilijan luovaa työtä kunnioitten eli harkittuun paikkaan ja sään kurimuksilta suojaan sijoitettuna. Loppuhinta kuluineen 4.281 €.
Marianna Uutisen esteettinen kieli ja materiaalivalinnat tuntuvat juuri jälleen ajankohtaisilta. Ehkä aikaperspektiivi on antanut hänen ilmaisutavalleen uutta syvyyttä. Ehkä hänen maalauksellisuutensa on nyt kovin ajankohtaisen Jeff Koonsin pinnalla liikkuvan taiteen jälkeen koettuna koskettavampaa, rehevämpää, aistillisempaa. Nimetön vuodelta 2008, loppuhinta kuluineen 1.150 € oli minun mielestäni loisto-ostos, onnittelen uutta omistajaa!
Samuli Heimosen maalaustapa ja muotojen muuntuminen eivät jätä kylmäksi. Ne kutsuvat katsomaan yhä uudelleen. Jokainen kokemus on uusi, erilainen – hmm… ”metamorfoottinen”. Nousevat vuodelta 2001 kuluineen 4.090 €.
9251498_fullsize9237214_fullsize

Valaisinten aatelia messingistä muoviin

9250491_fullsize 9276037_fullsize 9255783_fullsize 9253452_fullsize
Paavo Tynellin messinkivalaisimissa tuikkii messinkirei’itysten tähtitaivas. Tynellin huippuunsa hiottua materiaalintuntemusta ja metallinkäsittelytaitoa voi nyt käydä ihailemassa Bukowskilla syksyn Modern & Contemporary -huutokaupan näytössä Helsingin Iso Robertinkadulla. Harvinaisimmat ja esteettisesti lumoavimmat Tynellit huudetaan yleensä kauas pois maailmalle. Siihen viittaavat myös kiinnistuksen laajuutta heijastelevet lähtöhinnat. Idmanin valmistamalla 1940-luvun pöytävalaisimella lähtö on 2.500-3.000 € ja virtaviivaisella seinävalaisimella 1.600-2.000 €. Tyyliniekan ja kaunosielun litteämmälle lompakolle lohtu löytyy Itsun taidokkaasti toteutetusta kaksihaaraisesta lampetista, joka lähtee 300-400 eurosta.

Kuin sokerina pohjalla tässä valaisinjoukossa on Yki Nummen Ornolle suunnittelema punavalkoinen perspex (akryyli) valaisin. Nummi oli taivutetun levymuovin ja geometristen kappaleiden mestari. Hänen intohimonsa oli värisuunnittelu. Siihen vihjaa myös tämän valaisinmallin värivalikoima: savunharmaa/valkoinen, sini/valkoinen ja puna/valkoinen. Sarjana, joskin kohtuullisen suppeana sarjana, tuotettu kaksivärinen lamppu on kuin polkkaporsas, piparminttu tai Marianne-karkki. Lähtöhinta 400-600 € houkuttelee, ja herkullinen 1950-1960-lukujen design vetää mennen tullen vertoja muovin tyylijättiläiselle Kartellille.

(Myyntihinnat kuluineen olivat syksyn Modern & Contemporary -huutokaupassa Bukowskilla seuraavanlaiset, järjestys vasemmalta oikealle:
– Tynellin messinkinen pöytävalaisin oli odotetusti haluttu ja hinta sen mukainen 5.015 €
– Tynellin kahteen suuntaan valaiseva seinävalaisin on klassikkoainesta sekin 4.892 €
– Itsun messinkilampettissa riittää 342 eurolla tyyliä ja laatua koko rahan edestä
– Hienosti hintansa väärti oli myös Yki Nummen akryylivalaisin 636 €)

Design top5

Näin sujui kevään arvohuutokauppojen design-myynti

Tasatahtia design-rintamalla etenivät tänä keväänä molemmat suuret huutokauppatalot. Suuntaus käy yhä selvemmäksi: moderni taide, nykytaide ja design valtaavat alaa perinteiseltä antiikilta. Klassinen taide sinnittelee kisassa paremmin, mutta sen tulos on äärimmäisen riippuvainen tarjolle tulevien teosten laadusta.

Valaisimet, keramiikka ja lasi valtasivat tuloslistan kärkipaikat, odotetusti. Valaisinten osuus on vain vahvistunut ja keramiikan parhaat palat pärjäävät nekin erinomaisesti. Sen sijaan lasissa ostajat vaativat tutuksi tulleista esineistä poikkeavaa tarjontaa.
Valaisinten suosio kertoo myös käyttökelpoisen sisustusdesignin noususta ohi vitriinitavaran. Kevään nimiä olivat Alvar Aalto, Paavo Tynell ja Lisa Johansson-Pape. Top2 sujui tasatahtia. Sijoilla top3-5 kalleimpien kappaleiden yksikköhinnat olivat tässä hyvin yksilöllisessä, kappalekohtaisesti määräytyvässä lajissa piirun verran korkeampia Bukowskis Modern & Contemporary -huutokaupassa kuin Hagelstam & Co Modern & Design -huutokaupassa, vähennettiinpä ilmoitetuista hinnoista tai lisättiinpä niihin kuluja tai ei.

9017014_fullsize 9017271_fullsize 9016916_fullsize  
Bukowskis, designin viisi kalleinta
(huom! hinnat ilmoitettu kuluineen)
1. Alvar Aalto, Mehiläispesä, 6-jakoinen, 23.240 € (lähtö 4.000-5.000)
2. Birger Kaipiainen, Hedelmäreliefi, 1960-luku, 13.421 € (lähtö 4.000-6.000)
3. Paavo Tynell, Seinävalaisinpari, Taito Oy, 11.742 € (lähtö 3.000-4.000)
4. Lisa Johansson-Pape, Lattiavalaisin, 1940-luvun loppu, 9.785 € (lähtö 2.500-3.000)
5. Alvar Aalto, Savoy, kirkas lasi, vihreä väriverho, Iittala 1940-luku, 9.174 € (lähtö 1.000-1.500)
viisi kalleinta yhteensä 67.362 € (summa sisältää huutokauppakulut))
9027694_fullsize 9017049_fullsize

32182-000001 32210-000063 32388-000002
Hagelstam & Co, designin viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Tapio Wirkkala, Kierre, Iittala 1955, 28.000 € (lähtö 15.000)
2. Rut Bryk, ”Aasi leijonan nahoissa”, 1960-luku, 14.000 € (lähtö 10.000)
3. Paavo Tynell, Kattovalaisin, 1950-luku, 6.000 € (lähtö 3.500)
4. Michael Schilkin, Afrikkalainen nainen, reliefi, 1956, 5.500 € (lähtö 2.000)
5. Paavo Tynell, Pöytävalaisin, 1950-luku, 5.000 € (lähtö 1.000)
viisi kalleinta yhteensä 58.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
32194-000001 6922h-000001

Modernin ja nykytaiteen top5

Näin sujuivat kevään 2014 modernin ja nykytaiteen arvohuutokaupat

Kevään huutokauppojen taidepuolella modernin taiteen myynti kääntyi Hagelstam & Co:n voitoksi. Menestys oli kylläkin kahden nimen varassa, kun tuplapaikat listalla veivät Ilkka Lammi ja Reidar Särestöniemi. Bukowskis tarjosi laajemman kattauksen nykytaidetta, mutta kärkisijat poimi sielläkin 1900-luvun moderni maalaustaide. Mainitsemisen arvoinen on silti esim. Anna Tuorin hieno huutokauppanoteeraus maalauksesta vuodelta 2005, kuluineen Bukowskilla 10.225 €. Sillä olisi irronnut viides sija Hagelstam & Co:n top5- listalla. Nyt naisenergia nousivat edustamaan Bukowskilla Leena Luostarinen sekä Hagelstam & Co:lla Ateneumin näyttelyn ja juhlavuoden ansiosta ajankohtainen Tove Jansson.

Figuratiivisuus, yhtymäkohta esittävään aiheeseen, on molempien listojen hallitseva piirre. Poikkeuksena Bukowskin kolme kärkisijaa napannut Lars-Gunnar Nordström. Kolmen konkreettisen sommitelman johtotroikka uhmaa kaikkia totunnaisuuksia. Taantuma nostaa yleensä esittävän taiteen suosiota, kun taas nousukausi panee vauhtia ei-esittivään. Ne rohkeat, jotka uskaltavat olla laskematta varman päälle, uskovat lamankaudenkin äärellä abstraktiin taiteeseen. ”Nubbenin” kolmoisvoitto on siis hyvä merkki. Se valaa uskoa taidemarkkinoiden tulevaisuuteen ja saattaa koitua sijoittajalleen oivalliseksi satsaukseksi.

9007313_fullsize 9007312_fullsize 9025064_fullsize
Bukowskis, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta, maalaustaide
(huom! hinnat ilmoitettu kuluineen)
1. Lars-Gunnar Nordström, Dimensionaalinen funktio, 1965, 20.910 € (lähtö 15.000-20.000)
2. Lars-Gunnar Nordström, Sommitelma, 1958, 18.533 € (lähtö 5.000-8.000)
3. Lars-Gunnar Nordström, Sommitelma, 13.548 € (lähtö 6.000-8.000)
4. Juhani Linnovaara, Lajinsa viimeinen, 1979-1981, 12.142 € (lähtö 7.000-9.000)
5. Leena Luostarinen, Ofelian kuolema, 1987, 11.503 € (lähtö 6.000-7.000)
viisi kalleinta yhteensä 76.636 € (summa sisältää huutokauppakulut)
9018994_fullsize 9024522_fullsize

32333-000001_1 31717-000001_1 32259-000001_1
Hagelstam & Co, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta, maalaustaide
(huom! hintoihin lisätään huutokaupakulut)
1. Ilkka Lammi, Alaston metsässä, 1998, 42.000 € (lähtö 8.000)
2. Tove Jansson, Omakuva, 1937 36.000 € (lähtö 8.000)
3. Ilkka Lammi, Nukkuvat eivät teeskentele, 1999, 32.000 € (lähtö 35.000)
4. Reidar Särestöniemi, Lapin aurinko, 1980, 18.000 € (lähtö 16.000)
5. Reidar Särestöniemi, Huhtikuu, 1965, 9.500 € (lähtö 8.000)
viisi kalleinta yhteensä 137.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
24706h-000003_1 30594-000001_1

Pohjoismaiset ennätyslukemat

9071892_fullsizeBukowskis käänsi ennätysmittarit uusiin lukemiin ja pamautti Tukholman Modern & Contemporary -huutokaupassa 50 000 000 SEK (noin 5,5 milj. €, kuluineen 58 250 000 SEK eli noin 6,5 milj. €) Andy Warholin Viimeinen ehtoollinen -sarjan silkkipaino- ja akryyliteoksesta vuodelta 1987, kooltaan 102,1×102,1 cm.

Tässä siis nyt kallein Ruotsissa ja Pohjoismaissa koskaan myyty taide-esine ja Warholin Viimeinen ehtoollinen -sarjan maailmanennätys. Warholin kaikkien aikojen kansainvälinen ennätys on sekin vielä tuore, viime vuoden marraskuulta, jolloin Double Disaster (Silver Car Crash) myytiin 105 000 000 dollarilla (noin 76,2 milj. €).

Viimeinen ehtoollinen on Andy Warholin viimeisiä töitä. Sen lähtökohtana on Leonardo da Vincin kuuluisa seinämaalaus Santa Maria delle Grazien luostarista Milanosta. Teoksessa kohtaavat toisensa renessanssitaiteen suuri mestari ja toisen maailmansodan jälkeisen poptaiteen ikoni. Warhol on yksi taiteen historian tunnetuimmista nimistä kautta maailman, lähes tavaramerkki, brändi jo ennen kuin brändääminen keksittiin.

Teoksen kiinnostavuutta lisäsi se, ettei se ole ollut koskaan ennen markkinoilla. Lisäarvoa toi omistaja, modernin ja nykytaiteen raskaan sarjan kansainvälinen tekijä zürichiläinen Galerie Bischofberger. Sen perustajan Bruno Bischofbergerin saaminen myyväksi asiakkaaksi olisi mille tahansa huutokauppatalolle mahtava meriitti. Vaikka hän tuntee Suomen ja Ruotsin oikein hyvin, huutokauppatalon valinta ja myynnin onnistuminen kertovat paljon Bukowskin asemasta myös Pohjoismaiden ulkopuolella.

Tämän teoksen Bischofberger on ostanut suoraan taiteilijalta, joka oli hänen hyvä ystävänsä ja hänen poikansa kummisetä. Vuonna 2001 hän julkaisi Zürichissä kirjan innokkaana valokuvaajana tunnetun Warholin nappaamista kuvista. Teos on matka 1980-luvun New Yorkiin ja kasvoihin, joista yksi katosi huumeisiin, toinen AIDSiin ja kolmas julkisuuden lihamyllyyn… Jean Michel Basquiat, Keith Harring, Divine, Truman Capote… Avasin Bruno Bischofbergeriltä henkilökohtaisesti saamani kirjan ja mieleeni palasi heti esipuheen viimeinen lause: ”Olen aina pitänyt New Yorkia Andyn kaupunkina, hänen kuolemansa jälkeen se ei ole ollut enää koskaan aivan sama”.
IMG_0270

Kun sade hellii, väri virkistää

kevätsateiden alla erityisesti vihreä ja turkoosi, jotka lupailevat kesää ja lämpimiä uintivesiä.
Hagelstam & Co. Modern & design huutokaupassa 24.5.2014 Göran Hongellin kaiverrettu maljakko, USA:n vientimallistoa 1940-luvulta, lähtöhinta 300 € sekä Kaj Franckin rakkolasimalja, lähtöhinta 800 €.
Huutokauppa Helanderilla 17.-18.5.2014 Kerttu Nurmisen Mondo-samppanjalasit kevään ja kesän juhliin. Kaksi settiä myydään molemmat eri huutoina eli laseja riittää joko 12 kpl kahdelle tai 24 kpl yhdelle ostajalle. 24 kpl on niin herkkumäärä, että laseista saattaa tulla kilpailu.20794h-000001
10292330_691468974228474_3499303939934687869_n
23961h-000038-1

Antiikki ja nykytaide löysivät toisensa

IMG_1778
Juuri päättyneillä Älvsjön antiikkimessuilla antiikki ja nykytaide viihtyivät sopuisasti saman katon alla. Vanhan ja uuden, perinteisen ja modernin rinnastukset antavat ideoita siihen, kuinka oman elämän vuosikymmenet ja rakkaat perityt esineet voivat elää harmonisesti rinta rinnan – toisinaan lempeästi kiistellen kuin vanha aviopari konsanaan.

Ohessa kuvakavalkadi messuilta. Designliike Modernity palkittiin Fornasettin sermistä. Se olikin yksi tämän vuoden namupaloista, osaston stilisoinnista puhumattakaan. Myös loft- tai industrial-tyylinen koti voi olla kodikas. Huomatkaa herkulliset väriaksentit sekä pintojen ja muotojen rinnastukset: kiiltävää ja mattaa, pyöreä ja kulmikasta.
IMG_1764_2
Kun vanhan esineen tuo uuteen kotiin, sitä pitää katsoa uusin silmin. Ovi voi olla muutakin kuin ovi, kirjakaappi voi ottaa paikan astiakaappina tai päinvastoin. Tapetin voi valita esineiden tyyliin sopivaksi tai sitä voi käyttää tyyli-, muoto- ja värikarttana esineiden sommittelussa.
IMG_1780_2IMG_1777
1920-30-lukujen karvalankamatot olivat Älvsjössä esillä kuin taideteokset. Käsityötaidon arvo nousee?
IMG_1755IMG_1756
Arthur Aminoffin Galerie Donner tarjosi kutsuvan ja tyylikkään antiikkikokonaisuuden. Mukana oli sopivasti rokokoon kaipuuta luontoon, feminiiniä ja maskuliinia, tyylipuhdasta sisustusetikettiä ja sensuelleja värejä. Aito gobeliini luo taustan yhdelle messujen kauneimmista asetelmista. Arkiset tarvikkeet, latva-artisokka, peikonlehti ja koreilematon tinavati muuttuvat aistilliseksi yksityiskohdaksi.

Kuumia Aaltoja

8814518_fullsize
Alvar Aalto ja vuonna 1953 suunniteltu klassikkovalaisin Mehiläispesä eli malli A331, siniseksi maalattuna viisjakoisena versiona ja Valaistustyön valmistamana kohahdutti taannoin Bukowskis Modern & Contemporary huutokaupassa, kun lähtöhinnasta 2.000-2.500 € noustiin kuluineen loppusummaan 9.908 €. 902664_614049105303795_1454755151_o
Seuraava kihelmöivä hetki koittaa Huutokauppa Helanderilla 7.12.2013, kun tämä sininen Mehiläispesä tulee myyntivuoroon. Mehiläispesää on tehty kahta kokoa, viisi- ja kuusijakoisena. Väreistä yleisin on valkoinen. Sininen on harvinainen väri, samoin kuin punainen. Ne ovat kansainvälisiä designin raskassarjalaisia – ja jos käsiisi osuu jokin muu, asiakkaan tilauksesta toteutettu väri, olet löytänyt todellisen rariteetin.
ps. Tämä yksilö myytiin 7. joulukuuta Helanderilla 6.500 € (+ kulut).

Wau, mikä Okkolin

8821396_fullsize
Kristalliko vanhanaikaista – ja kattia kanssa. Katsokaapa tätä uskomatonta värin ja muodon loistetta sekä elävää materiaalinkäsittelyä. Kristalli virtaa kuin vesi, hehkuu kuin aurinkoinen jää. Tämä jos mikä saa ymmälle kunnioituksesta käsityötaitoa kohtaan. Ei ihme, että ostajan maksettavaksi tuli 4.648 € Bukowskilla, Modern & Contemporary 11.11.2013.