Avainsana-arkisto: moderni

Skandinaavinen retro – designin uusi trendi?

Suomalaisen designin hinnat hipovat pilviä. Sarjavalmisteiset designkohteet, samat tutut esineet ja nimet hallitsevat tarjontaa varsinkin huutokaupoissa, kun taas yksittäiskappaleina tuotetut esineet ovat harvinaisuuksia, joista kilpailtaessa suurkeräilijät ja kansainväliset ostajat vievät voiton. Mistä tavallinen kotimainen design-sisustaja voisi löytää uuden sytykkeen keräilyyn?

Syksystä 2016 alkaen tähän päivään saakka olen kysellyt sekä sisustajilta että keräilijöiltä, mitä he etsivät designin maailmasta juuri nyt. Yksi vastaus on toistunut ylitse muiden: kiikariin on osunut ”Pohjoismainen design / Scandinavian design / Scandinavian retro”.

Tarjonta on toistaiseksi ollut kiinnostavinta Bukowskilla ja Huutokauppa Helanderilla. Tositarkoituksella liikkeellä oleva lähtee löytöretkelle kotimaisiin designliikkeisiin ja antiikkitapahtumiin sekä ruotsalaisille antiikki, design, keräily ja curiosa -messuille. Niistä kannattaa hankkia oppaaksi myös aihetta käsitteleviä loistavia kirjoja. Netistäkin kohteita löytyy ja ostaminen on nopeaa, mutta tieto ja valitsemisen taito karttuvat vain oikeita esineitä katsellessa ja tutkiessa.

Pohjoismaisen muotoilun metsästäjien syitä uuteen kiinnostuksen kohteeseen ja tuoreimpiin designhankintoihin ovat olleet:

  • Saavutettavissa olevat hinnat.
  • Moneen kertaan nähdystä tutuista kotimaisista vaihtoehdoista erottuvat kohteet.
  • Esineiden hyvä kunto ja laatu. Ostokset voi useimmiten kantaa suoraan kotiin, ilman korjauskierroksia.
  • Ihanat verhoilukankaat.
  • Runsas tarjonta. Valinnanvaraa ja esineitä löytyy joka lähtöön, kotiin ja makuun.
  • Tyyli on kivasti ja raikkaasti toisenlaista ja uutta, mutta samalla riittävästi tutulta tuntuvaa.
  • Tyyli, materiaalit ja värit sopivat kotimaisten designesineiden seuraan.
  • Hyvä muotoilu ja käytettävyys.
  • Monilla valmistajilla on pitkä ja maineikas historia, ja ruotsin kieltä taitavalle löytyy tietoa lukemattomista kirjoista ja lehdistä.
  • Kun kotimaiset tehtaat siirtävät tuotantoaan ulkomaille, miksei meille kelpaisi muissa Pohjoismaissa muotoiltu ja valmistettu esineistö?

Niin –  miksei?
Tässä muutamia kilpailukykyisiä ehdokkaita ikinuoresta skandinaavisesta retrosta kiinnostuneille.
  

  • Pierre Forsell / Skultuna, Seinälampettipari, 111 €, Huutokauppa Helander
  • Finn Juhl, Nojatuoli, myyty 2.193 €, Huutokauppa Helander
  • Vivianna Torun Bülow-Hübe & Georg Jensen, Kaulakoru ja riipus, myyty 745 €, Bukowskis Stockholm

 

  • Signe Persson-Mellin / Rörstrand, Teekannu, myyty 360 €, Bukowskis Helsinki
  • Barbro Nilsson / AB Märta Måås-Fjetterström, Matto, myyty 2.235 €, Bukowskis Stockholm
  • Kresten Bloch, Royal Copenhagen, myyty 65 €, Huutokauppa Helander

   

  • Kjell Engman / Kosta Boda, myyty 185 €, Huutokauppa Helander
  • Kurt Hvitsjö, Pinnatuolit (ja ruokapöytä), myyty 377 €, Huutokauppa Helander
  • Gunnar Billman-Petersen, pöytävalaisin, myyty 459 €, Huutokauppa Helander

Antiikki vastaan moderni?

IMG_3219
Ei suinkaan!
Vastakkainasettelu kuihduttaisi molemmat.
Näin antiikki tuki modernia designia, moderni design antiikkia ja molemmat sisustustyyli kukoistivat Älvsjön antiikkimessuilla Tukholmassa alkuvuodesta 2016.
IMG_3212 IMG_3211
Myös suomalaisen keramiikkataiteilija Taisto Kaasisen Upsala-Ekebyn vuodet olivat Älvsjössä näyttävästi esillä ruotsalaisten kollegojen rinnalla (kuva oikealla).
Ruotsalainen taito markkinoida ja nostaa esiin yhä uusia nimiä keräilyn maailmasta on komeaa katseltavaa. Osansa siitä on saanut jo joulupukki, sauna, muoti, musiikki ja nyt myös keramiikka. Arvatkaa kuinka moni lähti messuilta liittäen Kaasisen mielessään Ruotsiin – ei Suomeen?
Huomatkaa myös ruotsalaisen Vicke Lindstrandin afrikkalaiset naiset (kuva vasemmalla). Miksei meidän antiikki- ja designtapahtumissa hehkuteta vieläkin upeammilla suomalaisilla Michael Schilkinin afrikkalaiskaunottarilla?
IMG_3200
Myös nuoret nykysuunnittelijat mahtuivat Älvsjössä antiikin ja modernin designin rinnalle.
Minun mottoni on jo kauan ollut: ”Kaikki se, mitä on aiemmin hyvin tehty, tukee sitä, mitä nyt hyvin tehdään. Kaikki se, mitä nyt hyvin tehdään, vahvistaa kiinnostusta aiemmin tehtyä kohtaan.”
Antiikki, moderni design ja nykymuotoilu tukevat toisiaan.
Korttitalo tarvitsee pysyäkseen ja kasvaakseen kaikkia osasiaan, sisältöä ja jatkumoa.
Pelkkä brändi-nimi on vaarassa haihtua henkäykseksi brändien tuuleen.
IMG_3199

  • Kuvat: Kirjoittajan kuvia Älvsjön antiikkimessuilta 2016.

Modernin ja nykytaiteen top5

Näin sujuivat kevään 2016 modernin ja nykytaiteen arvohuutokaupat

Loistavia yllätyksiä ja uusia nimiä kärkijoukkoon toivat mukanaan Bukowskis’in kevään 2016 modernin ja nykytaiteen huutokaupat. Bukowskis on tehnyt jo pitkään määrätietoista työtä 1900-luvun kuvataiteen parissa järjestämällä erityisesti niihin rajattuja arvohuutokauppoja. Nyt yritys teki yhden onnistuneen ja kaivatun linjanvedon lisää eriyttämällä Modern & Design ja Contemporary-huutokaupat omiksi konsepteikseen. Tulosten perustella asiakaskunta ilahtui – yhdistetty modernin ja nykytaiteen top5 -lista puhuu puolestaan. Ennätyksiä tehtiin molemmissa Bukowskis’in huutokaupoissa, mutta erityisesti esiin nousi 1900-luvun lopun maalaustaide. Se pääsi nykytaiteen rinnalla kukoistamaan tavalla, jota ei ole suomalaisissa huutokaupoissa pitkiin aikoihin nähty.

Tyrmäävän upeasta Marjatta Tapiolasta tuli odotetusti Bukowskis’in Contemporary -huutokaupan tähti (46.200 €). Huipputasoisia teoksia kuten ”Koira ja Minotauros” tulee näin kovalta taiteilijanimeltä saataville harvoin. Mestariteoksen varjossa ei sovi silti unohtaa Mari Rantasen ja Paul Osipowin nousua aivan uusiin huutokauppalukemiin. Myös Matti Kujasalon 1970-luvun varhainen tuotanto vietiin molemmissa Bukowskis’in huutokapoissa (Modern & Designissa sekä Contemporaryssa) suorastaan käsistä, nekin ennätyshinnoin. Aplodien arvoisiin hetkiin voisi lisätä Erik Enrothin maalauksen ”My Love”. Mahtavan työn hinta nousi kolminkertaiseksi 9.301 euroon (lähtö 3.000). Eivätkä positiiviset tulokset päättyneet tähän, kun Lauri Laine, Henry Wuorila-StenbergAlvar GullichsenPauno Pohjolainen, Cris af Enehielm ja Anna-Karin Furunäs valoivat kukin myyntivuorollaan uskoa 1900-luvun ja nykytaiteen jälkimarkkinoiden tulevaisuuteen. Tätä on huutokauppamaailmassa kaivattu: uusia kärkinimiä sekä suomalaisen 1970-1990-lukujen asettumista arvoiseensa asemaan myös kuvataiteen jälkimarkkinoilla.

Kovatasoisessa seurassa Hagelstam & Co:n Modern -huutokaupalle jäi auttamattomasti kakkosrooli. Reidar Särestöniemeen, Sam Vanniin ja Rafael Wardiin nojaava kokoelma oli muutamista positiivisista yrityksistä huolimatta kovin tuttu ja perinteinen. Ilkka Lammin maalauksetkin ovat toistuneet huutokauppojen tarjonnassa jo kauan. Tällä kertaa Lammin ”Aamu” jäi varsinaisessa huutokaupassa myymättä, mutta lienee vaihtanut omistajaa jälkikaupalla, koska Hagelstam & Co:n nettisivuille hinnaksi ilmestyi myöhemmin 18.000 €, lähtöhinnan ollessa 25.000 €. Uudistumisen tarpeesta vihjaa se, että Hagelstam & Co:n top5 -listalle kiilasi tuiki tuttujen vaihtoehtojen sijasta harvemmin tarjolla ollevia nimiä, joille ei löytynyt vastaavaa kilpakumppania Bukowskis’in valikoimasta. Kärkipaikan otti Tove Janssonin muumiaihe. Sitä säestivät hieno Olli Lyytikäisen tussityö ja Nanna Suden öljyvärimaalaus. Listan ilahduttaviin yllättäjiin lukeutui Kimmo Kaivanto, jonka nousua on taidekaupan piirissä jo kotvan aikaa uumoiltu.

Modernin ja nykytaiteen top5 -kokonaistuloksellaan 55.500 € Hagelstam & Co. rojahti taaksepäin kevään 2015 lukemiin. Tulos on karuudessaan vain puolet – jopa alle puolet – viime vuosien totutuista luvuista. Jäikö alkuvuoden omistajuusjärjestelyjä edeltänyt syksyn 2015 top5 -tulos (107.000 €) joutsenlauluksi vai pystyykö Hagelstam & Co. uudistumaan ja nousemaan uuden toimitusjohtajansa Mia Okko-Koskisen ja pääomistajuuden takaisin käsiinsä ottaneen vanhan kapteenin Wenzel Hagelstamin luotsaamana Bukowskis’in haastajaksi modernin ja nykytaiteen välittäjänä?
Bukowskis jatkaa modernin ja nykytaiteen kaupassa tasaisen varmoilla tuloksilla (Bukowskis’in top5 tulos 107.201 € oli nyt puolet Hagelstam & Co:n vastaavaa, 55.500 €, korkeampi ). Yrityksen johtoportaassa saattaa kyteä toiveita yhä kovemmista tulosluvuista, mikä tarkoittaisi entistä ahtaampia aikoja muille samoista kategorioista kilpaileville huutokauppataloille.

Onko modernin ja nykytaiteen jälkimarkkinoilla vielä nousun varaa ja kuinka paljon? Tuovatko loistavat tulokset vanavedessään yhä parempaa tarjontaa? Minkä huutokauppatalon myyjät kokevat alan vahvimmaksi toimijaksi Suomessa? Se, joka nappaa itselleen modernin ja nykytaiteen kakun, nappaa samalla ison siivun huutokauppamarkkinoiden tulevaisuudesta. Kisa niiden herruudesta ei ole yhtä tasaväkinen kuin kisa klassisen taiteen johtoasemasta. Tänä keväänä Bukowskis voitti pelin uudella huutokauppastrategiallaan. Edelläkävijän asema on herkullinen, koska kuka tahansa saman huutokauppajaon (moderni taide / nykytaide) tekevä firma joutuu myöntymään jäljessäastujan rooliin. Selän takana saattaa kuitenkin piillä yllätyksiä, eivätkä ne välttämättä ole odotettavissa Helsingin ydinkeskustan suunnalta.

9967624_fullsize 9868906_fullsize

9933970_fullsize 9916226_fullsize 9916197_fullsize
Bukowskis, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Reidar Särestöniemi,  Kuu ja kalalampi, 46.200 € (lähtö 25.000)
2. Marjatta Tapiola, Koira ja Minotauros, 18.200 € (lähtö 10.000)
3. Mari Rantanen, One Side of Paradise, 15.400 € (lähtö 3.000)
4. Matti Kujasalo, Järjestys, 15.200 € (lähtö 4.000)
5. Paul Osipow, Paradisen View, 12.201 € (lähtö 5.000)

Bukowskis, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 107.201 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 106.550 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 47.908 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 128.913 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 76.636 € (summa sisältää huutokauppakulut)

36757-000001_1 24607a-000001_1 37054-000001

36503-000001_1 33983-000045_1
Hagelstam & Co, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Tove Jansson, Tervetulos röntgeniin!, 16.000 € (lähtö 5.000)
2. Lars-Gunnar Nordström, Sommitelma, 12.000 € (lähtö 8.000)
3. Olli Lyytikäinen, H.C. Andersen, tussi, 10.000 € (lähtö 5.000)
4. Nanna Susi, Allas puutarhassa, 9.000 € (lähtö 7.000)
5. Kimmo Kaivanto, Hommage à Pransu, 8.500 € (lähtö 8.000)
Hagelstam & Co., kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 55.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co., syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 107.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 56.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 154.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 137.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.comwww.hagelstam.fi
* Otsikkokuva: Bukowskis, Marjatta Tapiola, Koira ja Minotauros, myyty 18.200 € (lähtö 10.000)

Taidekaupan uusi sukupolvi

9868906_fullsize 9933970_fullsize
Taiteen lehti on ollut kääntymässä jo jonkin aikaa. Tämän kevään Bukowskis Contemporary -huutokauppa näytti, että muutos on ehtinyt edetä jo hyvän matkaa yli keskivälin. Vuosisata vaihtui aikaa sitten eikä tulevaisuuden taidekauppa voi enää sivuuttaa 1900-2000-lukuja. Vanhan taiteen tuntemus säilyttää pysyvän arvonsa, mutta samalla taidekaupan asiantuntijuuden on päivitettävä itsensä uudelle vuosituhannelle, lähemmäs taidetta, elämää ja eläviä taiteilijoita.
9916226_fullsize 9916197_fullsize
Nykytaiteeseen laajan yleisön perspektiivi ei luonnollisestikaan vielä riitä niin, että kaikki menisi kaupaksi tai nousisi huikeasti. Se aika on vielä edessäpäin. Näyttelyihin siis – ja gallerioihin! Hakemaan tuntumaa siihen, mikä juuri nyt viitoittaa taiteen tulevaisuutta. Taidekauppiaista minä seuraan tällä hetkellä kiinnostuneena Taidekauppa P. Grahnia luotsaavan Rikhard Grahnin nuorekasta otetta ja hyvää makua. Huutokaupoista Bukowskis Contemporary ja Modern  tarjoavat enemmän uusi yllätyksiä kuin klassikkohuutokauppojen vakiintuneet valinnat.

1980-1990-lukujen nimistä alan harrastajat osaavat jo erottaa ”kenties vain kerran elämässä” -ostotilaisuudet, nykytaiteen lähihistorian keskeiset tekijät ja heidän tuotantonsa parhaat tai taiteellisilta ratkaisuiltaan kiinnostavimmat teokset. Bukowskilla ostajat rohkenivat myös kilpailuun huutokaupan kärkiteoksista. Satsaaminen moderniin ja nykytaiteeseen on kantanut hedelmää. Yleisön katse on terävöitynyt. Kiinnostus on syttynyt. Loistavien taiteilijoiden ja upeiden teosten kohtuulliset lähtöhinnat päätyivät komeisiin myyntituloksiin. Matti Kujasalo asettui myyntiluvuissa arvoaan vastaavalle paikalle. Mari Rantasen ja Paul Osipowin menestys oli iloinen yllätys. Jokainen alla olevan listan neljästä kalleimmasta, Marjatta Tapiolasta alkaen, ovat ansainneet onnittelut tultuaan noteeratuksi arvonsa mukaisesti myös taiteen jälkimarkkinoilla.

  • Marjatta Tapiola, Koira ja Minotauros, myyty 18.200 € (lähtö 10.000, loppuhinta kuluineen 23.299 €)
  • Mari Rantanen, One Side of Paradise, myyty 15.400 € (lähtö 3.000, loppuhinta kuluineen 19.716 €)
  • Matti Kujasalo, Järjestys, myyty 15.200 € (lähtö 4.000, loppuhinta kuluineen 19.460 €)
  • Paul Osipow, Paradise View VII, myyty 12.201 € (lähtö 5.000, loppuhinta kuluineen 15.621 €)

* Kuvat: Bukowskis, Huutokaupat / Aiemmat huutokaupat, Contemporary F178 Online-luettelo, https://www.bukowskis.com/fi

Modernin ja nykytaiteen top5

Näin sujuivat syksyn 2015 modernin ja nykytaiteen arvohuutokaupat

Huutokauppamarkkinoilla talouden alamäki on kerta toisensa jälkeen heijastunut modernin ja nykytaiteen myyntivolyymin kasvuun. 2000-luku ei tee tässä suhteessa poikkeusta vaikka syksyn 2015 top5 -kokonaistuloksessa ei päästykään toistaiseksi vahvimman vuoden 2014 tasolle. Sadantuhannen euron raja ylittyi silti sekä Bukowskis’n että Hagelstam & Co:n huutokaupoissa. Molempien talojen moderni- ja nykytaide top5 asettuivat tänä syksynä loppuluvuiltaan rinta rinnan. Kevään 2015 notkahdukseen verrattuna tulosta voi pitää erinomaisena. Aallonpohja on ainakin hetkeksi takanapäin. Myrskyrintama kenties vasta edessä.

Ehkä viime kevään hintataso sai niin taiteeseen paneutuneet ostajat kuin nykytaiteen tulevalla hintakehityksellä spekuloivat sijoitushaukat liikkeelle. Irtonaisella rahalla on taipumus ohjautua laman jatkuessa ja inflaation kurittaessa kulutushärpäkkeistä taiteeseen. Sen  jälleenmyyntiarvon toivotaan nousun alettua ampaisevan ylöspäin, olevan realisoitavissa rahaksi ja vaihdettavissa muihin sijoitusinstrumentteihin. Toisinaan näin käykin lähes sattumalta. Paljon useammin onnistuneet taideostot ja legendaariset hankinnat ovat tulosta pitkällisestä ja syvällisestä paneutumisesta taidemarkkinoiden historiaan ja nykypäivään, aidosta kiinnostuksesta taidetta ja taiteilijoita kohtaan, näkemyksestä, omasta persoonallisesta ja vankkumattomasta mausta sekä valintojen rohkeudesta voittoja tai tappioita murehtimatta.

Hintakehityksen tylsä piirre on jo muutaman vuoden ajan ollut top5 -tuloksen lepääminen muutaman jälleenmyyntimarkkinoiden vakiosuosikiksi vakiintuneen nimen varassa. Keväästä 2014 syksyyn 2015 Bukowskis’n ja Hagelstam & Co:n top5:een on asettunut kuusi kertaa Ilkka Lammi ja seitsemän kertaa Reidar Särestöniemi. Lars-Gunnar Nordström on ollut top5:ssä viisi ja Leena Luostarinen kolme kertaa. Myös Unto Koistisen parhaimmistoon lukeutuville kookkaille teoksille on tullut tavaksi yltää arvohuutokauppojen mitalisijoille.

Taidemarkkinoiden kannalta kärjen kapeus ei enteile vakaata lähitulevaisuutta. Lammin ja Särestöniemen paikka niin kutsuttujen ”taidesijoittajien” lemmikkinä tarkoittaa komeita nousuja ja isoja otsikoita, mutta voi johtaa myös äkillisiin laskuihin niin hinnoissa kuin myyntiin tulevien teosten määrässä. Taiteellisille ominaisuuksille ja ansioille jää tässä pelissä marginaalinen rooli.

Mitä tapahtuisi, jos meneillään oleva taideväärennöstutkinta heittäisi epävarmuuden varjon Särestöniemen ja Lammin kaltaisten kaupallisia kärkisijoja suvereenisti hallitsevien nimien ylle? Seuraisiko siitä modernin ja nykytaiteen orastavan kasvun taittuminen? Ostoinnostuksen romahtaminen jälleenmyyntimarkkinoilla? Tuskin kuitenkaan taiteilija-ateljeissa ja taiteilijoita suoraan edustavissa gallerioissa. Siksikö huutokaupat halajavat seinilleen nykytaidetta ja niin suoraan taiteilijalta kuin mahdollista. Ei kai parin vuoden ajan selvästi näkyvissä ollut Särestöniemen ja Lammin huutokauppabuumi ole peräti seurausta pieninä puroina julkisuuteen tihkuneista väärennösuutisista ja synkkien epäilyspilvien ilmestymisestä taivaanrantaan? Usko tulevaisuuteen ostaa. Epävarmuus myy. Taidekaupassa näet aidoillakin lapsilla on tapana huuhtoutua likapyykin pesuvesien mukana.

Vakautta taidekaupan tulevaisuuteen tuovat onneksi nykytaiteemme suuret, jälleenmyyntiin verkkaisella syklillä ilmestyvät nimet. Heistä mm. Leena Luostarinen on saanut poisnukkumisensa jälkeen ansaitun jalansijan suurten suomalaisten taiteilijapersoonien joukossa. Bukowskis’lla top5:n kakkoseksi sijoittunut Marika Mäkelä osoittaa hänkin 1980-luvun naistaiteilijoiden olevan odotetusti voimissaan ja keräilijöiden kiikarissa. Listakärki on avautunut ilahduttavasti myös kuvanveistolle aina, kun tarjolle on tullut vastikään edesmenneen Laila Pullisen, Eila Hiltusen tai Nina Terno hienoja teoksia.

Vuoteen 2014 verrattuna syksyn top5 -tulos oli Bukowskis’lla hyvä. Hagelstamilla syksyn top5 -tulos yllättäen laski vuodesta 2014, vaikka tarjolla olleet kärkiteokset Wäinö Aaltonen, Leena Luostarinen ja Sam Vanni olivat viime vuosien parhaita, Aaltonen suorastaan sensaatio. Tilanne jatkuu kiinnostavana, kun Bukowskis ja Hagelstam & Co etenevät tasapelitilanteesta kohti tulevan kevään huutokauppasesonkia. Hagelstam & Co pääsee vihdoin etenemään suvantovaiheessa samalla, kun henkilöstömuutokset nakertavat vuorostaan Bukowskis’n voimavaroja. Christian Bomanin poistuminen riveistä ei ole helposti paikattavissa varsinkaan nyt, kun Mari Wilenius vaihtoi vahvasti uudistuneen ja jo pitkään hitaasti mutta vahvasti kiritäneen Huutokauppa Helanderin riveihin.

9747951_fullscreen 9747987_fullscreen
9751750_fullscreen 9727315_fullscreen 9727293_fullscreen

Bukowskis, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Reidar Särestöniemi, Huurteiset koivut, 52.200 € (lähtö 35.000)
2. Marika Mäkelä, ”Tupilaqs of Night”, 12.545 € (lähtö 12.000)
3. Eila Hiltunen, Polyfonia, 13.500 € (lähtö 15.000)
4. Reidar Särestöniemi, Ruska heijastuu järveen, 17.600 € (lähtö 13.000)
5. Unto Koistinen, Munkki, 10.705 € (lähtö 6.000)
Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 106.550 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 47.908 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 128.913 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 76.636 € (summa sisältää huutokauppakulut)

33851-000081 19196h-000002
35469-000001 34547-000002 33851-000084
Hagelstam & Co, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta

(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Wäinö Aaltonen, Kaksi naista, 31.000 € (lähtö 25.000)
2. Ilkka Lammi, Nainen punaisessa, 28.000 € (lähtö 25.000)
3. Leena Luostarinen, Leopardi, 20.000 € (lähtö 12.000)
4. Nina Terno, Ratsastaja, 17.000 € (lähtö 5.000)
5. Sam Vanni, Marraskuun sommitelma, 11.000 € (lähtö 2.000)
Hagelstam & Co., syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 107.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co., kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 56.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 154.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 137.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.comwww.hagelstam.fi

Design loistaa syyspimeässä

kansi_lasia_tekstilla
Design lasista lamppuihin loistaa joulukuussa Tampereella Annmari’s huutokauppakamarissa.
Huutokauppapäivä on 8.12. ja suora linkki Tampereelle www.annmaris.fi

9661140_fullscreen 1499-74
Kaksi Yrjö Kukkapuron Ateljee-nahkasohvaa myytiin Helsingissä, punainen on syyspimeässä kuin suuri lämmin syli
– mustaa vaneria ja metallia, käyttökulumaa, Bukowski’s Modern, Contemporary & Design, 770 €
– palisanteria ja punaista nahkaa, mukavan mukiinmenevä kunto, Huutokauppa Helander 1.500 €

kuvat: Annmari’s Huutokauppakamari, Bukowskis, Huutokauppa Helander

Oranssia energiaa

Oranssi sopii syksyn ruska-aikaan. Siinä yhdistyvät fyysinen punainen ja älyllinen keltainen väri. Vaikka puut menettävät lehtien pudotessa fyysisen loistonsa, niiden voima hehkuu ensilumeen saakka keltaisen ja oranssin sävyissä.

Perttu Mentulan suunnittelemassa ruokailuryhmässä oranssilla värillä voi olla yllättäviä vaikutuksia tenavista päivällisvieraisiin. Oranssi näet lisää ruokahalua. Väitetään myös, että se voi vaikuttaa positiivisesti lasten muistiin ja jopa älykkyysosamäärään.
569_61
Oranssi paljastaa kulttuuriemme erilaisuuden. Buddhalaisille oranssi symboloi valaistumisen korkeinta astetta, ja buddhalaiset munkit kantavatkin väriä kaavuissaan. USA:ssa vangit puetaan oranssiin.
29-187
Siniverisistä Hollannin kuningashuone kantaa nimeä House of Orange (Van Oranje). Me taas tunnemme oranssin postilaitoksen värinä. Tiesitkö, että ”postioranssillakin” on jalosukuinen tausta? Oranssia kantoivat vuosina 1516-1867 virkapuvussaan Thurn und Taxis -suvulle kuuluneen postilaitoksen palveluksessa olleet postiljoonit. Tänäkin päivänä Euroopan seurapiireissä vilahteleva suku kokosi vaurautensa muun muassa hallitsemalla Euroopan postiliikennettä.
151021_kylberg4

  • Perttu Mentulan ruokailuryhmä oli tarjolla Hagestam & Co:n syyskuun huutokaupassa lähtöhintaan 800 €. Super-retro kuuden tuolin, pöydän ja kattovalaisimen kokonaisuus jäi myymättä!
  • Italialainen Vistosin kattovalaisin myytiin Helanderin lokakuun huutokaupassa 155 €
  • Ruotsalaisen Carl Kylbergin maalaus Près de la Mer myytiin 21.10.2015 Stockholms Auktionsverkin huutokaupassa 4.300 000 SEK (kuluineen 5.350 000 SEK). Teos ei ole kiertänyt myytävänä vielä kertaakaan aiemmin. Maalaus hankittiin 1930-luvulta suoraan taiteilijalta ja sama suku on pitänyt sitä hallussaan tuosta hetkestä tähän päivään saakka, http://auktionsverket.se/auction/modern/2015-10-20/448-carl-kylberg-pres-de-la-mer/

Kuvat: Hagelstam & Co., Huutokauppa Helander, Stockholms Auktionsverk

Suomi Pohjoismaisessa miljoonakärjessä

9360485_fullsize 9560716_fullsize 9513806_fullsize
Heja Finland! Tukholman Bukowskis’n pohjoismaisten miljoonanoteerausten (SEK) listalle ylsi kaksi Suomen Bukowskis’lla myytyä teosta: Vladimir Makovsky (2.750.000 SEK) ja Ilja Repin (1.170.000 SEK).
Ruotsin kestosuosikki Anders Zorn ei napannut totuttuun tapaan ykkössijaa. Kärkipaikan sai sen sijaan ekspressiivisistä nonfiguratiivisista maisemafantasioistaan tunnettu August Strindberg (7.595.000 SEK). Hyvänä kakkosena Suomi ja Helene Schjerfbeck (6.600.000 SEK). Perinteinen huipputroikka Anders Zorn, Carl Larsson ja Bruno Liljefors ottivat paikkansa ”miljoonakruunu”-listalla, mutta näkyvimmän jalansijan pohjoismaisessa taidekaupassa on vallannut moderni taide: Andy Warhol, Yves Klein, Edvard Munch, Sigrid Hjertén, Leander EngströmGösta Adrian-Nilsson.
Lisää listasta osoitteessa https://www.bukowskis.com/fi/news/665
9558688_fullsize 9538759_fullsize
* Kuvat www.bukowskis.com

Modernin ja nykytaiteen top5

Näin sujuivat kevään 2015 modernin ja nykytaiteen arvohuutokaupat

Vaikka huutokauppojen modernilla puolella oli kevään aikana vipinää, top5 -tulos painui yllättäen sekä Bukowskis’lla että Hagelstam & Co:lla viidenkymmenen tuhannen euron tietämiin. Vielä syksyllä vastaavasta tulostaantumasta ei ollut tietoakaan, kun molemmat huutokauppatalot ampaisivat viidellä kalleimmalla modernin ja nykytaiteen teoksella reilusti yli sadantuhannen euron.

Tarjonnan olisi luullut sytyttävän nytkin, marssittihan Bukowskis myyntiin hyvän kokoelman modernia taidetta ja Hagelstam & Co. vastasi haasteeseen vahvalla kokonaisuudella ja huikealla Ole Kandelin -kokoelmalla. Kaiken kaikkiaan Hagelstam & Co:n näyttää jatkavan keskittymistä 1900-luvun modernismiin, kun taas Bukowskis on ottanut myös nykytaiteen napakasti haltuun. Valikoima Bukowskis’lla oli totuttuun tapaan laaja-alainen ja kekseliäs. Joukosta löytyi esimerkiksi Tommi Toijan ajankohtainen Bad Boy, joka sijoittuikin tuloksissa kärkiviisikkoon. Läpileikkauksen nykytaiteeseen ja sen lähihistoriaan tarjosivat muun muassa Samuli Heimonen, Robert Lucander, Anne Tompuri, Marjatta Tapiola, Marika Mäkelä ja Raili Tang. Edesmennyt Leena Luostarinen nousi odotetusti kärkiviisikon ykköseksi. Vahvan aseman taiteen halutuimpina niminä säilyttivät edelleen Lars-Gunnar Nordström ja Laila Pullinen.

Hagelstam & Co:n modernin taiteen menestystä kannatteli vain muutama nimi. Kolme kärkisijaa nappasi ansaitusti Ole Kandelin. Omaperäinen, aikaansa edellä ollut modernismi juhli listalla myös Birger Carlstedtin ja Sulho Sipilän muodossa. Herkkuja riitti vaativalle keräilijälle. Hintojen nousukiitoa jarrutteli korkeintaan se, että Kandelin, Sipilä ja Carlstedt ovat enemmänkin taiteen ammattilaisten ja tosiharrastajien kuin suuren yleisön taiteilijoita. Varjon hyvän kokonaisuuden ylle heitti se, että valikoimaa oli täydennetty reippaalla kädellä litografioilla. Täydennys sai surkuhupaisan sävyn, kun moni litografiaksi luetteloitu teos olikin todellisuudessa serigrafia. Grafiikka ei ole vain painettua kuvaa, vaan taidetta, jossa tekniikat poikkeavat toisistaan ja niillä on eronsa siinä missä maalaustaiteessakin. Kivipainon ja silkkipainon ero on niin asiantuntijan kuin taiteenkeräilijänkin silmissä varsin merkitsevä.

Mitattiinpa kevään tuloksia modernin taiteen ja nykytaiteen osalta top5:llä tai top10:llä, Bukowskis’n ja Hagelstam & Co:n tulokset ovat yhdensuuntaiset. Lyhyen aikavälin kehitys on molemmissa yrityksissä reippaasti laskusuunnassa, mutta pitkälle vietyjä johtopäätöksiä ei vielä kannata tehdä. Pari seuraavaa sesonkia näyttävät, kuinka paljon pudotuksessa on kyse kysynnän ja tarjonnan vaihteluista ja kuinka paljon siitä on seurausta epävarmasta markkinatilanteesta.

Loppuhinnat toki nousivat tasaisesti lähtöarvioiden tasosta. Lukujen vertailu ei kuitenkaan tässä kohdin vastaa koko totuutta, sillä lähtö- ja loppuhinnan välinen ero ei yksiselitteisesti indikoi kiinnostuksen ja kilpailun määrää. Jos arvio on asetettu taktisesti odotushorisontin alle, vasarahinnan hivuttautuminen vain reaalitasolle voi näyttää hinnan nousulta. Taidekaupan todellinen tila paljastuu lukujen takaa pidemmällä aikavälillä, mutta jo nyt niistä voi lukea myyjien ja ostajien odottavan asenteen. Suunta meillä on ainakin hetkeksi kääntynyt toisaalle kuin Tukholmassa, jossa moderni ja nykytaide jatkavat nousukiitoaan. Edes huipputeokset eivät tavoita nyt ennätyslukemia suomalaisissa huutokaupoissa. Taloudellisen epävarmuuden ohella se antaa miettimisen arvoisen signaalin taidemarkkinoiden ja taiteenkeräilyn tilasta Suomessa. Ostajalle ja keräilijälle tämä on otollista aikaa taidehankintoihin ja kokoelman kartuttamiseen. Vaarana tietysti on, että ruotsissakin kysytyt suomalaisnimet alkavat kellua markkinoille lahden taa.

10500€ 10006€ 10002€
8800€ 8600€
Bukowskis, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Leena Luostarinen, Kaksi leijonaa, 10.500 € (lähtö 5.000)
2. Lars-Gunnar Nordström, Dimensionell formation,  10.006 € (lähtö 8.000)
3. Laila Pullinen, Muodot, 10.002 € (lähtö 6.000)
4. Reidar Särestöniemi, Syyspakkanen varvikossa, 8.800 € (lähtö 6.000)
5. Tommi Toija, Paha Poika, 8.600 € (lähtö 4.000)
Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 47.908 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 128.913 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 76.636 € (summa sisältää huutokauppakulut)

bubbling under
6. Olli Lyytikäinen, Päätös, 8.400 € (lähtö 3.500)
7. Lauri Ahlgrén, Sankarien tanssi, 8.200 € (lähtö 5.000)
8. Robert Lucander, Dramatisch hohe Konzentrationen, 8.190 € (lähtö 3.000)
9. Juhani Linnovaara, Outo kukka, 8.000 € (lähtö 8.000)
10. Lars-Gunnar Nordström, Dimension II, 7.505 € (lähtö 4.000)
Bukowskis, kevään 2015 kymmenen kalleinta yhteensä 88.203 € (summa ilman huutokauppakuluja)

33851-000020 34429-000002 34429-000001
33851-000029 34429-000003
Hagelstam & Co, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta

(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Ahti Lavonen, Plastinen kompositio, 14.500 € (lähtö 10.000)
2. Ole Kandelin, Tanssi, 12.000 € (lähtö 10.000)
3. Ole Kandelin, Keskustelijat, 16.000 € (lähtö 10.000)
4. Birger Carlstedt, Sommitelma, 8.000 € (lähtö 5.000)
5. Ole Kandelin, Hahmo 6.000 € (lähtö 6.000)
Hagelstam & Co., kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 56.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 154.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 137.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

bubbling under
6. Sam Vanni, Sommitelma, 5.500 € (lähtö 2.000)
7. Michael Schilkin, Hirvi, 5.500 € (lähtö 3.000)
8. Anitra Lucander, Muusikot, 5.500 € (lähtö 4.000)
9. Sulho Sipilä, Asetelma, 5.400 € (lähtö 5.000)
10. Sulho Sipilä, Katukuva, 5.400 € (lähtö 3.000)
Hagelstam & Co., kevään 2015 kymmenen kalleinta yhteensä 83.800 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.comwww.hagelstam.fi

Ulkomaisen taiteen top5

Näin sujui kevään arvohuutokauppojen ulkomaisen taiteen myynti

Suomen huutokauppamaailmassa venäläinen arvotaide jatkaa keskittymistään Bukowskis’lle. Tänä keväänä venäläisen maalaustaiteen taso oli siellä korkeampi kuin aikoihin, ja laatu näkyi myös hinnoissa. Bukowskis näyttää nauttivan selvää etua kansainvälisestä verkostoitumisesta. Myyjät luottavat saavansa taideteoksilleen laajaa huomiota, ja ostajat löytävät mukaan kilpailuun, vaikka huutokauppa olikin tänä keväänä ensimmäistä kertaa kokonaan verkossa. Myös pitkäaikainen ja vakiintunut asiantuntijayhteistyö venäläisten taiteentuntijoiden kanssa kantaa hedelmää.

Top5 -tuloksella mitattuna Bukowskis’n ja Hagelstam & Co:n välinen ero ulkomaisessa taiteessa säilyi selvästi. Vaikka Hagelstam & Co:n tarjonta on lukumääräisesti lisääntynyt, ulkomaisen taiteen volyymi jää vieläkin kauas kilpailijasta. Hieman aiemmasta parantunut hintojen nousu ja kokonaistulos ovat Hagelstam & Co:lla edelleen muutamassa kymmenessä tuhannessa. Bukowskis’illa vastaavat luvut ovat pysyneet viime syksyn notkahduksesta huolimatta sadoissa tuhansissa. Ero top5:llä mitattuna oli Bukowskis’n eduksi 447.400 € ja modernissa ulkomaisessa taiteessa (top2:lla mitattuna) samoin 23.400 €. Tänä keväänä Bukowskis’n vanhemman ulkomaisen taiteen viiden kärki nousi pitkästä aikaa yli puolen miljoonan euron. Vaikka venäläisiä ostajia ei ole liikkeellä aivan yhtä paljon kuin 2000-luvun alun lihavina vuosina, kiinnostus huipputeoksiin ei ole hiipunut. Juuri nyt Bukowskis tuntuu tavoittavan sekä kovimmat taiteilijanimet, kärkiteokset että korkeimmat hinnat.

Bukowskis’n venäläisvoittoiseen taiteilijakärkeen mahtui suomalaisenkin rakastama kestosuosikki Ilja Repin. Slaavilaisen kansankuvauksen terävintä kärkeä edusti Vladimir Makovski (280.200 €). Yllätystekijä oli taistelumaalarina tunnettu Ivan Vladimirov. Makovskin rinnalla hänen kaksi myytävänä ollutta teostaan, toinen sumuiselta Nevski Prospektilta ja toinen Venäjän-Japanin sodan rintamalta, erottuivat joukosta huutokaupan hienoimpina henkilö- ja tunnelmakuvauksina. Joukkoon mahtui yksi skandinaavi, tanskalainen Carl Holsoe. Hagelstam & Co:n kallein venäläinen mestari oli Aleksei Bogoljubov (28.000 €). Suuria hinnanousuja ei tällä osastolla nähty. Muut viiden kärkeen yltäneet maalaukset oli kirjattu luetteloon tunnistamattomien tekijöiden maalauksina. Useista myynnissä olleista keisarimuotokuvista siihen ylsi kolme.

Bukowskis piti etulyöntiasemansa myös ulkomaisessa modernissa taiteessa. Ykkössijan Bukowskis’illa vei Andy Warhol (21.200 €). Hagelstamilla modernin taiteen ulkomaiseksi ykköseksi tuli Joan Miró (5.500 €). Kotimaisten huutokauppamarkkinoiden kapeus näkyy kenties selvimmin modernissa kansainvälisessä taiteessa. Suomalaisissa huutokaupoissa sen asemaa ei ole saatu vakiintumaan, vaikka huippugallerioissamme kansainvälinen taide kiinnostaa varsin mukavasti. Huutokaupoissa tulokset elävät ja vaihtelevat sesongista toiseen tarjonnan mukaan. Viime syksyyn verrattuna Top2 -tulos suorastaan romahti, mutta yksi ainoa teos riittää muuttamaan tilanteen taas ensi kaudella. Hagelstamilla ulkomaista modernia taidetta oli myynnissä tuskin lainkaan. Kaikista kuudesta teoksesta kolmanneksi kallein (Jacques Boloré) maksoi 500 €, ja kolme jäi myymättä. Bukowskis’lla modernin kansainvälisen taiteen kaupassa on sentään alkanut näkyä orastavaa vipinää, mutta tarjonta painottuu edelleen grafiikkaan. Kansainvälisen modernin taiteen markkinajohtajuudessa Helsinki tullee häviämään vielä kauan vilkkaalle ja ennakkoluulottomalle Tukholmalle sekä nykytaiteen omakseen ottaneille ruotsalaisille.

9558688_fullsize 9538759_fullsize 9554803_fullsize
9444199_fullsize 9539414_fullsize
Bukowskis, ulkomaisen taiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Vladimir Makovski, Hääkulkue, 280.200 € (lähtö 250.000)
2. Ilja Repin, Isaak Brodskyn sisaren muotokuva, 116.300 € (lähtö 50.000)
3. Ivan Vladimirov, Nevski Prospekt, 47.000 € (lähtö 10.000)
4. Carl Holsoe, Lukuhetki, 45.200 € (lähtö 12.000)
5. Alexandr Egorov, Satamakuva Le Havresta, 24.200€ (lähtö 12.000)
Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 512.900 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 183.601 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 327.817 € (summa sisältää huutokauppakulut)

21200€ 9100€
Bukowskis, ulkomaisen modernin taiteen kaksi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Andy Warhol, ”The nun, from: Ingrid Bergman”, serigrafia, 21.200 € (lähtö 10.000)
2. Andy Warhol, ”After the party”, serigrafia, 9.100 € (lähtö 6.000)
Bukowskis, kevään 2015 kaksi kalleinta yhteensä 30.300 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, syksyn 2014 kaksi kalleinta olivat yhteensä 88.070 € (summa sisältää huutokauppakulut)

34206-000001 34206-000011
34526-000003 34526-000002 34526-000008
Hagelstam & Co, ulkomaisen taiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Aleksei Petrovich Bogoljubov, Rantamaisema Sheveningenistä, 28.000 € (lähtö 30.000)
2. Maalaus, Kuutamo, sign. Fedorov, 1916, 17.000 € (lähtö 2.500)
3. Maalaus, Aleksanteri III, 8.000 € (lähtö 8.000)
4. Maalaus, Pietari Suuri, 7.500 € (lähtö 2.500)
5. Maalaus, Aleksanteri II, 5.000 € (lähtö 2.000)
Hagelstam & Co, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 65.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 35.300 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, kevään 2014 viisi kalleinta olivat 13.700 € (summa ilman huutokauppakuluja)

33851-000044 34338-000003
Hagelstam & Co, ulkomaisen modernin taiteen kaksi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Joan Miró, Le soleil ébouillanté, arches, akvatinta ja väricarborundum, 5.500 € (lähtö 3.000)
2. Georges Braque, Profil á la palette, litografia, 1.400 € (lähtö 1.500)
Hagelstam & Co, 
kevään 2015 kaksi kalleinta yhteensä 6.900 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, syksyn 2014 kaksi kalleinta olivat yhteensä 66.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.com; www.hagelstam.fi

Suomidesign Tukholmassa

9513699_fullsize  9500440_fullsize 9527056_fullsize
”Esineet ovat kautta historian seuranneet rahaa,” tämän kommentin olen kuullut useita kertoja eripuolilla Eurooppaa antiikin ja designin parissa toimivilta: ”Ne, joilla on ostohalua ja -kykyä, ohjaavat esineiden – eritoten luksus- ja keräilyesineiden – globaaleja virtoja”. Juuri nyt Suomen antiikki- ja taidemarkkinat elävät etsikkoaikaa. Kysyntä ontuu. Kotimainen kysyntähuippu on taiteen ja antiikin osalta taittunut. Venäläiset ovat vähentyneet eikä nousevien talouksien kiinalaisille saatikka intialaisille ole tarjota riittävää määrää ja laatua. Entisten hittikohteiden varaan ei voi rakentaa eikä edes perinteinen vasarahuutokauppa vedä väenpaljoutta Helsingin keskustan arvohuutokauppoihin. 9513710_fullsize
Suomessa arvohuutokaupat ovatkin menettäneet 1980-1990-luvuilla kahmaisemansa antiikkikaupan puolimonopolin samassa tahdissa, kun keräily on valloittanut yhä laajemmat kansanjoukot ja vanhasta tavarasta on tullut kaikkien harrastus. Ne jotka etsivät eksklusiivisuutta, löytävät arvotavaransa yhä useammin muilta markkinoilta, etenkin Ruotsista.

Omassa tuttavapiirissäni 50-70% ostoksista näyttää tulevan jo länsinaapurista: Bukowskilta, Bukowskis Marketista, Auktionsverketistä, Uppsala Auktionskammaresta. Syyksi on vastattu mm. seuraavaa: ”laajempi valikoima, parempi laatu, kiinnostavampi tarjonta, rohkeammat kohteet, ostamisen helppous, ulkomailta tehtyyn hankintaan liittyvä ainutkertaisuuden viehätys, eiväthän ukkoutuneet suomalaiset huutokaupat tajua mitään gay-glamourista”.
Taiteelle omistautuneet keräilijätuttuni listaavat taiteilijasuosikkejaan ja hakevat teoksensa taiteilijoilta itseltään, taidekoulujen lopputyönäyttelyistä ja gallerioista. Jokamiehen keräilytavara houkuttaa retron ja vintagen ystävät kirppu- ja rompetoreille. Osa heistä täyttää vielä saleja tavaran massamyyntipaikoiksi muuttuneissa Etelä-Helsingin huutokauppakamareissa. Yhä useampi on huomannut, että maakuntaostajien suosimat huutokauppahuoneet pääkaupungin laitamilla, Tampereella tai tv:stä tutulla Uuraisilla vasta vetävätkin väkeä ja vekottimia puoleensa niin, että hienon, hauskan ja omaperäisen löydön tekeminen ynnä unohtumaton huutokaupparetki muistuttavat sitä kultaista aikaa, josta 1980-1990-lukujen huutokauppoja kaihoavat konkarit kertovat.

9485725_fullsize 9489141_fullsize
Monen huutokaupan liikevaihtoa ylläpitävät erikoiskohteet kuten militaria, numismatiikka ja filatelia pysyttelevät sentään vielä kotimaan markkinoilla ja niihin erikoistuneiden yritysten listoilla. Sen sijaan suomalainen design näyttää jo hakevan laajempaa kohdeyleisöä ja trendikkäitä sisustajia Suomea suuremmilta vesiltä ja lähimetropoleista. Tähän saakka designkauppiaat ovat olleet kotimaisten huutokauppojen lisäksi lähes ainoa linkki suomalaisen markkinoiden ja ulkomaisten ostajien välillä. Välikäsien kautta kulkeneita suomalaisista huutokaupoista tuttuja kohteita on näkynyt myynnissä Lontoosta New Yorkiin.
Entä nyt? Onko design ottamassa siivet alleen? Heittääkö se täkynsä suoraan suurempiin lammikoihin käyttämällä ponnistuslautana Tukholmaa, kaupunkia, joka jo hamassa nuoruudessani tuntui aina olevan askeleen edellä. Kaupankäynnillä mitaten se kuhisee yhä 24/7 kuin muurahaispesä siinä, missä meidän pääkaupunkimme kaupallinen keskusta tuntuu heräävän Ruususen unestaan vain muutamaksi arkipäiväntunniksi ja ohikiitäväksi lauantai-iltapäiväksi.
9513631_fullsize 9476176_fullsize
Nyt, kun Suomen Bukowskis on siirtynyt kokonaan online-huutokauppojen aikaan, maantieteellinen raja myyntipaikkojen välillä pyyhkiytyi entisestäänkin näkyvistä. Silta Helsingistä Tukholmaan on Bukowskin kautta nopea ja lyhyt. Tukholman Bukowskis Contemporary & Design tarjosikin tänä keväänä hienon valikoiman suomalaista designia ja kutkuttavan koosteen pohjoismaista ja ulkomaista post-1945 sekä nykytaidetta.

Alvar Aallon tarjoilupöytä turkoosinvihrein keramiikkalaatoin myytiin 50.000 SEK (noin 5.400 €) ja kirjahylly 48.000 SEK (noin 5.200 €). Molemmat on valmistettu uniikkeina sarjoina Artekin Hedemoran tehtaalla Ruotsissa ja niiden houkuttelevuuden kruunasi huutokauppaluettelossa seikkaperäisesti selvitetty provenienssi Ernst Sundhin piirustuskonttori Avestassa. Kuusijakoinen valkoinen Mehiläispesä myytiin 60.000 SEK (noin 6.500 €).

Björn Weckströmin uniikki pronssiveistos akryylialustalla vuodelta 1971 on hyvä esimerkki kohteesta, jolle Suomessa olisi tarjolla vain rajalliset markkinat. Formaatti eli veistos, moderni muoto, pronssi/akryyli -materiaaliyhdistelmä ja moniselitteinen, jopa surrealistinen ei-esittävyys eivät ole houkuttimia meillä, mutta ovat lumonneet länsinaapurissa uusia tuulia nuuhkivaa taidemakua jo kymmeniä vuosia. Loppuhinta 8.000 SEK (noin 860 €).

Oiva Toikan Kiikkuri, taiteilijan ensimmäinen suuri erityistä teknistä osaamista vaatinut lintu 26.000 SEK (noin 2.800 €). Ritva Puotilan ryijymatto ”Loitsu” sai osakseen erityistä huomiota muun muassa Bukowskin asiakkailleen suuntaamissa joukko e-maileissa. Loppuhinta 15.000 SEK (noin 1.620 €) viestittää, että tekstiileille löytyy kyllä kysyntää ja markkinointikanavia meidän rajojemme ulkopuolella, jos kotimaisena vaihtoehtona on myydä ryijyistä parhaat muutaman satasen lähtöhinnoilla. Birger Kaipiaisen ihana varhainen uniikki ”paratiisilautanen”, jonka pohjassa oli SOK:n hopeinen lahjaplaketti, 38.000 € (noin 4.100 €)) ja fantastinen perhosfantasia 200.000 SEK (noin 21.500 €).

Kyllä kiitos! Suosikkini Bukowskilla

Kävimme eilen kuvaamassa designvalaisimia Bukowskis Modern & Contemporary huutokaupan näytössä.
Minulta kysyttiin omia suosikkejani, mutta taide vaatii aikaa. Vastaus ei siis tullut heti ja siinä, mutta tässä se nyt on.

Kyllä kiitos! Nämä olivat minun valintojani, teoksia joista pidän asioita jotka saavat hyvälle tuulelle.

Mukana on pari yllätystäkin. Itselleni niistä suurin on Matti Kujasalon abstrakti maalaus. Kujasalo ei ole ollut ihan minun juttuni, vaikka taidettaan arvostankin. Nyt eteen tuli teos, johon ihastuin sydänjuuriani myöten. Taiteen voima on minulle aina ollut taiteilijan kykyä näyttää toisenlainen maailma kuin itse pystyn kuvittelemaan. Nykytaiteen ystävänä ja keräilijänä olen aina pitänyt tärkeänä kykyäni olla avoin myös niille taiteilijoille ja teoksille, jotka eivät heti ensi näkemältä ole tuntuneet omalta. Jokainen päivä on uusi ja elämän myötä me kaikki muutumme. Siksi myös taiteen ovi kannattaa pitää avoimena. Koskaan ei tiedä, milloin on valmis kohtaamaan uusia kysymyksiä ja yllätyksiä.

Sinäkin ehdit vielä valita omat suosikkisi osoitteessa, https://www.bukowskis.com/fi

Bukowskis Modern & Contemporary -huutokauppa pidetään tällä kertaa ainoastaan on oline. Siinä on riskinsä, mutta ei se pelaa, joka pelkää. Jonkun täytyy olla ensimmäinen ja ainakin kokeilla. Toivon silti, etteivät vasarahuutokaupat tyystin katoa. Saattaa olla, että kansainvälinen ostajakunta on jopa aktiivisemmin mukana oman päätteen äärellä kuin vanhaan tapaan puhelimen päässä. Ensi viikko näyttää kuinka Suomen taidekaupan historian ensimmäisessä on line -arvohuutokaupassa käy. Rohkeuden yritystä Bukowskia ei ainakaan voi syyttää. Jos homma ei toimi, kilpailijat saavat kauan kaipaamansa tasoitusta. Jos tämä onnistuu, Bukowskis on jälleen kerran askeleen edellä muita.

9498241_fullscreen 9498215_fullscreen
Kaija Aarikka, 1970 & Annika Rimala, 1976
9497958_fullscreen 9497951_fullscreen
Heikki W. Virolainen, 1963 & Tommi Toija, 2008
9498157_fullscreen 9498248_fullscreen
Carl Gustav Hiort af Ornäs, 1950-luku & Kurt Ekholm, 1931
9498245_fullscreen 9498369_fullscreen
Aune Siimes, 1940-luku & Tapio Wirkkala, 1960-luku
9498148_fullscreen 9498059_fullscreen
Marika Mäkelä, 2002 & Samuli Heimonen, 2009
9497960_fullscreen 9498047_fullscreen
Simo Hannula & Matti Kujasalo, 1978
9497978_fullscreen 9497997_fullscreen
Vladimir Kopteff & Tom Wesselmann
9498048_fullscreen 9497889_fullscreen-1
Sam Vanni, 1969 & Birger Kaipiainen, 1941

 

Taide muuttaa kurssia

1900-luku on mennyt vuosisata ja sen modernin taiteen ilmiötkin ovat jo historiaa eli otollisia kohteita taiteen keräilijöille. Suomalaisen maiseman ekspressiiviset tulkinnat tummissa syvissä sävyissään eivät sytytä taidemarkkinoilla niin kuin nonfiguratiivisen taiteen edustajat. Ei-esittävää maalausta kohtaan tunnettu kiinnostus näyttää kasvavan tasaiseen tahtiin. Myös muutamat 1800-luvun nimet menestyvät toki yhä, kun tarjolla on lahjakas, taitava ja ihailtu tekijä.
Lauantaina 7.3.2015 Huutokauppa Helanderilla 1800-luvun menestyjä oli ansaitusti Elin Danielson-Gambogi. Huomaatko Ompelevan naisen fantastiset väriaksentit? Punaista ikkunalla olevissa valkoisissa kankaissa ja poskilla. Sinistä hameessa, hihansuussa ja hilkan nauhassa. Siniharmaita varjosävyjä ikkunanpuitteissa, lasin takana olevan verhon nauhassa, hilkassa ja kauluksessa.
5604-14
Mallilla on bretagnelainen asu, mutta nenänpään takia mietin yhä, mahtaako hän olla ranskalainen vai Bretagnesta tuotuun asuun pukeutunut taiteilijan sisko Tytty (Ahonius). Vuonna 1863 syntynyt Tytty olisi ollut maalaustyön aikoihin 1880-luvulla parikymppinen nuori nainen. Upean pikkuruisen maalauksen hinnaksi kisailtiin 7.500 €
5000-912580-335244-51
Muita huutokaupan vahvoja nimiä oli mm. Pentti Nässling, 1.200 €. Toinen positiivinen noteeraus tehtiin Jaakko Somersalosta, 650 €. Oma suosikkini abstraktin taiteen kokoelmassa oli Lars-Gunnar Nordströmin pieni varhainen grafiikanvedos vuodelta 1954, numeroitu 21/99, 150 €.
Hugo Backmanssonin iltatunnelma Katajanokan suunnasta Helsingin kauppatorille ja tähtitornin mäelle päin myytiin 850 €.
Hinta-laatu suhteeltaan ostajan markkinat osuivat Onni Ojan varhaiskauteen. Markkinoilla liikkuvan tasaväkisen tuotannon kuluttaman Ojan värimaalauksen sai kohtuuhintaan, aihe Helsingistä, Kallion kirkko 300 €.
5604-125604-95604-13
Hieno hankinta oli myös Ilmari Aallon ronskeilla siveltimenvedolla maalattu Maisema, 370 €. Maalaus vuodelta 1921 on aikansa verevintä marraskuulaista ekspressionismia. Edellisenä vuonna Aalto oli nähnyt Pariisissa van Goghin ja Cézannen maalauksia, ja vielä 1920-luvun alussa hänen ilmaisuvoimansa kukoisti. Onkohan aihe Suursaarelta? Modernismin uranuurtajana Aalto on hieno lisä suomalaisia 1900-luvun alun maalauksia keräävän taiteenystävän kokoelmaan. Olihan hän 1910-luvun puolivälissä myös yksi kotimaisen kubismin edelläkävijöistä.

Valoa!

Niukkavaloisen talven jälkeen yksikin auringonsäde saa innostumaan, ostamaan tulppaaneja ja narsisseja, puuhailemaan ulkoilmassa. Keinovaloakin tarvitaan vielä ja sitä löytyi muualta ja meiltä näin moneen eri makuun.
IMG_2808IMG_2810IMG_2809
Akryylisäikeistä tehtyyn valoilmiöön tykästyin Tukhomassa Älvsjön antiikkimessuilla. Muoto näyttää houkuttelevan joustavalta ja taipuisalta kuin harsoinen kangas. Muita messujen valaistusnäytteitä olivat romanttinen meripihkanvärinen kukka à la Murano sekä futuristinen valosauvapallo. Miksei diskopallot voi olla tällaisia?
.5620-15620-2
Huutokauppa Helander myy viikonloppuna 7.-8.3. kaksi näyttävää komistusta. Kullankiiltävää messinkiä, messinkilevystä taiteltuja lehtiä, Kauklahden lasitehtaalla valmistetut kermansävyiset eli samppanjan väriset opaalilasikuvut. Trooppista eksotiikkaa luo malakiitinvihreä pallo. (Valaisimet myytiin Helanderilla 7.3.2015 hintaan 5.000 ja 12.000 €)
IMG_2779IMG_2773
Klassisen ystävälle hovieleganssia tai palvelusväen kerrosten talonpoikaista tyyliä. Kynttiläkruunun valo kertautuu pöytäplateaun peililasipinnasta. Seinäpeili ja grafiitinharmaat pinnat sopivat yhteen täydellisen maskuliinis-feminiinisesti, kun kulta ja hopea kohtaavat Galerie Donnerin osastolla Älvsjön antiikkimessuilla. Samoilta messuilta löytyi myös raudasta taivuteltu kynttiläkruunu. Seurakseen se oli saanut tyyliin sopivaa talonpoikaista, tinaa, vanhaa lasia. Kuningaskunnassa kun oltiin niin pöytäseuruetta valvoi tietysti kuningas itse.
2213-433584-39
1940-luvun pula-ajan materiaalit alkavat näyttää hauskan retroilta. Kekseliäisyydellä ei ollut rajoja, kun valaisimissa oivallettiin paremman puutteessa käyttää puuta, paperinaru-, lastu- ja olkikankaita, puusäleitä. Nämä kaksi aikansa lasta myydään Huutokauppa Helanderilla viikonloppuna 7.-8.3. (Kattovalaisin opaalilasia ja messinkiä puusälevarjostimella meni 550 € ja puu-paperinaruvalaisin myytiin 90 €)

Design top5

Näin sujui syksyn arvohuutokauppojen design-myynti

Jos syksyn arvohuutokauppojen tuloksilla mitataan, design kiinnostaa edelleen enemmän kuin perinteinen antiikki. Designin ostajat ovat myös alkaneet tehdä yhä selvemmän eron näyttelyistä ja kansainvälisistä julkaisuista tunnettujen kultajyvien sekä yleisempien, suurina määrinä tuotettujen ja kotimarkkinoille suunnattujen designesineiden, varsinkin ns. käyttömuotoilun, välillä. Uniikki ja harvinainen designesine maksaa huutokaupoissa vähintään yhtä paljon ja usein enemmänkin kuin kuvataide, joten voittajana maaliin selviää se huutokauppatalo, joka onnistuu hankkimaan välitettäväkseen sesongin uniikeimman kokonaisuuden.

Tänä syksyn vaaka kallistui selvin luvuin Iso Roobertinkadulle. Bukowskis’n design top5:n yhteistulos nousi viime keväästä noin 17.500 eurolla, kun taas Hagelstam & Co:n tämän syksyn top5:n kokonaissumma jäi puoleen viime kevään vastaavasta. Oliko syynä Hagelstam & Co:n huutokaupan superkohteiden vähälukuisuus vai profiililtaan omanlaisensa modernin taiteen ja designin niputtaminen osaksi Modern & Classic – uutta ja vanhaa – huutokauppakonseptia? Onnistuiko Bukowskis laajalla, osin ainutkertaisella tarjonnallaan sekä jo vuosien ajan omaksi kokonaisuudekseen hiotulla Modern & Contemporary -konseptillaan houkuttelemaan paikalle enemmän myyjiä ja ostajia? Oma roolinsa saattaa olla myös Bukowskis’n ruotsalaisen emoyhtiön tuomalla synergiaedulla. Länsinaapurissa on jo pitkä kokemus modernin ja nykytaiteen sekä designin kukoistavista markkinoista, mikä näkyy meilläkin huutokauppatalon markkinoinnin visuaalisessa toteutuksessa ja kilpailijoista erottuvassa ilmeessä.

Ilahduttavaa syksyn top5 listalla oli luksushuonekaluja valmistaneen Bomanin yltäminen ykköstilalle Michael Schilkinin koristamalla suomalaista eksotiikkaa edustavalla Safari-baarikaapilla. Ounasteltu, mutta silti hieman yllättävä paalupaikan vaihto tapahtui kuin tapahtuikin Paavo Tynellin ja Alvar Aallon välillä. Tästä syksystä tuli Aallon syksy. Hänen lisäkseen valaisinsuunnittelijoiden kärkeen ylsivät Ilmari Tapiovaara (Hagelstam & Co., Maija Mehiläinen -lattiavalaisin 3.400 €) sekä Lisa Johansson-Pape (Bukowskis, lattiavalaisinpari 10.274 € ja kaksi muuta lattiavalaisinta à 5.871 ja 4.892 €). Jo takuuvarmaksi huutokauppahuipuksi vakiintunut Tynell piti kyllä pintansa listakärjessä, mutta tällä kertaa hän ei enää vallannut lähivuosilta tuttua hallitsevaa asemaa.

Syksyn menestystarinoita olivat valaisimet, huonekalut, lasi ja keramiikka. Designlasin tähtinä olivat tuttujen, toistuvien nimien lisäksi mm. Helena Tynell ja Oiva Toikka. Keramiikan huipulle ylsivät Rut Bryk, Michael Schilkin ja Birger Kaipiainen. Bukowskis’lla nähtiin myös nykykeramiikan parhaimmistoa, Erna Aaltosen taidekeramiikkaa.

Modernin hopean tai korujen menestyssyksyä tästä ei tullut mukiinmenevästä tarjonnasta huolimatta. Molemmat esinekategoriat ovat yleensä olleet huonekaluihin, valaisimiin ja lasiin verrattuna enemmän kotimaisten ostajien varassa, joten signaali on syytä ottaa tosissaan. Kotimainen kysyntä on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta aiempaa vaimeampaa. Ehkä kahden huutokauppatalon tulosten selvä ero kertoo tästäkin: myyjiä ja ennen kaikkea ostajia ei riitä enää yhtä laajalle rintamalle kuin ennen. Samalla kun kilpailu ostajista kiristyy, huippudesignista ja sen myyjistä on tullut yksi huutokauppojen kokonaisliikevaihdon kivijalka. Kisa johtavasta paikasta Suomen designmarkkinoilla on kova, ja sen saavuttaminen voi olla jopa yksi menestyvän huutokauppatalon elinehdoista tilanteessa, jossa venäläiset ostajat ovat rajusti vähentyneet ja kysynnän kasvusuunta näyttää löytyvän juuri modernin ja nykytaiteen sekä designin kentältä.

Siinä missä hopea ja korut tuottivat laihahkon tuloksen, tekstiilitaiteen Grand Old Lady Dora Jung jatkoi Bukowskis’lla ansaittua menestystarinaansa (Näkinkenkä I-IV, myyntihinta kuluineen 10.225 €). Hagelstam & Co. puolestaan yritti vintagen siipien kantavuutta, mutta vintagemuodin mekka näyttää karanneen meiltä Tukholmassa järjestettäviin, valikoimaltaan vertaansa vailla ja yleisöprofiililtaan omaa luokkaansa oleviin muodin ja korujen erikoishuutokauppoihin. Vuoden 1933 Miss Suomen Ester Toivosen hurmaava iltapuku löysi Hagelstam & Co:lla ostajansa (1.550 €), mutta esimerkiksi YSL, Dior, Hermès ja arkisempi Escada jäivät vaatimattomiin hintoihin, kymppeihin, sadan ja kahden välille tai tyystin myymättä. Tämä oli yksi sesongin yllätyksistä. Jos emme laske mukaan Bukowskis Marketin Suomen ja Ruotsin suurimmat kaupungit kattavaa 24h online-huutokauppaa, mielenkiintoisin vintagelaukkujen valikoima ja ostajien innostus siirtyi vuoden 2014 kuluessa ydinkeskustan vanhoista huutokauppataloista Pitkän Sillan toiselle puolelle imagoaan uudistaneelle Huutokauppa Helanderille, osoitteeseen Hämeentie 105.

9243618_object9231321_object9251510_object
Bukowskis, designin viisi kalleinta
(huom! hinnat ilmoitettu kuluineen)
1. Michael Schilkin, Baarikaappi,1954, 20.794 € (lähtö 8.000-10.000)
2. Alvar Aalto, Aalto-maljakko, sininen, 1930-luvun loppu, 19.571 € (lähtö 4.000-6.000)
3. Alvar Aalto, Aalto-maljakko, Rion ruskea, 1930-luvun loppu, 17.736 € (lähtö 4.000-6.000)
4. Paavo Tynell, Seinävalaisimet, 1940-luvun loppu, 15.902 € (lähtö 5.000-7.000)
5. Alvar Aalto, Lattiavalaisin A809, 10.764 € (lähtö 8.000-10.000)
syksyn 2014 viisi kalleinta yhteensä 84.767 € (summa sisältää huutokauppakulut)
(kevään 2014 viisi kalleinta olivat 67.362 €)
9250474_object9243619_object

18629a-000003_133272-00000133119-000001_1-1
Hagelstam & Co, designin viisi kalleinta

(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Gunnel Nyman, Barokki, 8.200 € (lähtö 5.000)
2. Arne Jacobsen, Nojatuoli ”Golden Egg” ja rahi, 2008, 7.200 € (lähtö 2.500)
3. Alvar Aalto, Lattiavalaisin ”Enkelinsiipi”, 5.200 € (lähtö 3.000)
4. Henry Ericsson, Malja, 5.000 € (lähtö 5.000)
5. Ilmari Tapiovaara, Lattiavalaisin ”Maija Mehiläinen, 3.400 € (lähtö 3.000)
syksyn 2014 viisi kalleinta yhteensä 29.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
(kevään 2014 viisi kalleinta olivat 58.500 €)
33091-00000126131a-000001

Modernin ja nykytaiteen top5

Näin sujuivat syksyn 2014 modernin ja nykytaiteen arvohuutokaupat

Taidehuutokaupoissa teosvalikoiman ja kysynnän painopiste on vuosi vuodelta siirtynyt yhä enemmän moderniin ja nykytaiteeseen. Suunta on sama niin kansainvälisillä markkinoilla, Ruotsissa kuin Suomessakin. Moderni ja nykytaide muodostavat yhä useammin suurimman osan huutokauppojen tuloksesta, ja suunta jatkaa hitaasti mutta varmantuntuisesti nousuaan.

Bukowskis toi tänä syksynä tarjolle sesongin monipuolisimman ja kattavimman modernin ja nykytaiteen kokoelman. Varsinkin nykytaiteen nimilista oli laajuudessaan omaa luokkaansa. Ajankohtaisia olivat mm. Tove Janssonin Muumi-aiheiset maalaukset ja omakuva, oman aikansa klassikkoja edustivat mm. Kiasman kokoelmista tutut Marianna Uutinen ja Susanne Gottberg ja kiinnostavia nykytekijöitä mm. Samuli Heimonen, Anna Tuori, Katja Tukiainen ja Sampsa Sarparanta. Heidän lisäkseen moninaisessa valikoimassa olivat mukana niin Gösta Diehl, Rafael Wardi, Göran Augustson, Lauri Ahlgrén, Jorma Hautala, Matti Kujasalo, Jussi Niva ja Marjatta Tapiola kuin Viggo Wallensköld, Cris af Enehielm, Kaj Stenwall, Mauno Kivioja, Alpo Jaakola, Kuutti Lavonen ja Fritz Jakobsson. Läheskään kaikki teokset eivät käyneet nihkeässä ja epäröivässä markkinatilanteessa kaupaksi, mutta ote oli freesi, rohkeasti etsivä ja kokeileva. Tämä ilahduttaa taiteen ystävää ja kertoo siitä, että yritys seuraa nykytaiteen kenttää ajan hermolla.

Hagelstam & Co:n modernin ja nykytaiteen valikoima oli teosmäärältään puolet niukempi ja taiteilijavalikoimaltaan suppeampi, Bukowskis’iin verrattuna jopa mielikuvitukseton. Tove Janssonin ajankohtaisuus oli pantu merkille, mutta myytävänä oli maalausten sijasta lähinnä Muumi-aiheisia kirjoja. Suomen taiteen keskeisistä tekijöistä puuttui monia Bukowskis’lla tarjolla olleita nimiä 1960-70-luvuilta aina 1980-90-luvuille saakka. Silti, jos molempien yritysten lopputulosta mitataan top5:llä, valikoiman määrän, laadun ja monipuolisuuden erot näkyivät yllättävän vähän ja kärki oli molemmilla huutokauppataloilla likimain yhtä kapea.

Sekä Bukowskis’lla että Hagelstam & Co:lla kärkisijat vei Lammi, Lammi ja Lammi. Hagelstam & Co:n tulos lepäsi Ilkka Lammin lisäksi Reidar Särestöniemen sekä Uuden Lastensairaalan hyväksi huutokaupatun Tahtipuikkotaulun varassa. Kolmen kalleimman teoksen jälkeen Hagelstamin hintakärki putosi alle 10.000 ja jatkoi siitä nopeasti alle 5.000 euron. Tähän joukkoon sijoittuivat kokoelman kiinnostavista nimistä mm. Juhani Linnovaara, Leena Luostarinen, Kalervo Palsa, Esko Tirronen ja Kimmo Kaivanto.

Bukowskis top5:een ei sen sijaan ollut asiaa alle kymmenen tuhannen euron loppuhinnalla. Näyttävän veistosvalikoiman kruunasi Laila Pullisen materiaalirinnastuksiltaan ja muodoiltaan aistillinen Marilyn Monroen muisto, ja pienen yllätyksen tarjosi top5:een yltänyt Unto Koistinen. Ehkä 1960-luku on vihdoin löytämässä paikkansa keräilijöiden aarrekartalla?

Kummassakaan huutokauppatalossa kärkisijoille eivät mahtuneet myynnissä olleet neuvostoliittolaiset ja venäläiset modernit ja nykytaiteilijat, joiden esiintupsahtaminen huutokaupoissa vihjaa, että 1980-90-lukujen sijoitushuumassa hankittujen teosten ”tuottoa” kokeillaan nyt kotiuttaa. Ajoitus oli kiintoisa, sillä potentiaalisimman ostajakunnan eli venäläisten ostajien väheneminen on näkynyt Suomen huutokauppamarkkinoilla jo pidemmän aikaa. Ehkä myyjät laskivat länsiostajien varaan tai ehkä he ajattelivat ehtivänsä vielä ennen kuin maailman tapahtumien epäsuotuisan etenemisen ja myöhäiseen syksyyn ajoittuvien huutokauppojen yhteisvaikutus realisoituu. Tulevaisuus näyttää, oliko myyntiajankohta kaukaa viisas vai sittenkin hätiköity.

9166570_fullsize9268881_fullsize9223328_fullsize
Bukowskis, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta
(huom! hinnat ilmoitettu kuluineen)
1. Ilkka Lammi, Minun linnani, 1999, 52.046 € (lähtö 25.000-35.000)
2. Laila Pullinen, Marilyn Monroen muisto, 1965, 26.842 € (lähtö 20.000-30.000)
3. Ilkka Lammi, Vehreydessä, 19.173 € (lähtö 15.000-20.000)
4. Unto Koistinen, Kaunotar, 1968, 18.070 € (lähtö 10.000-15.000)
5. Lars-Gunnar Nordström, Dimensionaalinen sommitelma, 1965, 12.782 € (lähtö 10.000-12.000)
syksyn 2014 viisi kalleinta yhteensä 128.913,- € (summa sisältää huutokauppakulut)
(kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 76.636 €)
9263421_fullsize9250853_fullsize

32259-00000232746-00000219936h-000001
Hagelstam & Co, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Ilkka Lammi, Ajatuksia, 1999, 56.000 € (lähtö 40.000)
2. Reidar Särestöniemi, Turkoosi kuu tunturin laella, 1974, 42.000 € (lähtö 30.000)
3. Tahtipuikkotaulu, 41.000 (teokselle ei ilmoitettu lähtöhintaa)
4. Reidar Särestöniemi, Kylä Pohjoisen Jäämeren rannalla, 1973, 9.000 € (lähtö 12.000)
5. Juhana Blomstedt, Leijan suunnittelija, 6.000 € (lähtö 2.000)
syksyn 2014 viisi kalleinta yhteensä 154.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
(kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 137.500 €)
33530-00000133310-000001

Valaisinten aatelia messingistä muoviin

9250491_fullsize 9276037_fullsize 9255783_fullsize 9253452_fullsize
Paavo Tynellin messinkivalaisimissa tuikkii messinkirei’itysten tähtitaivas. Tynellin huippuunsa hiottua materiaalintuntemusta ja metallinkäsittelytaitoa voi nyt käydä ihailemassa Bukowskilla syksyn Modern & Contemporary -huutokaupan näytössä Helsingin Iso Robertinkadulla. Harvinaisimmat ja esteettisesti lumoavimmat Tynellit huudetaan yleensä kauas pois maailmalle. Siihen viittaavat myös kiinnistuksen laajuutta heijastelevet lähtöhinnat. Idmanin valmistamalla 1940-luvun pöytävalaisimella lähtö on 2.500-3.000 € ja virtaviivaisella seinävalaisimella 1.600-2.000 €. Tyyliniekan ja kaunosielun litteämmälle lompakolle lohtu löytyy Itsun taidokkaasti toteutetusta kaksihaaraisesta lampetista, joka lähtee 300-400 eurosta.

Kuin sokerina pohjalla tässä valaisinjoukossa on Yki Nummen Ornolle suunnittelema punavalkoinen perspex (akryyli) valaisin. Nummi oli taivutetun levymuovin ja geometristen kappaleiden mestari. Hänen intohimonsa oli värisuunnittelu. Siihen vihjaa myös tämän valaisinmallin värivalikoima: savunharmaa/valkoinen, sini/valkoinen ja puna/valkoinen. Sarjana, joskin kohtuullisen suppeana sarjana, tuotettu kaksivärinen lamppu on kuin polkkaporsas, piparminttu tai Marianne-karkki. Lähtöhinta 400-600 € houkuttelee, ja herkullinen 1950-1960-lukujen design vetää mennen tullen vertoja muovin tyylijättiläiselle Kartellille.

(Myyntihinnat kuluineen olivat syksyn Modern & Contemporary -huutokaupassa Bukowskilla seuraavanlaiset, järjestys vasemmalta oikealle:
– Tynellin messinkinen pöytävalaisin oli odotetusti haluttu ja hinta sen mukainen 5.015 €
– Tynellin kahteen suuntaan valaiseva seinävalaisin on klassikkoainesta sekin 4.892 €
– Itsun messinkilampettissa riittää 342 eurolla tyyliä ja laatua koko rahan edestä
– Hienosti hintansa väärti oli myös Yki Nummen akryylivalaisin 636 €)

Pöytä kolmella tavalla

500344-364546-432813-29
Pöytä voi olla designkodin keräilynamu, retrosisustuksen viimeistelevä piste i:n päälle tai vauvaperheen käyttöesine. Nämä kolme löytyivät lokakuun huutokaupasta Helanderilta, jossa pöydät huudettiin 11-12.2014 seuraavasti:
– Biljardipöytä, Bally Cameleot, 360 €
– Rut Brykin keramiikkalaatalla katettu pikkupöytä/teepöytä 1950-luvulta 5.000 €
– Funkisajan simppeli ja toimiva hoitopöytä 1930-luvulta 60 €. Huomaa alkuperäiseen funkistyyliin kuuluva vedenvihreä väri!

Hurja yksin, toimii kaksin

Tässä stailausnäyte Tukholman Bukowskilta, jossa koettiin vastikään syksyn Moderna-huutokauppa. Josef Frankin Svensk Tennille suunnittelema leposohva/divaani on verhoiltu samaisen designerin ”Cave” -kuosilla. Suurikuvioinen kangas näyttää aika hurjalta. Tai ehkä en ole ”sademetsäkuosien” ystävä. Äkkipäätä olinkin valmis vannomaan, että tämä istuu kotiin kuin lihapulla hajuveteen, mutta huomasin olevani väärässä.
9209304_fullsize
Tai katsokaa ja arvioikaa itse, mitä huutokauppatalon stailausosasto sai aikaan. Rouheankarheisiin seinäpintoihin, tummiin puupaneeleihin ja muihin moderneihin katseenvangitsijoihin yhdistettynä divaani alkaa houkuttella uppoutumaan safarimatkalle. Voisin kuvitella loikovani tässä lukemassa Karen Blixenin Minun Afrikkaani tai Toven Janssonin elämäkertaa, etenkin suuriin fantasiamaalauksiin uppoutuen… ja avonaisesta ovesta astuu pian sisään?
a) Hovimestari
b) Avoautolla pihaan karauttanut mies maantiepölyä yltään ravistellen
c) Koira, ihmisen paras ystävä
kampanj_visning-581
Divaanille tuli muuten hintaa 24 500 SEK (lähtöhinta oli 12 000 – 15 000 SEK eli 1 300 – 1 625 €). Bukowskin julkistamassa interiöörikuvassa ovat mukana myös mm. Pablo Picasson keramiikkaruukku (jolle tuli loppuhintaa  762 182 SEK), Josef Frankin & Svensk Tennin ”Tyresölipasto” (loppuhinta 232 750 SEK) ja aivan etualalla Carl Fredrik Reutersvärdin veistos (joka myytiin 661 782 SEK).

Tykkään!

Minun mielestäni suomaisten muotoilulegendojen saksalaiselle Rosenthalin posliinitehtaalle suunnittelemat astiastot saavat turhan vähän kiinnostusta osakseen. Muu maa mustikka, tiedetään, mutta silti. Keskieurooppalainen muotoilutyyli ja retroileva koristelu ansaitsisivat arvostusta täältä ’oma maa mansikka’ suunnaltakin. Kaikki kunnia Arabialle, mutta kai suomalaisiin sydämiin mahtuu myös tutusta erottuvia ideoita, hauskoja muotoja, mannermaisuutta. Kannetaanhan koteihin Ikeaakin ja katsokaas, huippulaatuinen Rosenthal ei välttämättä kukkaroa kurita – ellei sitten satu havittelemaan Versacea. Myös tuon maailamankuulun muotibrändin barokkifantasiat valmistetaan bling-blingaavan jetsetin pöytiin Rosenthalin lipun alla.
8633257_fullsize8975053_fullsize
Tapio Wirkkalan Composition-astiasto oli tuotannossa 1963-1982. Sarjan 27 osainen kahvikalusto Jääkukka (Eisblume) koristelulla on myyty Bukowskis Marketissa 305 € ja 40 osainen ruoka-astiasto 92 €. Kannattaa siis harkita!
Versacen Medusa ei lähde halvalla. Alla oleva 77 osainen astiasto maksoi Bukowskis Marketissa 1.687 €. Ruotsista Bukowskis Marketiin ja Tukholman vasarahuutokauppoihin virtaava tavarataivas hemmottelee Versace-faneja. Jos tämä on sinun tyylisi, osoitteesi on ehdottomasti Bukowskis.
Skandinaavisen askeettisen estetiikan helmi on näinä tunteina, tätä kirjoittaessani tarjolla Bukowskis Marketissa. Timo Sarpanevan Rosenthalille vuonna 1968 suunnitteleman Suomi-astiaston sirottimet ja tarjoilukulho ovat ihanat katsoa ja koskea, kuin sileitä vedenpeittämiä lumipalloja. Lähtöhinta on 200  €. Kurkistin nettisivuille ja juuri hetki sitten tarjoukset menivät hieman yli 70 eurossa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että kaupan hinta pelkälle tämän mallin tarjoilukulholle on reilut 200 €. Suomi-astiasto on yhä Rosenthalin valikoimissa ja se kuuluu myös Pariisin Pompdou-keskuksen pysyviin kokoelmiin. Pitäkäähän silmällä, kokeilkaa vaihteeksi hakusanaa Rosenthal ja tarttukaa hyviin tilaisuuksiin.
9111008_fullsize9219462_fullsize

Hagelstam & Co:n designyllätykset

Syyskauden avajaisissa Hagelstam & Co:n Tehtaankadun tiloissa nähtiin muutama yllätys, alas- ja ylöspäin. Huutokauppa oli siis taannoisena tiistaina 19.8.2014.
603_49
535_57
– Harmoninen väriltään oli tämä Kaj Franckin Kremlin kellot -karahvi. Punainen tulppa kruunaa sen kuin tikkunekku! Lähtöhinnasta jäätiin muutamia satasia, kun meklarin vasara löi 1.200 eurosta aloittaneen taidelasin 800 eurolla. Syitä alle tonnin loppuhintaan voivat olla esim. väritön alaosa tai vain yhdestä karahvin osasta löytyvä signeeraus. Esineen kauneutta ne eivät himmennä, mutta keräilykiinnostusta ne saattavat jarruttaa.
– Taidelaseista myyntikokoelman hienoin, kansainväliset mitat täyttävä keräilykohde oli Tapio Wirkkalan malja mallinumeroltaan 3900 -42. Tämä harvinainen esine on hyttityönä muovailtua ja hiottua kristallia. Ensimmäiset kappaleet valmistuivat jakeluun Iittalassa 1956, jolloin pari vuotta aiemmin, vuoden 1954 Milanon Triennalessa kolminkertaisesti palkittu Wirkkala oli uransa huipulla. Lahjakaiverrus ja reunavika eivät menoa haitanneet. Varovainen lähtöhinta 700 € nousi, kuten odottaa saattoi ja asettui 3.000 euroon.
1543_6
– Bomanin valmistamaksi ilmoitetun korkeatasoista puusepäntyötä olevan jugend-kaapin ostaja teki komeat kaupat 270 eurolla. Sillä summalla tämä suomalaisen jugendin ja 1900-luvun alun valmistajien kärkikaartia edustava kaappi meni uuteen kotiin, jääden siis alle jo lähtöhintana kohtuullisen 400 euron. Jos kaapissa on Bomanin leima tai etiketti, ostajaa teki mahtavat kaupat.
623_43
– Modernin taiteen suuri legenda Pablo Picasso (1881-1973) hurmasi eläessään naiset, vuosikymmeniä myöhemmin Ateneumin taidemuseon näyttelykävijät ja menestysnäyttelyn jälkeen myös suomalaiset keräilijät. Härkä oli Picasson omaeläin. Se yhdisti hänet Välimeren kulttuurihistoriaan, kotimaansa Espanjan sielunsyövereihin ja maskuliiniseen voimaintuntoon yhtä lailla kuin tuon voiman menettämisen pelkoon. Se inspiroi, mylvi, voimaannutti ja kauhistutti. Picasso loi tämän Madouran valmistama vadin koristeen vuonna 1956. Tämä kappale olisi voinut pujahtaa huutokaupasta 800 euron lähtöhinnallaan, mutta missä Picasso, siellä yleisö. Se kisaili hinnan ylös 3.700 euroon eli lopputulos asettui kuin asettuikin hyvinkin lähelle kansainvälisiä huutokauppahintoja.

Tampere tarjoaa designin, hopean, korujen, militarian ja numismatiikan runsautta

Tampereen huutokauppakamari kattaa aina tiskiin reipaan määrän designia, koruja, militariaa ja numismatiikkaa. Tauluja, huonekeluja, kirjoja ja hopeaakin löytyy, totta kai.
Alla kuva Tampereen keskustassa, Hämeenkatu 30 B:ssä sijaitsevista tiloista. Lisää kuvia ja tietoa löydät Tampereen huutokauppakamarin koti- ja Facebook-sivuilta, josta myös tämä menneiden ennakkonäyttöjen aikana otettu kuva on lainattu.
10010328_236770849849195_7739531994417452222_o
Syksyn avausta odotellessa noukin menneen kevään päätöshuutokaupan runsaudesta nämä kohteet. Uudet tavarat ja taulut ilmestyvät nettiin tuota pikaa, kun Tampereen syyskausi käynnistyy 9.9.2014 järjestettävässä huutokaupassa. Luvassa myös uuteen iskuun hiotut kotisivut, tietysti erinomaisilla kuvilla, kuten aina. Suuntana siis Tampere.
2004 105:200 700€ 31,5 cm197
Oiva Toikan hurmaava Lollipop. Tämä namu on numeroitu 105/200 ja vuodelta 2004. Korkeutta löytyy komiat 31,5 cm. Lähtöhintaa oli 700 €, myytiin 580 €.
Marjatta Metsovaaran siniturkoosi Simpukka-ryijy 1960-luvulta. Lähti 100 eurosta, loppuhinta 150 €.
Alvar Aallon Enkelinsiipi, malli A805, on jalkalamppujen joukossa suurimpia valaisinsuosikkejani. Tämä klassikko on kestänyt aikaa jo vuodesta 1954 ja löytyy edelleen Artekin valikoimista. Retrokeräilijät antavat tietenkin ykkössijan Valaistustyön 1952-1975 valmistamille yksilöille kuten tämä. Uudelleenmaalattu siipi. Lähtöhinta 2.000 €, myytiin 3.200 €.
– Kolmeen suuntaan valoa heijastava jalkalamppu Alvar Aallon malli A801 syntyi vuonna 1959. Alkuperäisen valmistajan Valaisintyön jälkeen sekin on pysynyt osana Artekin ikiklassikoita. Malli on loistava esimerkki Alvar Aallon taidosta käsitellä valoa, tehdä siitä olennainen osa arkkitehtuuria ja sisustusta. Aallon valo viettelee ja lumoaa katsojansa. Valmistaja Valaisinpaja Oy ajoittaa valaisimen jälkeen vuoden 1975. Lähtöhinta oli 2.000 € ja loppuhinta 950 €. Hieno hankita, onnea ostajalle!
Valaistustyö 2000EValaisinpaja
– Vastikään edesmennyt Kaija Aarikka on omaperäinen, ajankohtainen ja ehdottomasti houkutteleva keräilykohde. Minä en ole koskaan ollut keltaisen ystävä, kukkia ja sitruunoita lukuunottamatta, mutta tässä on jotakin joka kiehtoo. Äidilläni oli 1970-luvulla keltainen, punaisella ommeltu hiihtoasu. Vanhoissa valokuvissa se loistaa rinteessä kuin aurinko. Aarikan valaisin keltaisilla pompuloilla ja niihin sopivilla kynttilöillä lähti 100 eurosta ja meni 50 eurolla.
Aarikka 100€
Björn Weckströmin varhainen rintakoru vuodelta 1962 on pieni uniikki aarre. Lähtöhintaa sillä oli 1.200 € ja vasarahintaa tuli 950 €.
– Tämän japanilaisen ruukun metallityö on hurmaavaa. Ruukku on pronssia. Koristelussa on ainakin kuparia, mukana taitaa olla myös kultaa ja hopeaa. Onkohan esineessä signeeraus? Kansainvälisillä markkinoilla aasialainen estetiikka ja antiikki on nyt in, niin myös aasialainen nykytaide. Sopisiko tähän orkidea, saviruukkuun istutettuna ja tämän koristeruukun sisään upotettuna. Vai bonsaipuu? Tai sittenkin mehikasvi tai kaktus? Lähtöhinta, houkuttelevat 400 € oli osaavasti arvioitu – loppuhinta oli näet 380 €.
750:1000n 1962 1200€
400€

Kesällä etsitään designia

Lomakausi on alkanut. Kesän viimeiset kaupunkihuutokaupat on pidetty. Nyt on aika siirtyä maalle, mökille, kotipihoille ja -terasseille. Seuraavat pari kuukautta Suomen antiikkimarkkinat elävät kesäaikaa. Tapahtumia on ympäri maata, ja lomalaisilla on aikaa piipahtaa pihahuutokaupoissa ja kirpputoreilla. Heinäkuun Glorian Antiikin (3.7.2014) kolumnista löydätte minun kesä-Suomen aarrekarttani.
Yksi kesän etsityimmistä esineryhmistä taitaa olla design, ja nyt en tarkoita lasia ja keramiikkaa, vaan tuoleja, valaisimia ja sisustusesineitä. Tässä löytöretkelle vihjeeksi muutamia Huutokauppa Helanderilla kesäkuun huutokaupassa saavutettuja hintoja.
SONY DSCSONY DSCSONY DSC
– Yrjö Kukkapuro on suunnitellut täydellisiä työhuoneen kalusteita, joissa yhdistyvät toiminnallisuus, käyttömukavuus ja visuaalisuus. Keinutuolia on yllättävän vaikea keksiä uudelleen, mutta tämä 1980-luvun kekseliäs versio pilvenmuotoisine jalaksineen toimii, kuten Kukkapuron istuimet aina. Loppuhinta 1.300 €.
– Ilmari Tapiovaara, Crinolette. Somaa tuolia valmistettiin 1960-luvulla vain 4200 kappaletta. Tämän korjatun yksilön loppuhinta oli 450 €. Istuinkorkeus on ikäihmiselle aika matala, mutta tuoli on sievä kuin nuori Brigitte Bardot kellohameessaan.
– Ilmari Tapiovaara, Pirkka-jakkarat, ruokapöytä ja penkit suunniteltiin pieniin aravakoteihin. Mainio käyttökaluste myös pieniin kerrostaloasuntoihin ja mökille. Loppuhinta 1.000 €.
SONY DSC4586-1SONY DSC
– Antti Nurmesniemi. Vuonna 2003 edesmennyt tyylitaituri teki yli 50-vuotisen uran ja painoi kädenjälkensä lukuisiin julkisiin tiloihin. Lokoisa sunnuntaipäivän kotipesä on esimerkiksi divaani/löhöilytuoli nro 001 vuodelta 1967, tietenkin alkuperäisellä Vuokko Nurmesniemen raitakankaalla. Tämä pyörivä nojatuoli maksoi Helanderilla 2.200 €.
– Paavo Tynell, pöytävalaisin, 3.100 €.
– Pekka Perjo, Pohjola-tuoli vuodelta 1965, syntyi nimensä mukaisesti vakuutusyhtiö Pohjolan pääkonttoriin. Tuolin toinen nimi Easy Chair kuvaa osuvasti rentoa istumisasentoa, loppuhinnat kahdelle erikseen myydylle tuolille 2.200 ja 1.500 €.

Kylmiä väreitä Salmelan lämmössä

Taidekeskus Salmela Mäntyharjulla avasi 25-vuotisjuhlanäyttelynsä lauantaina 7.6. Sää suosi jälleen kerran avajaisjuhlallisuuksien yleisöä. Sade alkoi vasta klo 18, kun kaikki näyttelyteokset oli katsottu, flyygelibuffet viineineen nautittu ja oli aika lähteä kotimatkalle.

Avajaiskonsertti sai minut kyyneliin. Ihoni se nostatti helteisessä lämmössä kananlihalle. Kaartin soittokunta esitti kapellimestari Elias Seppälän johdolla kaksi suurta suosikkiani. Jean Sibeliuksen Valse Triste soi kuin tussipiirustuksen siveltimenvedot. Se avaa mieleeni kuvia, jotka vaihtelevat alakulosta riemuun, kaipauksesta iloon ja melankoliasta toivoon. Modest Musogorskyn Näyttelykuvia on kuin ikkuna taiteen historiaan. Se on täynnä tarinoita ja huumoria, kuin nerokkaan taidekriitikon tekstiä sävelin kirjoitettuna. Musogorskyn mestariteosta kuulee esitettävän suht’ harvoin, siksikin kokemus oli unohtumaton. Sävelten kosketus sai kylmät väreet kulkemaan pitkin selkää.
Basso Mika Kares lauloi Sarastron aarian Mozartin oopperasta Taikalhuilu, Ruhtinas Greminin aarian oopperasta Jevgeni Onegin ja Filipin monologin oopperasta Don Carlos. Minä olen bassoäänten ihailija. Kareksella on upeasti soiva ääni, jota odottaa loistava tulevaisuuus.  IMG_0303
Tässä kuvassa kesänäyttelyn taiteilijoista esittäytyy Eero Hiironen, joka on tuonut teräksisen veden rinnalle kallion ja pronssinkultaisen valovirran. Sävy on silmissäni merellisempi kuin hopeanteräksisissä järveen assosioituvissa teoksissa.
Hiirosen lisäksi viivähdin hyvän tovin Tero Laaksosen maalausten äärellä. Aistillinen punainen, muistumat antiikin klassisesta kulttuurista ja avaruudellinen ikuinen sininen ovat minulle kuin koko taidehistorian vertauskuva: kulttuurimme ja taiteemme kivijalka, taiteen aistillinen voima ja järjen tallentama tieto aistein ja tuntein koettuna. Muun muassa tästä syystä Laaksosen teokset ovat suosikkejani.
IMG_0304
Muistonäyttelyn taiteilijoista kuvissa näkyvät myös Kimmo Kaivanto ja Esko Tirronen. Molemmat ovat tämä hetken taidemarkkinoilla kiinnostavia nimiä. Kaivannon arvostus on vahva ja yhä nousussa. Uskon, että myös fotorealismin kotimainen kärkinimi Tirronen löytää tiensä modernin taiteen kasvavan ystäväjoukon sydämiin.
Lisäksi päärakennuksessa ja veistospuistossa on esillä Ukri Merikannon veistoksia Juhana Blomstedtin teoksia sekä vaikuttava kokonaisuus Nina Ternon veistoksia ja tussipiirroksia.
IMG_0305
Kesän nuorista taiteilijoista omiksi suosikeikseni nousivat Kia Taegen ja Pia Kousa. Kia on valo! Pian avaa ja tulkitsee uudella tavalla hollantilaisten 1600-luvun kukka-asetelmien monikerroksista maailmaa, illuusioineen ja symboleineen. Tuoreen kuvamaailman avasi eteeni Antti Huovinen avaruus- ja 3-D maalauksillaan.
Jo viime kesänä mieleeni jääneiden Netta Tiitisen ja Jussi TwoSevenin etenemistä seuraan edelleen tarkoin silmin. Tiitinen on nyt työskennellyt aiempien maalaus-esinekoosteiden sijasta maalaus-kollaasi tekniikalla eli maalausta sekä lehtileikkeitä, kirjansivuja ja valokuvia yhdistäen. Jussi TwoSevenin väriasteikko on säilynyt tuttuna kuivan/märän asfaltin harmaana-mustana-hopeanharmaana. Uusissa töissään hän oli kääntänyt katsettaan kaupungista luontoon. Fokuksessa olivat eläimet, jotka tulevat suurine kasvoineen ja silmineen lähelle ja yhäkin lähemmäs katsojaa. Osuma on minun kannaltani täydellisesti ajoitettu – olen näet vihdoin jättänyt jäähyväiset kaupunkiviidakolle. 30 vuotta asfalttia on vaihtunut linnunlauluun, merituuleen ja vehreyteen.
IMG_0306
Uudella puistonäyttämöllä kantaesitetyssä Salmelan juhlafanfaarissa kuulin häivähdyksen häämarssia ja Nälkämaan laulua, joka sekin saa minut juuriltani kainuulaisen liikuttumaan. Avajaispuheen piti puolustusvoimain komentaja Ari Puheloinen. Yllätyshuipennuksena oli tasavallan presidentti Sauli Niinistön Taidekeskus Salmelan toiminnanjohtaja Tuomas Hoikkalalle myöntämä konsulin arvo.
Kunnianositus meni mielestäni oikealle henkilölle. Nuorten taiteilijoiden työskentelyedellytykset, huolellisesti vaalittu ja hoidettu perinnemiljöö, taidekeskuksen työllistävä vaikutus Mäntyharjun kokoisen paikkakunnan mittakaavassa sekä toiminnan määrätietoinen jatkuvuus eivät ole itsestäänselvyyksiä eivätkä ne valitettavasti ole olleet kaikkien kesätapahtumanjärjestäjien parhaita puolia.

Tuomas Hoikkalan värikäs ja näkyvä persoona avaa näkyvyttä myös Salmelan suojissa työskenteleville nuorille taiteilijoille. Viipurin residenssistä ja vähitellen Kouvolaan laajenevasta toiminnasta puhumattakaan.
On positiivista, että kesäkotimaa tarjoaa paikan, joka tuottaa iloa, työtilaisuuksia, toimeentuloa ja hyvänolon kohtaamisia. Tasavertainen lämminsydämisyys ja avoin syli on tärkeä niin taiteen suurkuluttajille kuin ”taiteen ummikoille”. Salmelaan voi tulla viihtymään, nauttimaan ja kokemaan asioita, joiden minä uskon pitkällä aikavälillä madaltavan kynnystä taideyleisön ja nuorten taiteilijoiden välillä. Taide-elämykset antavat meille luovaa pääomaa, ja taiteen tulevaisuudelle täytyy antaa maaperää kasvaa. Minä liputan nuorten taiteilijoiden puolesta, kokeneiden mestareiden työtä ja esikuvaa arvostaen.

Kaipasitpa sinä sitten musiikkia, taidetta tai ainoastaan hyvää kesäruokaa ja lasillisen olutta pittoreskissa paikassa, kaarra 7.6.-10.8. Mäntyharjun kautta. Vaikka et olisi koskaan käynyt taidenäyttelyssä, täällä ei ole syytä jännittää.

Design top5

Näin sujui kevään arvohuutokauppojen design-myynti

Tasatahtia design-rintamalla etenivät tänä keväänä molemmat suuret huutokauppatalot. Suuntaus käy yhä selvemmäksi: moderni taide, nykytaide ja design valtaavat alaa perinteiseltä antiikilta. Klassinen taide sinnittelee kisassa paremmin, mutta sen tulos on äärimmäisen riippuvainen tarjolle tulevien teosten laadusta.

Valaisimet, keramiikka ja lasi valtasivat tuloslistan kärkipaikat, odotetusti. Valaisinten osuus on vain vahvistunut ja keramiikan parhaat palat pärjäävät nekin erinomaisesti. Sen sijaan lasissa ostajat vaativat tutuksi tulleista esineistä poikkeavaa tarjontaa.
Valaisinten suosio kertoo myös käyttökelpoisen sisustusdesignin noususta ohi vitriinitavaran. Kevään nimiä olivat Alvar Aalto, Paavo Tynell ja Lisa Johansson-Pape. Top2 sujui tasatahtia. Sijoilla top3-5 kalleimpien kappaleiden yksikköhinnat olivat tässä hyvin yksilöllisessä, kappalekohtaisesti määräytyvässä lajissa piirun verran korkeampia Bukowskis Modern & Contemporary -huutokaupassa kuin Hagelstam & Co Modern & Design -huutokaupassa, vähennettiinpä ilmoitetuista hinnoista tai lisättiinpä niihin kuluja tai ei.

9017014_fullsize 9017271_fullsize 9016916_fullsize  
Bukowskis, designin viisi kalleinta
(huom! hinnat ilmoitettu kuluineen)
1. Alvar Aalto, Mehiläispesä, 6-jakoinen, 23.240 € (lähtö 4.000-5.000)
2. Birger Kaipiainen, Hedelmäreliefi, 1960-luku, 13.421 € (lähtö 4.000-6.000)
3. Paavo Tynell, Seinävalaisinpari, Taito Oy, 11.742 € (lähtö 3.000-4.000)
4. Lisa Johansson-Pape, Lattiavalaisin, 1940-luvun loppu, 9.785 € (lähtö 2.500-3.000)
5. Alvar Aalto, Savoy, kirkas lasi, vihreä väriverho, Iittala 1940-luku, 9.174 € (lähtö 1.000-1.500)
viisi kalleinta yhteensä 67.362 € (summa sisältää huutokauppakulut))
9027694_fullsize 9017049_fullsize

32182-000001 32210-000063 32388-000002
Hagelstam & Co, designin viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Tapio Wirkkala, Kierre, Iittala 1955, 28.000 € (lähtö 15.000)
2. Rut Bryk, ”Aasi leijonan nahoissa”, 1960-luku, 14.000 € (lähtö 10.000)
3. Paavo Tynell, Kattovalaisin, 1950-luku, 6.000 € (lähtö 3.500)
4. Michael Schilkin, Afrikkalainen nainen, reliefi, 1956, 5.500 € (lähtö 2.000)
5. Paavo Tynell, Pöytävalaisin, 1950-luku, 5.000 € (lähtö 1.000)
viisi kalleinta yhteensä 58.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
32194-000001 6922h-000001

Modernin ja nykytaiteen top5

Näin sujuivat kevään 2014 modernin ja nykytaiteen arvohuutokaupat

Kevään huutokauppojen taidepuolella modernin taiteen myynti kääntyi Hagelstam & Co:n voitoksi. Menestys oli kylläkin kahden nimen varassa, kun tuplapaikat listalla veivät Ilkka Lammi ja Reidar Särestöniemi. Bukowskis tarjosi laajemman kattauksen nykytaidetta, mutta kärkisijat poimi sielläkin 1900-luvun moderni maalaustaide. Mainitsemisen arvoinen on silti esim. Anna Tuorin hieno huutokauppanoteeraus maalauksesta vuodelta 2005, kuluineen Bukowskilla 10.225 €. Sillä olisi irronnut viides sija Hagelstam & Co:n top5- listalla. Nyt naisenergia nousivat edustamaan Bukowskilla Leena Luostarinen sekä Hagelstam & Co:lla Ateneumin näyttelyn ja juhlavuoden ansiosta ajankohtainen Tove Jansson.

Figuratiivisuus, yhtymäkohta esittävään aiheeseen, on molempien listojen hallitseva piirre. Poikkeuksena Bukowskin kolme kärkisijaa napannut Lars-Gunnar Nordström. Kolmen konkreettisen sommitelman johtotroikka uhmaa kaikkia totunnaisuuksia. Taantuma nostaa yleensä esittävän taiteen suosiota, kun taas nousukausi panee vauhtia ei-esittivään. Ne rohkeat, jotka uskaltavat olla laskematta varman päälle, uskovat lamankaudenkin äärellä abstraktiin taiteeseen. ”Nubbenin” kolmoisvoitto on siis hyvä merkki. Se valaa uskoa taidemarkkinoiden tulevaisuuteen ja saattaa koitua sijoittajalleen oivalliseksi satsaukseksi.

9007313_fullsize 9007312_fullsize 9025064_fullsize
Bukowskis, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta, maalaustaide
(huom! hinnat ilmoitettu kuluineen)
1. Lars-Gunnar Nordström, Dimensionaalinen funktio, 1965, 20.910 € (lähtö 15.000-20.000)
2. Lars-Gunnar Nordström, Sommitelma, 1958, 18.533 € (lähtö 5.000-8.000)
3. Lars-Gunnar Nordström, Sommitelma, 13.548 € (lähtö 6.000-8.000)
4. Juhani Linnovaara, Lajinsa viimeinen, 1979-1981, 12.142 € (lähtö 7.000-9.000)
5. Leena Luostarinen, Ofelian kuolema, 1987, 11.503 € (lähtö 6.000-7.000)
viisi kalleinta yhteensä 76.636 € (summa sisältää huutokauppakulut)
9018994_fullsize 9024522_fullsize

32333-000001_1 31717-000001_1 32259-000001_1
Hagelstam & Co, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta, maalaustaide
(huom! hintoihin lisätään huutokaupakulut)
1. Ilkka Lammi, Alaston metsässä, 1998, 42.000 € (lähtö 8.000)
2. Tove Jansson, Omakuva, 1937 36.000 € (lähtö 8.000)
3. Ilkka Lammi, Nukkuvat eivät teeskentele, 1999, 32.000 € (lähtö 35.000)
4. Reidar Särestöniemi, Lapin aurinko, 1980, 18.000 € (lähtö 16.000)
5. Reidar Särestöniemi, Huhtikuu, 1965, 9.500 € (lähtö 8.000)
viisi kalleinta yhteensä 137.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
24706h-000003_1 30594-000001_1

Enkeli ja aasi

Kun antiikkia, taidetta ja designia kaupataan, ruoho ei aina ole vihreämpää aidan toisella puolella. Esimerkiksi ne suomalaiset designesineet, jotka ovat keränneet näkyvyyttä suurissa näyttelyissä tai tunnetuissa interiööreissä, menestyvät hienosti kansainvälisillä areenoilla. Pienemmät aarteet saattavat pärjätä parhaiten kotimarkkinoilla.

Tästä esimerkkinä kaksi Rut Brykin keramiikkakannua. Molemmat 1940-luvulta.
Sinisävyinen Enkelikannu myytiin toukokuussa 2014 Hagelstam & Co:n kuukausihuutokaupassa 260 eurolla (lähtöhinta oli 150 €). Punasävyinen Aasiajelu-kannu oli tarjolla Stockholms Auktionsverkin Moderna-huutokaupassa huhtikuussa 2014. Lähtöhintaa oli 5.000-6.000 SEK eli noin 550-650 euroa. Lopputulos: myymättä.
Ero ei selity koolla, kokoero on pieni, enkelikannun korkeus oli 13 cm ja aasiajelukannun 25 cm. Sen sijaan myyntipaikka, lähtöhintataso ja kuva-aihe vaikuttivat varmasti kysyntään ja huutointoon. Tällä kertaa Suomi voitti.
647_1_38 574

Kun sade hellii, väri virkistää

kevätsateiden alla erityisesti vihreä ja turkoosi, jotka lupailevat kesää ja lämpimiä uintivesiä.
Hagelstam & Co. Modern & design huutokaupassa 24.5.2014 Göran Hongellin kaiverrettu maljakko, USA:n vientimallistoa 1940-luvulta, lähtöhinta 300 € sekä Kaj Franckin rakkolasimalja, lähtöhinta 800 €.
Huutokauppa Helanderilla 17.-18.5.2014 Kerttu Nurmisen Mondo-samppanjalasit kevään ja kesän juhliin. Kaksi settiä myydään molemmat eri huutoina eli laseja riittää joko 12 kpl kahdelle tai 24 kpl yhdelle ostajalle. 24 kpl on niin herkkumäärä, että laseista saattaa tulla kilpailu.20794h-000001
10292330_691468974228474_3499303939934687869_n
23961h-000038-1

Antiikki ja nykytaide löysivät toisensa

IMG_1778
Juuri päättyneillä Älvsjön antiikkimessuilla antiikki ja nykytaide viihtyivät sopuisasti saman katon alla. Vanhan ja uuden, perinteisen ja modernin rinnastukset antavat ideoita siihen, kuinka oman elämän vuosikymmenet ja rakkaat perityt esineet voivat elää harmonisesti rinta rinnan – toisinaan lempeästi kiistellen kuin vanha aviopari konsanaan.

Ohessa kuvakavalkadi messuilta. Designliike Modernity palkittiin Fornasettin sermistä. Se olikin yksi tämän vuoden namupaloista, osaston stilisoinnista puhumattakaan. Myös loft- tai industrial-tyylinen koti voi olla kodikas. Huomatkaa herkulliset väriaksentit sekä pintojen ja muotojen rinnastukset: kiiltävää ja mattaa, pyöreä ja kulmikasta.
IMG_1764_2
Kun vanhan esineen tuo uuteen kotiin, sitä pitää katsoa uusin silmin. Ovi voi olla muutakin kuin ovi, kirjakaappi voi ottaa paikan astiakaappina tai päinvastoin. Tapetin voi valita esineiden tyyliin sopivaksi tai sitä voi käyttää tyyli-, muoto- ja värikarttana esineiden sommittelussa.
IMG_1780_2IMG_1777
1920-30-lukujen karvalankamatot olivat Älvsjössä esillä kuin taideteokset. Käsityötaidon arvo nousee?
IMG_1755IMG_1756
Arthur Aminoffin Galerie Donner tarjosi kutsuvan ja tyylikkään antiikkikokonaisuuden. Mukana oli sopivasti rokokoon kaipuuta luontoon, feminiiniä ja maskuliinia, tyylipuhdasta sisustusetikettiä ja sensuelleja värejä. Aito gobeliini luo taustan yhdelle messujen kauneimmista asetelmista. Arkiset tarvikkeet, latva-artisokka, peikonlehti ja koreilematon tinavati muuttuvat aistilliseksi yksityiskohdaksi.

Aikamoinen Bambu

503_47603_45
Tapio Wirkkalan Bambu kasvoi ja kukoisti Hagelstam & Co:n kuukausihuutokaupassa 20.11.2013, kun se myytiin 4.000 eurolla. Harmi, ettei nettiluettelossa mainittu, oliko tämä vuonna 1952 suunniteltu designlasi signeerattu, ja jos oli niin oliko signeerauksessa vuosiluku tai sarjanumero 3537. Esinehän on ollut tuotannossa 1952-55 ja uudelleen vuodesta 1981 pieninä numeroituina erinä.
Huutokaupassa mukana olleesta kattavasta Oiva Toikan vuosikuutioiden kokoelmasta minun sydämeni sykki vuoden 2009 kuutiolle. Sitä katsellessani liidän kuvitteelliselle kuumailmapallomatkalle tai palaan muistoissani Kremlin aarteiden äärelle, Fabergén pääsiäismunien lumoavaan maailmaan. Pieni ihanuus maksoi 260 €.

Kuumia Aaltoja

8814518_fullsize
Alvar Aalto ja vuonna 1953 suunniteltu klassikkovalaisin Mehiläispesä eli malli A331, siniseksi maalattuna viisjakoisena versiona ja Valaistustyön valmistamana kohahdutti taannoin Bukowskis Modern & Contemporary huutokaupassa, kun lähtöhinnasta 2.000-2.500 € noustiin kuluineen loppusummaan 9.908 €. 902664_614049105303795_1454755151_o
Seuraava kihelmöivä hetki koittaa Huutokauppa Helanderilla 7.12.2013, kun tämä sininen Mehiläispesä tulee myyntivuoroon. Mehiläispesää on tehty kahta kokoa, viisi- ja kuusijakoisena. Väreistä yleisin on valkoinen. Sininen on harvinainen väri, samoin kuin punainen. Ne ovat kansainvälisiä designin raskassarjalaisia – ja jos käsiisi osuu jokin muu, asiakkaan tilauksesta toteutettu väri, olet löytänyt todellisen rariteetin.
ps. Tämä yksilö myytiin 7. joulukuuta Helanderilla 6.500 € (+ kulut).

Wau, mikä Okkolin

8821396_fullsize
Kristalliko vanhanaikaista – ja kattia kanssa. Katsokaapa tätä uskomatonta värin ja muodon loistetta sekä elävää materiaalinkäsittelyä. Kristalli virtaa kuin vesi, hehkuu kuin aurinkoinen jää. Tämä jos mikä saa ymmälle kunnioituksesta käsityötaitoa kohtaan. Ei ihme, että ostajan maksettavaksi tuli 4.648 € Bukowskilla, Modern & Contemporary 11.11.2013.