Avainsana-arkisto: taidelasi

Designin top5

Näin sujui syksyn 2016 arvohuutokauppojen design-myynti

”Ei loisteliasta, mutta laadukasta”, voisi olla yksi syksyn 2016 arvohuutokauppojen designtarjonnan motto ja toinen: ”Ei uutta alla auringon”. Näin siksi, että designmarkkinoiden peruskalliona jatkaa edelleen tuttu ja turvallinen Mid Century Modern -kaarti. Lippua kannattelee 1940-1960-luku, laveammin 1930-1970-luku. 1980-luku antaa odottaa itseään. 1920-luvun suomalaisia huippuja ei juurikaan löydy. Tutuimpia taidelasiesineitä riittää, mutta erikoisuudet alkavat käydä vähiin. Kiinnostavaa keramiikkaa tulee vielä mukavasti tarjolle, samoin valaisimia, mutta kuinka kauan? Huonekalujen korttipakkaa ei sentään ole vielä katsottu pohjaan saakka. Myös innostus skandinaavista retroa kohtaan saattaa olla meillä vasta lähtökuopissaan.

Huutokauppojen uusiutumissykli on tuskastuttavan hidas. Koska uusien nimien läpimurto markkinoilla voi kestää vuosia, samat varmat tulosta tuottavat tekijät toistuvat vuodesta toiseen. Huutokaupat eivät tartu vähemmän tunnettuihin vaihtoehtoihin yhtä notkeasti kuin designkauppiaat, sillä hyväkin pohjatyö saattaa johtaa vain toteutumattomiin odotuksiin. Parhaimmillaan palkintoina kokeilusta ovat uusi löytö, kulovalkean tavoin laajeneva keräilyinnostus ja oveen koputtelevat nousevia kohteita kaapeistaan löytäneet myyjäkandidaatit.

Bukowskis’n syksyn Art & Design -huutokaupan runsaan tarjonnan keskellä saivat jalansijaa muutamat tuoreet kotimaiset tekijät ja ulkomaiset tuttavuudet. Tyylikkäässä, laadukkaassa ja monipuolisessa designvalikoimassa näkyi halu testata uusien muotoilijanimien kantavuutta. Mukaan mahtui myös tulevaisuuden huutokauppalupauksia. Kärkisijoille nousivat silti vanhat tutut: Tapio Wirkkalan vanerivadit, Alvar Aallon maljakot ja Ilmari Tapiovaaran tuolit. Jokainen heistä ylitti tai likipitäen saavutti 10.000 euron tulosrajan. Kärkeä säesti suomalaisen designin parhaimmisto funkisajan tekstiilitaitureista kiinnostaviin nykymuotoilijoihin: Impi Sotavalta, Paavo Tynell, Yrjö Kukkapuro, Kyllikki Salmenhaara, Anu Penttinen.

Hagelstam & Co. oli poiminut syksyn Modern-huutokauppaan kiinnostavaa keramiikkaa muun muassa Annikki Hovisaarelta ja Liisa Larsenilta. Myyntitulos jäi kuitenkin tuikituttujen nimien varaan: Rut Bryk, Birger Kaipiainen, Toini Muona, mukavana lisänä Alfred William Finch ja Dorrit von Fieandt. Superharvinaisuuksia ei Hagelstam & Co:n lasi- ja keramiikkavalikoimassa tarjoiltu. Alvar Aallon huonekalujen suosiosta huolimatta 10.000 euron haamuraja jäi huutokauppatalon syksyn 2006 design top5:een yltäneitä kohteilta rikkomatta.

Luetteloinnin johdonmukaisuus ja huolellisuus olivat tällä kierroksella enemmän Bukowskis’n kun Hagelstam & Co:n vahvuuksia. Bukowskis ei langennut kilpailijansa tavoin noloihin Ruth Bryk -tyyppisiin kirjoitusvirheisiin tai Hilkka Mekrin nimen sivuuttamiseen käsinmaalatun koristevadin otsikosta. Olipa Hagelstam & Co:n lipsumisten syynä kiire tai huolimattomuus, nettiluettelo ei vakuuta niin kauan kuin silmiin tarttuu nopealla läpiselauksella sattumanvaraisia tietoja tyyliin ”Sormus, 14K, kivellä”, ”Sakari Pykälä, puuta”. Valtaosa  tiedoista täydentyy, kun kohteita kuvineen klikkaa auki (”Sormus, 14K, kivellä, koko 23”, ”Sakari Pykälä, Kurjet, sign. -61, puuta, kork. 75,5 cm ).  Mieleen jää silti ensivaikutelma eli onneton kuvakoko ja epätasaisesti hallittu kokonaisuus. Imagoa olisi parantanut sekin, ettei Tukholman Bukowskis’lla keväällä 2016 myyty Schilkin-pintasigneerattu apina olisi ilmestynyt heti syksyllä Hagelstam & Co:n modernin taiteen ja designin huutokauppaan, jossa se jäi odotetusti – ja jopa ostajien onneksi – myymättä.

Vaaniiko arvohuutokauppojen viime vuosia pienempien design top5 -kokonaistulosten taustalla salakavala designkaupan painopisteen muutos? Designmarkkinat ovat jo vuosia hajautuneet huutokauppojen, kauppiaiden, nettisivustojen ja tee se itse -kauppaajien välille. Lisäksi Huutokauppa Helander on onnistunut parin viime vuoden aikana nappaamaan osan Bukowskis’n ja Hagelstam & Co:n käsissä aiemmin pyörineestä designylivoimasta. Kun kilpailu myyntiin tulevista kohteista on kiristynyt, designliikkeetkin ovat hioneet profiiliaan. Kaikenkattavina pursuilevien hyllyjen sijasta monet niistä ovat erikoistuneet ja saavuttaneet aseman juuri tiettyjä kohteita hakevien keräilijöiden ostopaikkoina. Kun rinnakkain on kaksi vaihtoehtoa: loputon määrä huutokauppoja nettiluetteloineen tai muutama pieni liike valikoituine ja kauniisti esille aseteltuine tavaroineen, ei ole ihmekään, että etenkin turistiostajat suuntaavat askeleensa katutason liikkeisiin. Niistä löytyy sitä paitsi mahtavia kuriositeetteja, vähemmän tunnettuja muotoilun helmiä keramiikasta huonekaluihin sekä huutokauppojen ylenkatsomia tekstiilejä, kuten villashaaleja, poppanoita ja Marimekon varhaisia luomuksia.

Kun Suomen itsenäisyyden juhlavuosi on jo päässyt hyvään vauhtiin, on aika kysyä mitkä voisivat olla tulevaisuuden Suomi-designhuippuja. Muumimukien varaan muotoilun jälleenmyyntiä ei voi laskea. Sääli, ettei Arabian tehtaan lahja 100-vuotiaalle Suomelle ollut uniikki piensarja keräilyharvinaisuuksia, esimerkiksi käsinmaalattu muumimuki tai jokin esine Birger Kaipiaisen Paratiisista tai Ulla Procopén Valenciasta – vaikka vain se käsinmaalattu muki! Suomi olisi tämän ansainnut. Standardimukin kylkeen siirretty ornamenttikierrätys menneiltä vuosikymmeniltä tuskin sytyttää ostajia edes itsenäisyyden juhlavuoden loppuun saakka, saatikka vuosikymmenten kuluttua.

Arabian keräily keskittyykin jo nyt kovaa vauhtia ”vanhaleimattuihin” eli Suomessa valmistettuihin esineisiin sekä legendaariseen Taideosastoon ja Taideteollisuusosaston käsinmaalattuihin käyttö- ja koriste-esineisiin. Brändin haastajille on avautumassa uskomaton tilaisuus ensimmäistä kertaa Arabian pitkän historian aikana. Tulevaisuuden keräilykuume kytee nyt pienissä pajoissa ja valmistajissa, jotka tavoittelevat laarimyynnin sijasta laatua ja ainutkertaisia arkielämyksiä. Tätä menoa 1900-luvun loppu jää Arabia-keräilyn viimeisiksi suuriksi vuosikymmeniksi ja Klaus Haapaniemi sekä Harri Koskinen sen viimeisiksi innostaviksi keräilykohteiksi.

10227958_fullsize 10207685_fullsize 

10218628_fullsize-1 10205099_fullsize 10219691_fullsize-1
Bukowskis, designin viisi kalleinta

(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Tapio Wirkkala, Vanerivati, 15.000 € (lähtö 8.000-10.000)
2. Alvar Aalto, Aalto-maljakko, 11.800 € (lähtö 1.000-6.000)
3. Rut Bryk, keramiikkareliefi, 11.300 € (lähtö 2.000-3.000)
4. Tapio Wirkkala, Taidelasivati, 10.000 € (lähtö 12.000-15.000)
5. Ilmari Tapiovaara, Nojatuolipari ”Marski Chair”, 9.700 € (lähtö 6.000-8.000)
Bukowskis, syksyn 2016 viisi kalleinta yhteensä 57.800 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 61.400 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 127.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 101.800 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 84.767 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat 67.362 € (summa sisältää huutokauppakulut)

341_45 132_82

349_1_42 323_56 215_79
Hagelstam & Co, designin viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Alvar Aalto, Nojatuolipari ja pöytä, 9.000 € (lähtö 2.500)
2. Rut Bryk, Keramiikkareliefi, 7.000 € (lähtö 1.200)
3. Poul Henningsen, Kattovalaisin ”Kotte”, 6.500 € (lähtö 3.000)
4. Alvar Aalto, Jakkara, 4.800 € (lähtö 3.000)
5. Birger Kaipiainen, Koristevati, 3.800 € (lähtö 4.000)
Hagelstam & Co, syksyn 2016 viisi kalleinta yhteensä 31.100 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 40.200 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 120.100 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 36.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 29.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat 58.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.comwww.hagelstam.fi
* Otsikkokuva: Bukowskis, Tapio Wirkkala, Vanerivati, myyty 15.000 € (lähtö 8.000-10.000)

Designin top5

Näin sujui kevään 2016 arvohuutokauppojen design-myynti

Kevään arvohuutokaupoissa designia hallitsivat Paavo Tynell ja Alvar Aalto. Jos laskemme yhteen Bukowskis’in ja Hagelstam & Co:n design top5 -sijoitukset, Tynell nappasi niistä kuusi (!) ja Aalto kaksi. Sama ilmiö, joka näkyi kevään klassisen taiteen huutokaupoissa toteutui näin myös designissa: markkinoiden kärki on kapea ja myyntiin näyttää tulevan – tai tuntuu otettavan – ensisijaisesti sitä, mikä varmasti käy kaupaksi.

Riemastuttavana poikkeuksena maininnan ansaitsee Bukowskis’in Modern & design -huutokaupasta erillisenä toteutettu Contemporary -huutokauppa. Vaikkei siinä huipputuloksia vielä kolkuteltukaan, 1980-luvulta ja nykymuotoilusta tutut tekijät kuten Kerttu Nurminen, Markku Salo, Heikki Orvola, Kim Simonsson toivat raikkaan tuulahduksen arvohuutokauppojen tasaiseksi käyneeseen designvalikoimaan. Eikä Steven Hollin ”Kiasma” pöytä tuoleineen ollut lainkaan huono noteeraus (myyty 6.200 €, lähtö 5.000) vertasipa sitä mihin tahansa tänä keväänä myytyyn 1940-1970-lukujen designhuippuun.

Kärjen keskittymistä ja kaventumista korostaa se, että molempien huutokauppatalojen top5-designlistaa hallitsivat selvästi valaisimet ja huonekalut. Mahtuuko Suomen designmarkkinoille yhdellä kertaa vain yksi hitti? Harvinaisen designlasin ja keramiikan vähentyessä (ja virratessa alan suurimpien toimijoiden ohi Huutokauppa Helanderille?) sekä sisustamisen tultua muotiin myyjien ja ostajien katseen kohdistuvat sinne, missä löytöjä on vielä tehtävissä. Kansainvälinen kysyntä viimeistelee yksisuuntaisen trendin. Niin kauan kuin maailmanmarkkinoilta on odotettavissa voittoja, valaisimet, tuolit ja pöydät, ovat kuuma tavaraa, josta kilpailevat niin keräilijät, välittäjät, kauppiaat, löytöjen metsästäjät kuin onnenonkijatkin.

Tänä keväänä Bukowskis keksi laajentaa Aalto – Tynell – Tapiovaara – Pape -painotteiseksi käynyttä designkalustetarjontaa Yrjö Kukkapurolla, Lea Nevaninnalla, Carl Hiort af Ornäsillä, Werner Westillä, Olli Borgilla, Carin Bryggmanilla, Ben af Schultenilla sekä edellä mainitulla yhdysvaltalaisella Steven Hollilla ja ruotsalaisella Axel Einar Hjorthilla. Kaikki (kursivoidut) ovat loistavia kotimaisia suunnittelijanimiä, joita ei vieläkään tahdo näkyä Hagelstam & Co:n arvohuutokaupoissa. Samaan aikaan Bukowskis’illa Axel Einar Hjorthin NK:lle (Nordiska Kompaniet) suunnitteleman Utö-sarjan mäntypuiset kalusteet haastoivat lähes kaikki Hagelstam & Co:n top5 -designlistan huiput loppuhinnoin 12.600 €, 8.700 € ja 7.800 €. Tasaisesta top5 -lopputuloksesta (Bukowskis 61.400 €, Hagelstam & Co. 40.200 €) huolimatta huutokauppojen sisältöerot kiinnittivät huomiota.

Näyttää siltä, että designkakkua on jaettavana yhä vähemmän, jakajia on aiempaa useampia ja Bukowskis’in Online-huutokaupat sekä Ruotsin kautta avautuva ostovoimainen asiakaspiiri näyttävät kynsiään perinteisiin kotimaisiin kohteisiin tukeutuvalle Hagelstam & Co:lle. Kutkuttavan kilpailutilanteen kruunaa Huutokauppa Helander. Helsingin Viikistä käsin (Hernepellonkuja 8-10) se on alkanut ravistella Helsingin ydinkeskustan vanhojen huutokauppamammuttien hallitsemaa maaperää. Kevään 2016 komein Kyllikki Salmenhaara -noteeraus 21.000 € tehtiin Helanderilla. Eivätkä Helanderin huhti- ja toukokuiset hinnat esimerkiksi Paavo Tynellistä (6.500 € – 5.300 € – 5.000 €) jääneet ratkaisevasti jälkeen Bukowskis’in ja Hagelstam & Co:n myyntituloksista. (Hagelstam & Co:n Modern-huutokaupan kallein Salmenhaara, lähtö 4.000 €, jäi myymättä. Bukowskis’in kallein Salmenhaara myytiin 3.600 eurolla lähdön ollessa 3.500 €.)

Tämän kevään designtulosten valossa Huutokauppa Helanderin Salmenhaaraa voikin pitää  21.0000 euron loppuhinnalla yhtenä alan suurimmista uutisista. Bukowskis’in ja Hagelstam & Co:n design top5:stä löytyy näet tänä keväänä aiempien 40.000-50.0000 euron kärkinoteerausten sijasta ainoastaan alle 15.000 € kohteita. Hintanousujakin taitaa siivittää yhtä paljon varovainen lähtöhinnoittelu kuin kiihkeänä jatkuva kysyntä? Ratkaisun avaimet näyttävät olevan nyt sillä, joka oivaltaa, osaa ja onnistuu löytämään ja nappaamaan tarjolla olevasta tavarasta ostajille herkullisimmat palaset.

9914534_fullsize 9942136_fullsize 9992061_fullsize

9990370_fullsize 9969882_fullsize
Bukowskis, designin viisi kalleinta

(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Alvar Aalto, Savoy-maljakko, 13.100 € (lähtö 4.000)
2. Paavo Tynell, Kattovalaisin, 13.000 € (lähtö 2.500)
3. Paavo Tynell, Kattovalaisin, 12.900 € (lähtö 2.000)
4. Axel Einar Hjorth, Taburetti (1930-luku, Nordiska Kompaniet), 12.600 € (lähtö 4.000)
5. Alvar Aalto, Nojatuolipari, 9.800 € (lähtö 2.800)
Bukowskis, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 61.400 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 127.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 101.800 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 84.767 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat 67.362 € (summa sisältää huutokauppakulut)

36475-000002-1 37055-000032  36475-000001-1

22898a-000007 36987-000008
Hagelstam & Co, designin viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Paavo Tynell, Katovalaisin, 14.100 € (lähtö 5.000)
2. Paavo Tynell,  Katovalaisin, 7.500 € (lähtö 1.000)
3. Paavo Tynell,  Katovalaisin, 6.600 € (lähtö 5.000)
4. Tapio Wirkkala, Pöytä, 6.000 € (lähtö 7.000)
5. Paavo Tynell, Jalkalamppu, 6.000 € (lähtö 2.500)
– Hagelstam & Co, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 40.200 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 120.100 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 36.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 29.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat 58.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.comwww.hagelstam.fi
* Otsikkokuva: Hagelstam & Co., Tapio Wirkkala, Pöytä, myyty 6.000 € (lähtö 7.000)

Pastellinamuja

503958-2 Apollo 320€ 503958-3
Karkkisilla ja keväisillä Tzarina -sarjan pulloilla voi koristaa kodin pääsiäisestä vappuun.
Värejä löytyy keltainen, vaaleanpunainen (lila), vihreä ja sininen. Sarjaan kuuluvia laseja saakin sitten etsiä melkein kuin neulaa heinäsuovasta. Niitä tehtiin värittömästä lasista liköörille, punaviinille ja valkoviinille. Varsinkin liöörilasi on hilpeä! Se on jalallinen ja saman muotoinen kuin Tzarina-pullojen ja rasioiden korkit. Juuri sellainen, jota voisi kaappeja siivotessaan luulla epähuomiossa ulkomaiseksi esineeksi. Olkaa siis tarkkoja ja poimikaa namut talteen.

Keltainen, Huutokauppa Helander, myyty 480 €
Vaaleanpunainen (lila), Hagelstam & Co, myyty 320 €
Vihreä, Huutokauppa Helander, myyty 500 €

Designin top5

Näin sujui syksyn arvohuutokauppojen design-myynti

Designin huippu on käynyt huutokaupoissa kapeaksi. Kapeaksi kävivät menneenä syksynä myös Bukowskis’n ja Hagelstam & Co:n designmyyntikärjen väliset erot. Molempien top5 -tulos nousi yhä edelleen viime vuosiin verrattuna, mutta Hagelstam & Co onnistui kirimään umpeen Bukowskis’n aiempaa etumatkaa. Maaliin huutokauppatalot tulivat rinta rinnan Bukowskis’n johtaessa kapean kaulan mitalla top5 -luvuin 120.100 € – 127.500 €

Huutokaupoissa menestyvän muotoilun painopiste on edelleen vahvasti Suomi-designin kultaisissa 1940-1950-luvuissa. Samat nimet tulevat tutuiksi kerta toisensa jälkeen, ja top5 on pääosin maskuliininen. Kaikki loistavat naiset – keraamikot, lasinmuotoilijat, tekstiilitaiteilijat, huonekalusuunnittelijat – vilahtavat kärkisijoilla pikemminkin satunnaisina kävijöinä kuin vakiovieraina. Kertooko tämä jotakin huutokauppoihin valikoitavista esineistä ja muotoilijoista vai siitä, että toisen maailmansodan jälkeinen muotoilun kulta-aika oli herooisuudessaan kovin miehinen? Vai onko syynä se, että esimerkiksi käyttötaiteeksi mielletty tekstiilitaide ei riitä korostamaan keräilijä-omistajansa hyvää makua ja esteettistä silmää siinä määrin kuin varmasti tunnistetut ja tunnustetut taideobjektit, veistokselliset lasiesineet ja uniikit messinkivalaisimet? Siksikö kaikki se mikä kytkeytyy mielikuvissamme sisustukseen ei herätä samaa keräilyhekumaa kuin se, joka voidaan nostaa jalustalle, vitriiniin tai katon korkeuksiin, jota rohkenee koskettaa vain varoen ja jonka ainutkertaisuutta osaamme ylistää yhteen ääneen?

Samaan aikaan Ruotsissa Märta Måås-Fjetterströmin matot kuuluvat designhuutokauppojen korkeimpaan kastiin. Pitäkää varanne tai menetämme kohta kunnian räsymatonkin ideasta länsinaapuriin! Meillä funkismattoja vasaroidaan suunnittelijoita tai kutomoja mainitsematta kuukausihuutokauppojen kellareissa parilla satasella, ja Uhra Beata Simberg-Ehrströmin upeimmat ryijyt ovat arvohuutokaupoissa satunnaisia kunniavieraita. Suomalaisen designin monipuolisesta historiasta huolimatta yhteen huutokauppaan ilmestyy yhtaikaa yllättävän harvoja tekijänimiä: huonekaluja edustaa Aalto, valaisimia Aalto, Tynell ja Johansson-Pape, lasia Wirkkala ja Sarpaneva Nymanin, Franckin, Toikan ja Okkolinin säestämänä. Jopa Tynell, Still ja Hopea ovat mukana harvakseltaan. Keramiikasta löytyy Kaipiainen ja Bryk, ehkä myös Schilkin ja Salmenhaara sekä muutama Holzer-Kjellberg ja Muona. Onko syy myyntiin tarjottavan esineistön suppeudessa vai vastaanottajan kiinnostuksen, innostuksen ja designintohimon puutteessa? Miksi designliikkeistä tai Helanderin ja Annmari’s kaltaisista huutokauppamaailman haastajista löytyy nykyisin laveampi valikoima ja variaatioiden runsaus kuin arvohuutokaupoista? Keskittyvätkö vanhat huutokauppatalot mieluummin tuttuihin ja helppoihin, varmasti ja vakaasti tuottaviin kohteisiin?

Asiansa osaavan intendentti Maria Ekman-Kolarin ansiona pidän sitä, että Hagelstam & Co:n keramiikkavalikoimassa nähtiin tulosvarman Kaipiainen, Bryk ja Salmenhaara -kolmikon rinnalla Marita Lybeck, Annikki Hovisaari ja Kati Tuominen-Niittylä. Kauden sensaatio oli Josef Frankin Flora-lipaston putkahtaminen myyntiin Suomessa. Niin harvinaisia Svenskt Tennin esineet meillä ovat. Lähtöhinta 5.000 € oli minimaalinen. Loppuhinta 22.000 € seurasi hyvää pohjoismaisten huutokauppatasoa. Svensk Tenn on ruotsalaisen designin kruununjalokivi. Brändin esimerkillistä vaalimista ja tinkimätöntä tasoa jo vuodesta 1924 kannattaa käydä ihailemassa jokaisella Tukholman-visiitillä Strandvägen 5:ssä.

Bukowskis’lla huutokaupattavaksi oli oivalettu napata Ritva Puotilan ryijyjä, Mirjam Salmisen koruja, Markku Salon lasia, Eero Saarisen huonekaluja sekä Helanderin huutokaupoissa huikean nousunsa aloittaneen Carl Gustaf Hiort af Ornäsin nojatuoleja eli kohteita, joita Hagelstam & Co:lla ohjautuu edelleen naputeltaviksi Tehtaankadun kuukausihuutokauppoihin. Yritykset laventaa designhuutokauppojen valikoimaa 1980-luvulle ja uusiin esineryhmiin saattavat silti olla jo myöhäisiä, sillä esimerkiksi Ruotsissa modernien huutokauppojen painopiste on hyvän aikaa hivuttautunut lasista ja keramiikasta huonekaluihin ja kuvataiteeseen. Enteileekö tämä sitä, että suurimpia rahoja liikuttelevat designlasin ja -keramiikan ostajat ja heidän välittäjänsä alkavat olla kylläisiä – tai kyllästyneitä? Onko jo kymmeniä vuosia kestänyt takuuvarmana pidetty design-hype tulossa yhden tiensä päähän?

Syksyn top5 -kärjestä päätellen tuttu ja näyttelyistä tunnettu esine ei enää riitä jälleenmyyntimenestykseen. Yltääkseen kansainväliseen imuun designin täytyy olla uniikkia, näyttävää, taidon ja teknisen osaamisen yhteistyötä, erityistä ja erottuvaa. Hyvänä esimerkkinä Bukowskis’n top5:ssä kolme sijaa valloittaneet Timo Sarpanevan ja Studio Pino Signoretton yhteistyönä syntyneet lasiveistokset tai Hagelstam & Co:n top5 ykkönen Paavo Tynellin kattovalaisin. Siinä suunnittelijan piirtämään messinkirunkoon on custom made -periaatteella liitetty juuri tiettyä kohdetta varten valitut koristeet ja lasikuupat. Elokuvateatteriin tehdyn valaisimen kruunaavat siniset opaalilasivarjostimet, joiden väri kuluu Kauklahden Lasitehtaalla valmistetuista sävyistä harvinaisimpiin.

Uniikkeja rariteetteja halajavan ostajakunnan lisäksi huutokauppojen pitkään nauttiman design-hypen tulevaisuudennäkymiä heikentää myös määrätietoisella työllä ja taidolla rakennetun Arabia-brändin alasajo. Vintage-Arabian ja vanhan taideosaston keräily varmasti jatkuu, mutta onko tulevaisuuden massa-Arabiasta enää suomalaiseksi keräilykohteeksi, kun valmistus Suomessa loppuu. Ehkä uuden sukupolven muotoilijoiden ja käsityöläisten on tullut aika napata murenevalta jättiläiseltä vapautuvat jalansijat. Pörssiyhtiön katteet kohdilleen -lähtöinen ”Finnish Design made in Thailand” -konsepti avaa loistavan tilaisuuden vaihtoehdoille eli kotimaassa toimiville pienille työhuoneille, artesaaneille, taiteilijakollektiiveille, keramiikkauuneille, lasihyteille ja kutomoille. Odotan lähiruoan rinnalle lähidesignbuumia. Koska laatu tekee ja takaa nimen (hyvänä esimerkkinä Svenskt Tenn), yritykset kuten VAJA Finland voivat olla tulevaisuuden menestystarinoita, kenties pienimuotoisempia kuin Arabia, mutta silti tulevaisuuden designentusiasteja kutkuttavia ja huutokauppojen ovia kolkuttelevia keräilyunelmia.

9756219_fullscreen 9752457_fullscreen 9756518_fullscreen
9752573_fullscreen 9752691_fullscreen
Bukowskis, designin viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Tapio Wirkkala, Kantarelli, 57.200 € (lähtö 40.000)
2. Timo Sarpaneva, Lasiveistos ”Luna”, 19.900 € (lähtö 18.000)
3. Timo Sarpaneva, Lasiveistos ”Casa di Ammiana”, 18.000 € (lähtö 20.000)
4. Timo Sarpaneva, Lasiveistos ”Chiesa di Ammiana”, 17.000 € (lähtö 18.000)
5. Paavo Tynell, Kattovalaisin, 15.400 € (lähtö 5.000)
Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 127.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 101.800 € (summa ilman huutokauppakuluja)*
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 84.767 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat 67.362 € (summa sisältää huutokauppakulut)

35672-000003_2 35353-000001 35051-000001_1
34734-000005 35578-000022
Hagelstam & Co, designin viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Paavo Tynell, Katovalaisin, 44.000 € (lähtö 30.000)
2. Paavo Tynell, Lattiavalaisin, 26.000 € (lähtö 12.000)
3. Timo Sarpaneva, Taidelasi ”Ilmat”, 24.000 € (lähtö 15.000)
4. Josef Frank, Lipasto ”Flora”, 22.000 € (lähtö 5.000)
5. Birger Kaipiainen, Tarjotin, 4.100€ (lähtö 2.000)
– Hagelstam & Co, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 120.100 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 36.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 29.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat 58.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.comwww.hagelstam.fi

Design loistaa syyspimeässä

kansi_lasia_tekstilla
Design lasista lamppuihin loistaa joulukuussa Tampereella Annmari’s huutokauppakamarissa.
Huutokauppapäivä on 8.12. ja suora linkki Tampereelle www.annmaris.fi

9661140_fullscreen 1499-74
Kaksi Yrjö Kukkapuron Ateljee-nahkasohvaa myytiin Helsingissä, punainen on syyspimeässä kuin suuri lämmin syli
– mustaa vaneria ja metallia, käyttökulumaa, Bukowski’s Modern, Contemporary & Design, 770 €
– palisanteria ja punaista nahkaa, mukavan mukiinmenevä kunto, Huutokauppa Helander 1.500 €

kuvat: Annmari’s Huutokauppakamari, Bukowskis, Huutokauppa Helander

Sarpaneva, lasista taidetta

Timo Sarpaneva 1951 Hiidenkirnu-sarjaa kuvaaja Timo Syrjänen Timo Sarpaneva 1990 Venini-esineitä kuvaaja Timo Syrjänen Timo Sarpaneva 1952 Lansetti kuvaaja Timo Syrjänen
Timo Sarpanevan taidetta lasista Suomen lasimuseossa 29.5.-31.12.2015.

Timo Sarpanevan esineistä kirjoittaessani olen toistuvasti miettinyt, käyttäisinkö sanaa taidelasi, lasiveistos, malja vai maljakko. Vaikka osalla esineistä on selvä funktio eli niitä voi käyttää maljana, kulhona tai maljakkona, taidelasi tai lasiveistos tuntuvat useimpien kohdalla paremmalta. Sarpaneva muutti lasin taiteeksi. Hänen muotoilunsa on veistoksellista, vapaata. Hän tutkii materiaaliaan ja luo teoksensa symbioosissa sen kanssa. Sarpaneva elää ja hengittää lasia. Hiiidennyrkissä (kuva vasemmalla) muoto on orgaaninen. Lansetin (kuva oikealla) muotoon sisältyy sensuellia antropometriaa. Yhteistyössä Pino Signoretton kanssa Muranossa valmistuneet lasiveistokset kantavat paljon kertovia nimiään ylväinä yksilöinä. Sarpanevan lahjakkuuden ja luomisvoiman laajuus ulottuu käytännölliseen i-sarjaan, jonka koskettamiseen ja katselemiseen en koskaan väsy. Ihailen hänen taitoaan luoda merkityksellisiä esineitä niin ihmisten arkeen kuin esteettisiin tarpeisiin.

Viime viikkoina olen perehtynyt Sarpanevaan teräksen ja keramiikan muotoilijana. Haaveissani siintävät Opa Oy:n pinottava kulhosarja, päällekkäin aseteltavat tee- ja vesipannu sekä Rosenthalin kolmen pinottavan kulhon setti, retro-oranssina keramiikkana tietenkin. Etsintämatkalla on hyvää aikaa perehtyä Suomen Lasimuseon näyttelyyn, jossa on tilaisuus nähdä myös suomalaisten ostajien suotta vieroksumia, Sarpanevan Veninille suunnittelemia esineitä.

Taiteen vapaus tarvitsee mesenaatteja, joille taiteellinen työ on arvo sinänsä. Keräily vaatii paitsi resursseja, myös aikaa, näkemystä, opiskelua, paneutumista ja aitoa kestävää kiinnostusta. Monelle on vaivattomampaa marssia kauppaan ja ostaa möhkäleauto tai muskelivene. Liikemies Kyösti Kakkonen on tehnyt toisin ottamalla elämäntyökseen suomalaisen designin vaalimisen ja tallentamisen. Tässä näyttelyssä kohtaamme sekä taiteilija Timo Sarpanevan että taiteen tallentajan, säilyttäjän ja vaalijan Kyösti Kakkosen. Molemmat ovat omalla tavallaan läsnä ja osoittavat työllään taidon ja tahdon arvon.

Onnittelut Kyösti Kakkoselle myös tuoreen avioliiton johdosta. Elämä esineiden parissa on mukavaa, mutta ihaninta meille kaikille on saada rakastaa ja jakaa elämänsä toisen ihmisen kanssa.

(Kuvat: Suomen lasimuseon lehdistömateriaali: Hiidenkirnu-sarja, 1951; Venini-karahveja 1990; Lansetti 1952)

Design top5

Näin sujui kevään arvohuutokauppojen design-myynti

Bukowskis’n ja Hagelstam & Co:n tuloserot näkyvät selvästi ja ja kasvavat tasaisesti ulkomaisen taiteen ja designin alalla. Modernin taiteen huipuissa yritykset kulkevat kutakuinkin rinta rinnan, ja klassisen taiteen saralla Hagelstam & Co. on onnistunut ottamaan takaisin menetettyjä asemiaan. Mitä tulee klassisen tai modernin ulkomaisen taiteen ja designin huippuviisikkoon, Bukowskis kulkee eteenpäin kilpailijaansa vahvempana.

Viimeisen vuoden aikana Bukowskis’n design top5 on kasvanut parinkymmenen tuhannen euron puolivuotisvauhtia. Tahti on nousuvetoinen myös emoyrityksellä Tukholmassa. Designin myynnissä online-huutokaupasta näyttää olevan etua. Bukowskis’n top5 -nimilista oli vaihtelevampi kuin aikoihin. Mukana oli uniikkeja kohteita ja maailmanlaajuisesti kiinnostavia tekijöitä. Huutokilpailuakin käytiin loppuminuuteille saakka kotimaisten ja ulkomaisten ostajien kesken. On ilahduttavaa, että Tynellin ja Aallon hallitsemaan kärkeen saatiin Tapio Wirkkalan puinen veistos, Oiva Toikan Pampulavaasi ja Timo Sarpanevan huikea muranolaistyö Stabat mater. Ykköseksi nousi Birger Kaipiaisen tarjotinpöytää varten valmistettu koristelaatta. Teos oli upea, mutta silti juuri varhaistyön ennätyshinta oli odottamaton ja iloinen yllätys. Kahdenkymmenen tuhannen haamuraja rikkoutui Bukowskis’n listalla yhteensä kolmesti, kun Sarpaneva, Wirkkala ja Kaipiainen asettuivat kärkeen kukin harvinaisella uniikkityöllä.

Hagelstam & Co:n design-kärkiviisikko tahkosi paremman tuloksen kuin minkä yritys saavutti menneenä syksynä, mutta vuoden takaiseen top5:een verrattuna Hagelstam & Co:n tahti on ainakin kalleimpien designobjektien osalta ailahdellut ja jopa hiipunut. Superkohteita ja uniikkeja harvinaisuuksia oli Hagelstm & Co:lla tarjolla Bukowskis’ia vähemmän. Keramiikkavalikoimaa kuten myös top5 -listaa hallitsi useilla mainioilla kohteilla mukana ollut Rut Bryk sekä vanhastaan tutut Paavo Tynell ja Alvar Aalto. Yllätyksiä ei siis Bulevardin suunnalta kuulunut. Lienee vain ajan kysymys, milloin designkaupan rattaat hidastuvat ylipäänsä kaikkialla ilman uusia oivalluksia ja tuoreudellaan houkuttelevia myyntikohteita.

Tänä keväänä Bukowskis veti oivaltavalla sisäänotolla, monipuolisuudella, uniikeilla kohteilla ja erikoisuuksilla pidemmän korren. Pitkällä tähtäimellä Bukowskis saattaa saada yhä lisää etua Tukholman designmarkkinoiden vetovoimasta ja niiden myötä Suomeenkin löytävistä online-asiakkaista. Kun top5 -listojen ero näyttää nyt Bukowskis’n eduksi ja Hagelstam & Co:n tappioksi 65.000 euroa, nähtäväksi jää, uskaltaako Hagelstam & Co luottaa jatkossa vain vasarahuutokauppojen vetovoimaan ja tuottaako online-ratkaisu Bukowskis’lle ensi kaudellakin yhtä meheviä tuloksia.

25200€ 23200€
22700€ 18800€ 12100€
Bukowskis, designin viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Birger Kaipiainen, Keramiikkalaatta/tarjotinlevy, 25.000 € (lähtö 3.000)
2. Tapio Wirkkala, Veistos ”Elefantti”, 23.200 € (lähtö 10.000)
3. Timo Sarpaneva, Lasiveistos ”Stabat mater”, 22.700 € (lähtö 18.000)
4. Oiva Toikka, Pampulavaasi, 18.800€ (lähtö 2.000)
5. Alvar Aalto, Mehiläispesä, 12.100 € (lähtö 8.000)
Bukowskis, 
kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 101.800 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 84.767 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat 67.362 € (summa sisältää huutokauppakulut)
34502-000003 34471-000004
34043-000001 34266-000004 5500€
Hagelstam & Co, designin viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Paavo Tynell, Kattokruunu, 12.000 € (lähtö 6.000)
2. Rut Bryk, Koristelaatta, 8.000 € (lähtö 2.500)
3. Paavo Tynell, Lattiavalaisin,  5.500 € (lähtö 1.500)
4. Alvar Aalto, Lattiavalaisin, 5.500 € (lähtö 4.000)
5. Rut Bryk, Koristereliefi, 5.500€ (lähtö 4.500)
Hagelstam & Co, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 36.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 29.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat 58.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.comwww.hagelstam.fi

Kiehtovaa Wirkkalaa

_TS03889 Camping__TS03440
Tapio Wirkkalan posliinia ja lasia Rosenthalin tehtaan ajalta esitellään vihdoinkin kattavasti ja upeasti 
Suomen lasimuseossa 12.6.–31.12.2015.

Muotoilumme keulakuvan Tapio Wirkkalan Rosenthalille suunnittelemat ja tehtaalla valmistetut esineet ovat pysyneet harmillisen syrjässä suomalaisen design-buumin keskellä. Kenties syynä on ollut, että kotimaiset designmarkkinat ovat keskittyneet suomalaisiin valmistajiin, ja vain suppea asianharrastajien joukko on jaksanut etsiä tietoa Wirkkalan roolista eurooppalaisen muotoilun parissa. Wirkkalan 30-vuotinen yhteistyö Rosenthalin kanssa tuotti muotoilultaan rohkeaa, mannermaista ja kokeilevaa posliinia, lasia ja metallia. Esineitä voi hyvällä syyllä kutsua Rosenthalin jännittävimmiksi tuotteiksi.

Tapio Wirkkala on suomalainen maailmankansalainen, kansainvälinen muotoilijasuuruus, joka oli niin Lapissa, Italian Muranossa kuin Selbissä, Baijerissa, yhdessä Saksan posliiniteollisuuden keskuksista. 1950-luvulla sekä Wirkkala että Rosenthal nousivat kansainväliseen maineeseen hyvän muotoilun takuuniminä. Kun Rosenthal-osakeyhtiö otti 1961 käyttöön Rosenthal Studio-Linie -tuotemerkin, sen keulakuvia olivat  Tapio Wirkkalan posliiniset maljakot, kulhot, savukesetit, valaisimet ja hotelliastiastot, lasista, aterimista ja posliiniastiastoista puhumattakaan. Suomen lasimuseon näyttelyssä on esillä myös koriste-esineitä ja palkittu muovinen ”Helsinki”-retkiastiasto. Muistakaa painaa mieleen myös koristeaiheet, joita Rut Bryk suunnitteli puolisonsa Tapio Wirkkalan Rosenthal-astiastoihin.

(Kuvat: Suomen lasimuseon lehdistömateriaali: Maljakko, verholasi, 2512, 1963 Rosenthal Studio-Linie, Ambergin lasitehdas & Muovinen retkiastiasto ”Helsinki”, jolla Tapio Wirkkala voitti v. 1963 BASF:in kilpailun)

Suomidesign Tukholmassa

9513699_fullsize  9500440_fullsize 9527056_fullsize
”Esineet ovat kautta historian seuranneet rahaa,” tämän kommentin olen kuullut useita kertoja eripuolilla Eurooppaa antiikin ja designin parissa toimivilta: ”Ne, joilla on ostohalua ja -kykyä, ohjaavat esineiden – eritoten luksus- ja keräilyesineiden – globaaleja virtoja”. Juuri nyt Suomen antiikki- ja taidemarkkinat elävät etsikkoaikaa. Kysyntä ontuu. Kotimainen kysyntähuippu on taiteen ja antiikin osalta taittunut. Venäläiset ovat vähentyneet eikä nousevien talouksien kiinalaisille saatikka intialaisille ole tarjota riittävää määrää ja laatua. Entisten hittikohteiden varaan ei voi rakentaa eikä edes perinteinen vasarahuutokauppa vedä väenpaljoutta Helsingin keskustan arvohuutokauppoihin. 9513710_fullsize
Suomessa arvohuutokaupat ovatkin menettäneet 1980-1990-luvuilla kahmaisemansa antiikkikaupan puolimonopolin samassa tahdissa, kun keräily on valloittanut yhä laajemmat kansanjoukot ja vanhasta tavarasta on tullut kaikkien harrastus. Ne jotka etsivät eksklusiivisuutta, löytävät arvotavaransa yhä useammin muilta markkinoilta, etenkin Ruotsista.

Omassa tuttavapiirissäni 50-70% ostoksista näyttää tulevan jo länsinaapurista: Bukowskilta, Bukowskis Marketista, Auktionsverketistä, Uppsala Auktionskammaresta. Syyksi on vastattu mm. seuraavaa: ”laajempi valikoima, parempi laatu, kiinnostavampi tarjonta, rohkeammat kohteet, ostamisen helppous, ulkomailta tehtyyn hankintaan liittyvä ainutkertaisuuden viehätys, eiväthän ukkoutuneet suomalaiset huutokaupat tajua mitään gay-glamourista”.
Taiteelle omistautuneet keräilijätuttuni listaavat taiteilijasuosikkejaan ja hakevat teoksensa taiteilijoilta itseltään, taidekoulujen lopputyönäyttelyistä ja gallerioista. Jokamiehen keräilytavara houkuttaa retron ja vintagen ystävät kirppu- ja rompetoreille. Osa heistä täyttää vielä saleja tavaran massamyyntipaikoiksi muuttuneissa Etelä-Helsingin huutokauppakamareissa. Yhä useampi on huomannut, että maakuntaostajien suosimat huutokauppahuoneet pääkaupungin laitamilla, Tampereella tai tv:stä tutulla Uuraisilla vasta vetävätkin väkeä ja vekottimia puoleensa niin, että hienon, hauskan ja omaperäisen löydön tekeminen ynnä unohtumaton huutokaupparetki muistuttavat sitä kultaista aikaa, josta 1980-1990-lukujen huutokauppoja kaihoavat konkarit kertovat.

9485725_fullsize 9489141_fullsize
Monen huutokaupan liikevaihtoa ylläpitävät erikoiskohteet kuten militaria, numismatiikka ja filatelia pysyttelevät sentään vielä kotimaan markkinoilla ja niihin erikoistuneiden yritysten listoilla. Sen sijaan suomalainen design näyttää jo hakevan laajempaa kohdeyleisöä ja trendikkäitä sisustajia Suomea suuremmilta vesiltä ja lähimetropoleista. Tähän saakka designkauppiaat ovat olleet kotimaisten huutokauppojen lisäksi lähes ainoa linkki suomalaisen markkinoiden ja ulkomaisten ostajien välillä. Välikäsien kautta kulkeneita suomalaisista huutokaupoista tuttuja kohteita on näkynyt myynnissä Lontoosta New Yorkiin.
Entä nyt? Onko design ottamassa siivet alleen? Heittääkö se täkynsä suoraan suurempiin lammikoihin käyttämällä ponnistuslautana Tukholmaa, kaupunkia, joka jo hamassa nuoruudessani tuntui aina olevan askeleen edellä. Kaupankäynnillä mitaten se kuhisee yhä 24/7 kuin muurahaispesä siinä, missä meidän pääkaupunkimme kaupallinen keskusta tuntuu heräävän Ruususen unestaan vain muutamaksi arkipäiväntunniksi ja ohikiitäväksi lauantai-iltapäiväksi.
9513631_fullsize 9476176_fullsize
Nyt, kun Suomen Bukowskis on siirtynyt kokonaan online-huutokauppojen aikaan, maantieteellinen raja myyntipaikkojen välillä pyyhkiytyi entisestäänkin näkyvistä. Silta Helsingistä Tukholmaan on Bukowskin kautta nopea ja lyhyt. Tukholman Bukowskis Contemporary & Design tarjosikin tänä keväänä hienon valikoiman suomalaista designia ja kutkuttavan koosteen pohjoismaista ja ulkomaista post-1945 sekä nykytaidetta.

Alvar Aallon tarjoilupöytä turkoosinvihrein keramiikkalaatoin myytiin 50.000 SEK (noin 5.400 €) ja kirjahylly 48.000 SEK (noin 5.200 €). Molemmat on valmistettu uniikkeina sarjoina Artekin Hedemoran tehtaalla Ruotsissa ja niiden houkuttelevuuden kruunasi huutokauppaluettelossa seikkaperäisesti selvitetty provenienssi Ernst Sundhin piirustuskonttori Avestassa. Kuusijakoinen valkoinen Mehiläispesä myytiin 60.000 SEK (noin 6.500 €).

Björn Weckströmin uniikki pronssiveistos akryylialustalla vuodelta 1971 on hyvä esimerkki kohteesta, jolle Suomessa olisi tarjolla vain rajalliset markkinat. Formaatti eli veistos, moderni muoto, pronssi/akryyli -materiaaliyhdistelmä ja moniselitteinen, jopa surrealistinen ei-esittävyys eivät ole houkuttimia meillä, mutta ovat lumonneet länsinaapurissa uusia tuulia nuuhkivaa taidemakua jo kymmeniä vuosia. Loppuhinta 8.000 SEK (noin 860 €).

Oiva Toikan Kiikkuri, taiteilijan ensimmäinen suuri erityistä teknistä osaamista vaatinut lintu 26.000 SEK (noin 2.800 €). Ritva Puotilan ryijymatto ”Loitsu” sai osakseen erityistä huomiota muun muassa Bukowskin asiakkailleen suuntaamissa joukko e-maileissa. Loppuhinta 15.000 SEK (noin 1.620 €) viestittää, että tekstiileille löytyy kyllä kysyntää ja markkinointikanavia meidän rajojemme ulkopuolella, jos kotimaisena vaihtoehtona on myydä ryijyistä parhaat muutaman satasen lähtöhinnoilla. Birger Kaipiaisen ihana varhainen uniikki ”paratiisilautanen”, jonka pohjassa oli SOK:n hopeinen lahjaplaketti, 38.000 € (noin 4.100 €)) ja fantastinen perhosfantasia 200.000 SEK (noin 21.500 €).

Kyllä kiitos! Suosikkini Bukowskilla

Kävimme eilen kuvaamassa designvalaisimia Bukowskis Modern & Contemporary huutokaupan näytössä.
Minulta kysyttiin omia suosikkejani, mutta taide vaatii aikaa. Vastaus ei siis tullut heti ja siinä, mutta tässä se nyt on.

Kyllä kiitos! Nämä olivat minun valintojani, teoksia joista pidän asioita jotka saavat hyvälle tuulelle.

Mukana on pari yllätystäkin. Itselleni niistä suurin on Matti Kujasalon abstrakti maalaus. Kujasalo ei ole ollut ihan minun juttuni, vaikka taidettaan arvostankin. Nyt eteen tuli teos, johon ihastuin sydänjuuriani myöten. Taiteen voima on minulle aina ollut taiteilijan kykyä näyttää toisenlainen maailma kuin itse pystyn kuvittelemaan. Nykytaiteen ystävänä ja keräilijänä olen aina pitänyt tärkeänä kykyäni olla avoin myös niille taiteilijoille ja teoksille, jotka eivät heti ensi näkemältä ole tuntuneet omalta. Jokainen päivä on uusi ja elämän myötä me kaikki muutumme. Siksi myös taiteen ovi kannattaa pitää avoimena. Koskaan ei tiedä, milloin on valmis kohtaamaan uusia kysymyksiä ja yllätyksiä.

Sinäkin ehdit vielä valita omat suosikkisi osoitteessa, https://www.bukowskis.com/fi

Bukowskis Modern & Contemporary -huutokauppa pidetään tällä kertaa ainoastaan on oline. Siinä on riskinsä, mutta ei se pelaa, joka pelkää. Jonkun täytyy olla ensimmäinen ja ainakin kokeilla. Toivon silti, etteivät vasarahuutokaupat tyystin katoa. Saattaa olla, että kansainvälinen ostajakunta on jopa aktiivisemmin mukana oman päätteen äärellä kuin vanhaan tapaan puhelimen päässä. Ensi viikko näyttää kuinka Suomen taidekaupan historian ensimmäisessä on line -arvohuutokaupassa käy. Rohkeuden yritystä Bukowskia ei ainakaan voi syyttää. Jos homma ei toimi, kilpailijat saavat kauan kaipaamansa tasoitusta. Jos tämä onnistuu, Bukowskis on jälleen kerran askeleen edellä muita.

9498241_fullscreen 9498215_fullscreen
Kaija Aarikka, 1970 & Annika Rimala, 1976
9497958_fullscreen 9497951_fullscreen
Heikki W. Virolainen, 1963 & Tommi Toija, 2008
9498157_fullscreen 9498248_fullscreen
Carl Gustav Hiort af Ornäs, 1950-luku & Kurt Ekholm, 1931
9498245_fullscreen 9498369_fullscreen
Aune Siimes, 1940-luku & Tapio Wirkkala, 1960-luku
9498148_fullscreen 9498059_fullscreen
Marika Mäkelä, 2002 & Samuli Heimonen, 2009
9497960_fullscreen 9498047_fullscreen
Simo Hannula & Matti Kujasalo, 1978
9497978_fullscreen 9497997_fullscreen
Vladimir Kopteff & Tom Wesselmann
9498048_fullscreen 9497889_fullscreen-1
Sam Vanni, 1969 & Birger Kaipiainen, 1941

 

Muotoilun ja taiteen herkkupaloja

muun muassa nämä, olivat tänään torstaina 26.2. myynnissä Tampereen Annmari’s Huutokauppakamarilla.
img_9167_1 img_0162_1
img_4546_2 img_7206_kopio
img_7930 img_7950_1
img_8586_1 img_8405_1
– Timo Sarpanevan lasiveistos ”Liber Mundi” 2000, Studio Pino Signoretto Murano, lähtöhinta 15.000 €
– Idman, pöytävalaisin, lähtöhinta 1.200 €
– Hans Agne Jakobsson, pöytävalaisin, lähtöhinta 100 €
– Mauri Almari / Idman, kattolamppu, messinki, lähtöhinta 300 €
– Elis Kauppi / Kupittaan Kulta, rintakoru ja rannekoru, hopeaa, lähtöhinnat 110 ja 160 €
– Hugo Backmansson, maalaus Soittava beduiini, Tanger 1908, lähtöhinta 300 €
– Taisto Ahtola, maalaus Räsynukke 1979, lähtöhinta 500 €

ps. osa myymättä jääneistä kohteista on nyt (28.2.) huutokauppa Annmari’s nettisivujen jälkipörssissä. (Jälkipörssistä voit jättää tarjouksia ja ostaa huutokaupassa myymättömiä kohteita normaaleilla huutokauppaehdoilla)

L’art nouveau ja mielikuvituksen muodot

4971-13
Kuinka paljon mahtuu 16 senttimetriin lasia plus metallijalkaan? Kun käsissä on l’art nouveau esine vastaus on ”paljon”. Väriä, muotoja, koristelua. Joskus tuntuu kuin sukeltaisi venäläiseen talvimaisemaan à la Julius Klever. Auringon keltaama taivas, lehdettömät puut ja maassa ohuelti nuoskaista lunta. Lämpöä ja kylmyyttä.
Totuuden nimissä täytyy todeta, että Daum Nancyn maisemaesikuvat olivat lähinnä hollantilaisia- ja ranskalaisia.

Olen viimeisen parin kuukauden ajan perehtynyt Emile Gallén, Daum Nancyn ja Louis Comfort Tiffanyn l’art nouveau lasiin ja valaisimiin. Hauska yllätys oli, kun joulukuussa Huutokauppa Helanderilla oli myynnissä tämä Daum Nancy -taidelasi. En ehtinyt sitä katsomaan, sillä omistin joulunalusajan vapa-ajan ystäville ja juhlavalmisteluille. Mutta mieleen se jäi, ja kaupaksikin se meni hyvään 950 € hintaan.

Erikoinen kapine, vai mitä? Ranskalainen Daum Nancy valmisti tällaisia talvimaisema-lasiesineitä ja jalkalamppuja 1910-luvulla, tarkemmin sanottuna noin 1915. Ideana on täplittää harmaa tai kirkas happohimmennetty lasi oranssilla ja sitruunankeltaisella kerroslasilla, minkä jälkeen pintaan leikataan talvinen maisema-aihe. Lopuksi kuva-aihe viimeisteltiin emaliväreillä. Sävyinä voi olla ruskea (punaruskea) umbra ja valkoinen tai musta ja valkoinen. Maalaus voidaan toteuttaa myös harmaasävytyönä (en grisaille). Signeeraukseen kuuluvat emaliväreillä kirjoitettu Daum/Nancy ja Lorrainen risti. Paljon käsityötä vaatineissa esineissä saattaa olla myös koristelijan nimikirjaimet, esimerkiksi HF.

Kallisarvoisimpia ovat näyttävät jalkalamput, joiden hinnat liikkuvat useista tuhansista kymmeniin tuhansiin. Suurimmat niistä ovat lähes puolimetrisiä. Edullisimmillaan pienen maljakon saattaa löytää reilusta tuhannesta muutamaan tuhanteen euroon. Ostajat ovat varovaisia kopioiden ja uustuotannon takia ja siihen on valitettavasti olemassa hyvät syyt. Onni suosii tietävää ja oikean hetken tullen rohkeaa. Mainioita yksittäisiä esineitä saattaa löytyä jopa Suomesta, ja muiden ostajien arkaillessa omansa voi napata ihan kestävään hintaan.

Design top5

Näin sujui syksyn arvohuutokauppojen design-myynti

Jos syksyn arvohuutokauppojen tuloksilla mitataan, design kiinnostaa edelleen enemmän kuin perinteinen antiikki. Designin ostajat ovat myös alkaneet tehdä yhä selvemmän eron näyttelyistä ja kansainvälisistä julkaisuista tunnettujen kultajyvien sekä yleisempien, suurina määrinä tuotettujen ja kotimarkkinoille suunnattujen designesineiden, varsinkin ns. käyttömuotoilun, välillä. Uniikki ja harvinainen designesine maksaa huutokaupoissa vähintään yhtä paljon ja usein enemmänkin kuin kuvataide, joten voittajana maaliin selviää se huutokauppatalo, joka onnistuu hankkimaan välitettäväkseen sesongin uniikeimman kokonaisuuden.

Tänä syksyn vaaka kallistui selvin luvuin Iso Roobertinkadulle. Bukowskis’n design top5:n yhteistulos nousi viime keväästä noin 17.500 eurolla, kun taas Hagelstam & Co:n tämän syksyn top5:n kokonaissumma jäi puoleen viime kevään vastaavasta. Oliko syynä Hagelstam & Co:n huutokaupan superkohteiden vähälukuisuus vai profiililtaan omanlaisensa modernin taiteen ja designin niputtaminen osaksi Modern & Classic – uutta ja vanhaa – huutokauppakonseptia? Onnistuiko Bukowskis laajalla, osin ainutkertaisella tarjonnallaan sekä jo vuosien ajan omaksi kokonaisuudekseen hiotulla Modern & Contemporary -konseptillaan houkuttelemaan paikalle enemmän myyjiä ja ostajia? Oma roolinsa saattaa olla myös Bukowskis’n ruotsalaisen emoyhtiön tuomalla synergiaedulla. Länsinaapurissa on jo pitkä kokemus modernin ja nykytaiteen sekä designin kukoistavista markkinoista, mikä näkyy meilläkin huutokauppatalon markkinoinnin visuaalisessa toteutuksessa ja kilpailijoista erottuvassa ilmeessä.

Ilahduttavaa syksyn top5 listalla oli luksushuonekaluja valmistaneen Bomanin yltäminen ykköstilalle Michael Schilkinin koristamalla suomalaista eksotiikkaa edustavalla Safari-baarikaapilla. Ounasteltu, mutta silti hieman yllättävä paalupaikan vaihto tapahtui kuin tapahtuikin Paavo Tynellin ja Alvar Aallon välillä. Tästä syksystä tuli Aallon syksy. Hänen lisäkseen valaisinsuunnittelijoiden kärkeen ylsivät Ilmari Tapiovaara (Hagelstam & Co., Maija Mehiläinen -lattiavalaisin 3.400 €) sekä Lisa Johansson-Pape (Bukowskis, lattiavalaisinpari 10.274 € ja kaksi muuta lattiavalaisinta à 5.871 ja 4.892 €). Jo takuuvarmaksi huutokauppahuipuksi vakiintunut Tynell piti kyllä pintansa listakärjessä, mutta tällä kertaa hän ei enää vallannut lähivuosilta tuttua hallitsevaa asemaa.

Syksyn menestystarinoita olivat valaisimet, huonekalut, lasi ja keramiikka. Designlasin tähtinä olivat tuttujen, toistuvien nimien lisäksi mm. Helena Tynell ja Oiva Toikka. Keramiikan huipulle ylsivät Rut Bryk, Michael Schilkin ja Birger Kaipiainen. Bukowskis’lla nähtiin myös nykykeramiikan parhaimmistoa, Erna Aaltosen taidekeramiikkaa.

Modernin hopean tai korujen menestyssyksyä tästä ei tullut mukiinmenevästä tarjonnasta huolimatta. Molemmat esinekategoriat ovat yleensä olleet huonekaluihin, valaisimiin ja lasiin verrattuna enemmän kotimaisten ostajien varassa, joten signaali on syytä ottaa tosissaan. Kotimainen kysyntä on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta aiempaa vaimeampaa. Ehkä kahden huutokauppatalon tulosten selvä ero kertoo tästäkin: myyjiä ja ennen kaikkea ostajia ei riitä enää yhtä laajalle rintamalle kuin ennen. Samalla kun kilpailu ostajista kiristyy, huippudesignista ja sen myyjistä on tullut yksi huutokauppojen kokonaisliikevaihdon kivijalka. Kisa johtavasta paikasta Suomen designmarkkinoilla on kova, ja sen saavuttaminen voi olla jopa yksi menestyvän huutokauppatalon elinehdoista tilanteessa, jossa venäläiset ostajat ovat rajusti vähentyneet ja kysynnän kasvusuunta näyttää löytyvän juuri modernin ja nykytaiteen sekä designin kentältä.

Siinä missä hopea ja korut tuottivat laihahkon tuloksen, tekstiilitaiteen Grand Old Lady Dora Jung jatkoi Bukowskis’lla ansaittua menestystarinaansa (Näkinkenkä I-IV, myyntihinta kuluineen 10.225 €). Hagelstam & Co. puolestaan yritti vintagen siipien kantavuutta, mutta vintagemuodin mekka näyttää karanneen meiltä Tukholmassa järjestettäviin, valikoimaltaan vertaansa vailla ja yleisöprofiililtaan omaa luokkaansa oleviin muodin ja korujen erikoishuutokauppoihin. Vuoden 1933 Miss Suomen Ester Toivosen hurmaava iltapuku löysi Hagelstam & Co:lla ostajansa (1.550 €), mutta esimerkiksi YSL, Dior, Hermès ja arkisempi Escada jäivät vaatimattomiin hintoihin, kymppeihin, sadan ja kahden välille tai tyystin myymättä. Tämä oli yksi sesongin yllätyksistä. Jos emme laske mukaan Bukowskis Marketin Suomen ja Ruotsin suurimmat kaupungit kattavaa 24h online-huutokauppaa, mielenkiintoisin vintagelaukkujen valikoima ja ostajien innostus siirtyi vuoden 2014 kuluessa ydinkeskustan vanhoista huutokauppataloista Pitkän Sillan toiselle puolelle imagoaan uudistaneelle Huutokauppa Helanderille, osoitteeseen Hämeentie 105.

9243618_object9231321_object9251510_object
Bukowskis, designin viisi kalleinta
(huom! hinnat ilmoitettu kuluineen)
1. Michael Schilkin, Baarikaappi,1954, 20.794 € (lähtö 8.000-10.000)
2. Alvar Aalto, Aalto-maljakko, sininen, 1930-luvun loppu, 19.571 € (lähtö 4.000-6.000)
3. Alvar Aalto, Aalto-maljakko, Rion ruskea, 1930-luvun loppu, 17.736 € (lähtö 4.000-6.000)
4. Paavo Tynell, Seinävalaisimet, 1940-luvun loppu, 15.902 € (lähtö 5.000-7.000)
5. Alvar Aalto, Lattiavalaisin A809, 10.764 € (lähtö 8.000-10.000)
syksyn 2014 viisi kalleinta yhteensä 84.767 € (summa sisältää huutokauppakulut)
(kevään 2014 viisi kalleinta olivat 67.362 €)
9250474_object9243619_object

18629a-000003_133272-00000133119-000001_1-1
Hagelstam & Co, designin viisi kalleinta

(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Gunnel Nyman, Barokki, 8.200 € (lähtö 5.000)
2. Arne Jacobsen, Nojatuoli ”Golden Egg” ja rahi, 2008, 7.200 € (lähtö 2.500)
3. Alvar Aalto, Lattiavalaisin ”Enkelinsiipi”, 5.200 € (lähtö 3.000)
4. Henry Ericsson, Malja, 5.000 € (lähtö 5.000)
5. Ilmari Tapiovaara, Lattiavalaisin ”Maija Mehiläinen, 3.400 € (lähtö 3.000)
syksyn 2014 viisi kalleinta yhteensä 29.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
(kevään 2014 viisi kalleinta olivat 58.500 €)
33091-00000126131a-000001

Kuin jäävuoria sateella…

No jopas sattui oikea kristallilohkareiden syksy!
Lokakuussa Hagelstam & Co. huutokauppasi Aimo Okkolinin signeeraaman robustin cerium-keltaisen kristallilohkareen 100 eurolla. Joulukuussa tarina jatkui ruotsalaisen Kosta-lasitehtaalla työskennelleen Vicke Lindstrandin vedenvihreällä möhkäleellä. Myyntihintakin oli molemmilla kerroilla sama 100 € – niin myös paikka, Hagelstam & Co.
533_57 639_40
Eivät ehkä mitään designkauneuden jättiläisiä, mutta jos näistä kahdesta pitäisi valita niin kyllä se olisi Lindstrand. Hän on keksinyt ujuttaa ”jäävuorensa” sisään pienen hylkeen.

Viikon kiintoisuus – ja kummallisuus

Tiistaina 14.10. meklattiin Hagelstam & Co:n kuukausihuutokaupassa kiintoisa lasimaljakko. Signeerauksesta ei mainittu, mutta vuosiluvuksi oli luetteloitu -47, valmistaja Kauklahden lasitehdas. Tehdas toimi vuosina 1923-1952. Yhteydet Riihimäen Lasiin olivat tiiviit vuodesta 1927, jolloin Kauklahden omistajuus siirtyi sinne yrityskaupan myötä. Riihimäen Lasin taiteilijoista Kauklahdella tekivät töitä uransa alkutaipaleella mm. Gunnel Nyman, Kyllikki Salmenhaara ja Helena Tynell. Siellä valmistettiin myös valaisimien lasikupuja. Kaurisaiheisen 38 cm korkean maljakon lähtöhinta houkutteli taatusti lasinkeräilijöitä ja -tuntijoita houkutteleva 80 €. Kilpailuhan siitä syntyi ja kaupat lyötiin lukkoon 380 eurolla.

Ajoitus oli loistava, sillä Suomen lasimuseossa voi kuulla keskiviikkona 15.10.2014 klo 18 Espoon kaupunginmuseon kokoelmapäällikön Pirkko Sillanpään esitelmän Kauklahden lasitehtaan vaiheista.
2827_8 533_57
Samasta huutokaupasta löytyi viikon kummallisuus ja erikoista kyllä, lähtöhintaa sillä oli enemmän kuin Kauklahden maljakolla. Cerium-keltaisen kristallinpalan pinnassa on lohkeamia, iskemiä, kulumia, raapeumia ja erilaisia pintavaurioita. Möhkäle oli luetteloitu otsikolla ”Aimo Okkolin” ja sen lähtöhinnaksi oli asetettu 200 €. Outous meni kaupaksi 100 eurolla.

Helander hemmottelee keräilijää

tarjoamalla tulevan viikonlopun huutokaupassa kohteita saleista, vinteiltä, vitriineistä ja vaatekaapeista. Kutsu aarrejahtiin on soinut, minä poimin runsauden keskeltä muutaman ahaa-elämyksen.
4868-674873-44843-5
4868-34868-9
Tanskan kuninkaallisen posliinitehtaan Royal Copenhagenin Flora Danica on pohjoismaisten astiastojen aatelia. Siksi sen hinnat ovat Ruotsissa ja Tanskassa aivan omaa luokkaansa. Näin tyyristä astiastoa tapaa meillä tavallisesti vain yksittäisinä osina. Hurmaavia ja huippulaadukkaita nekin. Malli kolahtaa myös minuun vaikken kukkaposliinin keräilijä olekaan. Voisin hyvin hankkia tällaisen sen takia, ettei minun kouluaikoinani enää koottu kasvistoja. Flora Dannica perustuu nimittäin kasvitieteelliseen kuvastoon ja siinä kukoistavat Tanskan luonnossa vapaina kasvavat kasvit vuosilta 1761-1883. Astiastoon suunniteltiin noin 1800 osaa ja sitä käytetään koko komeudessaan yhä Kööpenhaminan Christiansborgin valtiollisilla illallisilla. Flora Danicaa valmistettiin ensin vuosina 1790-1803, uudelleen tuotantoon se otettiin 1862. Sitä saa tehtaalta edelleen, jos kukkaronnyörit riittävät. (Pienen tarjoiluvadin loppuhinta 300 €)
Hyvä vaihtoehto kuninkaalliselle kukkaloistolle Helena Tynellin Lintupuu. Maljakko on saanut nimensä kaiverretusta koristeaiheesta. Tyyli on 1950-lukua. (Loppuhinta 830 €)

Neuvostoaikana venäläisen antiikin aarreaittoja olivat komissiokaupat. Niistä löytyi kirjankuvituksia, kirjankansia ja nuottivihkoja upein art nouveau & Mir Iskusstva -ryhmän tyylisin kansilehdin sekä runovihkoja avantgardistisin kuvituksin. Silloin niitä ei rohjennut rajan yli tuoda, mutta näkemäni sai minut arvostamaan Venäjän keisariajan kuvitustyötä ja käyttögrafiikkaa, kuten tätä kirjaa vuodelta 1902 hurmaavine kansineen. Kukahan keksi poimia tämän kirjahyllystä huutokauppaan? (Runokirjan loppuhinnaksi tuli 40 €)

Klassikkotaiteesta voisi nostaa esiin mm. Elias Muukan järvimaiseman ja Eero Järnefeltin harvinaisen grafiikanlehden. Värillisen pehmeäpohjasyövytyksen aihe on Waseniuksen talon liesi Tuusulasta, Suvirannan naapurustosta. (Muukka myytiin 550 ja Järnefelt 850 eurolla)
2715-274868-106
Mäki Universum IX 19714881-1
Jos hopean imago on sinun silmissäsi ’vanhanaikainen, tummunut ja käyttöesineenä turha’ niin katsopa tätä englantilaista mausteikkoa alustoineen tai pieniä kastikekaatimia puisine kädensijoineen. Muoto on käytännöllinen ja ajaton. Unohda ennakkoluulot ja uskalla yhdistellä, vaikka antamaan hohtoa Ikean seuraan. (Mausteikot alustoineen myytiin 260 ja kastikekannut 200 eurolla)

Tekstiilitaiteilija, professori Oili Mäki on sinisen Universum IX -ryijyn tekijä. Vuonna 1925 syntynyt Mäki on yhä alaa tuntevien arvostama tekstiilityön taitaja. Hän toteutti tekstiilejä ja ryijyjä julkisiin tiloihin mm. Suomen Pankkiin, Eduskuntataloon sekä moniin Suomen konsulaatteihin ja suurlähetystöihin. 1960-luvulla Mäki oli runsaasti esillä USA:ssa mm. näyttelyiden myötä. Hän oli kiinnostunut kalevalaisesta maailmasta ja kirjoitti runojakin. Seuraava sopii mielestäni erinomaisesti Universumin nimeä kantavaan ryijyyn: ”Kuuntele, hiljaisuus puhuu. Planeettain kierrossa aurinko, kuu toistaa kumua sfäärien, kaiken olevan äärien.” (Ryijyn loppuhinta 130 €)

Jos minulla olisi kahvila, ravintola tai pieni toimistoaula – ja jos siinä olisi kivi- tai laattalattia, satsaisin varmasti Alvar Aallon kehittämään ja Arabian tehtaan valmistamaan akustiseen ratkaisuun: onttoihin keramiikkasauvoihin. Nyt tätä mahtavaa akustis-esteettistä ideaa ja sen toimivuutta ei tarvitse mennä kokemaan vain Aallon julkisiin rakennuksiin. Viikonloppuna kolme erää sinisiä sauvoja ja palan modernin suomalaisen arkkitehtuurin historiaa voi hankkia ihan omaan käyttöön. (Kolme erikseen myytyä keramiikkasauvaerää huudettiin 200, 330 ja 200 eurolla)
502520-14754-402247-15
Aidossa huutokaupassa kuuluu aina olla spesiaalitavaraa keräilijöille. Arabian astiasto kantaa Lapuan liikkeen merkkiä, mikä tekee siitä asian harrastajille huikean keräilykohteen.
Tiesitkö, että vielä 1600-luvulla hienot pellavadamastit listattiin perunkirjoihin siinä missä hopeat ja korutkin? Helanderin asiantuntijat ovat olleet tarkkoja ja kenties tietoisia siitä, että Ruotsissa hienoja liinavaatteita on myyty jo pitkään suurissa arvohuutokaupoissa. Tämän kohteen ostaja saa käsityöaarteita kahmalollisen: pitsiä, pellavaa ja useita Dora Jungin suunnittelemia pellavaliinoja. (Kahvikalusto myytiin 1.300 € ja erä tekstiilejä 130 €)
Kalastuksesta kiinnostuneille löytyy useita erilaisia avokeloja. Tämä on minun suosikkini, ABU Ambassadeur. Syynä valintaan ei ole kalastusosaaminen, vaan punainen väri, tyylikäs nahkakotelo sekä se, että lapsena minulla oli ABU:n Nyt nappaa! kalastuskalenteri. (Avokela myytiin 80 eurolla)

(Kaikki kuvien kohteet Huutokauppa Helanderin syyskuun huutokaupassa la-su 13.-14.9.2014.)

Hagelstam & Co:n designyllätykset

Syyskauden avajaisissa Hagelstam & Co:n Tehtaankadun tiloissa nähtiin muutama yllätys, alas- ja ylöspäin. Huutokauppa oli siis taannoisena tiistaina 19.8.2014.
603_49
535_57
– Harmoninen väriltään oli tämä Kaj Franckin Kremlin kellot -karahvi. Punainen tulppa kruunaa sen kuin tikkunekku! Lähtöhinnasta jäätiin muutamia satasia, kun meklarin vasara löi 1.200 eurosta aloittaneen taidelasin 800 eurolla. Syitä alle tonnin loppuhintaan voivat olla esim. väritön alaosa tai vain yhdestä karahvin osasta löytyvä signeeraus. Esineen kauneutta ne eivät himmennä, mutta keräilykiinnostusta ne saattavat jarruttaa.
– Taidelaseista myyntikokoelman hienoin, kansainväliset mitat täyttävä keräilykohde oli Tapio Wirkkalan malja mallinumeroltaan 3900 -42. Tämä harvinainen esine on hyttityönä muovailtua ja hiottua kristallia. Ensimmäiset kappaleet valmistuivat jakeluun Iittalassa 1956, jolloin pari vuotta aiemmin, vuoden 1954 Milanon Triennalessa kolminkertaisesti palkittu Wirkkala oli uransa huipulla. Lahjakaiverrus ja reunavika eivät menoa haitanneet. Varovainen lähtöhinta 700 € nousi, kuten odottaa saattoi ja asettui 3.000 euroon.
1543_6
– Bomanin valmistamaksi ilmoitetun korkeatasoista puusepäntyötä olevan jugend-kaapin ostaja teki komeat kaupat 270 eurolla. Sillä summalla tämä suomalaisen jugendin ja 1900-luvun alun valmistajien kärkikaartia edustava kaappi meni uuteen kotiin, jääden siis alle jo lähtöhintana kohtuullisen 400 euron. Jos kaapissa on Bomanin leima tai etiketti, ostajaa teki mahtavat kaupat.
623_43
– Modernin taiteen suuri legenda Pablo Picasso (1881-1973) hurmasi eläessään naiset, vuosikymmeniä myöhemmin Ateneumin taidemuseon näyttelykävijät ja menestysnäyttelyn jälkeen myös suomalaiset keräilijät. Härkä oli Picasson omaeläin. Se yhdisti hänet Välimeren kulttuurihistoriaan, kotimaansa Espanjan sielunsyövereihin ja maskuliiniseen voimaintuntoon yhtä lailla kuin tuon voiman menettämisen pelkoon. Se inspiroi, mylvi, voimaannutti ja kauhistutti. Picasso loi tämän Madouran valmistama vadin koristeen vuonna 1956. Tämä kappale olisi voinut pujahtaa huutokaupasta 800 euron lähtöhinnallaan, mutta missä Picasso, siellä yleisö. Se kisaili hinnan ylös 3.700 euroon eli lopputulos asettui kuin asettuikin hyvinkin lähelle kansainvälisiä huutokauppahintoja.

Tampere tarjoaa designin, hopean, korujen, militarian ja numismatiikan runsautta

Tampereen huutokauppakamari kattaa aina tiskiin reipaan määrän designia, koruja, militariaa ja numismatiikkaa. Tauluja, huonekeluja, kirjoja ja hopeaakin löytyy, totta kai.
Alla kuva Tampereen keskustassa, Hämeenkatu 30 B:ssä sijaitsevista tiloista. Lisää kuvia ja tietoa löydät Tampereen huutokauppakamarin koti- ja Facebook-sivuilta, josta myös tämä menneiden ennakkonäyttöjen aikana otettu kuva on lainattu.
10010328_236770849849195_7739531994417452222_o
Syksyn avausta odotellessa noukin menneen kevään päätöshuutokaupan runsaudesta nämä kohteet. Uudet tavarat ja taulut ilmestyvät nettiin tuota pikaa, kun Tampereen syyskausi käynnistyy 9.9.2014 järjestettävässä huutokaupassa. Luvassa myös uuteen iskuun hiotut kotisivut, tietysti erinomaisilla kuvilla, kuten aina. Suuntana siis Tampere.
2004 105:200 700€ 31,5 cm197
Oiva Toikan hurmaava Lollipop. Tämä namu on numeroitu 105/200 ja vuodelta 2004. Korkeutta löytyy komiat 31,5 cm. Lähtöhintaa oli 700 €, myytiin 580 €.
Marjatta Metsovaaran siniturkoosi Simpukka-ryijy 1960-luvulta. Lähti 100 eurosta, loppuhinta 150 €.
Alvar Aallon Enkelinsiipi, malli A805, on jalkalamppujen joukossa suurimpia valaisinsuosikkejani. Tämä klassikko on kestänyt aikaa jo vuodesta 1954 ja löytyy edelleen Artekin valikoimista. Retrokeräilijät antavat tietenkin ykkössijan Valaistustyön 1952-1975 valmistamille yksilöille kuten tämä. Uudelleenmaalattu siipi. Lähtöhinta 2.000 €, myytiin 3.200 €.
– Kolmeen suuntaan valoa heijastava jalkalamppu Alvar Aallon malli A801 syntyi vuonna 1959. Alkuperäisen valmistajan Valaisintyön jälkeen sekin on pysynyt osana Artekin ikiklassikoita. Malli on loistava esimerkki Alvar Aallon taidosta käsitellä valoa, tehdä siitä olennainen osa arkkitehtuuria ja sisustusta. Aallon valo viettelee ja lumoaa katsojansa. Valmistaja Valaisinpaja Oy ajoittaa valaisimen jälkeen vuoden 1975. Lähtöhinta oli 2.000 € ja loppuhinta 950 €. Hieno hankita, onnea ostajalle!
Valaistustyö 2000EValaisinpaja
– Vastikään edesmennyt Kaija Aarikka on omaperäinen, ajankohtainen ja ehdottomasti houkutteleva keräilykohde. Minä en ole koskaan ollut keltaisen ystävä, kukkia ja sitruunoita lukuunottamatta, mutta tässä on jotakin joka kiehtoo. Äidilläni oli 1970-luvulla keltainen, punaisella ommeltu hiihtoasu. Vanhoissa valokuvissa se loistaa rinteessä kuin aurinko. Aarikan valaisin keltaisilla pompuloilla ja niihin sopivilla kynttilöillä lähti 100 eurosta ja meni 50 eurolla.
Aarikka 100€
Björn Weckströmin varhainen rintakoru vuodelta 1962 on pieni uniikki aarre. Lähtöhintaa sillä oli 1.200 € ja vasarahintaa tuli 950 €.
– Tämän japanilaisen ruukun metallityö on hurmaavaa. Ruukku on pronssia. Koristelussa on ainakin kuparia, mukana taitaa olla myös kultaa ja hopeaa. Onkohan esineessä signeeraus? Kansainvälisillä markkinoilla aasialainen estetiikka ja antiikki on nyt in, niin myös aasialainen nykytaide. Sopisiko tähän orkidea, saviruukkuun istutettuna ja tämän koristeruukun sisään upotettuna. Vai bonsaipuu? Tai sittenkin mehikasvi tai kaktus? Lähtöhinta, houkuttelevat 400 € oli osaavasti arvioitu – loppuhinta oli näet 380 €.
750:1000n 1962 1200€
400€

Mikä on suosikkilintusi?

1637-49
Minun lintusuosikkejani ovat kurki, joutsen, pääskynen ja kuikka.
Oiva Toikan linnuista minua riemastuttaa eniten Haikara, jota myös Toikan alter egoksi kutsutaan. Ilmeikkääseen kaveriin innoituksen on antanut lasitehtaan lähellä Nuutajoen suistossa viihtyvä lintu. Tämä Oiva Toikan keräilyfiguuri vuodelta 2006 löytyi Helanderilta, jossa se etsii uutta kotia viikonlopun 9.-10.8.2014 huutokaupassa. (Loppuhinta oli 190 €)

Itä-Suomen sympaattisimmat antiikkipäivät koettiin Simpeleellä 19.-20.7.

Tässä pieni otos yhteen kouluun ja neljään perinnerakennukseen sijoittuneiden, järjestyksessä jo 16. kesäpäivien ulko-alueesta.
Kesämieltä, mukavia ihmisiä, jaettuja tarinoita, paistettuja makkaroita.
Eikä ole Imatran voittanutta, ylittänyttä Vuoksen virran.
IMG_2048IMG_2054IMG_2050IMG_2056
IMG_2055IMG_2058IMG_2061
IMG_2047IMG_2060IMG_2046
IMG_2081IMG_2080IMG_2037
IMG_2076IMG_2071IMG_2074 

Kierrepotkulla täysosuma

Tapio Wirkkalan Kierre on yksi kalleimmista suomalaisista taidelaseista. Sen arvo on myös pitänyt pintansa tasaisemmin kuin muutamat kalliimmat, mutta vain yhden kerran tai lyhyeksi aikaa huipulle yltäneet designlasiesineet.
Vuoden 1951 Milanon Triennaalissa Kierre sisältyi kristallikokoelmaan, joka toi Wirkkalalle yhden kolmesta taiteilijalle myönnetystä Grand Prix -palkinnosta. Kaksi muuta hän sai näyttelyarkkitehtuurista ja vaneritöistä. Nimeä ’Kierre’ on pidetty kunnianosoituksena Gunnel Nymanille ja Helena Tynellille. Esine tunnetaan myös mallinumeroilla 3276 ja 3876. Materiaaliltaan se on siniverinen eli aitoa kristallia. Valmistuksessa oli useita käsityövaiheita. Kierre tikkuilmapuhallettiin, muotoiltiin puolimuotissa ja viimeisteltiin hiomalla. Iittalan kuvastossa se oli mukana vain kolme vuotta, 1952-1955.
32182-000001
Vuonna 2007 Wirkkalan Kierteestä tuli Suomen kallein taidelasi, kun se saavutti Bukowskilla 25.000 euron loppuhinnan. Tänä kevään Hagelstam & Co myi Kierteen 28.000 eurolla (kuva yllä). Varsinainen yllätys tuli Helanderin kesäkuun huutokaupassa 14.-15.6.2014. Siellä Kierrettä huudettiin kilpaa 20.000 € loppuhintaan saakka, vaikka myynnissä olevassa yksilössä oli melkoinen reunavika. Vaurio oli kuvattu selkeästi myös huutokauppaluetteloon kuten oikeaan bisnesetiikkaan kuuluu ja alla olevasta luettelokuvasta näkyy. Kierre teki siis jälleen komean osuman eikä kauneusvirhe menoa haitannut.
4546-2

Design top5

Näin sujui kevään arvohuutokauppojen design-myynti

Tasatahtia design-rintamalla etenivät tänä keväänä molemmat suuret huutokauppatalot. Suuntaus käy yhä selvemmäksi: moderni taide, nykytaide ja design valtaavat alaa perinteiseltä antiikilta. Klassinen taide sinnittelee kisassa paremmin, mutta sen tulos on äärimmäisen riippuvainen tarjolle tulevien teosten laadusta.

Valaisimet, keramiikka ja lasi valtasivat tuloslistan kärkipaikat, odotetusti. Valaisinten osuus on vain vahvistunut ja keramiikan parhaat palat pärjäävät nekin erinomaisesti. Sen sijaan lasissa ostajat vaativat tutuksi tulleista esineistä poikkeavaa tarjontaa.
Valaisinten suosio kertoo myös käyttökelpoisen sisustusdesignin noususta ohi vitriinitavaran. Kevään nimiä olivat Alvar Aalto, Paavo Tynell ja Lisa Johansson-Pape. Top2 sujui tasatahtia. Sijoilla top3-5 kalleimpien kappaleiden yksikköhinnat olivat tässä hyvin yksilöllisessä, kappalekohtaisesti määräytyvässä lajissa piirun verran korkeampia Bukowskis Modern & Contemporary -huutokaupassa kuin Hagelstam & Co Modern & Design -huutokaupassa, vähennettiinpä ilmoitetuista hinnoista tai lisättiinpä niihin kuluja tai ei.

9017014_fullsize 9017271_fullsize 9016916_fullsize  
Bukowskis, designin viisi kalleinta
(huom! hinnat ilmoitettu kuluineen)
1. Alvar Aalto, Mehiläispesä, 6-jakoinen, 23.240 € (lähtö 4.000-5.000)
2. Birger Kaipiainen, Hedelmäreliefi, 1960-luku, 13.421 € (lähtö 4.000-6.000)
3. Paavo Tynell, Seinävalaisinpari, Taito Oy, 11.742 € (lähtö 3.000-4.000)
4. Lisa Johansson-Pape, Lattiavalaisin, 1940-luvun loppu, 9.785 € (lähtö 2.500-3.000)
5. Alvar Aalto, Savoy, kirkas lasi, vihreä väriverho, Iittala 1940-luku, 9.174 € (lähtö 1.000-1.500)
viisi kalleinta yhteensä 67.362 € (summa sisältää huutokauppakulut))
9027694_fullsize 9017049_fullsize

32182-000001 32210-000063 32388-000002
Hagelstam & Co, designin viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Tapio Wirkkala, Kierre, Iittala 1955, 28.000 € (lähtö 15.000)
2. Rut Bryk, ”Aasi leijonan nahoissa”, 1960-luku, 14.000 € (lähtö 10.000)
3. Paavo Tynell, Kattovalaisin, 1950-luku, 6.000 € (lähtö 3.500)
4. Michael Schilkin, Afrikkalainen nainen, reliefi, 1956, 5.500 € (lähtö 2.000)
5. Paavo Tynell, Pöytävalaisin, 1950-luku, 5.000 € (lähtö 1.000)
viisi kalleinta yhteensä 58.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
32194-000001 6922h-000001

Filigraaninauhaa pikkusormeni ympärillä

Tähän esineeseen ihastuin, Kerttu Nurmisen filigraanikulhoon. Yksi syy on väri ja toinen lumoava kahden sisäkkäisen muodon harmonia. Kahden värin vuorottelu antaa omenanvihreille filigraaninauhoille aavistuksen verran rusottavat punaposket. Ylhäältä katsottuna muoto elää kuin kaleidoskooppi. Sivusta päin paljastuu muodon ja koristelun täydellinen harmonia. Nurminen on kiinnostava lasitaiteilija ja nimi, jota seuran tarkkaan tulevaisuudessakin. Tämä kulho löysi uuden kodin Hagelstam Modern & Classic huutokaupassa 14.12.2013 hintaan 320 €.
KNurminen

Aikamoinen Bambu

503_47603_45
Tapio Wirkkalan Bambu kasvoi ja kukoisti Hagelstam & Co:n kuukausihuutokaupassa 20.11.2013, kun se myytiin 4.000 eurolla. Harmi, ettei nettiluettelossa mainittu, oliko tämä vuonna 1952 suunniteltu designlasi signeerattu, ja jos oli niin oliko signeerauksessa vuosiluku tai sarjanumero 3537. Esinehän on ollut tuotannossa 1952-55 ja uudelleen vuodesta 1981 pieninä numeroituina erinä.
Huutokaupassa mukana olleesta kattavasta Oiva Toikan vuosikuutioiden kokoelmasta minun sydämeni sykki vuoden 2009 kuutiolle. Sitä katsellessani liidän kuvitteelliselle kuumailmapallomatkalle tai palaan muistoissani Kremlin aarteiden äärelle, Fabergén pääsiäismunien lumoavaan maailmaan. Pieni ihanuus maksoi 260 €.

Wau, mikä Okkolin

8821396_fullsize
Kristalliko vanhanaikaista – ja kattia kanssa. Katsokaapa tätä uskomatonta värin ja muodon loistetta sekä elävää materiaalinkäsittelyä. Kristalli virtaa kuin vesi, hehkuu kuin aurinkoinen jää. Tämä jos mikä saa ymmälle kunnioituksesta käsityötaitoa kohtaan. Ei ihme, että ostajan maksettavaksi tuli 4.648 € Bukowskilla, Modern & Contemporary 11.11.2013.