Avainsana-arkisto: Timo Sarpaneva

Tyylitykkäyksiä Turengissa

Vintagea ja luksusbrändejä: Chanel, Gucci, Hermès, Kenzo, Louis Vuitton.
Designia, koruja, huonekaluja Kymen läänin maaherran työhuoneesta, Pappa-Tunturi, sivuvaunullinen Jawa
ja keräilijä Pirjo Nylundin kokoelma (lasia, keramiikkaa, metallitavaraa, nukkeja, nukkekoteja, smurffeja, Aarikkaa ym. keräilytavaraa)
sekä kaikenlaista muuta kivaa ja kiehtovaa, vanhempaa, uudempaa ja antiikimpaa.

Tähän Online-luetteloon loistavine kuvineen on hauska koukuttua!
Nettiluettelo nyt. Online-huutokauppa lauantaina & sunnuntaina (4.-5.2.) Turengin huutokauppakeskushttps://www.turenkiauctions.fi

artikkelin otsikkokuva: Chanel Red Quilted Flap bag. Myydään Turengin huutokauppakeskus, huutokauppa Online la-su 4.-5.2.2023, https://www.turenkiauctions.fi

kuvat: kohteet myydään Turengin huutokauppakeskus, huutokauppa Online la-su 4.-5.2.2023, https://www.turenkiauctions.fi
Louis Vuitton, Keepall Bandouliere 60 Monogram
Hermès, silkkihuivi Aztec
Chanel, Flap bag S shiny white
Louis Vuitton, Reykjavik kaulahuivi

Sisustustavaraa, keräilytavaraa, vanhaa tavaraa, uutta tavaraa, arvotavaraa, harrastetavaraa, käyttötavaraa

Turengin huutokauppakeskuksessa esineistä, sisustamisesta ja keräilystä kiinnostunut voi yllättyä, ihastua, ihmetellä ja nauttia. Meininki on mutkaton, ja aikaa asiakkaalle löytyy aina. 

Pete ja Joni tiimeineen pitävät huolta siitä, että jokaisessa huutokaupassa on tarjolla jotakin ihan kaikille. Sisäänoton seulaa ei ole viritetty erityisen tiiviiksi. Siksi ei voi koskaan tietää, mitä huutokaupoissa on tarjolla seuraavaksi. Vanhan ja käytetyn lisäksi huutokaupoissa realisoidaan myös uutta, joten niistä löytyy vaikka mitä antiikista autoihin. Asuinpaikkakuntasi ei ole este, koska kohteet ja erinomaiset kuvat löytyvät ja tarjoukset hoituvat online. Sivuja kannattaa vilkaista siksikin, että Turengin kuljetuspalvelu ulottuu käytännössä kaikkialle Suomeen. Palvelun maantieteellinen kattavuus tuo mukanaan sellaista tarjontaa ja kysyntää, jollaista pääkaupunkiseudulla tuskin koskaan tavoitetaan.

Antiikin, designin ja arvoesineiden huippuhetkiä Turengissa ovat olleet muun muassa Keimolan kartanon kiinnostavat huonekalut, Arabian Fennia-sarja, Dorrit von Fieandtin keramiikkafantasiat, Oiva Toikan Linnut, Anu Penttisen Storybirds, Esteri Tomulan kepeiden kuvioiden leikki, huomiota herättävät koriste-esineet, kaikenikäinen hopea ja näyttävät korut. 

Jos etsit käyttödesignia kotipöytään, täältä sitä löytyy eri vuosikymmeniltä ja moneen makuun. Miten olisi erä Oiva Toikan Pioni-sarjan laseja, joista riittää sekä itselle että kaverille? Toisitko aurinkoa talvihämärään Nanny Stillin keltaisella Tzarina-kaatimella ja laseilla tai vehreyttä hankien keskelle saman sarjan vihreällä versiolla? Kattaisitko Paratiisin joulupöytään ja sinisen Domino-teehetken aattoiltaan? 

Designesineiden myyntimenestys ja globaali asiakaskunnan tavoittaminen eivät edellytä huutokaupan sijaintia Helsingissä ja myyntiä sesongin päähuutokaupoissa. Tämän osoittivat juuri äskettäin ja jälleen kerran Oiva Toikan Lollipop (3.700 €), Gunnel Nymanin Kalla (5.350 €), Timo Sarpanevan 7-solmuinen Festivo-kynttilänjalka (171 €). Designharvinaisuuksien huippuhetkiä koettiin, kun Alvar Aallon / Valaistustyön sininen Mehiläispesä myytiin 4.201 € ja Tapio Wirkkalan hopeinen Kajakki sekä kynttelikkö vaihtoivat omistajaa 7.901 ja 7.100 eurolla.  

Jokaisessa huutokaupassa on hämmästyttäviä esineitä, joista kaikki tuskin vetoavat vanhaa arvoantiikkia kelpuuttaviin ostajiin, mutta joista monet kruunaavat takuuvarmasti maksimalisti-sisustajan unelmat olipa koti kaupunkikaksiossa tai maaseutukartanossa. 

Tällä hetkellä Huutokauppakeskus Turenki on omalla alallaan Suomessa huutokauppaa hauskimmillaan eli reipasta realisointia ja riemukkaita yllätyksiä!

otsikkokuva: Arabian Fennia-sarjan vati (jossa pieni reunavika) myyty Turengissa 150 €.
artikkelikuvat: https://www.huutokauppakeskusturenki.fi

Designin top5

Näin sujui syksyn arvohuutokauppojen design-myynti

Designin huippu on käynyt huutokaupoissa kapeaksi. Kapeaksi kävivät menneenä syksynä myös Bukowskis’n ja Hagelstam & Co:n designmyyntikärjen väliset erot. Molempien top5 -tulos nousi yhä edelleen viime vuosiin verrattuna, mutta Hagelstam & Co onnistui kirimään umpeen Bukowskis’n aiempaa etumatkaa. Maaliin huutokauppatalot tulivat rinta rinnan Bukowskis’n johtaessa kapean kaulan mitalla top5 -luvuin 120.100 € – 127.500 €

Huutokaupoissa menestyvän muotoilun painopiste on edelleen vahvasti Suomi-designin kultaisissa 1940-1950-luvuissa. Samat nimet tulevat tutuiksi kerta toisensa jälkeen, ja top5 on pääosin maskuliininen. Kaikki loistavat naiset – keraamikot, lasinmuotoilijat, tekstiilitaiteilijat, huonekalusuunnittelijat – vilahtavat kärkisijoilla pikemminkin satunnaisina kävijöinä kuin vakiovieraina. Kertooko tämä jotakin huutokauppoihin valikoitavista esineistä ja muotoilijoista vai siitä, että toisen maailmansodan jälkeinen muotoilun kulta-aika oli herooisuudessaan kovin miehinen? Vai onko syynä se, että esimerkiksi käyttötaiteeksi mielletty tekstiilitaide ei riitä korostamaan keräilijä-omistajansa hyvää makua ja esteettistä silmää siinä määrin kuin varmasti tunnistetut ja tunnustetut taideobjektit, veistokselliset lasiesineet ja uniikit messinkivalaisimet? Siksikö kaikki se mikä kytkeytyy mielikuvissamme sisustukseen ei herätä samaa keräilyhekumaa kuin se, joka voidaan nostaa jalustalle, vitriiniin tai katon korkeuksiin, jota rohkenee koskettaa vain varoen ja jonka ainutkertaisuutta osaamme ylistää yhteen ääneen?

Samaan aikaan Ruotsissa Märta Måås-Fjetterströmin matot kuuluvat designhuutokauppojen korkeimpaan kastiin. Pitäkää varanne tai menetämme kohta kunnian räsymatonkin ideasta länsinaapuriin! Meillä funkismattoja vasaroidaan suunnittelijoita tai kutomoja mainitsematta kuukausihuutokauppojen kellareissa parilla satasella, ja Uhra Beata Simberg-Ehrströmin upeimmat ryijyt ovat arvohuutokaupoissa satunnaisia kunniavieraita. Suomalaisen designin monipuolisesta historiasta huolimatta yhteen huutokauppaan ilmestyy yhtaikaa yllättävän harvoja tekijänimiä: huonekaluja edustaa Aalto, valaisimia Aalto, Tynell ja Johansson-Pape, lasia Wirkkala ja Sarpaneva Nymanin, Franckin, Toikan ja Okkolinin säestämänä. Jopa Tynell, Still ja Hopea ovat mukana harvakseltaan. Keramiikasta löytyy Kaipiainen ja Bryk, ehkä myös Schilkin ja Salmenhaara sekä muutama Holzer-Kjellberg ja Muona. Onko syy myyntiin tarjottavan esineistön suppeudessa vai vastaanottajan kiinnostuksen, innostuksen ja designintohimon puutteessa? Miksi designliikkeistä tai Helanderin ja Annmari’s kaltaisista huutokauppamaailman haastajista löytyy nykyisin laveampi valikoima ja variaatioiden runsaus kuin arvohuutokaupoista? Keskittyvätkö vanhat huutokauppatalot mieluummin tuttuihin ja helppoihin, varmasti ja vakaasti tuottaviin kohteisiin?

Asiansa osaavan intendentti Maria Ekman-Kolarin ansiona pidän sitä, että Hagelstam & Co:n keramiikkavalikoimassa nähtiin tulosvarman Kaipiainen, Bryk ja Salmenhaara -kolmikon rinnalla Marita Lybeck, Annikki Hovisaari ja Kati Tuominen-Niittylä. Kauden sensaatio oli Josef Frankin Flora-lipaston putkahtaminen myyntiin Suomessa. Niin harvinaisia Svenskt Tennin esineet meillä ovat. Lähtöhinta 5.000 € oli minimaalinen. Loppuhinta 22.000 € seurasi hyvää pohjoismaisten huutokauppatasoa. Svensk Tenn on ruotsalaisen designin kruununjalokivi. Brändin esimerkillistä vaalimista ja tinkimätöntä tasoa jo vuodesta 1924 kannattaa käydä ihailemassa jokaisella Tukholman-visiitillä Strandvägen 5:ssä.

Bukowskis’lla huutokaupattavaksi oli oivalettu napata Ritva Puotilan ryijyjä, Mirjam Salmisen koruja, Markku Salon lasia, Eero Saarisen huonekaluja sekä Helanderin huutokaupoissa huikean nousunsa aloittaneen Carl Gustaf Hiort af Ornäsin nojatuoleja eli kohteita, joita Hagelstam & Co:lla ohjautuu edelleen naputeltaviksi Tehtaankadun kuukausihuutokauppoihin. Yritykset laventaa designhuutokauppojen valikoimaa 1980-luvulle ja uusiin esineryhmiin saattavat silti olla jo myöhäisiä, sillä esimerkiksi Ruotsissa modernien huutokauppojen painopiste on hyvän aikaa hivuttautunut lasista ja keramiikasta huonekaluihin ja kuvataiteeseen. Enteileekö tämä sitä, että suurimpia rahoja liikuttelevat designlasin ja -keramiikan ostajat ja heidän välittäjänsä alkavat olla kylläisiä – tai kyllästyneitä? Onko jo kymmeniä vuosia kestänyt takuuvarmana pidetty design-hype tulossa yhden tiensä päähän?

Syksyn top5 -kärjestä päätellen tuttu ja näyttelyistä tunnettu esine ei enää riitä jälleenmyyntimenestykseen. Yltääkseen kansainväliseen imuun designin täytyy olla uniikkia, näyttävää, taidon ja teknisen osaamisen yhteistyötä, erityistä ja erottuvaa. Hyvänä esimerkkinä Bukowskis’n top5:ssä kolme sijaa valloittaneet Timo Sarpanevan ja Studio Pino Signoretton yhteistyönä syntyneet lasiveistokset tai Hagelstam & Co:n top5 ykkönen Paavo Tynellin kattovalaisin. Siinä suunnittelijan piirtämään messinkirunkoon on custom made -periaatteella liitetty juuri tiettyä kohdetta varten valitut koristeet ja lasikuupat. Elokuvateatteriin tehdyn valaisimen kruunaavat siniset opaalilasivarjostimet, joiden väri kuluu Kauklahden Lasitehtaalla valmistetuista sävyistä harvinaisimpiin.

Uniikkeja rariteetteja halajavan ostajakunnan lisäksi huutokauppojen pitkään nauttiman design-hypen tulevaisuudennäkymiä heikentää myös määrätietoisella työllä ja taidolla rakennetun Arabia-brändin alasajo. Vintage-Arabian ja vanhan taideosaston keräily varmasti jatkuu, mutta onko tulevaisuuden massa-Arabiasta enää suomalaiseksi keräilykohteeksi, kun valmistus Suomessa loppuu. Ehkä uuden sukupolven muotoilijoiden ja käsityöläisten on tullut aika napata murenevalta jättiläiseltä vapautuvat jalansijat. Pörssiyhtiön katteet kohdilleen -lähtöinen ”Finnish Design made in Thailand” -konsepti avaa loistavan tilaisuuden vaihtoehdoille eli kotimaassa toimiville pienille työhuoneille, artesaaneille, taiteilijakollektiiveille, keramiikkauuneille, lasihyteille ja kutomoille. Odotan lähiruoan rinnalle lähidesignbuumia. Koska laatu tekee ja takaa nimen (hyvänä esimerkkinä Svenskt Tenn), yritykset kuten VAJA Finland voivat olla tulevaisuuden menestystarinoita, kenties pienimuotoisempia kuin Arabia, mutta silti tulevaisuuden designentusiasteja kutkuttavia ja huutokauppojen ovia kolkuttelevia keräilyunelmia.

9756219_fullscreen 9752457_fullscreen 9756518_fullscreen
9752573_fullscreen 9752691_fullscreen
Bukowskis, designin viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Tapio Wirkkala, Kantarelli, 57.200 € (lähtö 40.000)
2. Timo Sarpaneva, Lasiveistos ”Luna”, 19.900 € (lähtö 18.000)
3. Timo Sarpaneva, Lasiveistos ”Casa di Ammiana”, 18.000 € (lähtö 20.000)
4. Timo Sarpaneva, Lasiveistos ”Chiesa di Ammiana”, 17.000 € (lähtö 18.000)
5. Paavo Tynell, Kattovalaisin, 15.400 € (lähtö 5.000)
Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 127.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 101.800 € (summa ilman huutokauppakuluja)*
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 84.767 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat 67.362 € (summa sisältää huutokauppakulut)

35672-000003_2 35353-000001 35051-000001_1
34734-000005 35578-000022
Hagelstam & Co, designin viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Paavo Tynell, Katovalaisin, 44.000 € (lähtö 30.000)
2. Paavo Tynell, Lattiavalaisin, 26.000 € (lähtö 12.000)
3. Timo Sarpaneva, Taidelasi ”Ilmat”, 24.000 € (lähtö 15.000)
4. Josef Frank, Lipasto ”Flora”, 22.000 € (lähtö 5.000)
5. Birger Kaipiainen, Tarjotin, 4.100€ (lähtö 2.000)
– Hagelstam & Co, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 120.100 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 36.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 29.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat 58.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.comwww.hagelstam.fi

Sarpaneva, lasista taidetta

Timo Sarpaneva 1951 Hiidenkirnu-sarjaa kuvaaja Timo Syrjänen Timo Sarpaneva 1990 Venini-esineitä kuvaaja Timo Syrjänen Timo Sarpaneva 1952 Lansetti kuvaaja Timo Syrjänen
Timo Sarpanevan taidetta lasista Suomen lasimuseossa 29.5.-31.12.2015.

Timo Sarpanevan esineistä kirjoittaessani olen toistuvasti miettinyt, käyttäisinkö sanaa taidelasi, lasiveistos, malja vai maljakko. Vaikka osalla esineistä on selvä funktio eli niitä voi käyttää maljana, kulhona tai maljakkona, taidelasi tai lasiveistos tuntuvat useimpien kohdalla paremmalta. Sarpaneva muutti lasin taiteeksi. Hänen muotoilunsa on veistoksellista, vapaata. Hän tutkii materiaaliaan ja luo teoksensa symbioosissa sen kanssa. Sarpaneva elää ja hengittää lasia. Hiiidennyrkissä (kuva vasemmalla) muoto on orgaaninen. Lansetin (kuva oikealla) muotoon sisältyy sensuellia antropometriaa. Yhteistyössä Pino Signoretton kanssa Muranossa valmistuneet lasiveistokset kantavat paljon kertovia nimiään ylväinä yksilöinä. Sarpanevan lahjakkuuden ja luomisvoiman laajuus ulottuu käytännölliseen i-sarjaan, jonka koskettamiseen ja katselemiseen en koskaan väsy. Ihailen hänen taitoaan luoda merkityksellisiä esineitä niin ihmisten arkeen kuin esteettisiin tarpeisiin.

Viime viikkoina olen perehtynyt Sarpanevaan teräksen ja keramiikan muotoilijana. Haaveissani siintävät Opa Oy:n pinottava kulhosarja, päällekkäin aseteltavat tee- ja vesipannu sekä Rosenthalin kolmen pinottavan kulhon setti, retro-oranssina keramiikkana tietenkin. Etsintämatkalla on hyvää aikaa perehtyä Suomen Lasimuseon näyttelyyn, jossa on tilaisuus nähdä myös suomalaisten ostajien suotta vieroksumia, Sarpanevan Veninille suunnittelemia esineitä.

Taiteen vapaus tarvitsee mesenaatteja, joille taiteellinen työ on arvo sinänsä. Keräily vaatii paitsi resursseja, myös aikaa, näkemystä, opiskelua, paneutumista ja aitoa kestävää kiinnostusta. Monelle on vaivattomampaa marssia kauppaan ja ostaa möhkäleauto tai muskelivene. Liikemies Kyösti Kakkonen on tehnyt toisin ottamalla elämäntyökseen suomalaisen designin vaalimisen ja tallentamisen. Tässä näyttelyssä kohtaamme sekä taiteilija Timo Sarpanevan että taiteen tallentajan, säilyttäjän ja vaalijan Kyösti Kakkosen. Molemmat ovat omalla tavallaan läsnä ja osoittavat työllään taidon ja tahdon arvon.

Onnittelut Kyösti Kakkoselle myös tuoreen avioliiton johdosta. Elämä esineiden parissa on mukavaa, mutta ihaninta meille kaikille on saada rakastaa ja jakaa elämänsä toisen ihmisen kanssa.

(Kuvat: Suomen lasimuseon lehdistömateriaali: Hiidenkirnu-sarja, 1951; Venini-karahveja 1990; Lansetti 1952)

Design top5

Näin sujui kevään arvohuutokauppojen design-myynti

Bukowskis’n ja Hagelstam & Co:n tuloserot näkyvät selvästi ja ja kasvavat tasaisesti ulkomaisen taiteen ja designin alalla. Modernin taiteen huipuissa yritykset kulkevat kutakuinkin rinta rinnan, ja klassisen taiteen saralla Hagelstam & Co. on onnistunut ottamaan takaisin menetettyjä asemiaan. Mitä tulee klassisen tai modernin ulkomaisen taiteen ja designin huippuviisikkoon, Bukowskis kulkee eteenpäin kilpailijaansa vahvempana.

Viimeisen vuoden aikana Bukowskis’n design top5 on kasvanut parinkymmenen tuhannen euron puolivuotisvauhtia. Tahti on nousuvetoinen myös emoyrityksellä Tukholmassa. Designin myynnissä online-huutokaupasta näyttää olevan etua. Bukowskis’n top5 -nimilista oli vaihtelevampi kuin aikoihin. Mukana oli uniikkeja kohteita ja maailmanlaajuisesti kiinnostavia tekijöitä. Huutokilpailuakin käytiin loppuminuuteille saakka kotimaisten ja ulkomaisten ostajien kesken. On ilahduttavaa, että Tynellin ja Aallon hallitsemaan kärkeen saatiin Tapio Wirkkalan puinen veistos, Oiva Toikan Pampulavaasi ja Timo Sarpanevan huikea muranolaistyö Stabat mater. Ykköseksi nousi Birger Kaipiaisen tarjotinpöytää varten valmistettu koristelaatta. Teos oli upea, mutta silti juuri varhaistyön ennätyshinta oli odottamaton ja iloinen yllätys. Kahdenkymmenen tuhannen haamuraja rikkoutui Bukowskis’n listalla yhteensä kolmesti, kun Sarpaneva, Wirkkala ja Kaipiainen asettuivat kärkeen kukin harvinaisella uniikkityöllä.

Hagelstam & Co:n design-kärkiviisikko tahkosi paremman tuloksen kuin minkä yritys saavutti menneenä syksynä, mutta vuoden takaiseen top5:een verrattuna Hagelstam & Co:n tahti on ainakin kalleimpien designobjektien osalta ailahdellut ja jopa hiipunut. Superkohteita ja uniikkeja harvinaisuuksia oli Hagelstm & Co:lla tarjolla Bukowskis’ia vähemmän. Keramiikkavalikoimaa kuten myös top5 -listaa hallitsi useilla mainioilla kohteilla mukana ollut Rut Bryk sekä vanhastaan tutut Paavo Tynell ja Alvar Aalto. Yllätyksiä ei siis Bulevardin suunnalta kuulunut. Lienee vain ajan kysymys, milloin designkaupan rattaat hidastuvat ylipäänsä kaikkialla ilman uusia oivalluksia ja tuoreudellaan houkuttelevia myyntikohteita.

Tänä keväänä Bukowskis veti oivaltavalla sisäänotolla, monipuolisuudella, uniikeilla kohteilla ja erikoisuuksilla pidemmän korren. Pitkällä tähtäimellä Bukowskis saattaa saada yhä lisää etua Tukholman designmarkkinoiden vetovoimasta ja niiden myötä Suomeenkin löytävistä online-asiakkaista. Kun top5 -listojen ero näyttää nyt Bukowskis’n eduksi ja Hagelstam & Co:n tappioksi 65.000 euroa, nähtäväksi jää, uskaltaako Hagelstam & Co luottaa jatkossa vain vasarahuutokauppojen vetovoimaan ja tuottaako online-ratkaisu Bukowskis’lle ensi kaudellakin yhtä meheviä tuloksia.

25200€ 23200€
22700€ 18800€ 12100€
Bukowskis, designin viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Birger Kaipiainen, Keramiikkalaatta/tarjotinlevy, 25.000 € (lähtö 3.000)
2. Tapio Wirkkala, Veistos ”Elefantti”, 23.200 € (lähtö 10.000)
3. Timo Sarpaneva, Lasiveistos ”Stabat mater”, 22.700 € (lähtö 18.000)
4. Oiva Toikka, Pampulavaasi, 18.800€ (lähtö 2.000)
5. Alvar Aalto, Mehiläispesä, 12.100 € (lähtö 8.000)
Bukowskis, 
kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 101.800 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 84.767 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat 67.362 € (summa sisältää huutokauppakulut)
34502-000003 34471-000004
34043-000001 34266-000004 5500€
Hagelstam & Co, designin viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Paavo Tynell, Kattokruunu, 12.000 € (lähtö 6.000)
2. Rut Bryk, Koristelaatta, 8.000 € (lähtö 2.500)
3. Paavo Tynell, Lattiavalaisin,  5.500 € (lähtö 1.500)
4. Alvar Aalto, Lattiavalaisin, 5.500 € (lähtö 4.000)
5. Rut Bryk, Koristereliefi, 5.500€ (lähtö 4.500)
Hagelstam & Co, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 36.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 29.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat 58.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.comwww.hagelstam.fi

Muotoilun ja taiteen herkkupaloja

muun muassa nämä, olivat tänään torstaina 26.2. myynnissä Tampereen Annmari’s Huutokauppakamarilla.
img_9167_1 img_0162_1
img_4546_2 img_7206_kopio
img_7930 img_7950_1
img_8586_1 img_8405_1
– Timo Sarpanevan lasiveistos ”Liber Mundi” 2000, Studio Pino Signoretto Murano, lähtöhinta 15.000 €
– Idman, pöytävalaisin, lähtöhinta 1.200 €
– Hans Agne Jakobsson, pöytävalaisin, lähtöhinta 100 €
– Mauri Almari / Idman, kattolamppu, messinki, lähtöhinta 300 €
– Elis Kauppi / Kupittaan Kulta, rintakoru ja rannekoru, hopeaa, lähtöhinnat 110 ja 160 €
– Hugo Backmansson, maalaus Soittava beduiini, Tanger 1908, lähtöhinta 300 €
– Taisto Ahtola, maalaus Räsynukke 1979, lähtöhinta 500 €

ps. osa myymättä jääneistä kohteista on nyt (28.2.) huutokauppa Annmari’s nettisivujen jälkipörssissä. (Jälkipörssistä voit jättää tarjouksia ja ostaa huutokaupassa myymättömiä kohteita normaaleilla huutokauppaehdoilla)

Tykkään!

Minun mielestäni suomaisten muotoilulegendojen saksalaiselle Rosenthalin posliinitehtaalle suunnittelemat astiastot saavat turhan vähän kiinnostusta osakseen. Muu maa mustikka, tiedetään, mutta silti. Keskieurooppalainen muotoilutyyli ja retroileva koristelu ansaitsisivat arvostusta täältä ’oma maa mansikka’ suunnaltakin. Kaikki kunnia Arabialle, mutta kai suomalaisiin sydämiin mahtuu myös tutusta erottuvia ideoita, hauskoja muotoja, mannermaisuutta. Kannetaanhan koteihin Ikeaakin ja katsokaas, huippulaatuinen Rosenthal ei välttämättä kukkaroa kurita – ellei sitten satu havittelemaan Versacea. Myös tuon maailamankuulun muotibrändin barokkifantasiat valmistetaan bling-blingaavan jetsetin pöytiin Rosenthalin lipun alla.
8633257_fullsize8975053_fullsize
Tapio Wirkkalan Composition-astiasto oli tuotannossa 1963-1982. Sarjan 27 osainen kahvikalusto Jääkukka (Eisblume) koristelulla on myyty Bukowskis Marketissa 305 € ja 40 osainen ruoka-astiasto 92 €. Kannattaa siis harkita!
Versacen Medusa ei lähde halvalla. Alla oleva 77 osainen astiasto maksoi Bukowskis Marketissa 1.687 €. Ruotsista Bukowskis Marketiin ja Tukholman vasarahuutokauppoihin virtaava tavarataivas hemmottelee Versace-faneja. Jos tämä on sinun tyylisi, osoitteesi on ehdottomasti Bukowskis.
Skandinaavisen askeettisen estetiikan helmi on näinä tunteina, tätä kirjoittaessani tarjolla Bukowskis Marketissa. Timo Sarpanevan Rosenthalille vuonna 1968 suunnitteleman Suomi-astiaston sirottimet ja tarjoilukulho ovat ihanat katsoa ja koskea, kuin sileitä vedenpeittämiä lumipalloja. Lähtöhinta on 200  €. Kurkistin nettisivuille ja juuri hetki sitten tarjoukset menivät hieman yli 70 eurossa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että kaupan hinta pelkälle tämän mallin tarjoilukulholle on reilut 200 €. Suomi-astiasto on yhä Rosenthalin valikoimissa ja se kuuluu myös Pariisin Pompdou-keskuksen pysyviin kokoelmiin. Pitäkäähän silmällä, kokeilkaa vaihteeksi hakusanaa Rosenthal ja tarttukaa hyviin tilaisuuksiin.
9111008_fullsize9219462_fullsize