Avainsana-arkisto: Helander

Huutokauppa, Taide, Taidekauppa, taidemarkkinat

Modernin ja nykytaiteen top5

11.2.2017 Tuija Peltomaa Kommentoi

Näin sujuivat syksyn 2016 modernin ja nykytaiteen arvohuutokaupat

Modernissa taiteessa tullaan käymään seuraava kisa taidehuutokauppojen markkinajohtajan paikasta. Bukowskis on ottanut hyvän etumatkan vakiinnuttamalla modernille ja nykytaiteelle omat huutokauppansa. Työn hedelmät alkavat näkyä. Bukowskis’n syksyn 2016 modernin ja nykytaiteen top5 -listan viidestä taideteoksesta kolme myytiin nykytaiteen Today & Contemporary -huutokaupassa ja kaksi modernin taiteen ja muotoilun Design & Art -huutokaupassa. Kärkisijat top5 -listalla menivät vielä tällä kerralla modernille taiteelle. Nykytaiteen sijoittuminen vahvasti kärkeen lupaa sille Suomessa samaa nousevaa käyrää, jota se on kulkenut jo kotvan aikaa globaaleilla taidemarkkinoilla. Kun mukaan astuvat arvaamattomat muuttujat meneillään olevan taideväärennöskalabaliikin muodossa, taidemarkkinoiden pelastus saattaa löytyä juuri nykytaiteesta, siihen keskityvistä huutokaupoista, siihen erikoistuneista gallerioista ja taiteilijoiden työhuoneista.

Nykytaiteen jälkimarkkinoilla naistaiteilijat ovat vahvoilla. Ei siis ihme, että Hagelstam & Co:n listakärki myytiin lähes täysin jo lokakuussa pidetyssä erillisessä naistaiteilijoiden Women Artists -huutokaupassa. Mutta toimiiko Hagelstam & Co:n nais/mies -jaottelu paremmin kuin Bukowskis’n perinteisempi – ja taitavasti otsikoitu – aikajanajako? Tekevätkö ostajat valintansa sukupuolen mukaan? Etsiikö taiteesta kiinnostunut ensisijassa naistaiteilijaa tai miestaiteilijaa vai sittenkin nykytaidetta, modernia taidetta, klassista taidetta, grafiikkaa, maalaustaidetta, kuvanveistoa, designia?

Huutokauppa Helanderin aiemmin lanseeraama huutokauppaotsikko Mid Century Modern toimii. Sen sateenkaaren alle mahtuvat alavartaloon katsomatta kaikki modernin suomalaisen muotoilun ja kuvataiteen nimet Rut Brykistä Birger Kaipiaiseen, Unto Koistisesta Tove Janssoniin. Klassisessa taiteessa rajaus naistaiteilijoihin on ollut perusteltua. Miesten ja taideakatemiajärjestelmän säätelemässä eurooppalaisessa taidemaailmassa suomalaiset 1800-luvun ja 1800-1900-lukujen vaihteen naiset olivat poikkeuksellinen ja kansainvälisesti kiinnostava ryhmä. Taidehistoriallisessa tutkimuksessa käsite naistaiteilija oli pätevä termi. Sitten taidemarkkinat keksivät naistaiteen lisäarvon. Markkinoinnin sloganina se alkoi toimia kuin häkä. Se houkutteli sijoittamaan uuteen löytöön, naistaiteeseen. Se innosti kilpailemaan hinnoista viimeiseen hengenvetoon saakka. Oltiinhan naistaiteessa jonkin uuden ja erityisen ”sijoituskohteen” jäljillä. Lisäbonuksena se pehmensi miesvaltaisen huutokauppa-alan julkisuuskuvaa. Niin — pehmensi kuten naisrooliin sopii?

Elääkö nais/mies -jaottelun käytössä jäänne huutokauppojen konservatiivisesta ja patriarkaalisesta menneisyydestä? Suomessa tämä menneisyys kummittelee vielä, mutta esimerkiksi länsinaapurissamme Ruotsissa se alkaa olla muisto menneiltä vuosikymmeniltä, jolloin naisia näkyi alalla enemmän sihteereinä ja naistaiteilijoina kuin johtajina. Etenkin nykytaiteessa karsinointi sukupuolen mukaan tuntuu markkinointihakuiselta varsinkin nyt, kun yhteiskunnassamme keskustellaan sukupuolivähemmistöistä ja sukupuolineutraalisuudesta.

Olisiko modernin ja nykytaiteen top5 -listalle sijoittunut Tove Jansson identifioinut itse itsensä nimenomaan naistaiteilijaksi? Tuskin, ainakaan muumihahmoistaan päätellen. Olisiko toinen top5-listan kärkinimi Leena Luostarinen halunnut tulla esitellyksi naistaiteilijana vai taiteilijana? Ehkä jotkut teistä muistavat, miten hänen kynsilakastaan ja merkkivaatteistaan kirjoitettiin taiteilijan elämäntyötä esittelevän näyttelyn yhteydessä (Helsingin Sanomien kuukausiliite 2.2.2013, http://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000002610328.html). Very nice. Omia oppilaitani haluan kannustaa tekemään, taitamaan ja uskaltamaan ilman minkään sukupuoli- ja seksuaali-identiteetin kahleita tiedostaen silti sen, että taidekaupassa voidaan yhä tukeutua nais/mies-taiteilijatarinoihin ja stereotypioihin. Tulevaisuuden tekijöiden keskuudessa se maailma on hitaasti muuttumassa.

Palatkaamme syksyn 2016 huutokauppoihin.

Koska taidetarjonta ja asiakaskunta ovat Suomen kokoisessa maassa väistämättä rajalliset, Hagelstam & Co:n joulukuisen Modern-päähuutokaupan valikoima jäi ilman naisia kalpeaksi: kerma oli kuorittu jo lokakuussa Women Artists -huutokauppassa. Sieltä Hagelstam & Co:n modernin ja nykytaiteen top5 -kärkeen nousivat Eila Hiltunen ja Nina Terno, molemmat syksyn huutokauppojen kuvanveistotarjonnan tapauksia. Jos tarkoituksena on säilyttää Hagelstam & Co:n Modern-huutokaupan imago yhtenä syksyn päätapahtumista, grafiikkaa oli taidevalikoimassa liikaa. Lars-Gunnar Nordström ja Sam Vanni ovat loistavia tekijöitä, mutta jo viitisen serigrafiaa molemmilta olisivat riittäneet viemään hohdon samassa huutokaupassa mukana olevilta maalauksilta. Nyt serigrafioita oli kymmenkunta molempia kohti. Modernin grafiikan ajankohtaisten väärennös-, jäljennös- ja kopiointiongelmien takia valinta ja ajoitus olivat joko harkitsemattomat, hätäiset tai huonot. Myyntivolyymin pumppaamista paremmaksi ne tuskin olennaisesti auttoivat kappalehintojen jäädessä muutamiin satoihin euroihin.

Bukowskis’n tie nonfiguratiivisen taiteen varmana tuloksentekijänä jatkui Edvin Lydénin ja Lars-Gunnar Nordströmin napatessa nimiinsä top5 -kärkikaksikon. Vanhan koulukunnan vanavedessä Jiri Geller piti loistavasti pintansa. ”Dunkelheit IX” -teos kommentoi länsimaisen viihdeteollisuuden tuttua kuva-aihetta ja muunteli sen merkityssisältöä nykypopin tapaan huumorista aina mustaan huumoriin asti. Ostaja taisi oivaltaa, että teollisesti tuotetulta vaikuttavan pinnan taakse kätkeytyy harkittua pitkäjänteistä ja vaativaa käsityötä. Nykytaiteessa ajankohtainen kokemuksellinen suhde taiteeseen sai Bukowskis’lla ansaitun edustajansa ruotsalaisen Peter Frien maalauksesta. Nykytaiteen jälkimarkkinoita vaivaa toisinaan se, etteivät gallerianäyttelyistä valitut parhaat teokset lähde ensimmäisinä uuteen kiertoon. Frien maalaus oli kuitenkin galleriatasoa. Tämä tarkoittaa, että teos olisi todennäköisesti jo ensimyynnin hetkellä saanut vierelleen myyty-tarran ensimmäisten joukossa. Menikö teos Ruotsiin vai jäikö se Suomeen? Se jää arvoitukseksi. Pohjoismaisen nykytaiteen ilmestyminen suomalaisten huutokauppojen modernin ja nykytaiteen top5 -listalle on joka tapauksessa merkki siitä, että markkinat ainakin naapurimaiden välillä toimivat ja pohjoismaista nykytaidetta tunnetaan hyvin meilläkin. Kiitos tästä kuuluu Kiasman ja EMMAn kaltaisille toimijoille, joiden roolia nykytaiteen nousun taustavoimina ei pidä aliarvioida.

Bukowskis, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Edvin Lydén, Vision, 24.800 € (lähtö 8.000-12.000)
2. Lars-Gunnar Nordström, Sommitelma, 18.206 € (lähtö 9.000-12.000)
3. Marjatta Tapiola, Hera koristelee riikinkukon, 16.400 € (lähtö 9.000-12.000)
4. Jiri Geller, Dunkelheit IX, 10.800 € (lähtö 6.000-8.000)
5. Peter Frie, The View Belongs Everyone, 10.300 € (lähtö 10.000-15.000)
Bukowskis, syksyn 2016 viisi kalleinta yhteensä 80.506 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 107.201 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 106.550 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 47.908 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 128.913 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 76.636 € (summa sisältää huutokauppakulut)

Hagelstam & Co, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Eila Hiltunen, Esiäiti, 22.000 € (lähtö 25.000)
2. Nina Terno, Hevonen, 10.000 € (8.000)
3. Tove Jansson, Satamakuva Douarnenez, 6.000 € (3.000)
4. Leena Luostarinen, Kilpikonna, 6.000 € (8.000)
5. Rafael Wardi, Sisäkuva, 6.000 € (7.000)
Hagelstam & Co., syksyn 2016 viisi kalleinta yhteensä 50.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co., kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 55.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 107.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 56.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 154.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 137.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.com; www.hagelstam.fi
* Otsikkokuva: Bukowskis, Jiri Geller, Dunkelheit IX, 10.800 € (lähtö 6.000-8.000)

Antiikki, Huutokauppa, Taidekauppa, taidemarkkinat

Huutokauppojen Game of Thrones

15.7.2016 Tuija Peltomaa Yksi kommentti

Huutokauppojen ”Game of Thrones” on alkanut jo vuosia sitten, mutta vasta nyt sen vaikutukset alkavat vähitellen toteutua ja näkyä.

Kysymys kuuluu: ”Kuinka monta arvokohteita välittävää huutokauppaa pääkaupunkiseudulla on 3-5 vuoden kuluttua?”

Lasken mukaan Bukowskis’in, Hagelstam & Co:n ja Huutokauppa Helanderin ja veikkaan, että kärkikahinoissa on 3-5 vuoden kuluttua kaksi. Menettääkö joku arvohuutokauppa-statuksensa? Muuttuuko joku antiikin ’sekatavarahuutokaupaksi’ eli yleiseksi vanhan tavaran myyntipaikaksi? Putoaako yksi kokonaan pois vai jatkaako kolmas kentällä vain nettihuutokauppana? Voiko ulkopuolelta tai ulkomailta ilmestyä neljäs pelaaja, musta hevonen, joka ravistelee koko kentän uuteen uskoon?

Tilanne on kiinnostava. Alan vanhat mammutit pyrkivät uudistumaan, mutta muutosten keskellä ne eivät enää voi tukeutua kauan sitten (viime vuosisadalla = 1900-luvulla) saavuttamaansa statukseen. Hagelstam & Co:n paluu Wenzel Hagelstamin käsiin lienee pelastanut yrityksen pohjoismaiselta fuusiolta. Pohjoismaista saatetaan silti – Suomen Bukowskis’ista huolimatta – tähytä yhä Suomen suuntaan, valmiiksi katettu sisäänottopöytä ja tavarandumppausnettikanava kiikarissa.

Let’s play!

House Lannister – Bukowskis
(Helsinki, Iso Roobertinkatu 4 ja 12)
Bukowskis’in asiantuntijakapasiteettia, laaja-alaista tarjontaa ja nykyaikaista imagoa vahvistaa Ruotsin pääkonttori tunnetusti lyömättömillä ruotsalaisella markkinointitaidoillaan ja visuaalisilla ideoillaan. Kääntöpuolena on se, että Ruotsi-kytkös rajoittaa Suomen yksikön linjavalintoja.
House Tyrell – Hagelstam & Co.
(Helsinki, syksystä alkaen Tehtaankatu 27 ja 36)
Hagelstam & Co. palaa yrityksen voimia ja iskukykyä verottaneiden omistajuus- ja johtajaseikkailujen jälkeen takaisin lähtöpisteeseen. Vanhoissa tutuissa käsissä ja uuden toimitusjohtajan ohjauksessa se alkaa etsiä eväitä uudessa osoitteessa. Paikanvaihdos saattaa osoittautua joko uusista yleisöistä kaukana olevaksi ja logistisesti hankalaksi umpikujaksi tai kipeästi kaivatuksi uudeksi aluksi.
House Stark – Huutokauppa Helander
(Helsinki, Viikki/Hernepellonkuja 8-10)
Helander on paljastanut kyntensä ja kykynsä parantamalla tarjontaansa, tuloksiaan, tilojaan ja toimintatapojaan. Valttikortteinaan nuorekkuus ja mutkattomuus se on kirinyt kovaksi haastajaksi, etenee ja tekee myyntiennätyksiä huutokaupan mastodonttien kannoilla.
House Tully – Huutokauppakamari Annmari’s
(Tampere, Hämeenkatu 30B)
Annmari’s on osoittanut vahvuutensa uudistumalla ja pitämällä pintansa varteenotettavana myynti- ja ostopaikkana ruuhka-Suomen ulkopuolella. Se hallitsee taiteen, tavaran ja oman reviirinsä maakuntien ainoana kovan luokan toimijana.
House Greyjoy – Huutokauppa Palsanmäki
(Uurainen/Jyväskylä, Tervatehtaantie 93 Kangashäkki)
Palsanmäki on lumonnut ja villinnyt suuren yleisön, napannut paikkansa Suomen huutokauppakartalta sekä osoittanut vasara- ja maakuntahuutokauppojen verrattoman vetovoiman. Maakuntasarjassa vilisee haastajia ja kilpailijoita, mutta siellä perinteiset vasarahuutokaupat myös tavoittavat yhden uskollisimmista ja huumorintajuisimmista asiakaskunnistaan.

House Martell – voi olla kilpailun musta hevonen
House Targaryen – nimen saa kisan voittaja!

Winter is coming. Let the game begin…

Otsikkokuva: Huutokauppa Helander, Mid Century Modern -huutokauppa, huhtikuu 2016, www.helander.com
Kuva: Bukowskis, www.bukowskis.com

Antiikki, Hopea, Huutokauppa, Korut ja kellot, Posliini

Antiikin top5

9.7.2016 Tuija Peltomaa Kommentoi

Näin sujui kevään 2016 arvohuutokauppojen antiikki-, keräily- ja arvoesineiden myynti

Venäjä, ikonit ja hopea olivat menestyksen avainsanat kevään arvohuutokaupoissa. Antiikki-, keräily- ja arvoesineiden top5 -sisältö oli sekä Bukowskis’illa että Hagelstam & Co:lla yllättävän samansuuntainen, aivan kuten kevään klassisen ja ulkomaisen taiteen sekä designin top5 -listatkin olivat. Ainoat poikkeukset Venäjä-painotteisista listahuipuista tulivat Bukowskis’lla koruista sekä Hagelstam & Co:lla vanhasta suomalaisesta hopeasta ja posliinikategoriasta.

Bukowskis’illa top5 -kärkisijoille asettuivat Feodor Rückertin emalikousa sekä eversti Alexander Nikolaievich Fenoultsille lahjoitettu boolimalja – tai pikemminkin tynnyri – tykötarpeineen. Hagelstam & Co:n kärjessä komeili J.J. Carlborgin kustavilainen kynttilänjalkapari Turusta vuodelta 1796. Arvoesineistä kärkeen ylsivät Bukowskis’illa Tillanderin platina-briljantti sormus ja Hagelstam & Co:lla venäläinen savukerasia, jonka aiemmaksi omistajaksi esiteltiin kenraaliluutnantti Matias Henrik Heikel.

Molempien huutokauppatalojen top5 -listoilla ikonit saivat yhteensä peräti kolme kärkisijaa. Huippuikonien hinnoittelu oli varovaista, joten lähtöhinnat nousivat enimmillään yli kuusinkertaisesti. Hagelstamilla korkeimman nousun tekivät Pyhittäjien Sergei ja Herman Valamolaisen ikoni sekä taidokkaalla hopeavaipalla eli riisalla suojattu Kristuksen ikoni. Bukowskis’illa myyntiin oli löydetty harvinaisuus: Sofia, Jumalallisen viisauden ikoni (kts. Raamattu, Sananlaskujen kirja 9:1). Luettelossa se oli osattu kuvata kuten pitääkin, hopeariisan kanssa ja ilman. Näin novgorodilaiseen malliin perustuvan Sofia-ikonin yksityiskohdat, teologinen sisältö sekä korkeatasoinen, harras maalaustyyli pääsivät hyvin esiin. Lisäksi ostajakuntaa palveli venäjänkielinen luetteloteksti.

Antiikki-, keräily- ja arvoesineiden top5 -kokonaistuloksissa molemmat huutokauppatalot palasivat lupaavasti päättyneen vuoden 2015 jälkeen takaisin vaikean vuoden 2014 tasolle. Laskua syksyyn 2015 verrattuna tuli molemmille yrityksille hieman yli puolet.

Antiikkiesineiden myyjäksi profiloitunut Hagelstam & Co. säilytti hienoisen top5 -etumatkan esinepuolella, kun taas taiteen myyntipaikaksi mielletty Bukowskis piti kiinni taiteen top5 -johtoasemasta luvuin 354 600 € Bukowskis – 250 800 € Hagelstam & Co. (mukaan on laskettu klassisen, ulkomaisen, modernin ja nykytaiteen top5).

Yhteenlaskettu tulos viiden esinekategorian (moderni- ja nykytaide, klassinen taide, ulkomainen taide, design sekä antiikki-, keräily- ja arvoesineet) viidestä kalleimmasta kohteesta keväään 2016 arvohuutokaupoissa laski syksyyn 2015 verrattuna molemmissa huutokauppafirmoissa. Bukowskis’illa laskua oli hieman alle 200 000 € (170 746 €). Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna lasku oli tätä jyrkempi. Hagelstam & Co:lla lasku oli kovatasoiseksi jumpatun ja onnistuneen syksyn 2015 Classic-huutokaupan jälkeen raju, lähes 400 000 € (397 300 €). Pidemmällä aikavälillä lukema vastaa kuitenkin viime vuosien tuloksia. Huutokauppabisnes ei siis vieläkään ole tavoittanut vakaata pohjaa, joten kilpailu myyntikohteista kiristynee entisestään.

Bukowskis, antiikki-, keräily- ja arvoesineiden viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokaupakulut)
1. Sormus, Tillander, platina ja briljantti n. 2.10 ct, 10.800 € (lähtö 14.000)
2. Kousa, Venäjä, 8.200 € (lähtö 1.000 )
3. Rintakoru/kultaraha, Katariina Suuri, 8.000 € (lähtö 12.000)
4. Boolimalja, kauha ja kousa, Pietari, 6.100 € (lähtö 7.000)
5. Ikoni, 6.500 € (lähtö 1.000)
Bukowskis, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 39.600 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 93.400 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta olivat 114.300 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 45.256 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat 77.304 € (summa sisältää huutokauppakulut)

Hagelstam & Co, antiikki-, keräily- ja arvoesineiden viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokaupakulut)
1. Kynttilänjalkapari, Turku, 15.000 € (lähtö 8.000)
2. Ikoni, 15.000 € (lähtö 2.500)
3. Savukerasia, Pietari, 12.000 € (lähtö 4.000)
4. Ikoni, 8.000 € (lähtö 2.500)
5. Ruoka-astiasto, Flora Danica, 6.000 € (lähtö 4.000)
Hagelstam & Co, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 56.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 114.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 31.100 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 51.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat 75.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)

Lopuksi yhteenlaskettu tulos viiden esinekategorian viidestä kalleimmasta kohteesta keväään 2016 arvohuutokaupoissa eli 5 x top5 (moderni- ja nykytaide, klassinen taide, ulkomainen taide, design sekä antiikki-, keräily- ja arvoesineet) =
Bukowskis, viiden kategorian viisi kalleinta keväällä 2016 yhteensä 455.604 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, viiden kategorian viisi kalleinta syksyllä 2015 yhteensä 626.350 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, viiden kategorian viisi kalleinta keväällä 2015 oli yhteensä 926.808 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, viiden kategorian viisi kalleinta syksyllä 2014 oli yhteensä 625.260 €
– Bukowskis, viiden kategorian viisi kalleinta keväällä 2014 oli yhteensä 783.119 €
(huom! osassa hinnoista ovat mukana kulut).
Hagelstam & Co., viiden kategorian viisi kalleinta keväällä 2016 yhteensä 347.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., viiden kategorian viisi kalleinta syksyllä 2015 yhteensä 744.300 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., viiden kategorian viisi kalleinta keväällä 2015 oli yhteensä 478.600 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., viiden kategorian viisi kalleinta syksyllä 2014 oli yhteensä 396.800 €
– Hagelstam & Co., viiden kategorian viisi kalleinta keväällä 2014 oli yhteensä 369.200 €
(huom! hintoihin ei ole lisätty kuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.com; www.hagelstam.fi
* Otsikkokuva: Hagelstam & Co., Ruoka-astiasto, Flora Danica, myyty 6.000 € (lähtö 4.000)

Design, Huutokauppa

Designin top5

7.7.2016 Tuija Peltomaa Kommentoi

Näin sujui kevään 2016 arvohuutokauppojen design-myynti

Kevään arvohuutokaupoissa designia hallitsivat Paavo Tynell ja Alvar Aalto. Jos laskemme yhteen Bukowskis’in ja Hagelstam & Co:n design top5 -sijoitukset, Tynell nappasi niistä kuusi (!) ja Aalto kaksi. Sama ilmiö, joka näkyi kevään klassisen taiteen huutokaupoissa toteutui näin myös designissa: markkinoiden kärki on kapea ja myyntiin näyttää tulevan – tai tuntuu otettavan – ensisijaisesti sitä, mikä varmasti käy kaupaksi.

Riemastuttavana poikkeuksena maininnan ansaitsee Bukowskis’in Modern & design -huutokaupasta erillisenä toteutettu Contemporary -huutokauppa. Vaikkei siinä huipputuloksia vielä kolkuteltukaan, 1980-luvulta ja nykymuotoilusta tutut tekijät kuten Kerttu Nurminen, Markku Salo, Heikki Orvola, Kim Simonsson toivat raikkaan tuulahduksen arvohuutokauppojen tasaiseksi käyneeseen designvalikoimaan. Eikä Steven Hollin ”Kiasma” pöytä tuoleineen ollut lainkaan huono noteeraus (myyty 6.200 €, lähtö 5.000) vertasipa sitä mihin tahansa tänä keväänä myytyyn 1940-1970-lukujen designhuippuun.

Kärjen keskittymistä ja kaventumista korostaa se, että molempien huutokauppatalojen top5-designlistaa hallitsivat selvästi valaisimet ja huonekalut. Mahtuuko Suomen designmarkkinoille yhdellä kertaa vain yksi hitti? Harvinaisen designlasin ja keramiikan vähentyessä (ja virratessa alan suurimpien toimijoiden ohi Huutokauppa Helanderille?) sekä sisustamisen tultua muotiin myyjien ja ostajien katseen kohdistuvat sinne, missä löytöjä on vielä tehtävissä. Kansainvälinen kysyntä viimeistelee yksisuuntaisen trendin. Niin kauan kuin maailmanmarkkinoilta on odotettavissa voittoja, valaisimet, tuolit ja pöydät, ovat kuuma tavaraa, josta kilpailevat niin keräilijät, välittäjät, kauppiaat, löytöjen metsästäjät kuin onnenonkijatkin.

Tänä keväänä Bukowskis keksi laajentaa Aalto – Tynell – Tapiovaara – Pape -painotteiseksi käynyttä designkalustetarjontaa Yrjö Kukkapurolla, Lea Nevaninnalla, Carl Hiort af Ornäsillä, Werner Westillä, Olli Borgilla, Carin Bryggmanilla, Ben af Schultenilla sekä edellä mainitulla yhdysvaltalaisella Steven Hollilla ja ruotsalaisella Axel Einar Hjorthilla. Kaikki (kursivoidut) ovat loistavia kotimaisia suunnittelijanimiä, joita ei vieläkään tahdo näkyä Hagelstam & Co:n arvohuutokaupoissa. Samaan aikaan Bukowskis’illa Axel Einar Hjorthin NK:lle (Nordiska Kompaniet) suunnitteleman Utö-sarjan mäntypuiset kalusteet haastoivat lähes kaikki Hagelstam & Co:n top5 -designlistan huiput loppuhinnoin 12.600 €, 8.700 € ja 7.800 €. Tasaisesta top5 -lopputuloksesta (Bukowskis 61.400 €, Hagelstam & Co. 40.200 €) huolimatta huutokauppojen sisältöerot kiinnittivät huomiota.

Näyttää siltä, että designkakkua on jaettavana yhä vähemmän, jakajia on aiempaa useampia ja Bukowskis’in Online-huutokaupat sekä Ruotsin kautta avautuva ostovoimainen asiakaspiiri näyttävät kynsiään perinteisiin kotimaisiin kohteisiin tukeutuvalle Hagelstam & Co:lle. Kutkuttavan kilpailutilanteen kruunaa Huutokauppa Helander. Helsingin Viikistä käsin (Hernepellonkuja 8-10) se on alkanut ravistella Helsingin ydinkeskustan vanhojen huutokauppamammuttien hallitsemaa maaperää. Kevään 2016 komein Kyllikki Salmenhaara -noteeraus 21.000 € tehtiin Helanderilla. Eivätkä Helanderin huhti- ja toukokuiset hinnat esimerkiksi Paavo Tynellistä (6.500 € – 5.300 € – 5.000 €) jääneet ratkaisevasti jälkeen Bukowskis’in ja Hagelstam & Co:n myyntituloksista. (Hagelstam & Co:n Modern-huutokaupan kallein Salmenhaara, lähtö 4.000 €, jäi myymättä. Bukowskis’in kallein Salmenhaara myytiin 3.600 eurolla lähdön ollessa 3.500 €.)

Tämän kevään designtulosten valossa Huutokauppa Helanderin Salmenhaaraa voikin pitää 21.0000 euron loppuhinnalla yhtenä alan suurimmista uutisista. Bukowskis’in ja Hagelstam & Co:n design top5:stä löytyy näet tänä keväänä aiempien 40.000-50.0000 euron kärkinoteerausten sijasta ainoastaan alle 15.000 € kohteita. Hintanousujakin taitaa siivittää yhtä paljon varovainen lähtöhinnoittelu kuin kiihkeänä jatkuva kysyntä? Ratkaisun avaimet näyttävät olevan nyt sillä, joka oivaltaa, osaa ja onnistuu löytämään ja nappaamaan tarjolla olevasta tavarasta ostajille herkullisimmat palaset.

Bukowskis, designin viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Alvar Aalto, Savoy-maljakko, 13.100 € (lähtö 4.000)
2. Paavo Tynell, Kattovalaisin, 13.000 € (lähtö 2.500)
3. Paavo Tynell, Kattovalaisin, 12.900 € (lähtö 2.000)
4. Axel Einar Hjorth, Taburetti (1930-luku, Nordiska Kompaniet), 12.600 € (lähtö 4.000)
5. Alvar Aalto, Nojatuolipari, 9.800 € (lähtö 2.800)
Bukowskis, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 61.400 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 127.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 101.800 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 84.767 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat 67.362 € (summa sisältää huutokauppakulut)

Hagelstam & Co, designin viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Paavo Tynell, Katovalaisin, 14.100 € (lähtö 5.000)
2. Paavo Tynell, Katovalaisin, 7.500 € (lähtö 1.000)
3. Paavo Tynell, Katovalaisin, 6.600 € (lähtö 5.000)
4. Tapio Wirkkala, Pöytä, 6.000 € (lähtö 7.000)
5. Paavo Tynell, Jalkalamppu, 6.000 € (lähtö 2.500)
– Hagelstam & Co, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 40.200 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 120.100 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 36.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 29.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat 58.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.com; www.hagelstam.fi
* Otsikkokuva: Hagelstam & Co., Tapio Wirkkala, Pöytä, myyty 6.000 € (lähtö 7.000)

Huutokauppa, Taide, Taidekauppa, taidemarkkinat

Ulkomaisen taiteen top5

3.7.2016 Tuija Peltomaa Kommentoi

Näin sujui kevään 2016 arvohuutokauppojen ulkomaisen taiteen myynti

Ulkomaisen taiteen lihavat vuodet ovat jääneet kauas taakse. On kulunut kotvan aikaa siitä, kun kumpikaan huutokauppatalo Bukowskis tai Hagelstam & Co. on onnistunut löytämään käsiinsä menneiden vuosikymmenten tasolle yltäviä Old master -maalauksia eli vanhoja länsimaisia mestareita. Bukowskis on kyllä hiljalleen saanut etumatkaa Old master -maalausten myyntipaikkana samalla, kun Hagelstam & Co:n näyttää menettäneen otettaan tällä aiemmin vahvalla alallaan. Kilpailu on kiristynyt, onhan Bukowskis’in Suomen yksiköllä taustavoimanaan yksi tämän erikoisalan vanhimmista, vahvimmista ja maineikkaimmista pohjoismaisista toimijoista, Tukholman Bukowskis asiantuntijoineen.

Kevään loistolöytö Bukowskis’lla oli top5 -listan kolmanneksi tullut Johann Wilhelm Jankowskin kaupunkimaisema Prahasta. Aihe kutkutti taatusti myös ostovoimaisia puolalaisia keräilijöitä, joille suomalaisilla huutokaupoilla on ollut yllättävän vähän tarjottavaa. Klassikkojen joukossa nähtiin tänä keväänä Bukowskis’in moderneissa huutokaupoissa aiemmin menestynyt Merab Guramovich Abramishvili maalauksella ”Metsäkauris”. Teos oli mainio päänavaus kiinnostavaan 1980-luvun lopun neuvostotaiteeseen. Liitoksissaan natisevan Neuvostoliiton uusi maalaustaide eli tuolloin vahvaa nousua yhtaikaa maan hajoamisen, Baltian ja itä-Euroopan kuohunnan kanssa. Kiinnostus sitä kohtaan syttyi meilläkin ajan hermolla elävissä suomalaispiireissä, joten tulevaisuus saattaa tuoda mukanaan lisää mukavia yllätyksiä.

Vaikka venäläisen taiteen kaupan laantuminen painaa edelleen alas niin arvohuutokauppojen ulkomaisen taiteen tarjontaa kuin sen tuloksia, kevään arvohuutokauppojen ulkomaisen taiteen runsain tarjonta ja top5 -kärkisijat osuvat venäläiseen – ja hivenen suomalaistuneeseenkin – Ilja Repiniin. Repin otti top5 -ykköspaikan Bukowskis’lla, mutta vanaveteen mahtui toki muutakin venäläistä taidetta sekä edellä mainittu upea Praha-panoraama. Hagelstam & Co:lla ulkomaisen taiteen tarjontaa hallitsi ja top5 -kärkeen ylsi vain Repin, Repin, Repin, Repin ja Repin. Huutokaupan neljästätoista ulkomaisesta teoksesta kuusi oli Repinin käsialaa!

Syynä Repinin teosten runsauteen on luonnollisesti se, että hänen tuotantoaan on taiteilijan Karjalan kannaksen Kuokkalassa viettämien vuosien ansioista jäänyt runsaasti suomalaisiin käsiin. Tänä keväänä myytyjen teosten Suomi-taustaan vihjaa se, että Repin oli edustettuna sekä Bukowskis’in että Hagelstam & Co:n huutokaupoissa lähinnä paperitöillä, siis piirroksilla, akvarelleilla ja sekatekniikkatöillä. Juuri tätä materiaalia löytyy Suomesta yhä runsain määrin eikä sitä ole yleensä taloudellisesti järkevää lähettää myytäväksi Lontooseen, Tukholmaan tai Uppsalaan. Hagelstam & Co:n kuusi Repinin paperityötä saattoivat hyvinkin olla peräisin samasta vanhasta yksityishenkilön tai kauppiaan kokoelmasta.

Valitettavasti Repin-painotus kertoo karua kieltä niin saatavilla olevan venäläisen taiteen kuin venäläisten ostajien vähenemisestä. Suurista venäläisistä mestareista löytyy vielä Repiniä ja Aivazovskia, jotka ovat aina olleet muita aikalaisiaan vahvemmin suomalaisten suosiossa. Sen sijaan muut suuret nimet ovat listoilta poissa. Hagelstam & Co:n top5 -kärjen keikkuminen kokonaan Repinin varassa on huolestuttava merkki kotimaisen huutokauppa-alan tämänhetkisestä kapeudesta, etten sanoisi jopa aneemisuudesta. Terveen huutokauppabisneksen ei pitäisi koskaan nojata tällä tavalla yhden kortin varaan. Eikä arvohuutokauppojen pitäisi tyytyä luetteloimaan koko ulkomaisen taiteen kategoriansa kantavaa nimeä lyhyen kaavan mukaan (Hagelstam & Co.) samanaikaisesti, kun kilpailija pystyy yksilöimään Repinin sekatekniikkamuotokuvan mallin ja taustoittamaan teoksen sujuvasti myös venäjän kielellä (Bukowskis). Osaamista, tietoa ja tarvittavia kontakteja luulisi löytyvän molemmista yrityksistä?

Maailman johtaville huutokauppataloille perusteellinen luettelointi on yhä tärkeämpi käyntikortti, eivätkä läheskään kaikki perinteiset huutokauppakamarit ole luopuneet edes tietokirjan paksuisista ja niiden veroista informaatiota sisältävistä painetuista luetteloista. Tieto on strategia, jolla suurista rahoista kilpailevat firmat pyrkivät profiloitumaan nimenomaan uniikin arvotaiteen osto- ja myyntikanavaksi. Mitä suuremmista summista puhutaan, sitä tärkeämpää myös myyjälle ja ostajalle on teosten käsittely ainutkertaisina yksilöinä.

Modernissa ulkomaisessa taiteessa Bukowskis piti pintansa myyntipaikkakärjessä, eikä ole epäilystäkään, etteikö Ruotsin pääkonttori pystyisi takaamaan sille tällä saralla jatkossakin vahvan aseman, taustatuen ja yleisöpohjan. Andy Warhol ja Joan Miró olivat Bukowskis’lla modernin ulkomaisen taiteen kärkinimet. Hagelstam & Co:lla Moderniin huutokauppaan oli saatu koko ajan ajankohtaisemmaksi käyvää neuvostotaidetta. Ilja Glazunovin kaksi maalausta vilahtivat Hagelstam & Co:lla kategorian kalleimpina, mutta kuvat ja hinnat hävisivät nettisivuilta huutokaupan jälkeen. Ellei syynä ollut väärennösten poisveto (* kts. sivun alaosa), hintapimento harmittaa. Muualta katsottuna se näyttää kuin Suomessa ei Glazunoveja olisi hetken aikaan myyty lainkaan, mikä heikentää Suomen asemaa venäläisen taiteen kilpaillulla kentällä. Taiteilijasta kiinnostuneilta se kätkee mahdollisuuden vertailla hintakehitystä aiemmin ja nyt myytyjen teosten välillä.

Bukowskis’n ja Hagelstam & Co:n keskinäisen vertailun kannalta menetys ei kuitenkaan ollut suuri, koska Bukowskis’n kärkikaksikon yhteenlaskettua arvoa (35.200 €) Hagelstam & Co:n modernin ulkomaisen taiteen kalleimmat eivät hätyytelleet. Vielä kauemmaksi siitä jäivät Hagelstam & Co:n modernin ulkomaisen taiteen seuraavat kärkinimet Joan Miró ja Frank Stella. Heidän litografioidensa yhteenlaskettu summa rikkoi hädin tuskin kahden tuhannen euron rajan (2.150 €).

Vanhemman ulkomaisen taiteen top5 -tuloksissa Bukowskis palasi hienoiselle nousu-uralle, joskin yhä kauas verrattuna keväällä 2015 päättyneeseen huippuaikaan. Hagelstam & Co. otti takapakkia ja peruutti kohti syksyn 2014 top5 -tulosta. Ulkomaisen taiteen menestystarinat tuskin palaavat ilman venäläisiä asiakkaita tai loistavia Old master -löytöjä. Pahoin pelkään, että molempia saadaan odottaa. Niitä odotellessa kisa on siirrettävä sisäänoton kekseliäisyyteen ja 1900-luvun taiteesta tehtäviin löytöihin. Tässä taitavin huutokauppatalo voittaa, eikä kilpakentältä ole suinkaan pelattu pois Huutokauppa Helanderin kaltaisia suurella innolla ja kunnianhimolla eteenpäin puskevia yrityksiä.

Bukowskis, ulkomaisen taiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Ilja Repin, N.A. Morozovin muotokuva, sekatekniikka, 17.900 € (lähtö 6.000)
2. Merab Guramovich Abramishvili, Metsäkauris, 12.200 € (lähtö 15.000)
3. Simeon Fedorovich Fedorov, Kesäaamun usva, 12.000 € (lähtö 15.000)
4. Johann Wilhelm Jankowski, Praha, 9.900 € (lähtö 4.000)
5. Ivan Aleksevich Vladimirov, Tapahtuma Venäjän-Japanin sodasta, 8.800 € (lähtö 10.000)
Bukowskis, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 60.800 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 24.700 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 512.900 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 183.601 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 327.817 € (summa sisältää huutokauppakulut)

Bukowskis, ulkomaisen modernin taiteen kaksi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Andy Warhol, Inrid Bergman sarjasta ”Herself”, väriserigrafia, 22.400 € (lähtö 12.000)
2. Joan Miró, La Brahmane, akvatinta ja raaputustekniikka, 12.800 € (lähtö 8.000)
Bukowskis, kevään 2016 kaksi kalleinta yhteensä 35.200 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, syksyn 2015 kaksi kalleinta yhteensä 37.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2015 kaksi kalleinta yhteensä 30.300 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 kaksi kalleinta olivat yhteensä 88.070 € (summa sisältää huutokauppakulut)

Hagelstam & Co, ulkomaisen taiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Ilja Repin, Vaja, 19.000 € (lähtö 6.000)
2. Ilja Repin, Pjotr Petrovich Gnedichin muotokuva, sekatekniikka, 14.000 € (lähtö 2.500)
3. Ilja Repin, Mies, sekatekniikka, 6.500 € (lähtö 3.000)
4. Ilja Repin, Mies, pastelli, 5.000 € (lähtö 1.500)
5. Ilja Repin, Sisäkuva, akvarelli 4.800 € (lähtö 2.000)
Hagelstam & Co, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 49.300 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 94.200 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 65.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 35.300 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, kevään 2014 viisi kalleinta olivat 13.700 € (summa ilman huutokauppakuluja)

Hagelstam & Co, ulkomaisen modernin taiteen kaksi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Ilja Glazunov, hintatietoja ei voida ilmoittaa, koska teoksen kuva ja hintatiedot on poistettu huutokauppatalon sivuilta — € (lähtö –)
2. Ilja Glazunov, hintatietoja ei voida ilmoittaa, koska teoksen kuva ja hintatiedot on poistettu huutokauppatalon sivuilta — € (lähtö –)
Hagelstam & Co, kevään 2016 kaksi kalleinta yhteensä, hintatietoja ei voida ilmoittaa, koska teosten kuvat ja hintatiedot on poistettu huutokauppatalon sivuilta, — € (summa ilman huutokauppakuluja)

Hagelstam & Co:n kevään 2016 kaksi seuraavaksi kalleinta olivat
3. Joan Mirón litografia 1.200 € (lähtö 1.800)
4. Frank Stellan litografia, 950 € (lähtö 700)
Hagelstam & Co, kevään kaksi seuraavaksi kalleinta yhteensä 2.150 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, syksyn 2015 kaksi kalleinta yhteensä 4.200 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, kevään 2015 kaksi kalleinta yhteensä 6.900 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co, syksyn 2014 kaksi kalleinta olivat yhteensä 66.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)

Ehdin napata kuvan toisesta Hagelstam & Co:lla tarjolla olleista ja sittemmin nettisivuilta poistuneista Ilja Glazunovin maalauksista (kuva vasemmalla). Teos ei ole sama, mutta muistuttaa hämmentävän paljon Bukowskis’illa kevään 2014 klassisessa huutokaupassa myytyä työtä ”Ruhtinatar Jevdokia temppelissä”, jonka hinnaksi tuli oli 6.391 € (kuva oikealla).

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.com; www.hagelstam.fi
* Otsikkokuva: Bukowskis, Johann Wilhelm Jankowski, Praha, myyty 9.900 € (lähtö 4.000)

Huutokauppa, Taide

ITE kulkee omia polkujaan

11.4.2016 Tuija Peltomaa Kommentoi

Huutokauppa Helanderin maaliskuun huutokaupassa kolme maalausta riemastuttivat ylitse muiden. Ne olivat ITE-taiteilijan, itseoppineen naivistin Enni Idin Asetelma, Seppä pajassa ja Kissa, kaikki vuodelta 1976.

Enni Id syntyi Padasjoella 1904 aviottomana lapsena. Hän varttui vuokraviljelijän perheessä, seitsemän sisaruspuolen keskellä. Parikymppisenä hän karkasi kotoa, päätyi ompelijaksi Helsinkiin. Siellä hän avioitui mekaanikko Kaarlo Hiekkarinteen kanssa vuonna 1929. Kun puoliso kuoli 1936, Enni muutti takaisin kotiseudulleen. Toisen avioliittonsa hän solmi muurari Edvard Idin kanssa Padasjoella 1936. Elämä kiivasluontoisen, vuoden 1918 sisällissodan jälkeen vankileirillä istuneen miehen kanssa jatkui vaatimattomassa kaksihuoneisessa mökissä. Lapsia ei kumpaankaan liittoon syntynyt.

Kuten isäpuoli aikoinaan, myöskään puolisot eivät arvostaneet Ennin luovuutta. Vasta Edvard Idin kuoltua 1966, tuolloin 62-vuotias Enni ryhtyi maalaamaan sydämensä kyllyydestä. Kuviin ja ornamentteihin peittyivät niin mökin ovet, lattiat, huonekalut kuin töllin suurimmat esineet, korit ja purkit. Kaikkialla vilisi värikkäitä maalattuja kukkia ja köynnöksiä, kuvia vanhoista työtavoista ja taruista, hännättömiä valkorintaisia kissoja, enkeleitä ja kaksineuvoisia piruja.

Dekoratiivisilla kukkasilla elinpiiriään koristanut Enni ei suinkaan ollut mikään kukkahattutäti. Kerta toisensa jälkeen vieraat poistuivat hänen kortteeristaan naama ja korvat punaisena kuunneltuaan tämän vanhaa itä-Hämeen murretta puhuvan vieraanvaraisen persoonan räväkkää puhetta. Ennin kirosanat, ronskit mielipiteet ja härskit heitot vaihtelivat sen mukaan kenen kanssa hän juttusille sattui.

Enni Id maalasi loppuun saakka, viimeiset vuodet ennen kuolemaansa 1992 vanhainkodissa. Tonttinsa ja mökkinsä hän testamenttasi kunnalle. Talo on auki yleisölle kesäisin sekä tilauksesta osoitteessa Kellosalmentie 579.

Enni Idin töitä oli ensimmäisen kerran esillä laajemmin 1970-luvun alussa, kun 70-vuotias ITE-taiteilija oli mukana Helsingin Taidehallissa naivistien näyttelyssä. Kun kiinnostus suomalaiseen nykykansantaiteeseen virisi 1980-luvulla, Enni Idin paikka yhtenä sen värikkäimpänä edustajana vakiintui.

Suomalaisen ITE-taiteen suurista hetkistä voisi mainita esimerkiksi valokuvaaja Veli Granön kirjan, Onnela (1989), Kiasman näyttelyn Omissa maailmoissa – Toinen taide (2005) sekä Minna Haverin väitöskirjan Nykykansantaide, joka tarkastettiin Aalto-yliopiston taideteollisessa korkeakoulussa vuonna 2010. Vapaan, vaihtoehtoisen luovuuden suuria menetyksiä on taiteilija, kriitikko, toimittaja ja opettaja Erkki Pirtolan kuolema aiemmin tänä vuonna. Undergroundin, alakulttuurien, outsiderien ja omaehtoisen taiteilijuuden lipunkantaja menehtyi äkilliseen sairauskohtaukseen aivan liian varhain, 65-vuotiaana 23.1.2016.

Kunnianosoituksena Erkki Pirtolan ja Enni Idin elämäntyölle en mainitse tässä yhteydessä maalausten loppuhintoja. Se tuntuisi sopimattomalta samoissa lauseissa taiteen humaanien arvojen puolesta puhuneen ja niitä väsymättä puolustaneen Pirtolan sekä kaupallisten intressien ulkopuolella toimineen Idin kanssa. Toivon, että te kaikki osaatte antaa arvoa molempien periksiantamattomalle luovuudelle ja rohkeudelle kulkea omaa polkuaan.

Erkki Pirtolan elämäntyöhön vaihtoehtoisen taiteen parissa voi tutustua Ylen elävässä arkistossa, http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/01/27/erkki-pirtolaa-innosti-purskahtelu-taiteen-marginaalissa
Kuvat: Huutokauppa Helanderin kotisivut, http://www.helander.com/fi (Kiinnostuneet voivat katsoa loppuhinnat täältä, vuoden 2016 luetteloista maaliskuun kohdalta)

Design, Huonekalut, Huutokauppa, Keramiikka, Koti ja sisustus, Lasi, Lifestyle, Matot, ryijyt ja tekstiilit, Posliini, Retro

Mid Century Modern Inspiration

9.4.2016 Tuija Peltomaa Kommentoi

Inspiroidu viikonloppuna Huutokauppa Helanderilla Mid Century Modern huutokaupassa. Omat poimintani joukosta ovat tässä:

Virtaviivainen Veikko Nurmesniemi vuosimallia 1967 kohtaa linjakkaan funkiksen. Divaani on verhoiltu Vuokko Nurmesniemen suunnittelemalla raitamarkiisikankaalla. Valmistaja on myös muodista tunnettu Vuokko Oy. (loppuhinnoiksi tulivat yllättävän hyvä 900 € ja kohtuullinen 260 €)

1950-luvun nostalgia ja kekseliäs kotimaisen valaisinteollisuuden korvikemateriaali eli sälekuitu paiskaavat kättä, kun siro kukkapöytä (tai trendikkäästi keittiöyrttipöytä!) ja Paavo Tynellin pöytävalaisin löytävät toisensa. (loppuhinnoiksi tulivat 145 € ja komea tasaluku 1.000 €)

Yrjö Kukkapuron pöydän kaaret kutsuvat vierelleen Heikki Turusen akryylivalaisimen. Kukkapuron rakenteellinen ja superkäytännöllinen design suorastaan huutaa lähelleen La Bohemen reheviä muotoja. (loppuhinnoiksi tulivat kukkarolle mukavat 80 € ja 115 €)

Greta Skogsterin merenalainen fantasia on seilannut Suomen Etelä-Amerikan linjan m/s Atlantalla yli Atlantin. Kotirannat sen mieleen nostaa Suomen luonnosta inspiroitunut ryijy. (loppuhinnoiksi tulivat kansainvälistä hintatasoa vastaava 2.200 € ja kotimaiselle ryijylle tavallinen 120 €)

Toini Muonan lasitteen ja muodon harmonia sekä Saara Hopean kesäterassia odottava mehuastiasto virittävät ylistyslaulun yksinkertaiselle toimivalle kauneudelle. (loppuhinnoiksi tulivat Muonan ruukun tasoa vastaava 800 € ja retron trendikkyydestä kertova 300 €)

Kaksi ikivihreästi ajatonta käyvät kilpasille, kun Arabian kalevalaisittain nimetty Louhi haastaa vieraan maan lippulaivan. Germaanihaastaja kantaa nimeä Finlandia ja on kuin onkin yksi suomalaisen! Tapio Wirkkalan saksalaiselle Thomasille suunnittelemasta seitsemästä posliiniastiastosta. (loppuhinnoiksi tulivat yllättävän edullinen 90 € ja jopa halpa 80 €, nämä nappasi hereillä ollut ja oikean hetken oivaltanut laatutietoinen ostaja)

Voisiko kotona olla mitään hilpeämpää kuin smurffinsiniset lasikuitupallit pöytineen – tai iloisenpunainen Pastilli à la Eero Aarnio? (värikäs lasikuitu alkaa löytää ystävänsä, loppuhinnoiksi tulivat 160 € ja 850 €)

ja kaikkihan rakastavat laadukkaista materiaaleista valmistettuja retrovalaisimia. (näistä anonyymeistä mukavuuksista toinen lähti uuteen kotiin pikkurahalla 130 € ja toinenkin molempien valaisinten sisustuksellisuuden huomioon ottaen kohtuullisella summalla 480 €)

Mid Century Modern -kokoelma huutokaupataan Helanderilla sunnuntaina 10.4.
Muut häkellyttävän lukemattomat kohteet päivää aiemmin lauantaina 9.4.
Ne kaikki ja nämä kuvat sivuilla, http://www.helander.com/fi

Huutokauppa, Taide

Muoto, pintastruktuuri, patina ja viiva

8.4.2016 Tuija Peltomaa Kommentoi

olivat Kain Tapperin veistosten neljä kivijalkaa. Hän kosketti puuta taiturimaisesti, haki siitä muodon ja toi esiin sen, mitä ihmisessä kaikkein syvimmällä tapahtuu.

Sunnuntaina omistajaa vaihtaa ensimmäisen kerran sitten vuoden 1958 (taiteilijan itsensä ja häneltä suoraan veistoksen saaneen ensimmäisen omistajan jälkeen) kevään huutokauppojen kuvanveistotaiteen kruunu. Silloin Huutokauppa Helanderilla myydään Kain Tapperin varhaisteos, Hymy, signeerattu vuonna 1957 (KT -57), materiaali leppäpuuta, kolmijalkainen jalusta metallia, korkeus 37 cm.

Kain Tapperille kasvot eivät olleet vain muotokuva. Ne olivat kertomus ihmisestä, heijastus omasta itsestä, välähdys jostakin merkityksellisestä, henkilökohtaisesti koetusta ja muistetusta. Jokin lähtökohta kasvokuvilla toki oli. Minä näen Hymyssä taiteilijan äidin Ainon.

Kolmiomainen muoto ei kenties viittaa hiuksiin, vaan huiviin. Muototeemaa voi verrata sekatekniikkapiirrokseen vuodelta 2004. Tuo taiteilijan äitiä kuvaava piirros oli esillä Strandverketin taidemuseossa, Marstrandissa Göteborgissa vuonna 2014 taiteilijan lesken Riika Vepsä-Tapperin kokoelmista, http://sculptor-kain-tapper.blogspot.fi/2014/04/kain-tappe-at-strandverket-konsthall.html

Näissä kuvissa esitelty Hymy myydään sunnuntaina 10.4. Huutokauppa Helanderilla, jonka kotisivuilta löytyvät myös oheiset kuvat, http://www.helander.com/fi

(ps. Kain Tapperin Hymy-veistoksen loppuhinnaksi tuli sunnuntaina 10.4.2016, 7.500 €. Tällaiset ovat ostajalleen niitä ”osuu kohdalle kerran elämässä” -hankintoja, hieno kappale suomalaisen kuvanveiston ja sen suuren mestarin historiaa, onnittelen!)

Huutokauppa, Korut ja kellot

Kultakuumetta

7.4.2016 Tuija Peltomaa Kommentoi

Oman aikansa muodikasta romanttista historismia edustaa helsinkiläisen Otto Roland Mellinin suunnittelema ja alihankkija Petter Airaksisen vuonna 1888 valmistama filigraanilla ja granuloinnilla koristeltu rannekoru. Koruun on kaiverrettu vapaaherrallinen kruunu ja monogrammi MR. Arvokas lisä keräilijälle on alkuperäinen rasia, jonka silkkivuoressa lukee käsin kirjoitettuna ”Till Minne af Friherrinnan Rehbinder 1914.”

Pieni porvoolainen kultahippu on tämä kultaseppä Ludvig Lönnqvistin kultainen sormustin vuodelta 1883. Mestari toimi Porvoossa vuosina 1851-1904.

Molemmat kultaesineet sekä mittava valikoima muitakin antiikki- ja designkoruja löytyy Huutokauppa Helanderin huhtikuun huutokauppaluettelosta ja tämän viikonlopun (9.-10.4.) huutokaupasta, http://www.helander.com/fi

(ps. O.R. Mellinin rannekorun loppuhinnaksi tuli sunnuntaina 10.4.2016 komeat 900 €. Porvoolaisen L. Lönnqvistin kultainen sormustin oli ostajalleen mukavan hintainen pikkuaarre 115 € loppuhinnalla)

Antiikki, Huutokauppa, Keramiikka, Keräily, Koti ja sisustus, Lifestyle, Posliini

Pääsiäinen, uuden elämän juhla

27.3.2016 Tuija Peltomaa Kommentoi

Hyvää pääsiäistä – luonnon uuden elämän ja ilon juhlaa.
Avaa sydämesi valolle ja kotisi keväälle. Lähde piknikille tai puuhaile puutarhassa.
Hengähdä ja kerää energiaa. Kuulostele muuttolintuja ja levitä kevään ilosanomaa.

Kananmuna-astia, Tsekkoslovakia, 1900-luvun puoliväli, myyty Huutokauppa Helander 210 €
Maljakko, Jugend, Arabia 1900-luvun alku, myyty Huutokauppa Helander 130 €
Kaisa Tukaani sarjasta Parvi, Howard Smith, Arabia, myyty Huutokauppa Helander 260 €
Christina Snellman, Kukkia, 1990, myyty Hagelstam & Co. Christina Snellmanin muistonäyttely 2.000 €

Kuvat: mainittujen huutokauppojen nettiluettelot www.helander.com ja www.hagelstam.fi

Design, Huonekalut, Lifestyle, Retro, Trendit

Rottinki tulee

19.3.2016 Tuija Peltomaa Kommentoi

Älvsjön antiikkimessuilla Tukholmassa tulevaksi trendiksi ennustettiin mm. rottingin paluuta. Tässä pari esimerkkiä Älvsjön rottinkitarjonnasta.

Korkeaselkäinen luonnonvärinen nojatuoli on Mid Century Modern designia 1950-luvulta. Se tehtiin luksusristeilijä Conte Biancamanoa varten, design on noin vuodelta 1950. Kunnian muotoilusta ovat saaneet sekä Giò Ponti että Lio Carminati. Kenties jotkut muistavat tuolin myös Carlo Mollinon valokuvista 1960-luvulta.
Kansainväliset huutokauppatoimijat arvottavat tuolin kunnon mukaan vaihdellen 600 – 1.200 €. Suomessa kiinnostus todennäköisesti ailahtelee firman mukaan, kuten aina.
Mitä Mid Century Modern designing tulee, termin on lanseerannut suomalaisista huutokaupoista ensimmäisenä Huutokauppa Helander, joka järjestää teeman mukaisen erikoishuutokaupan 9.-10.4.2016, http://www.helander.com

Huutokauppa, Lifestyle

Jäähyväiset talvelle

13.3.2016 Tuija Peltomaa Kommentoi

Kevättä ilmassa!
Hei hei talven lumet, tervetuloa kevään aurinko.
Polkupyöräkelit ovat pian täällä. Linnut sirkuttavat jo.

Kuvan maalaus on myyty Helanderin Huutokaupoissa.

Huutokauppa, Keräily, Kulttuuri

Siellä siellä se Väinö on

10.3.2016 Tuija Peltomaa 2 kommenttia

Alla havupuun ei voi olla kukaan muu, siellä siellä se Väinö,
siis Kalevalan vaka vanha Väinämöinen. Kanteleensa keralla.
Loitsii laulullansa ja soitollansa ketut, jänöt, karhut ynnä ihmiset.

Kalevala Korun valmistama puuastia on lahja Suomen Radiosähköttäjiltä vuonna 1952. Veikeä idea!
Lipastossa chippendale-jalat ja viininlehtiornamentit lyövät kättä Väinämöisen kanssa. Veikeä esine!
Tästähän saisi alulle jo pienoisen Kalevala-kokoelman.

Kuppi 315 € ja lipasto 70 € myytiin maaliskuun Helanderin Huutokaupassa.
kuvat: http://www.helander.com/

Design, Huutokauppa, Keräily, Koti ja sisustus, Lasi

Pastellinamuja

9.3.2016 Tuija Peltomaa Kommentoi

Karkkisilla ja keväisillä Tzarina -sarjan pulloilla voi koristaa kodin pääsiäisestä vappuun.
Värejä löytyy keltainen, vaaleanpunainen (lila), vihreä ja sininen. Sarjaan kuuluvia laseja saakin sitten etsiä melkein kuin neulaa heinäsuovasta. Niitä tehtiin värittömästä lasista liköörille, punaviinille ja valkoviinille. Varsinkin liöörilasi on hilpeä! Se on jalallinen ja saman muotoinen kuin Tzarina-pullojen ja rasioiden korkit. Juuri sellainen, jota voisi kaappeja siivotessaan luulla epähuomiossa ulkomaiseksi esineeksi. Olkaa siis tarkkoja ja poimikaa namut talteen.

Keltainen, Huutokauppa Helander, myyty 480 €
Vaaleanpunainen (lila), Hagelstam & Co, myyty 320 €
Vihreä, Huutokauppa Helander, myyty 500 €

Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, http://www.helander.com ja www.hagelstam.fi

Design, Huonekalut, Huutokauppa, Keramiikka, Koti ja sisustus, Lasi, Matot, ryijyt ja tekstiilit

Designin top5

10.2.2016 Tuija Peltomaa Kommentoi

Näin sujui syksyn arvohuutokauppojen design-myynti

Designin huippu on käynyt huutokaupoissa kapeaksi. Kapeaksi kävivät menneenä syksynä myös Bukowskis’n ja Hagelstam & Co:n designmyyntikärjen väliset erot. Molempien top5 -tulos nousi yhä edelleen viime vuosiin verrattuna, mutta Hagelstam & Co onnistui kirimään umpeen Bukowskis’n aiempaa etumatkaa. Maaliin huutokauppatalot tulivat rinta rinnan Bukowskis’n johtaessa kapean kaulan mitalla top5 -luvuin 120.100 € – 127.500 €

Huutokaupoissa menestyvän muotoilun painopiste on edelleen vahvasti Suomi-designin kultaisissa 1940-1950-luvuissa. Samat nimet tulevat tutuiksi kerta toisensa jälkeen, ja top5 on pääosin maskuliininen. Kaikki loistavat naiset – keraamikot, lasinmuotoilijat, tekstiilitaiteilijat, huonekalusuunnittelijat – vilahtavat kärkisijoilla pikemminkin satunnaisina kävijöinä kuin vakiovieraina. Kertooko tämä jotakin huutokauppoihin valikoitavista esineistä ja muotoilijoista vai siitä, että toisen maailmansodan jälkeinen muotoilun kulta-aika oli herooisuudessaan kovin miehinen? Vai onko syynä se, että esimerkiksi käyttötaiteeksi mielletty tekstiilitaide ei riitä korostamaan keräilijä-omistajansa hyvää makua ja esteettistä silmää siinä määrin kuin varmasti tunnistetut ja tunnustetut taideobjektit, veistokselliset lasiesineet ja uniikit messinkivalaisimet? Siksikö kaikki se mikä kytkeytyy mielikuvissamme sisustukseen ei herätä samaa keräilyhekumaa kuin se, joka voidaan nostaa jalustalle, vitriiniin tai katon korkeuksiin, jota rohkenee koskettaa vain varoen ja jonka ainutkertaisuutta osaamme ylistää yhteen ääneen?

Samaan aikaan Ruotsissa Märta Måås-Fjetterströmin matot kuuluvat designhuutokauppojen korkeimpaan kastiin. Pitäkää varanne tai menetämme kohta kunnian räsymatonkin ideasta länsinaapuriin! Meillä funkismattoja vasaroidaan suunnittelijoita tai kutomoja mainitsematta kuukausihuutokauppojen kellareissa parilla satasella, ja Uhra Beata Simberg-Ehrströmin upeimmat ryijyt ovat arvohuutokaupoissa satunnaisia kunniavieraita. Suomalaisen designin monipuolisesta historiasta huolimatta yhteen huutokauppaan ilmestyy yhtaikaa yllättävän harvoja tekijänimiä: huonekaluja edustaa Aalto, valaisimia Aalto, Tynell ja Johansson-Pape, lasia Wirkkala ja Sarpaneva Nymanin, Franckin, Toikan ja Okkolinin säestämänä. Jopa Tynell, Still ja Hopea ovat mukana harvakseltaan. Keramiikasta löytyy Kaipiainen ja Bryk, ehkä myös Schilkin ja Salmenhaara sekä muutama Holzer-Kjellberg ja Muona. Onko syy myyntiin tarjottavan esineistön suppeudessa vai vastaanottajan kiinnostuksen, innostuksen ja designintohimon puutteessa? Miksi designliikkeistä tai Helanderin ja Annmari’s kaltaisista huutokauppamaailman haastajista löytyy nykyisin laveampi valikoima ja variaatioiden runsaus kuin arvohuutokaupoista? Keskittyvätkö vanhat huutokauppatalot mieluummin tuttuihin ja helppoihin, varmasti ja vakaasti tuottaviin kohteisiin?

Asiansa osaavan intendentti Maria Ekman-Kolarin ansiona pidän sitä, että Hagelstam & Co:n keramiikkavalikoimassa nähtiin tulosvarman Kaipiainen, Bryk ja Salmenhaara -kolmikon rinnalla Marita Lybeck, Annikki Hovisaari ja Kati Tuominen-Niittylä. Kauden sensaatio oli Josef Frankin Flora-lipaston putkahtaminen myyntiin Suomessa. Niin harvinaisia Svenskt Tennin esineet meillä ovat. Lähtöhinta 5.000 € oli minimaalinen. Loppuhinta 22.000 € seurasi hyvää pohjoismaisten huutokauppatasoa. Svensk Tenn on ruotsalaisen designin kruununjalokivi. Brändin esimerkillistä vaalimista ja tinkimätöntä tasoa jo vuodesta 1924 kannattaa käydä ihailemassa jokaisella Tukholman-visiitillä Strandvägen 5:ssä.

Bukowskis’lla huutokaupattavaksi oli oivalettu napata Ritva Puotilan ryijyjä, Mirjam Salmisen koruja, Markku Salon lasia, Eero Saarisen huonekaluja sekä Helanderin huutokaupoissa huikean nousunsa aloittaneen Carl Gustaf Hiort af Ornäsin nojatuoleja eli kohteita, joita Hagelstam & Co:lla ohjautuu edelleen naputeltaviksi Tehtaankadun kuukausihuutokauppoihin. Yritykset laventaa designhuutokauppojen valikoimaa 1980-luvulle ja uusiin esineryhmiin saattavat silti olla jo myöhäisiä, sillä esimerkiksi Ruotsissa modernien huutokauppojen painopiste on hyvän aikaa hivuttautunut lasista ja keramiikasta huonekaluihin ja kuvataiteeseen. Enteileekö tämä sitä, että suurimpia rahoja liikuttelevat designlasin ja -keramiikan ostajat ja heidän välittäjänsä alkavat olla kylläisiä – tai kyllästyneitä? Onko jo kymmeniä vuosia kestänyt takuuvarmana pidetty design-hype tulossa yhden tiensä päähän?

Syksyn top5 -kärjestä päätellen tuttu ja näyttelyistä tunnettu esine ei enää riitä jälleenmyyntimenestykseen. Yltääkseen kansainväliseen imuun designin täytyy olla uniikkia, näyttävää, taidon ja teknisen osaamisen yhteistyötä, erityistä ja erottuvaa. Hyvänä esimerkkinä Bukowskis’n top5:ssä kolme sijaa valloittaneet Timo Sarpanevan ja Studio Pino Signoretton yhteistyönä syntyneet lasiveistokset tai Hagelstam & Co:n top5 ykkönen Paavo Tynellin kattovalaisin. Siinä suunnittelijan piirtämään messinkirunkoon on custom made -periaatteella liitetty juuri tiettyä kohdetta varten valitut koristeet ja lasikuupat. Elokuvateatteriin tehdyn valaisimen kruunaavat siniset opaalilasivarjostimet, joiden väri kuluu Kauklahden Lasitehtaalla valmistetuista sävyistä harvinaisimpiin.

Uniikkeja rariteetteja halajavan ostajakunnan lisäksi huutokauppojen pitkään nauttiman design-hypen tulevaisuudennäkymiä heikentää myös määrätietoisella työllä ja taidolla rakennetun Arabia-brändin alasajo. Vintage-Arabian ja vanhan taideosaston keräily varmasti jatkuu, mutta onko tulevaisuuden massa-Arabiasta enää suomalaiseksi keräilykohteeksi, kun valmistus Suomessa loppuu. Ehkä uuden sukupolven muotoilijoiden ja käsityöläisten on tullut aika napata murenevalta jättiläiseltä vapautuvat jalansijat. Pörssiyhtiön katteet kohdilleen -lähtöinen ”Finnish Design made in Thailand” -konsepti avaa loistavan tilaisuuden vaihtoehdoille eli kotimaassa toimiville pienille työhuoneille, artesaaneille, taiteilijakollektiiveille, keramiikkauuneille, lasihyteille ja kutomoille. Odotan lähiruoan rinnalle lähidesignbuumia. Koska laatu tekee ja takaa nimen (hyvänä esimerkkinä Svenskt Tenn), yritykset kuten VAJA Finland voivat olla tulevaisuuden menestystarinoita, kenties pienimuotoisempia kuin Arabia, mutta silti tulevaisuuden designentusiasteja kutkuttavia ja huutokauppojen ovia kolkuttelevia keräilyunelmia.

Bukowskis, designin viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Tapio Wirkkala, Kantarelli, 57.200 € (lähtö 40.000)
2. Timo Sarpaneva, Lasiveistos ”Luna”, 19.900 € (lähtö 18.000)
3. Timo Sarpaneva, Lasiveistos ”Casa di Ammiana”, 18.000 € (lähtö 20.000)
4. Timo Sarpaneva, Lasiveistos ”Chiesa di Ammiana”, 17.000 € (lähtö 18.000)
5. Paavo Tynell, Kattovalaisin, 15.400 € (lähtö 5.000)
Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 127.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 101.800 € (summa ilman huutokauppakuluja)*
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 84.767 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat 67.362 € (summa sisältää huutokauppakulut)

Hagelstam & Co, designin viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Paavo Tynell, Katovalaisin, 44.000 € (lähtö 30.000)
2. Paavo Tynell, Lattiavalaisin, 26.000 € (lähtö 12.000)
3. Timo Sarpaneva, Taidelasi ”Ilmat”, 24.000 € (lähtö 15.000)
4. Josef Frank, Lipasto ”Flora”, 22.000 € (lähtö 5.000)
5. Birger Kaipiainen, Tarjotin, 4.100€ (lähtö 2.000)
– Hagelstam & Co, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 120.100 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 36.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 29.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat 58.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.com; www.hagelstam.fi

Huutokauppa, Taide, Taidekauppa, taidemarkkinat

Modernin ja nykytaiteen top5

11.1.2016 Tuija Peltomaa Kommentoi

Näin sujuivat syksyn 2015 modernin ja nykytaiteen arvohuutokaupat

Huutokauppamarkkinoilla talouden alamäki on kerta toisensa jälkeen heijastunut modernin ja nykytaiteen myyntivolyymin kasvuun. 2000-luku ei tee tässä suhteessa poikkeusta vaikka syksyn 2015 top5 -kokonaistuloksessa ei päästykään toistaiseksi vahvimman vuoden 2014 tasolle. Sadantuhannen euron raja ylittyi silti sekä Bukowskis’n että Hagelstam & Co:n huutokaupoissa. Molempien talojen moderni- ja nykytaide top5 asettuivat tänä syksynä loppuluvuiltaan rinta rinnan. Kevään 2015 notkahdukseen verrattuna tulosta voi pitää erinomaisena. Aallonpohja on ainakin hetkeksi takanapäin. Myrskyrintama kenties vasta edessä.

Ehkä viime kevään hintataso sai niin taiteeseen paneutuneet ostajat kuin nykytaiteen tulevalla hintakehityksellä spekuloivat sijoitushaukat liikkeelle. Irtonaisella rahalla on taipumus ohjautua laman jatkuessa ja inflaation kurittaessa kulutushärpäkkeistä taiteeseen. Sen jälleenmyyntiarvon toivotaan nousun alettua ampaisevan ylöspäin, olevan realisoitavissa rahaksi ja vaihdettavissa muihin sijoitusinstrumentteihin. Toisinaan näin käykin lähes sattumalta. Paljon useammin onnistuneet taideostot ja legendaariset hankinnat ovat tulosta pitkällisestä ja syvällisestä paneutumisesta taidemarkkinoiden historiaan ja nykypäivään, aidosta kiinnostuksesta taidetta ja taiteilijoita kohtaan, näkemyksestä, omasta persoonallisesta ja vankkumattomasta mausta sekä valintojen rohkeudesta voittoja tai tappioita murehtimatta.

Hintakehityksen tylsä piirre on jo muutaman vuoden ajan ollut top5 -tuloksen lepääminen muutaman jälleenmyyntimarkkinoiden vakiosuosikiksi vakiintuneen nimen varassa. Keväästä 2014 syksyyn 2015 Bukowskis’n ja Hagelstam & Co:n top5:een on asettunut kuusi kertaa Ilkka Lammi ja seitsemän kertaa Reidar Särestöniemi. Lars-Gunnar Nordström on ollut top5:ssä viisi ja Leena Luostarinen kolme kertaa. Myös Unto Koistisen parhaimmistoon lukeutuville kookkaille teoksille on tullut tavaksi yltää arvohuutokauppojen mitalisijoille.

Taidemarkkinoiden kannalta kärjen kapeus ei enteile vakaata lähitulevaisuutta. Lammin ja Särestöniemen paikka niin kutsuttujen ”taidesijoittajien” lemmikkinä tarkoittaa komeita nousuja ja isoja otsikoita, mutta voi johtaa myös äkillisiin laskuihin niin hinnoissa kuin myyntiin tulevien teosten määrässä. Taiteellisille ominaisuuksille ja ansioille jää tässä pelissä marginaalinen rooli.

Mitä tapahtuisi, jos meneillään oleva taideväärennöstutkinta heittäisi epävarmuuden varjon Särestöniemen ja Lammin kaltaisten kaupallisia kärkisijoja suvereenisti hallitsevien nimien ylle? Seuraisiko siitä modernin ja nykytaiteen orastavan kasvun taittuminen? Ostoinnostuksen romahtaminen jälleenmyyntimarkkinoilla? Tuskin kuitenkaan taiteilija-ateljeissa ja taiteilijoita suoraan edustavissa gallerioissa. Siksikö huutokaupat halajavat seinilleen nykytaidetta ja niin suoraan taiteilijalta kuin mahdollista. Ei kai parin vuoden ajan selvästi näkyvissä ollut Särestöniemen ja Lammin huutokauppabuumi ole peräti seurausta pieninä puroina julkisuuteen tihkuneista väärennösuutisista ja synkkien epäilyspilvien ilmestymisestä taivaanrantaan? Usko tulevaisuuteen ostaa. Epävarmuus myy. Taidekaupassa näet aidoillakin lapsilla on tapana huuhtoutua likapyykin pesuvesien mukana.

Vakautta taidekaupan tulevaisuuteen tuovat onneksi nykytaiteemme suuret, jälleenmyyntiin verkkaisella syklillä ilmestyvät nimet. Heistä mm. Leena Luostarinen on saanut poisnukkumisensa jälkeen ansaitun jalansijan suurten suomalaisten taiteilijapersoonien joukossa. Bukowskis’lla top5:n kakkoseksi sijoittunut Marika Mäkelä osoittaa hänkin 1980-luvun naistaiteilijoiden olevan odotetusti voimissaan ja keräilijöiden kiikarissa. Listakärki on avautunut ilahduttavasti myös kuvanveistolle aina, kun tarjolle on tullut vastikään edesmenneen Laila Pullisen, Eila Hiltusen tai Nina Terno hienoja teoksia.

Vuoteen 2014 verrattuna syksyn top5 -tulos oli Bukowskis’lla hyvä. Hagelstamilla syksyn top5 -tulos yllättäen laski vuodesta 2014, vaikka tarjolla olleet kärkiteokset Wäinö Aaltonen, Leena Luostarinen ja Sam Vanni olivat viime vuosien parhaita, Aaltonen suorastaan sensaatio. Tilanne jatkuu kiinnostavana, kun Bukowskis ja Hagelstam & Co etenevät tasapelitilanteesta kohti tulevan kevään huutokauppasesonkia. Hagelstam & Co pääsee vihdoin etenemään suvantovaiheessa samalla, kun henkilöstömuutokset nakertavat vuorostaan Bukowskis’n voimavaroja. Christian Bomanin poistuminen riveistä ei ole helposti paikattavissa varsinkaan nyt, kun Mari Wilenius vaihtoi vahvasti uudistuneen ja jo pitkään hitaasti mutta vahvasti kiritäneen Huutokauppa Helanderin riveihin.

Bukowskis, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Reidar Särestöniemi, Huurteiset koivut, 52.200 € (lähtö 35.000)
2. Marika Mäkelä, ”Tupilaqs of Night”, 12.545 € (lähtö 12.000)
3. Eila Hiltunen, Polyfonia, 13.500 € (lähtö 15.000)
4. Reidar Särestöniemi, Ruska heijastuu järveen, 17.600 € (lähtö 13.000)
5. Unto Koistinen, Munkki, 10.705 € (lähtö 6.000)
Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 106.550 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 47.908 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 128.913 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 76.636 € (summa sisältää huutokauppakulut)

Hagelstam & Co, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Wäinö Aaltonen, Kaksi naista, 31.000 € (lähtö 25.000)
2. Ilkka Lammi, Nainen punaisessa, 28.000 € (lähtö 25.000)
3. Leena Luostarinen, Leopardi, 20.000 € (lähtö 12.000)
4. Nina Terno, Ratsastaja, 17.000 € (lähtö 5.000)
5. Sam Vanni, Marraskuun sommitelma, 11.000 € (lähtö 2.000)
Hagelstam & Co., syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 107.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co., kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 56.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 154.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 137.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.com; www.hagelstam.fi

Antiikki, Hopea, Huutokauppa, Keramiikka, Keräily, Kirjallisuus, Korut ja kellot, Matot, ryijyt ja tekstiilit, Militaria, Posliini, Taide

Helanderin joulukuu

31.12.2015 Tuija Peltomaa Kommentoi

Ennen hyvin ansaittua joululomaa Huutokauppa Helanderilla myytiin mm. nämä mainiot kohteet:

Astu itämaiseen paratiisiin, paina jalkasi orientin puutarhoihin: Isfahan, 1.800 € ja Kirman, 160 €

Nukkeja pienille ja isoille tytöille: Barbie 1966, 40 € & Kirsti Ilvessalo 1946, 210 €

Villeä ja Volgaa odotellessa käväisemme keisarillisella Venäjällä: The Costume of the Empire of Russia, London 1811, 700 € & Pyhän Stanislawin ritarikunta 3. luokka, 1.250 €

Karjalasta kajahtaa: Terijokilyhty 150 € & Ilmatorjuntaviiri, 50 €

Peilejä toisesta ja tästä maailmasta: Jumalanäiti Kazanskaja 12.000 € & pöytäpeili Taidetakomo Hakkarainen, 165 €

Ilmeikäs ilves ja joulukaupungin joki: Michael Schilkin, 1950-luku, 3.000 € & Aurajoki, Ali Munsterhjelm, 1.400 €

Kultasateesta kukkasateeseen: Oskari Paatela, Danae, 700 €. Tällä kertaa Zeus, myös ovelana naistenmiehenä kunnostautunut kreikkalainen jumala, saapuu kuninkaantyttären luo kultasateena; kohtaamisen tuloksena syntyy myyttinen sankari Perseus. Ragnar Ungern, 700 €

Eksoottista: Hedelmämalja, Shanghai 1900-luvun alku, 650 € & Lohikärmetuoppi, 1.400 €

Viattomuuden ja vallattomuuden aika: Kynttilänjalkapari 35 € & Kondomimuotti, Arabia, 125 €

kuvat: Huutokauppa Helander nettiluettelo joulukuu 2015

Huutokauppa, Lifestyle, Posliini, Taide, Tapahtumat

Talviurheilua vartoillessa

11.12.2015 Tuija Peltomaa Kommentoi

surffailemme Helanderin Huutokauppojen nettisivuilla. Viikonloppuna siellä myydään muun muassa nämä talvinostalgiatavarat.
Lauantaina myös Hagelstam & Co. järjestää classic ja modern huutokauppansa, joissa on tarjolla monta kiinnostavaa kohdetta Eero Järnefeltistä ja harvinaisesta Paavo Tynellistä kiinalaiseen posliiniin ja vanhaan lasiin.
Joulumuistoja voi viikonloppuna herätellä myös hyvien makujen ja perinteisten käsitöiden parissa Porvoon ja Malmgårdin kartanon joulumarkkinoilla tai fiilistelemällä Lucian päivää Wanhan ajan joulukodeissa Loviisassa.

Posliinifguriini: Lladro ja pronssipatinoitu kipsireliefi: Emil Cedercreutz

Design, Huonekalut, Huutokauppa, Keräily, Lasi

Design loistaa syyspimeässä

9.11.2015 Tuija Peltomaa Kommentoi

Design lasista lamppuihin loistaa joulukuussa Tampereella Annmari’s huutokauppakamarissa.
Huutokauppapäivä on 8.12. ja suora linkki Tampereelle www.annmaris.fi

Kaksi Yrjö Kukkapuron Ateljee-nahkasohvaa myytiin Helsingissä, punainen on syyspimeässä kuin suuri lämmin syli
– mustaa vaneria ja metallia, käyttökulumaa, Bukowski’s Modern, Contemporary & Design, 770 €
– palisanteria ja punaista nahkaa, mukavan mukiinmenevä kunto, Huutokauppa Helander 1.500 €

kuvat: Annmari’s Huutokauppakamari, Bukowskis, Huutokauppa Helander

Huutokauppa, Keräily, Lasi

Keräilylasia

22.10.2015 Tuija Peltomaa Kommentoi

Keräilijöitä hemmoteltiin Helanderin lokakuun huutokaupassa Riihimäen Lasin Karjalamaljalla ja Mottimaljalla, jotka myytiin 185 € ja 220 €.
Minun sydämeni vei Karhulan lasitehtaan Art Déco. Maljakossa hurmaavaa 1920-1920-lukujen -ornamentiikkaa ja molemmissa esineissä tyyliin sopivaa eksoottisen auringon lämpöä. Läpikuultavalla keltaisella maalattu ja poltettu kelpetsi viimeistelee ylellisen vaikutelman. Vasarahinta 140 €.

Design, Huutokauppa, Retro

Oranssia energiaa

21.10.2015 Tuija Peltomaa Kommentoi

Oranssi sopii syksyn ruska-aikaan. Siinä yhdistyvät fyysinen punainen ja älyllinen keltainen väri. Vaikka puut menettävät lehtien pudotessa fyysisen loistonsa, niiden voima hehkuu ensilumeen saakka keltaisen ja oranssin sävyissä.

Perttu Mentulan suunnittelemassa ruokailuryhmässä oranssilla värillä voi olla yllättäviä vaikutuksia tenavista päivällisvieraisiin. Oranssi näet lisää ruokahalua. Väitetään myös, että se voi vaikuttaa positiivisesti lasten muistiin ja jopa älykkyysosamäärään.

Oranssi paljastaa kulttuuriemme erilaisuuden. Buddhalaisille oranssi symboloi valaistumisen korkeinta astetta, ja buddhalaiset munkit kantavatkin väriä kaavuissaan. USA:ssa vangit puetaan oranssiin.

Siniverisistä Hollannin kuningashuone kantaa nimeä House of Orange (Van Oranje). Me taas tunnemme oranssin postilaitoksen värinä. Tiesitkö, että ”postioranssillakin” on jalosukuinen tausta? Oranssia kantoivat vuosina 1516-1867 virkapuvussaan Thurn und Taxis -suvulle kuuluneen postilaitoksen palveluksessa olleet postiljoonit. Tänäkin päivänä Euroopan seurapiireissä vilahteleva suku kokosi vaurautensa muun muassa hallitsemalla Euroopan postiliikennettä.

Perttu Mentulan ruokailuryhmä oli tarjolla Hagestam & Co:n syyskuun huutokaupassa lähtöhintaan 800 €. Super-retro kuuden tuolin, pöydän ja kattovalaisimen kokonaisuus jäi myymättä!
Italialainen Vistosin kattovalaisin myytiin Helanderin lokakuun huutokaupassa 155 €
Ruotsalaisen Carl Kylbergin maalaus Près de la Mer myytiin 21.10.2015 Stockholms Auktionsverkin huutokaupassa 4.300 000 SEK (kuluineen 5.350 000 SEK). Teos ei ole kiertänyt myytävänä vielä kertaakaan aiemmin. Maalaus hankittiin 1930-luvulta suoraan taiteilijalta ja sama suku on pitänyt sitä hallussaan tuosta hetkestä tähän päivään saakka, http://auktionsverket.se/auction/modern/2015-10-20/448-carl-kylberg-pres-de-la-mer/

Kuvat: Hagelstam & Co., Huutokauppa Helander, Stockholms Auktionsverk

Huutokauppa, Keramiikka, Keräily, Matot, ryijyt ja tekstiilit, Posliini

Mummolan kukat

20.10.2015 Tuija Peltomaa Kommentoi

pullan tuoksu, takan loimu ja kodikas lämpö valtaavat mielen, kun katselen Arabian maljakkoa ja vuonna 1952 kotona kudottua vuoden 1798 Tulppaani-perinneryijymallia. Nämä löysivät uuden kodin Huutokauppa Helanderilla 17.-18.10. 150 € ja 250 €

Huutokauppa, Keräily, Lelut

Hupia ja hauskaa

19.10.2015 Tuija Peltomaa Kommentoi

ja leikkimieltä nähtiin Helanderilla lokakuun huutokaupassa 17.-18.10.

Eero Aarnion Pingy-pingviini löysi uuden kodin 110 €
Mikki Hiiri pääsi uuteen syliin 260 €
Faunin Muumifiguurit tepastelivat uuteen kortteeriin 110 € ja 95 €
Högforsin lastenhella odottaa joulupiparileikkejä uuden pikkuleipurin huoneessa 360 €
Lumikin ja Kolmen Pienen Porsaan tarinat siirtyivät Benitalta ja Marjatalta uusille sukupolville 45 € ja 180 €

Antiikki, Huonekalut, Huutokauppa, Keräily, Koti ja sisustus, Lifestyle, Retro

Kodinsisustuksia huutokaupasta

7.10.2015 Tuija Peltomaa Kommentoi

Superhauska ja inspiroiva idea ovat Huutokauppa Helanderin uudet blogipostaukset ”Sisustettu Helanderilla”.
Miten moninaista keräily onkaan, miten monin eri tavoin huutokauppahankinnoilla voi kotiaan sisustaa ja miten erilaisia viihtyisät kotikeitaamme ovat!
Museointeriöörien ja arvokotien lisäksi on aina hauskaa katsoa asukkaansa näköisiä koteja. Koteja, joissa asutaan ja eletään. Koteja, joissa asukkaiden omat mieltymykset ja keskinäiset kompromissit tekevät asunnosta juuri minun tai meidän näköisen kodin.

Tällä hetkellä Helander ja Bukowskis Market tarjoavat Suomen huutokauppamarkkinoiden laajimman valikoiman jälleenmyyntiin päätynyttä kotien esineistöä. Helanderin blogin kodit ovatkin löytyneet juuri firman omasta asiakaspiiristä. Ei ihme, että tunnelma Hernepellonkujalla Viikissä on huutokauppapäivänä sähköinen. Asiakaskunnassahan on tosi asianharrastajia, suurella sydämellä kotiinsa suhtautuvia sisustajia.
Antiikin lisäksi vanhojen tavaroiden maailmasta löytyy nyt retroa, kuriositeetteja, palatsi-, kartano- ja mummolatyyliä, kaikkea kerrostaloon ja villaan, sisälle ja ulos sopivaa.

Oheinen kuvakaappaus on Huutokauppa Helanderin Aarre-blogista. Lisää herkkuja löydät osoitteesta www.helander.com

Antiikki, Huutokauppa, Keräily, Militaria, Taide, Tapahtumat, Vintage, muoti ja asusteet

Huutokauppojen uusi syksy

29.8.2015 Tuija Peltomaa Kommentoi

Huutokauppa Helander on aloittanut syksyn superuudenaikaisissa tiloissa. Yritys teki täydellisen tilauudistuksen pääkaupunkiseudun huutokaupoista ensimmäisenä, ja otti ison harppauksen eteenpäin sekä palvelukapasiteetiltaan että logistiselta toimivuudeltaan. Huolimatta sijainnistaan Helsingin kantakaupungin kyljessä Helander suuntautuu selvästi koko Suomen huutokauppataloksi välineinään kätevät ja konstailemattomat kotisivut sekä kauempaa tulevien vaivaton paikoitus. Myös kahviopalvelut huutokaupan aikana ovat omiaan palvelemaan matkan päästä saapuvien viihtyvyyttä. Viralliset avajaiset eli Grand Opening koetaan 10.9.2015. Vappu Pimiän juontamaa iltaa seuraa 12.9.2015 alkavaan huutokaupaviikonloppuun koottu Fashion & Vintage -valikoima. Odotamme kiinnostuneina. Yrityksen kotisivuilta ja facebookista löytyvät uusimmat kuvat vihjaavat, että myös valokuvaustilat ja -taidot ovat kohdallaan.

Kantakaupungin huutokaupoista Bukowskis on jo ehtinyt ajamukaistaa Iso Roobertinkadun toimipisteitään ja pystyy tarjoamaan yhdessä Bukowskis Marketin kanssa asiakkailleen myös toimivan logistiikan parkkipaikkoineen. Hagelstam & Co. on jäänyt saavutettavuudessa pussin pohjalle, julkisen liikenteen pysäkin, pyörätien, portaiden ja ahtaan hissin taakse Bulevardin kakkoskerrokseen. Firman Tehtaankadun pisteessä tavaraliikenne sisään ja ulos sujuu sutjakammin, mutta sisätilojen imago muistuttaa edelleen enemmän kellarivarastoa kuin nykyaikaista huutokauppakamaria.

Tilojen sijasta Hagelstam & Co. on keskittynyt kesän aikana kehittämään palvelukonseptiaan. Syyskauden avauksena on asiakaspalvelutoimintojen karsiminen käteismaksun mahdollisuudesta luopumalla. Odottamatonta, että kaupan alalla ratkaisun tekevät Suomessa ensimmäisenä huutokauppakamarit eivätkä paljon suurempia päivittäisiä myyntitapahtumamääriä tahkoavat kulutustavaraketjut. Järjestelyt vihjaavat kehityksestä netti- ja online huutokauppojen suuntaan.

Hagelstam & Co. ei ole linjauksessaan yksin. Myös Bukowskis / Bukowskis Market on jo aiemmin siirtynyt soveltamaan ei-käteistä -käytäntöä. Sen osalta päätökseen lienevät johtaneet hallinnollisten säästöjen lisäksi kahdessa maassa rintarinnan pyörivä online-huutokauppatoiminta sekä Bukowskis Marketin taukoamatta, 24 tuntia vuorokaudessa reaaliajassa maailmanlaajuisesti tapahtuva kauppa. Siihen verrattuna ainoastaan Helsingistä käsin toimivan Hagelstam & Co:n kuukausittainen myynti jää esinemäärällä – kuin myös maksutapahtumamäärällä – laskettuna kauas. Hagelstam & Co. selittääkin omaa päätöstään nopeudella, turvallisuudella ja tehokkuudella. Rivien väliin voisi ehkä lisätä säästöt, jotka firma saa kassapalveluiden ja talousvastaavan tehtävien karsimisesta. Yrityksen turvallisuutta ratkaisu toki helpottaa, joskin uniikit arvoesineet huomioon ottaen turvajärjestelyt lienevät jo nyt mitoitetut huutokauppojen aikana maksimiin. Kauniista sanoista huolimatta firman oma etu lieneekin painanut vaakakupissa vähintään yhtä paljon kuin asiakaslähtöisyys. Elleivät taloushallinnon tehtävistä vapautuvat taloudelliset resurssit sitten tulevaisuudessa lisää huutokauppojen ydintoimintoja eli asiantuntijavoimia, arviointikapasiteettia ja asiakaspalvelua?

Muutokset maksukäytännöissä osuvat talouden yleisen kehityksen huomioiden mielenkiintoiseen hetkeen. Käteinen tai kortti, jopa välttämättömyystarvikkeitakin myyvä Stockmann on vaikeuksissa. Maakuntien huutokaupat ja antiikkitapahtumat pyörivät edelleen pitkälti pienyrittäjien ja käteismaksujen varassa, ja uutisetkin ennakoivat aivan vastikään käteisen käytön jatkuvan korttien rinnalla vielä pitkälle tulevaisuuteen. Viekö käteismaksun poistuminen ainakin pienempiä ostoksia tekevää yleisöä muihin kilpailukykyisiin huutokauppoihin? Sen tulemme näkemään hissukseen vasta pidemmällä aikavälillä. Huutokauppabisneksen muutosvuodet ovat Suomessa vasta alussa. Uutta käytäntöä testattaneen Hagelstam & Co:lla ensimmäisenä syksyn erikoishuutokaupoissa. Luvassa ovat Militaria & Numismatiikka sekä Tapio Wirkkala. Odotukset ovat korkealla ja täyttyvät, jos mainostettujen huutokaupaspesiaalien rungoksi on onnistuttu saamaan edes yksi huomattava yksityiskokoelma.

Online-konseptiaan kevään hionut Bukowskis näyttää nyt suuntaavan katseensa hallinnollisten uudistusten sijasta huutokauppaimagon kehittämiseen sekä uuden polven huutokauppayleisölle suunnattuun tarjontaan. Vintagemuoti palaa takaisin valikoimiin loistavalla huutokauppanimikkeellä Define Fashion. Yhdessä Tukholman vastaavan tapahtuman kanssa saamme varmasti nähdä syys- ja lokakuussa avajaisyleisössä uutta verta ja tarjouskilpailussa muodin ilotulitusta. Hintaennätyksiä lienee luvassa, mikä toivottavasti lisää myös kiinnostusta ei vain muodin ja vaatesuunnittelun historiaan vaan myös alan kotimaisiin taitajiin ja tulevaisuuteen. Uusittuihin tiloihin hyvin sopivaa näyttelykonseptiaan Bukowskis jatkaa heti syyskuussa huutokauppayleisön suosikin Kristian Krokforsin retrospektiivisella näyttelyllä. Varmaa on myös online-huutokauppojen jatkuminen. Onlinen kansainvälinen kattavuus on tähän saakka näkynyt esimerkiksi uniikeimman suomalaisen designin ennätysmenestyksenä, joten syksyn Modern + Contemporary & Designin sekä Klassisen tarjontaa ja tuloksia odotetaan varmasti kiinnostuneina.

Tampereen Annmari’s huutokauppakamari ehti uusiin tiloihin jo pääkaupunkiseudun kollegojaan aikaisemmin. Visuaaliset kotisivut, hyvät ja monipuoliset kuvat sekä uutuus, valikoitujen myymättä jääneiden kohteiden nettitarjouskauppa pitävät Tampereen vakaasti maakuntien kärkisijalla. Tampereen tarjonnassa näkyy, että yrityksellä on tukeva jalansija ja uskollinen asiakaskunta omalla tontillaan. Annmari’sin ei tarvitse kierrättää jo kertaalleen pääkaupungissa pyörineitä tai sinne tarjottuja kohteita. Varsinkin designin, taiteen ja korujen tarjonta on Tampereella tuore, runsas, raikas ja tasokas. Lisäksi huutokauppatalo on onnistunut pitämään kiinni militariasta ja laajentamaan designvalikoimaa kivasti valaisinten ja tekstiilien puolelle.

Jos haluaisin tulevina syys- ja talvikuukausina kartoittaa Suomen huutokauppamaailmaa ajan hermolla ja koko laveudessaan sekä tehdä löytöjä kotiin, piipahtaisin tänä syksynä ehdottomasti Helanderilla, Tampereella ja lopuksi Uuraisilla, vanhan tavaran ja antiikin reaalitasolla uurastavan Palsanmäen pariskunnan huutokaupassa. Sitä paitsi täältä Porvoosta käsin katsottuna edellä kuvaamani kierros vapauttaisi minut täysin Helsingin keskustan liikennejumituksesta sekä laatuajan tuhlauksesta autossa, bussissa tai raitiovaunussa napottaen.

Artikkelin otsikkokuva ja muut artikkelikuvat: Bukowskis, Helander, Annmari’s

Antiikki, Design, Hopea, Huonekalut, Huutokauppa, Keramiikka, Keräily, Koti ja sisustus, Lasi, Lifestyle, Taide

Mikä on sinun tyylilajisi?

4.8.2015 Tuija Peltomaa Kommentoi

Huumori?

Classic noblesse?

Modern coziness?

Just special?

Tulevana lauantaina 8.8.2015 kaikki nämä ja satoja muita ideoita kotiin huudettavissa omaksi Helanderilla uudessa osoitteessa Hernepellonkuja 8-10, 00560 Helsinki.

Antiikki, Huutokauppa, Keräily, Lifestyle, Posliini, Retro, Taide

Helander elää ajan hermolla

21.6.2015 Tuija Peltomaa Kommentoi

20. heinäkuuta Huutokauppa Helander avaa pääkaupunkiseudun ajanmukaisimmat huutokauppatilat. Elokuussa huudetaan Helsingin Viikissä (Hernepellonkuja 8-10, 00560 Helsinki). Bussi vie viereen eikä pitkän matkan takaa tulleiden tarvitse parkkipaikkojen kanssa tuskailla. Nyt on tilaa temmeltää. Kuka siellä netissä jaksaa koko ajan yksin luurata, kun voi tuoda kaverit mukaan lystinpitoon ja alkaa porukalla huutamaan. Muistakaa myös Grand Opening 10. syyskuuta!

Tilojen lisäksi myös Helanderilla myydyn taiteen taso ja kiinnostavuus ovat edennet parempaan suuntaan. Viimeisessä vanhassa osoitteessa pidetyssä kesäkuun huutokaupassa oli mukana ykkösluokan taidetta ja esinenamuja moneen makuun.
– Åke Mattas, Käteen nojaava nainen, myyty 650 €
– Louis Kalf, Z-lamp, Philips 1950-luku, myyty 360 €
– Anitra Lucander, Intiasta, myyty 1.500 €
– Tove Jansson, Firenze 1948, aihe taiteilijan toiselta Italian-matkalta, jonka hän teki yhdessä Sam ja Maya Vannin kanssa, myyty 1.500 €
– Polkupyörä, Pelago, myyty 440 €
– Seinäkaappi, jugend-tyyliset eläin- ja kasviaiheiset koristemaalaukset, myyty 420 €
– Pitsireunainen posliinivati, Meissen 1800-luku, myyty 240 €

Design, Huonekalut, Huutokauppa, Keräily, Koti ja sisustus, Lasi, Lifestyle, Retro

Nyt Retrottaa!

5.4.2015 Tuija Peltomaa Kommentoi

Retroilu on keräilyä kotielämää varten. Retroilussa saa olla väriä ja ornamenttia. Retroilulla luodaan tunnelmaa. Retroa voi sijoittaa kaikkialle keittiöstä kylpyhuoneeseen. Retro sopii lapsiperheestä ja mummolaan. Retroilusta voi tulla elämäntapa. Retro on rentoa. Retro on kekseliästä. Retro on kierrätystä ja tuunausta. Retro on löytöjä ja oivaluksia. Retro on persoonallista, kodikasta, tyylikästä tai kitschiä.

Retro on designin burlesque. Se sopii kaikille, ja parhaiten ennakkoluulottomille, rohkeille, oman tiensä kulkijoille. Retro ei pyytele anteeksi sillä retroilu sallii myös hurjan ja hulvattoman. Retro sopii kaikille ja kaiken ikäisille. Retro on asenne.

Mikä on sinun paras retrolöytösi tai retroin sisustusoivalluksesi? Kuka on Suomen huikein retropukeutuja? Mikä on mieleenpainuvin retrotekosi? Löydä retrosi ja anna retron löytää sinut. Retroilu on täällä! Lue lisää – täällä kirjoitan myös minä: http://antiikkidesign.fi/retroilu

(Kuvat: Tapio Wirkkalan lasit Helanderin huhtikuun huutokaupasta, Olof Ottelinin sohva ja Carl Gustaf Hiort af Ornäsin nojatuoli Bukowskis kevään modern & contemporary huutokaupasta)

Huutokauppa, Keräily, Taide

Taide muuttaa kurssia

7.3.2015 Tuija Peltomaa 2 kommenttia

1900-luku on mennyt vuosisata ja sen modernin taiteen ilmiötkin ovat jo historiaa eli otollisia kohteita taiteen keräilijöille. Suomalaisen maiseman ekspressiiviset tulkinnat tummissa syvissä sävyissään eivät sytytä taidemarkkinoilla niin kuin nonfiguratiivisen taiteen edustajat. Ei-esittävää maalausta kohtaan tunnettu kiinnostus näyttää kasvavan tasaiseen tahtiin. Myös muutamat 1800-luvun nimet menestyvät toki yhä, kun tarjolla on lahjakas, taitava ja ihailtu tekijä.
Lauantaina 7.3.2015 Huutokauppa Helanderilla 1800-luvun menestyjä oli ansaitusti Elin Danielson-Gambogi. Huomaatko Ompelevan naisen fantastiset väriaksentit? Punaista ikkunalla olevissa valkoisissa kankaissa ja poskilla. Sinistä hameessa, hihansuussa ja hilkan nauhassa. Siniharmaita varjosävyjä ikkunanpuitteissa, lasin takana olevan verhon nauhassa, hilkassa ja kauluksessa.

Mallilla on bretagnelainen asu, mutta nenänpään takia mietin yhä, mahtaako hän olla ranskalainen vai Bretagnesta tuotuun asuun pukeutunut taiteilijan sisko Tytty (Ahonius). Vuonna 1863 syntynyt Tytty olisi ollut maalaustyön aikoihin 1880-luvulla parikymppinen nuori nainen. Upean pikkuruisen maalauksen hinnaksi kisailtiin 7.500 €

Muita huutokaupan vahvoja nimiä oli mm. Pentti Nässling, 1.200 €. Toinen positiivinen noteeraus tehtiin Jaakko Somersalosta, 650 €. Oma suosikkini abstraktin taiteen kokoelmassa oli Lars-Gunnar Nordströmin pieni varhainen grafiikanvedos vuodelta 1954, numeroitu 21/99, 150 €.
Hugo Backmanssonin iltatunnelma Katajanokan suunnasta Helsingin kauppatorille ja tähtitornin mäelle päin myytiin 850 €.
Hinta-laatu suhteeltaan ostajan markkinat osuivat Onni Ojan varhaiskauteen. Markkinoilla liikkuvan tasaväkisen tuotannon kuluttaman Ojan värimaalauksen sai kohtuuhintaan, aihe Helsingistä, Kallion kirkko 300 €.

Hieno hankinta oli myös Ilmari Aallon ronskeilla siveltimenvedolla maalattu Maisema, 370 €. Maalaus vuodelta 1921 on aikansa verevintä marraskuulaista ekspressionismia. Edellisenä vuonna Aalto oli nähnyt Pariisissa van Goghin ja Cézannen maalauksia, ja vielä 1920-luvun alussa hänen ilmaisuvoimansa kukoisti. Onkohan aihe Suursaarelta? Modernismin uranuurtajana Aalto on hieno lisä suomalaisia 1900-luvun alun maalauksia keräävän taiteenystävän kokoelmaan. Olihan hän 1910-luvun puolivälissä myös yksi kotimaisen kubismin edelläkävijöistä.

Huutokauppa, Keräily

Itärajalla

7.3.2015 Tuija Peltomaa Kommentoi

Yksi halaa itärajalla karhua. Toinen suuntaa auringonnousua kohti vartiomoottoriveneellä.

Miska-karhu, iso Moskovan 1980 kesäolympialaisten maskotti, 230 cm. Myytiin Helanderilla 7.3.2015 hintaan 500 €. Vartiomoottoriveneen No 9 pienoismalli vuosimallia 1942. Mittasuhde 1:50, pituus 51 cm. Myytiin Helanderilla 7.3.2015 hintaan 600 €.

Design, Huutokauppa, Koti ja sisustus

Designinvaltikan uudet valtiaat

7.3.2015 Tuija Peltomaa 2 kommenttia

Designvaltikan valtiaat ovat vaihtuneet. Sisustusesineet ovat syrjäyttäneet tavallisimman, vuosien varrella jo tuikitutuiksi tulleen designlasin ja keramiikan. Tässä uusia kuninkaallisia Huutokauppa Helanderilta, lauantaina 7.3. myydyistä kohteista.

– Paavo Tynell, Pöytävalaisin, malli suunniteltiin 1930-luvun lopulla ja sitä valmistettiin 1940-luvulla messinkikuvulla, rei’itetyllä messinkikuvulla sekä messinkinä, reunasta samppanjanvärisellä opaalilasikuvulla, 3.000 €
– Alvar Aalto, Artek, tarjoiluvaunu 13/100, tasot visakoivua. Vuoden 1993 rajallisesta sarjasta, 1.000 €
– Friedl Holzer-Kjelberg, uurna, klassisismi / art déco, vuodelta 1934, 1.900 €

– Taito Oy, hissimekanismivalaisin, kangasvarjostin, 1.300 €
– Paavo Tynell, leimattu Idman, messinki, opaalilasi ja haapapuusta tehty sälevarjostin. Mataliin huonetiloihin tarkoitettu kattovalaisin kuului jo Taito Oy:n valikoimiin (malli 9056A) sekä yrityksen Yhdysvalloissa markkinoimaan Finlandia House -kokoelmaan (mallinumero 10125), 550 €
– Paavo Tynell, Taito, lattiavalaisin, jalassa nahkapunos, uusittu kangasvarjostin. Tämä malli 9602 kuului Taito Oy:n Yhdysvalloissa markkinoimaan Finlandia House -kokoelmaan mallinumerolla 10504, 3.200 €

– Paavo Tynell, Taito. Yksi niin sanottujen mummolavalaisimien upeimmista yksilöistä. 5-vartinen malli nro 9025, messinki, messinkiverkosta ja -langasta tehdyt lehti- ja kukkakoristeet käsityötä. Kermanvalkoisissa opaalilasikuvuissa kullatut koristeraidat ja hiekkapuhalletut lehdenmuotoiset koristeet. Harmoninen muoto, laadukas käsityö ja aikansa parhaita materiaaleja 1940-luvulta. Onnittelut uudelle omistajalle! 1.900 €
– Paavo Tynell. Tästä lattiavalaisimesta on lyhyessä ajassa tullut markkinoiden halutuimpia klassikkoja. 3.200 €
– Paavo Tynell, Idman. Edellisen kanssa yhteensopivat seinävalaisimet. 2.000 €

– Yki Nummi, Orno, akryyli. Kuplat-kattovalaisin syntyi 1950-luvun puolivälissä ja palkittiin Milanon triennalessa kultamitalilla 1957. Malleista suurempi (halk. 40 cm) on Innoluxin uustuotannossa, vaan ei tällaisena retrovihreänä. Tämä oli hyvä hankinta! 120 €.
– Hans-Agne Jakobsson (1919-2009) oli ruotsalainen huonekalu- ja valaisinsuunnittelija. Tiesitkö, että hän toimi myös suomalaisen Werner Westin assistenttina? Tunnelmallista, lämmintä valoa luo ympärilleen tämä messingistä ja meripihkan värisestä lasista tehty kattovalaisin. Jännällä tavalla tyylikäs, hyvä hankinta! 410 €.

Huutokauppa, Korut ja kellot, Lifestyle, Retro

Muoti on yhtä juhlaa

4.3.2015 Tuija Peltomaa Kommentoi

Naistenpäivänä 8.3. Huutokauppa Helanderilla myydään vaatteista, asusteita, laukkuja, jalometallia ja jalokiviä sekä puku koruja 1930-luvulta nykypäivään.
Tai haluatko koskettaa legendaa? Mukana on myös Remu Aaltosen paita!
Valmistaudu seuraaviin juhliin Helanderin kautta.
Kolminkertainen eläköön-huuto for All Tomorrows Parties – and Party Girls!

Design, Huonekalut, Huutokauppa, Koti ja sisustus, Lifestyle, Retro

Nokoset maailman navassa

21.1.2015 Tuija Peltomaa Yksi kommentti

voi ottaa Eero Aarnion pallotuolissa. Olen ottanut itsekin, ja kirjasto on ehdottomasti se paikka, jossa pallotuolin hiljaiseen pesään uinahtaa ihan huomaamattaan. Pallotuoli on mainio oivallus. Se on pehmeä kuin kotipesä, turvallinen kuin kohtu. Siellä istuu kuin avaruudessa, kauas jää kavala maailma, äänten sekamelska katoaa. Tuolissa voi tehdä aikamatkan, avaruusmatkan, maapallomatkan (se pyörii keskiöjalan varassa!) unimatkan, mielikuvitusmatkan, hellyysmatkan, laatuaikamatkan yksin tai kaksin, some-matkan, kaiken muun ulkopuolelle unohtaen.

Keksintö on vuodelta 1963, ja Eero Aarniota on siitä kiittäminen. Ennen tätä lasikuidulla soudettiin ja huovattiin – se oli veneiden materiaali. Ensimmäiset pallotuolitkin valmisti Turun veneveistämö. Taiteessa lasikuitua alkoi käyttää Eva Hesse, teos oli Repetition Nineteen ja vuosi oli 1968. Aarnio oli siis 1960-luvun alussa innovatiivinen edelläkävijä. Kun Pallotuoli lanseerattiin Kölnin huonekalumessuilla 1966, siitä tuli Aarnion henkilökohtainen läpimurto suunnittelijana. Se erotti Askon huonekalutehtaasta massasta ja teki firmasta pitkäksi aikaa yhden aikansa kansainvälisesti seuratuimmista. Sittemmin Pallotuolista on tullut myös niin sanottu designikoni, yksi suomalaisen modernin muotoilun tunnuskuvista.

Pallo on minun lempipaikkani lukuhetkinä Aalto-yliopiston kirjastossa. Turkulaiset saavat nauttia upeassa kaupunginkirjastossaan samaan ideaan perustuvasta, kattoon ripustettavasta Bing-Bong -tuolista (malli suunniteltiin vuonna 1970).
Sinä voit käydä ihailemassa toista koskaan valmistettua Pallotuolia Huutokauppatalo Helanderilla 29.-30.1. klo 12-19.
Sen ulkopinta on kovaa, kiiltävää mustaa lasikuitumuovia, sisällä on vaahtokumista tehdyt pehmusteet. Punainen huonekalutekstiili on villaa. Oleilunautinnon kruunaavat dacrontyynyt.
Tässä tuolissa haluan tehdä kasarimatkan – siis mitä?? No, tämä musta-punainen -yhdistelmä on niin samuraiväri kuin olla ja voi ja Saksahan on nyt uutisissa tapetilla. Musiikiksi siis Alphavillen debyyttisingle ”Big in Japan”. Haluatko kokeilla? Hier, bitte: https://www.youtube.com/watch?v=tl6u2NASUzU
Lauantaina 31.1.2015 tuoli huutokaupataan uuteen kotiin.
Lue lisää http://www.helander.com/fi ja http://www.helander.com/fi/blog/asiaa-design-tuoleista

Design, Huutokauppa, Keräily, Lasi

L’art nouveau ja mielikuvituksen muodot

15.1.2015 Tuija Peltomaa Kommentoi

Kuinka paljon mahtuu 16 senttimetriin lasia plus metallijalkaan? Kun käsissä on l’art nouveau esine vastaus on ”paljon”. Väriä, muotoja, koristelua. Joskus tuntuu kuin sukeltaisi venäläiseen talvimaisemaan à la Julius Klever. Auringon keltaama taivas, lehdettömät puut ja maassa ohuelti nuoskaista lunta. Lämpöä ja kylmyyttä.
Totuuden nimissä täytyy todeta, että Daum Nancyn maisemaesikuvat olivat lähinnä hollantilaisia- ja ranskalaisia.

Olen viimeisen parin kuukauden ajan perehtynyt Emile Gallén, Daum Nancyn ja Louis Comfort Tiffanyn l’art nouveau lasiin ja valaisimiin. Hauska yllätys oli, kun joulukuussa Huutokauppa Helanderilla oli myynnissä tämä Daum Nancy -taidelasi. En ehtinyt sitä katsomaan, sillä omistin joulunalusajan vapa-ajan ystäville ja juhlavalmisteluille. Mutta mieleen se jäi, ja kaupaksikin se meni hyvään 950 € hintaan.

Erikoinen kapine, vai mitä? Ranskalainen Daum Nancy valmisti tällaisia talvimaisema-lasiesineitä ja jalkalamppuja 1910-luvulla, tarkemmin sanottuna noin 1915. Ideana on täplittää harmaa tai kirkas happohimmennetty lasi oranssilla ja sitruunankeltaisella kerroslasilla, minkä jälkeen pintaan leikataan talvinen maisema-aihe. Lopuksi kuva-aihe viimeisteltiin emaliväreillä. Sävyinä voi olla ruskea (punaruskea) umbra ja valkoinen tai musta ja valkoinen. Maalaus voidaan toteuttaa myös harmaasävytyönä (en grisaille). Signeeraukseen kuuluvat emaliväreillä kirjoitettu Daum/Nancy ja Lorrainen risti. Paljon käsityötä vaatineissa esineissä saattaa olla myös koristelijan nimikirjaimet, esimerkiksi HF.

Kallisarvoisimpia ovat näyttävät jalkalamput, joiden hinnat liikkuvat useista tuhansista kymmeniin tuhansiin. Suurimmat niistä ovat lähes puolimetrisiä. Edullisimmillaan pienen maljakon saattaa löytää reilusta tuhannesta muutamaan tuhanteen euroon. Ostajat ovat varovaisia kopioiden ja uustuotannon takia ja siihen on valitettavasti olemassa hyvät syyt. Onni suosii tietävää ja oikean hetken tullen rohkeaa. Mainioita yksittäisiä esineitä saattaa löytyä jopa Suomesta, ja muiden ostajien arkaillessa omansa voi napata ihan kestävään hintaan.

Design, Huutokauppa

Design top5

28.12.2014 Tuija Peltomaa Kommentoi

Näin sujui syksyn arvohuutokauppojen design-myynti

Jos syksyn arvohuutokauppojen tuloksilla mitataan, design kiinnostaa edelleen enemmän kuin perinteinen antiikki. Designin ostajat ovat myös alkaneet tehdä yhä selvemmän eron näyttelyistä ja kansainvälisistä julkaisuista tunnettujen kultajyvien sekä yleisempien, suurina määrinä tuotettujen ja kotimarkkinoille suunnattujen designesineiden, varsinkin ns. käyttömuotoilun, välillä. Uniikki ja harvinainen designesine maksaa huutokaupoissa vähintään yhtä paljon ja usein enemmänkin kuin kuvataide, joten voittajana maaliin selviää se huutokauppatalo, joka onnistuu hankkimaan välitettäväkseen sesongin uniikeimman kokonaisuuden.

Tänä syksyn vaaka kallistui selvin luvuin Iso Roobertinkadulle. Bukowskis’n design top5:n yhteistulos nousi viime keväästä noin 17.500 eurolla, kun taas Hagelstam & Co:n tämän syksyn top5:n kokonaissumma jäi puoleen viime kevään vastaavasta. Oliko syynä Hagelstam & Co:n huutokaupan superkohteiden vähälukuisuus vai profiililtaan omanlaisensa modernin taiteen ja designin niputtaminen osaksi Modern & Classic – uutta ja vanhaa – huutokauppakonseptia? Onnistuiko Bukowskis laajalla, osin ainutkertaisella tarjonnallaan sekä jo vuosien ajan omaksi kokonaisuudekseen hiotulla Modern & Contemporary -konseptillaan houkuttelemaan paikalle enemmän myyjiä ja ostajia? Oma roolinsa saattaa olla myös Bukowskis’n ruotsalaisen emoyhtiön tuomalla synergiaedulla. Länsinaapurissa on jo pitkä kokemus modernin ja nykytaiteen sekä designin kukoistavista markkinoista, mikä näkyy meilläkin huutokauppatalon markkinoinnin visuaalisessa toteutuksessa ja kilpailijoista erottuvassa ilmeessä.

Ilahduttavaa syksyn top5 listalla oli luksushuonekaluja valmistaneen Bomanin yltäminen ykköstilalle Michael Schilkinin koristamalla suomalaista eksotiikkaa edustavalla Safari-baarikaapilla. Ounasteltu, mutta silti hieman yllättävä paalupaikan vaihto tapahtui kuin tapahtuikin Paavo Tynellin ja Alvar Aallon välillä. Tästä syksystä tuli Aallon syksy. Hänen lisäkseen valaisinsuunnittelijoiden kärkeen ylsivät Ilmari Tapiovaara (Hagelstam & Co., Maija Mehiläinen -lattiavalaisin 3.400 €) sekä Lisa Johansson-Pape (Bukowskis, lattiavalaisinpari 10.274 € ja kaksi muuta lattiavalaisinta à 5.871 ja 4.892 €). Jo takuuvarmaksi huutokauppahuipuksi vakiintunut Tynell piti kyllä pintansa listakärjessä, mutta tällä kertaa hän ei enää vallannut lähivuosilta tuttua hallitsevaa asemaa.

Syksyn menestystarinoita olivat valaisimet, huonekalut, lasi ja keramiikka. Designlasin tähtinä olivat tuttujen, toistuvien nimien lisäksi mm. Helena Tynell ja Oiva Toikka. Keramiikan huipulle ylsivät Rut Bryk, Michael Schilkin ja Birger Kaipiainen. Bukowskis’lla nähtiin myös nykykeramiikan parhaimmistoa, Erna Aaltosen taidekeramiikkaa.

Modernin hopean tai korujen menestyssyksyä tästä ei tullut mukiinmenevästä tarjonnasta huolimatta. Molemmat esinekategoriat ovat yleensä olleet huonekaluihin, valaisimiin ja lasiin verrattuna enemmän kotimaisten ostajien varassa, joten signaali on syytä ottaa tosissaan. Kotimainen kysyntä on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta aiempaa vaimeampaa. Ehkä kahden huutokauppatalon tulosten selvä ero kertoo tästäkin: myyjiä ja ennen kaikkea ostajia ei riitä enää yhtä laajalle rintamalle kuin ennen. Samalla kun kilpailu ostajista kiristyy, huippudesignista ja sen myyjistä on tullut yksi huutokauppojen kokonaisliikevaihdon kivijalka. Kisa johtavasta paikasta Suomen designmarkkinoilla on kova, ja sen saavuttaminen voi olla jopa yksi menestyvän huutokauppatalon elinehdoista tilanteessa, jossa venäläiset ostajat ovat rajusti vähentyneet ja kysynnän kasvusuunta näyttää löytyvän juuri modernin ja nykytaiteen sekä designin kentältä.

Siinä missä hopea ja korut tuottivat laihahkon tuloksen, tekstiilitaiteen Grand Old Lady Dora Jung jatkoi Bukowskis’lla ansaittua menestystarinaansa (Näkinkenkä I-IV, myyntihinta kuluineen 10.225 €). Hagelstam & Co. puolestaan yritti vintagen siipien kantavuutta, mutta vintagemuodin mekka näyttää karanneen meiltä Tukholmassa järjestettäviin, valikoimaltaan vertaansa vailla ja yleisöprofiililtaan omaa luokkaansa oleviin muodin ja korujen erikoishuutokauppoihin. Vuoden 1933 Miss Suomen Ester Toivosen hurmaava iltapuku löysi Hagelstam & Co:lla ostajansa (1.550 €), mutta esimerkiksi YSL, Dior, Hermès ja arkisempi Escada jäivät vaatimattomiin hintoihin, kymppeihin, sadan ja kahden välille tai tyystin myymättä. Tämä oli yksi sesongin yllätyksistä. Jos emme laske mukaan Bukowskis Marketin Suomen ja Ruotsin suurimmat kaupungit kattavaa 24h online-huutokauppaa, mielenkiintoisin vintagelaukkujen valikoima ja ostajien innostus siirtyi vuoden 2014 kuluessa ydinkeskustan vanhoista huutokauppataloista Pitkän Sillan toiselle puolelle imagoaan uudistaneelle Huutokauppa Helanderille, osoitteeseen Hämeentie 105.

Bukowskis, designin viisi kalleinta
(huom! hinnat ilmoitettu kuluineen)
1. Michael Schilkin, Baarikaappi,1954, 20.794 € (lähtö 8.000-10.000)
2. Alvar Aalto, Aalto-maljakko, sininen, 1930-luvun loppu, 19.571 € (lähtö 4.000-6.000)
3. Alvar Aalto, Aalto-maljakko, Rion ruskea, 1930-luvun loppu, 17.736 € (lähtö 4.000-6.000)
4. Paavo Tynell, Seinävalaisimet, 1940-luvun loppu, 15.902 € (lähtö 5.000-7.000)
5. Alvar Aalto, Lattiavalaisin A809, 10.764 € (lähtö 8.000-10.000)
syksyn 2014 viisi kalleinta yhteensä 84.767 € (summa sisältää huutokauppakulut)
(kevään 2014 viisi kalleinta olivat 67.362 €)

Hagelstam & Co, designin viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Gunnel Nyman, Barokki, 8.200 € (lähtö 5.000)
2. Arne Jacobsen, Nojatuoli ”Golden Egg” ja rahi, 2008, 7.200 € (lähtö 2.500)
3. Alvar Aalto, Lattiavalaisin ”Enkelinsiipi”, 5.200 € (lähtö 3.000)
4. Henry Ericsson, Malja, 5.000 € (lähtö 5.000)
5. Ilmari Tapiovaara, Lattiavalaisin ”Maija Mehiläinen, 3.400 € (lähtö 3.000)
syksyn 2014 viisi kalleinta yhteensä 29.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
(kevään 2014 viisi kalleinta olivat 58.500 €)

Design, Huutokauppa, Keräily, Koti ja sisustus, Lasi, Lelut, Matkailu, Retro

Repeän riemusta

11.11.2014 Tuija Peltomaa Kommentoi

lähes joka kerta selatessani Helanderin huutokauppaluetteloa tai käydessäni huolella kootuissa ajankuvia ja epookkeja esittelevissä näyttelyissä. Minulla on visuaalinen muisti. Materiaalit, muodot, värit ja esineet ovat silmissäni aikakirja. Tavaroiden tarkempi tutkiminen on kuin scifi-elokuvan aikamatka menneisyyteen. Tällä kertaa matka vei 1900-luvun tapahtumien historiaan, kiitos oivalluksia, ahaa-elämyksiä ja arjen historiaa tulvillaan olevan huutokauppakokoelman.

Paavo Tynellin pöytälampun messinkivarjostimessa on samppanjanvärinen opaalilasireuna. Design on vuodelta 1938. 1930-luvulla tästä syntyi myös maskuliinisella sileällä messinkivarjostimella varustettu versio ja 1940-luvulla tähtitaivaan tavoin tuikkivalla taidokkaasti rei’itetyllä messinkivarjostimella viimeistelty herkkä, tyylikkään koristeellinen malli. Loppuhinta oli 1.000 €, opaalilasin halkeama ei menoa haitannut.
Afrikan tähti -peliä on myyty yli 4 miljoonaa kappaletta, siitä kertyy jo nostalgia-arvoa kerrakseen. Oma pelini on puhki kulunut, mutta onneksi laatikosta löytyy vierasvaraksi yksi uusi. Kari Mannerlan 1951 suunnitteleman pelin alkuperäinen versio ’Kadonnut Afrikan Tähti’ myytiin Helanderilla 175 €.
1920-1930-luku hurmaa minut aina uudelleen. Tuon ajan lasiesineiden eksoottiset värit ovat ylellisiä ja kaiverrusten fantasiamaailma on lumoava. Tässä pahellisensuloinen 40-luvun lila ja Erkki Käpin hiontakoristelu vuodelta 1946 Riihimäen Lasin maljakossa. Hinnaksi tuli 190 €.
Heikki Turusen Ornolle suunnitteleman Tupla-kuplan nimi on lystikäs sanaleikki. Kun tämä kattovalaisin sai muotonsa 1969, meneillään oli kilpajuoksu avaruuteen: Sojuz 5, Venera 5, Apollo 9, Apollo 10 ja Apollo 12. Jim Morrison herätti pahennusta ja Woodstock-festivaaleilla tanssivat yhden sortin pilviveikot. Avaruusajan valaisin on kestänyt aikaa Keraplastin tuotannossa nimellä Siluette. Loppuhinta 70 €.

Muovista viis! Aidoista materiaaleista valmistetut matkamuistot ovat keräilijän mannaa. Jokaisella aikakaudella on omat muistonsa ja potentiaaliset keräilykohteensa. Suomalaisesta matkamuistotavarasta hauskoja ovat mm. 1960-luvun ja sitä vanhemmat paikkakuntaviirit, automobiilikerhon kesämatkojen merkit ja Petsamo-tavara. Erä 1930-luvun Suomi-matkamuistotavaraa maksoi tällä kertaa 120 €.
Bakeliitti kuului art déco -tyyliin. Minusta bakeliittiradiot ovat ihania – kuuletko vanhan rahisevan soundin? Oma unelmani on Marianne Brandtin design vuodelta 1931 eli Philips 930A, mutta onhan tämä Telefunken myös aika löytö, vain 40 €.
Moskovan kesäolympialaisten vuodelta 1980 on olemassa mahtavia Lomonosovin posliinitehtaan oheistuotteita, käykääpäs Pietarissa tehtaan museossa tutkimassa. Symppis ja yhä useammin vastaan tuleva keräilykohde on kisojen maskotti Miska-karhu. Tässä Iso-Miska, Pikku-Miska ja kaverit, loppuhinta kaikkineen 65 €.
Kruunupäiden ympärillä se muistotavarakaruselli vasta pyöriikin. Muistitko Victorian ja Danielin häämukit ja muut rensselit? Jos et niin eipä hätiä mitiä, ensi kesänä on tilaisuus saada kaapin pohjalle Carl Philip & Sofia -häähypeä. Britit ovat kuninkaallisten häiden oheistuotteistajina omaa luokkaansa. Tässä erässä oli mukana Charles & Diana sekä pitkän historian viittaa harteillaan kantava Elisabet II ynnä prinssipuolisonsa Philip. Kuninkaallista meininkiä kerrakseen 30 eurolla.
Mitä enemmän muistoja, sitä enemmän suuria tunteita keräilytavaraan liittyy. Sadut liittävät yhteen sukupolvia. Peltilentokoneet ja leikkiavaruusalukset ovat matkanneet lasten käsissä maan ääriin ja mielikuvituksen avaruuteen, loppuhinta 155 €. Bambi- ja Lumikkitarjottimia on satujen pauloissa maalattu vaikka itse, jos valmistavaraa ei ole ollut saatavilla. Tämä erä satutavaraa maksoi 105 €.

Antiikki, Design, Huonekalut, Huutokauppa, Koti ja sisustus, Lifestyle

Pöytä kolmella tavalla

27.10.2014 Tuija Peltomaa Kommentoi

Pöytä voi olla designkodin keräilynamu, retrosisustuksen viimeistelevä piste i:n päälle tai vauvaperheen käyttöesine. Nämä kolme löytyivät lokakuun huutokaupasta Helanderilta, jossa pöydät huudettiin 11-12.2014 seuraavasti:
– Biljardipöytä, Bally Cameleot, 360 €
– Rut Brykin keramiikkalaatalla katettu pikkupöytä/teepöytä 1950-luvulta 5.000 €
– Funkisajan simppeli ja toimiva hoitopöytä 1930-luvulta 60 €. Huomaa alkuperäiseen funkistyyliin kuuluva vedenvihreä väri!

Antiikki, Design, Hopea, Huonekalut, Huutokauppa, Keramiikka, Keräily, Posliini, Taide

Hinnat kohdillaan Helanderilla

15.9.2014 Tuija Peltomaa Kommentoi

Viikonlopun huutokaupassa Helanderilla taiteen, designin ja pientavaran hinnat asettuivat kohdilleen. Vaikka moni alan toimijoista etenee tällä hetkellä siipi maata myöten ja laman varjoja väistellen, Huutokauppa Helanderilla voi sanoa sekä tarjonnan että tuloksen perusteella, että ainakin Helsingin Hämeentiellä myyjiä, ostajia ja tavaraa näyttää riittävän. Mukavaa, että myös esillepanoon on satsattu. Kokonaisuus mahdollistaa sekä antaumuksellisen penkomisen että visuaalisen fiilistelyn, ja esineyhdistelmistä riittää ideoita kotiin saakka.

Hugo Backmanssonin sekatekniikkateos vuodelta 1920 vaihtoi omistajaa 750 eurolla ja öljyvärimaalaus Tangerista myytiin 950 €. Matti Karppasen riistalinnut vuodelta 1909 meni kaupaksi komeasti 1.500 eurolla ja Eero Järnefeltin harvinainen monotypia 850 €.

Rut Brykin kahden lintureliefin yhteishinnaksi tuli 1.700 € ja Birger Kaipiaisen koristevati löysi sekin tiensä uuteen kotiin onnistuneesti 1.500 eurolla. Paavo Tynellin messinkivalaisin huudettiin 4.000 € ja Wedgwoodin jasperware-kulho 200 €.

Hopeinen kahvikalusto vuodelta 1938 vaihtoi omistajaa 700 eurolla ja Tillanderin emaloidut kahvipöydän aterimet alkuperäisessä rasiassa 1.400 €. Lapuan liikkeen tunnuksella koristeltu kahvikalusto kilpailtiin 1.300 euroon, Mannerheimin valokuva ja kirje 650 euroon.

Huonekalujen huonoksi sanottu menekki ei koskenut ainakaan Boknäsin kirjakaappeja, joita oli tarjolla 12 kappaletta. Loppuhinnat olivat 500-700 euroa kaapilta. Ikoni ja kiotakaappi, riisa moskovalaisin hopealeimoin ostettiin 1.200 € ja Royal Copenhagenin sinivalkoinen uurnapari 190 €. Kiinalaisesta antiikista osa jäi myymättä, osa tuotti oikein hyvän tuloksen. Onnistumisiin voi laskea mm. tämän jadesta tehdyn Bi-kiekon 1.500 € sekä pronssitikarin jadeheloin 3.000 €. Taiteen joukossa oli myös ns. old master -maalauksia, joista tämä vanha alankomainen teos, ns. laatukuva eli genremaalaus, vaihtoi omistajaa 1.250 eurolla.

Antiikki, Design, Huutokauppa, Keramiikka, Keräily, Posliini, Retro

Omin silmin katsomalla löytyy yllätyksiä ja uniikkeja aarteita

12.9.2014 Tuija Peltomaa Kommentoi

Kannatti käydä Huutokauppa Helanderin näytössä. Aluksi vietin antoisan juttutuokion kiinalaisen antiikin keräilijän kanssa. Taas opin lisää uusia asioita pienistä, tärkeistä yksityiskohdista, joista esineen ikää ja aitoutta voi tarkastella. Kiitos kaikille paikalla olijoille, keräilijälle, hänen vaimolleen, muille kuulijoille ja hyviä kysymyksiä esittäneelle Kavalkadi-lehden toimittajalle.

Jälleen kerran huomasin myös sen, kuinka tärkeää on katsoa esineitä omin silmin ja kokeilla omin käsin. Kiinalaisten esineiden kohdalle oli varattu oikeaoppisesti käyttöön puuvillahanskat. Vastapestyistäkin käsistä kertyy väistämättä rasva-, hiki-, lika- ja pölyjäämiä, joita arvoesineitä käsiteltäessä pitää välttää. Ne vaikuttavat huokoisten keramiikkaesineiden ja lasitteen pintaan ja saattavat muuttaa sitä, kerryttää pintaan salakavalasti läikkiä, sormenjäkiä, ei-toivottua kiiltoa ja muuttaa esim. mattapintaisen veistoksen väriä, kuluttaa pois alkuperäistä väriä ja patinaa jne.

Ensimmäinen ahaa-elämys omin silmin näkemisessä oli oheisessa kuvassa näkyvä lystikäs sammakkovati. Voisitko kuvan perusteella päätellä, että se on aivan ohutta keramiikkaa?

Ilman kurkistusta esineiden pohjaan en olisi myöskään voinut aavistaa, että kuvassa vaalean laventelinsävyisenä erottuvien Arabian ”Pikapala” -kupin ja vadin leimassa on vuosiluku 1960. Tuotannon kun mainitaan kaikissa lähteissä alkaneen vasta vuonna 1964. Kupin pohjana oleva Kaj Franckin Teema-mallihan (malli BA) on jo vuodelta 1952 ja vatikin sen alle on suunniteltu 1960, joten vuosi 1960 on aivan mahdollinen. Ehkä joitakin kappaleita tai jotakin väriä valmistettiin jo 1960? Onkohan tämä väri tavallista harvinaisempi? Hieman Raija Uosikkisen Riikikukko-koristeesta poikkeava pyöräkoriste on Gunvor Olin-Grönqvistin käsialaa. Arabian sivuilla mainitaan nimi ”Katie” – voisiko se olla koristeen lempinimi? Tässä siis toinen aina kannattaa katsoa -elämys.

Kolmas aina kannattaa katsoa -hetki koitti Eero Järnefeltin Tuusulan Waseniuksen talon liesi -aiheisen työn ääressä. Luettelossa mainittu monotyp. on kirjoitettu lyijykynällä kuvakentän alle vasemmalle ja signeeraus vastaavasti oikealle. Eli työ on kuin onkin monotypia, mikä tarkoittaa hieman enemmän kuin ”tavallinen” värillinen pehmeäpohjasyövytys. Kyse on siis vieläkin harvinaisemmasta teoksesta kuin ennakkoon odotin – monotypia on näet yksivedos, painolaatalla tehty uniikkiteos!

(Lopputulos oli seuraava: kivikulho, pronssinen uurnapari ja celadon-lasitteinen teekannu jäivät myymättä, sammakkovati 320 €, Pikapala-kupit ja vadit 200 €, Järnefeltin monotypia 850 €)

Antiikki, Design, Hopea, Huutokauppa, Keramiikka, Keräily, Kirjallisuus, Koti ja sisustus, Posliini

Helander hemmottelee keräilijää

10.9.2014 Tuija Peltomaa 2 kommenttia

tarjoamalla tulevan viikonlopun huutokaupassa kohteita saleista, vinteiltä, vitriineistä ja vaatekaapeista. Kutsu aarrejahtiin on soinut, minä poimin runsauden keskeltä muutaman ahaa-elämyksen.

Tanskan kuninkaallisen posliinitehtaan Royal Copenhagenin Flora Danica on pohjoismaisten astiastojen aatelia. Siksi sen hinnat ovat Ruotsissa ja Tanskassa aivan omaa luokkaansa. Näin tyyristä astiastoa tapaa meillä tavallisesti vain yksittäisinä osina. Hurmaavia ja huippulaadukkaita nekin. Malli kolahtaa myös minuun vaikken kukkaposliinin keräilijä olekaan. Voisin hyvin hankkia tällaisen sen takia, ettei minun kouluaikoinani enää koottu kasvistoja. Flora Dannica perustuu nimittäin kasvitieteelliseen kuvastoon ja siinä kukoistavat Tanskan luonnossa vapaina kasvavat kasvit vuosilta 1761-1883. Astiastoon suunniteltiin noin 1800 osaa ja sitä käytetään koko komeudessaan yhä Kööpenhaminan Christiansborgin valtiollisilla illallisilla. Flora Danicaa valmistettiin ensin vuosina 1790-1803, uudelleen tuotantoon se otettiin 1862. Sitä saa tehtaalta edelleen, jos kukkaronnyörit riittävät. (Pienen tarjoiluvadin loppuhinta 300 €)
Hyvä vaihtoehto kuninkaalliselle kukkaloistolle Helena Tynellin Lintupuu. Maljakko on saanut nimensä kaiverretusta koristeaiheesta. Tyyli on 1950-lukua. (Loppuhinta 830 €)

Neuvostoaikana venäläisen antiikin aarreaittoja olivat komissiokaupat. Niistä löytyi kirjankuvituksia, kirjankansia ja nuottivihkoja upein art nouveau & Mir Iskusstva -ryhmän tyylisin kansilehdin sekä runovihkoja avantgardistisin kuvituksin. Silloin niitä ei rohjennut rajan yli tuoda, mutta näkemäni sai minut arvostamaan Venäjän keisariajan kuvitustyötä ja käyttögrafiikkaa, kuten tätä kirjaa vuodelta 1902 hurmaavine kansineen. Kukahan keksi poimia tämän kirjahyllystä huutokauppaan? (Runokirjan loppuhinnaksi tuli 40 €)

Klassikkotaiteesta voisi nostaa esiin mm. Elias Muukan järvimaiseman ja Eero Järnefeltin harvinaisen grafiikanlehden. Värillisen pehmeäpohjasyövytyksen aihe on Waseniuksen talon liesi Tuusulasta, Suvirannan naapurustosta. (Muukka myytiin 550 ja Järnefelt 850 eurolla)

Jos hopean imago on sinun silmissäsi ’vanhanaikainen, tummunut ja käyttöesineenä turha’ niin katsopa tätä englantilaista mausteikkoa alustoineen tai pieniä kastikekaatimia puisine kädensijoineen. Muoto on käytännöllinen ja ajaton. Unohda ennakkoluulot ja uskalla yhdistellä, vaikka antamaan hohtoa Ikean seuraan. (Mausteikot alustoineen myytiin 260 ja kastikekannut 200 eurolla)

Tekstiilitaiteilija, professori Oili Mäki on sinisen Universum IX -ryijyn tekijä. Vuonna 1925 syntynyt Mäki on yhä alaa tuntevien arvostama tekstiilityön taitaja. Hän toteutti tekstiilejä ja ryijyjä julkisiin tiloihin mm. Suomen Pankkiin, Eduskuntataloon sekä moniin Suomen konsulaatteihin ja suurlähetystöihin. 1960-luvulla Mäki oli runsaasti esillä USA:ssa mm. näyttelyiden myötä. Hän oli kiinnostunut kalevalaisesta maailmasta ja kirjoitti runojakin. Seuraava sopii mielestäni erinomaisesti Universumin nimeä kantavaan ryijyyn: ”Kuuntele, hiljaisuus puhuu. Planeettain kierrossa aurinko, kuu toistaa kumua sfäärien, kaiken olevan äärien.” (Ryijyn loppuhinta 130 €)

Jos minulla olisi kahvila, ravintola tai pieni toimistoaula – ja jos siinä olisi kivi- tai laattalattia, satsaisin varmasti Alvar Aallon kehittämään ja Arabian tehtaan valmistamaan akustiseen ratkaisuun: onttoihin keramiikkasauvoihin. Nyt tätä mahtavaa akustis-esteettistä ideaa ja sen toimivuutta ei tarvitse mennä kokemaan vain Aallon julkisiin rakennuksiin. Viikonloppuna kolme erää sinisiä sauvoja ja palan modernin suomalaisen arkkitehtuurin historiaa voi hankkia ihan omaan käyttöön. (Kolme erikseen myytyä keramiikkasauvaerää huudettiin 200, 330 ja 200 eurolla)

Aidossa huutokaupassa kuuluu aina olla spesiaalitavaraa keräilijöille. Arabian astiasto kantaa Lapuan liikkeen merkkiä, mikä tekee siitä asian harrastajille huikean keräilykohteen.
Tiesitkö, että vielä 1600-luvulla hienot pellavadamastit listattiin perunkirjoihin siinä missä hopeat ja korutkin? Helanderin asiantuntijat ovat olleet tarkkoja ja kenties tietoisia siitä, että Ruotsissa hienoja liinavaatteita on myyty jo pitkään suurissa arvohuutokaupoissa. Tämän kohteen ostaja saa käsityöaarteita kahmalollisen: pitsiä, pellavaa ja useita Dora Jungin suunnittelemia pellavaliinoja. (Kahvikalusto myytiin 1.300 € ja erä tekstiilejä 130 €)
Kalastuksesta kiinnostuneille löytyy useita erilaisia avokeloja. Tämä on minun suosikkini, ABU Ambassadeur. Syynä valintaan ei ole kalastusosaaminen, vaan punainen väri, tyylikäs nahkakotelo sekä se, että lapsena minulla oli ABU:n Nyt nappaa! kalastuskalenteri. (Avokela myytiin 80 eurolla)

(Kaikki kuvien kohteet Huutokauppa Helanderin syyskuun huutokaupassa la-su 13.-14.9.2014.)

	Mazhar: Nokoset maailman navassa
	Tuija Peltomaa: Siellä siellä se Väinö on
	TH: Siellä siellä se Väinö on
	Ilkka, Jukka ja Annm…: Paavo Tynell ja Albert Edelfel…
	Tuija Peltomaa: Paavo Tynell ja Albert Edelfel…
	Monica Silander: Paavo Tynell ja Albert Edelfel…
	Tuija Peltomaa: On aika rakastaa

rennosti antiikista, rakkaudella taiteesta