Avainsana-arkisto: Karjala

Pientä hauskaa Hagelstamilla

Hagelstam & Co aloittaa syyskauden kuukausihuutokaupalla 19.8. Tässä pari namua huutokaupan valikoimasta.
– Juoksevalla herkullisen värisellä lasitteella lasitetussa uurnassa on hauskat norsunpään muotoiset kädensijat, lähtöhinta 100 €. Valmistajaksi on nettiluettelossa mainittu Turun kaakelitehdas. Esine on siis tehty vuoden 1874 jälkeen. Vuonna 1882 saman nimen alle liitettiin myös jo vuodesta 1842 toiminut Åbo Faijence Fabrik. (Loppuhinnaksi tuli 170 €.)
– 1950-luvun henkisessä rottingilla viimeistellyssä teekannussa sekoittuu tuulahdus Japania ja modernia skandinaavista muotoilua. Kiva käyttökelpoinen esine on nettiluettelon mukaan signeerattu VPK 3/50, lähtöhinta 100 € (ja loppuhinta arkikäyttöön sopiva 35 €.)
– 1920-30-lukujen tyyliä käsinmaalatussa maljakossa, valmistajana Grankullan Saviteollisuus, joka toimi tällä nimellä vuodet 1924-1936. Taiteilijan jää mysteeriksi, sillä nettiluettelon perusteella maljakossa ei – yllätys kyllä – ole tekijän nimikirjaimia. Lähtöhinta 200 €. (Loppuhinta oli 140 €.)
2795_8526_1_54563_49
1015_17
– Tyylikkään art déco -kynttlänjalkaparin leimoja ei nettiluettelosta löytynyt. Materiaali on hopeaa ja kuvan perusteella veikkaisin lisäksi eebenpuuta. Jalkalaattaan on kaiverrettu omistuskirjoitus Aarno Karimolle. Taiteilija, kirjailija, runoilija ja upseeri A. Karimo teki piirroksia mm. sanomalehtiin ja pilalehti Ampiaiseen, kuvitti Kalevalaa, kirjoitti pakinoita Karjala-lehteen ja julkaisi vuoteen 1967 sijoittuvan tieteisromaanin Kohtalon kolmas hetki (1926). Hän suunnitteli myös adresseja ja lahjaesineitä. Karimo osallistui mm. Mannerheim-ristin suunnitteluun sekä suunnitteli Mannerheimille vuonna 1933 ojennetun hopeisen, kultaisen ja eebenpuisen marsalkansauvan. Kynttilänjalkaparin lähtöhinta on 150 €. (Loppuhinta asettui likimain samoihin lukemiin, 170 €.)

Itä-Suomen sympaattisimmat antiikkipäivät koettiin Simpeleellä 19.-20.7.

Tässä pieni otos yhteen kouluun ja neljään perinnerakennukseen sijoittuneiden, järjestyksessä jo 16. kesäpäivien ulko-alueesta.
Kesämieltä, mukavia ihmisiä, jaettuja tarinoita, paistettuja makkaroita.
Eikä ole Imatran voittanutta, ylittänyttä Vuoksen virran.
IMG_2048IMG_2054IMG_2050IMG_2056
IMG_2055IMG_2058IMG_2061
IMG_2047IMG_2060IMG_2046
IMG_2081IMG_2080IMG_2037
IMG_2076IMG_2071IMG_2074 

Laatokka, Laatokka kutsuu

30938-000007_1
1870-luvun alussa suomalaiset eturivin taiteilijat, maisemamaalarit ja kansankuvaajat, osallistuivat Zachris Topeliuksen kuvateoksen ”En Resa i Finland – Matkustus Suomessa” kuvitustyöhön. Aiheiden etsiminen vei taiteilijat eri puolille kotimaata. Maalausmatkat alkoivat kesällä 1871. Urakka valmistui ja teos julkaistiin 1872-1874.

Berndt Lindholmin maalaamia maisemia tuli mukaan kymmenen kappaletta. Niiden aiheet Lindholm etsi Uudenmaan saaristosta, Naantalista, Pohjois-Savosta, Imatran seudulta, Wuoksen koskilta ja Laatokalta. Laatokan koillislaidalla oli yksi Karjalan helmistä, Impilahti. Nykyisin kotiseutumatkoja tekevät Impilahden karjalaiset joutuvat hakemaan sukunsa entisiä sijoja GPRS-paikantimen avulla. Alue menetettiin talvi- ja jatkosodan jälkeen ja luovutettiin Venäjälle vuonna 1944. Maisemat ovat metsittyneet, rakennukset suurelta osin hävinneet.

Tässä maalauksessa palaamme Berndt Lindholmin kanssa Impilahdelle elokuisena päivänä 1870-luvun alussa. Korkeina kohoavien rantakallioiden kupeessa seisoo tummaan pukuun sonnustautunut herrasmies kädessään mato-onki. Maisema on jylhä ja tyynen pilvisen päivän rauha rikkumaton.

Maalaus myytiin Hagelstam & Co:n kuukausihuutokaupassa tiistaina 4.3.2014. Lähtöhinta 3.000 € on yksi edullisimmista Berndt Lindholmin öljyvärimaalausten huutokauppahinnoista miesmuistiin. (Loppuhinta 2.800 € oli niin ikään huutokauppahistorian edullisimpia Lindholmin öljyvärimaalauksista koskaan tehtyjä noteerauksia.)