Avainsana-arkisto: moderni taide

Huutokauppa, Taide, Taidekauppa, taidemarkkinat

Modernin ja nykytaiteen top5

Kommentoi

Näin sujuivat syksyn 2016 modernin ja nykytaiteen arvohuutokaupat

Modernissa taiteessa tullaan käymään seuraava kisa taidehuutokauppojen markkinajohtajan paikasta. Bukowskis on ottanut hyvän etumatkan vakiinnuttamalla modernille ja nykytaiteelle omat huutokauppansa. Työn hedelmät alkavat näkyä. Bukowskis’n syksyn 2016 modernin ja nykytaiteen top5 -listan viidestä taideteoksesta kolme myytiin nykytaiteen Today & Contemporary -huutokaupassa ja kaksi modernin taiteen ja muotoilun Design & Art -huutokaupassa. Kärkisijat top5 -listalla menivät vielä tällä kerralla modernille taiteelle. Nykytaiteen sijoittuminen vahvasti kärkeen lupaa sille Suomessa samaa nousevaa käyrää, jota se on kulkenut jo kotvan aikaa globaaleilla taidemarkkinoilla. Kun mukaan astuvat arvaamattomat muuttujat meneillään olevan taideväärennöskalabaliikin muodossa, taidemarkkinoiden pelastus saattaa löytyä juuri nykytaiteesta, siihen keskityvistä huutokaupoista, siihen erikoistuneista gallerioista ja taiteilijoiden työhuoneista.

Nykytaiteen jälkimarkkinoilla naistaiteilijat ovat vahvoilla. Ei siis ihme, että Hagelstam & Co:n listakärki myytiin lähes täysin jo lokakuussa pidetyssä erillisessä naistaiteilijoiden Women Artists -huutokaupassa. Mutta toimiiko Hagelstam & Co:n nais/mies -jaottelu paremmin kuin Bukowskis’n perinteisempi – ja taitavasti otsikoitu – aikajanajako? Tekevätkö ostajat valintansa sukupuolen mukaan? Etsiikö taiteesta kiinnostunut ensisijassa naistaiteilijaa tai miestaiteilijaa vai sittenkin nykytaidetta, modernia taidetta, klassista taidetta, grafiikkaa, maalaustaidetta, kuvanveistoa, designia?

Huutokauppa Helanderin aiemmin lanseeraama huutokauppaotsikko Mid Century Modern toimii. Sen sateenkaaren alle mahtuvat alavartaloon katsomatta kaikki modernin suomalaisen muotoilun ja kuvataiteen nimet Rut Brykistä Birger Kaipiaiseen, Unto Koistisesta Tove Janssoniin. Klassisessa taiteessa rajaus naistaiteilijoihin on ollut perusteltua. Miesten ja taideakatemiajärjestelmän säätelemässä eurooppalaisessa taidemaailmassa suomalaiset 1800-luvun ja 1800-1900-lukujen vaihteen naiset olivat poikkeuksellinen ja kansainvälisesti kiinnostava ryhmä. Taidehistoriallisessa tutkimuksessa käsite naistaiteilija oli pätevä termi. Sitten taidemarkkinat keksivät naistaiteen lisäarvon. Markkinoinnin sloganina se alkoi toimia kuin häkä. Se houkutteli sijoittamaan uuteen löytöön, naistaiteeseen. Se innosti kilpailemaan hinnoista viimeiseen hengenvetoon saakka. Oltiinhan naistaiteessa jonkin uuden ja erityisen ”sijoituskohteen” jäljillä. Lisäbonuksena se pehmensi miesvaltaisen huutokauppa-alan julkisuuskuvaa. Niin — pehmensi kuten naisrooliin sopii?

Elääkö nais/mies -jaottelun käytössä jäänne huutokauppojen konservatiivisesta ja patriarkaalisesta menneisyydestä? Suomessa tämä menneisyys kummittelee vielä, mutta esimerkiksi länsinaapurissamme Ruotsissa se alkaa olla muisto menneiltä vuosikymmeniltä, jolloin naisia näkyi alalla enemmän sihteereinä ja naistaiteilijoina kuin johtajina. Etenkin nykytaiteessa karsinointi sukupuolen mukaan tuntuu markkinointihakuiselta varsinkin nyt, kun yhteiskunnassamme keskustellaan sukupuolivähemmistöistä ja sukupuolineutraalisuudesta.

Olisiko modernin ja nykytaiteen top5 -listalle sijoittunut Tove Jansson identifioinut itse itsensä nimenomaan naistaiteilijaksi? Tuskin, ainakaan muumihahmoistaan päätellen. Olisiko toinen top5-listan kärkinimi Leena Luostarinen halunnut tulla esitellyksi naistaiteilijana vai taiteilijana? Ehkä jotkut teistä muistavat, miten hänen kynsilakastaan ja merkkivaatteistaan kirjoitettiin taiteilijan elämäntyötä esittelevän näyttelyn yhteydessä (Helsingin Sanomien kuukausiliite 2.2.2013, http://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000002610328.html). Very nice. Omia oppilaitani haluan kannustaa tekemään, taitamaan ja uskaltamaan ilman minkään sukupuoli- ja seksuaali-identiteetin kahleita tiedostaen silti sen, että taidekaupassa voidaan yhä tukeutua nais/mies-taiteilijatarinoihin ja stereotypioihin. Tulevaisuuden tekijöiden keskuudessa se maailma on hitaasti muuttumassa.

Palatkaamme syksyn 2016 huutokauppoihin.

Koska taidetarjonta ja asiakaskunta ovat Suomen kokoisessa maassa väistämättä rajalliset, Hagelstam & Co:n joulukuisen Modern-päähuutokaupan valikoima jäi ilman naisia kalpeaksi: kerma oli kuorittu jo lokakuussa Women Artists -huutokauppassa. Sieltä Hagelstam & Co:n modernin ja nykytaiteen top5 -kärkeen nousivat Eila Hiltunen ja Nina Terno, molemmat syksyn huutokauppojen kuvanveistotarjonnan tapauksia. Jos tarkoituksena on säilyttää Hagelstam & Co:n Modern-huutokaupan imago yhtenä syksyn päätapahtumista, grafiikkaa oli taidevalikoimassa liikaa. Lars-Gunnar Nordström ja Sam Vanni ovat loistavia tekijöitä, mutta jo viitisen serigrafiaa molemmilta olisivat riittäneet viemään hohdon samassa huutokaupassa mukana olevilta maalauksilta. Nyt serigrafioita oli kymmenkunta molempia kohti. Modernin grafiikan ajankohtaisten väärennös-, jäljennös- ja kopiointiongelmien takia valinta ja ajoitus olivat joko harkitsemattomat, hätäiset tai huonot. Myyntivolyymin pumppaamista paremmaksi ne tuskin olennaisesti auttoivat kappalehintojen jäädessä muutamiin satoihin euroihin.

Bukowskis’n tie nonfiguratiivisen taiteen varmana tuloksentekijänä jatkui Edvin Lydénin ja Lars-Gunnar Nordströmin napatessa nimiinsä top5 -kärkikaksikon. Vanhan koulukunnan vanavedessä Jiri Geller piti loistavasti pintansa. ”Dunkelheit IX” -teos kommentoi länsimaisen viihdeteollisuuden tuttua kuva-aihetta ja muunteli sen merkityssisältöä nykypopin tapaan huumorista aina mustaan huumoriin asti. Ostaja taisi oivaltaa, että teollisesti tuotetulta vaikuttavan pinnan taakse kätkeytyy harkittua pitkäjänteistä ja vaativaa käsityötä. Nykytaiteessa ajankohtainen kokemuksellinen suhde taiteeseen sai Bukowskis’lla ansaitun edustajansa ruotsalaisen Peter Frien maalauksesta. Nykytaiteen jälkimarkkinoita vaivaa toisinaan se, etteivät gallerianäyttelyistä valitut parhaat teokset lähde ensimmäisinä uuteen kiertoon. Frien maalaus oli kuitenkin galleriatasoa. Tämä tarkoittaa, että teos olisi todennäköisesti jo ensimyynnin hetkellä saanut vierelleen myyty-tarran ensimmäisten joukossa. Menikö teos Ruotsiin vai jäikö se Suomeen? Se jää arvoitukseksi. Pohjoismaisen nykytaiteen ilmestyminen suomalaisten huutokauppojen modernin ja nykytaiteen top5 -listalle on joka tapauksessa merkki siitä, että markkinat ainakin naapurimaiden välillä toimivat ja pohjoismaista nykytaidetta tunnetaan hyvin meilläkin. Kiitos tästä kuuluu Kiasman ja EMMAn kaltaisille toimijoille, joiden roolia nykytaiteen nousun taustavoimina ei pidä aliarvioida.

10226898_fullsize 10076720_fullsize 10180324_fullsize

10183452_fullsize 10180869_fullsize
Bukowskis, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Edvin Lydén, Vision, 24.800 € (lähtö 8.000-12.000)
2. Lars-Gunnar Nordström, Sommitelma, 18.206 € (lähtö 9.000-12.000)
3. Marjatta Tapiola, Hera koristelee riikinkukon, 16.400 € (lähtö 9.000-12.000)
4. Jiri Geller, Dunkelheit IX, 10.800 € (lähtö 6.000-8.000)
5. Peter Frie, The View Belongs Everyone, 10.300 € (lähtö 10.000-15.000)
Bukowskis, syksyn 2016 viisi kalleinta yhteensä 80.506 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 107.201 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 106.550 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 47.908 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 128.913 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 76.636 € (summa sisältää huutokauppakulut)

55_67 94_85

16_78 90_81 605_1_66
Hagelstam & Co, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Eila Hiltunen, Esiäiti, 22.000 € (lähtö 25.000)
2. Nina Terno, Hevonen, 10.000 € (8.000)
3. Tove Jansson, Satamakuva Douarnenez, 6.000 € (3.000)
4. Leena Luostarinen, Kilpikonna, 6.000 € (8.000)
5. Rafael Wardi, Sisäkuva, 6.000 € (7.000)
Hagelstam & Co., syksyn 2016 viisi kalleinta yhteensä 50.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co., kevään 2016 viisi kalleinta yhteensä 55.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2015 viisi kalleinta yhteensä 107.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 56.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 154.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat yhteensä 137.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.com; www.hagelstam.fi
* Otsikkokuva: Bukowskis, Jiri Geller, Dunkelheit IX, 10.800 € (lähtö 6.000-8.000)

Huutokauppa, Taide

Suomi Pohjoismaisessa miljoonakärjessä

Kommentoi

9360485_fullsize 9560716_fullsize 9513806_fullsize
Heja Finland! Tukholman Bukowskis’n pohjoismaisten miljoonanoteerausten (SEK) listalle ylsi kaksi Suomen Bukowskis’lla myytyä teosta: Vladimir Makovsky (2.750.000 SEK) ja Ilja Repin (1.170.000 SEK).
Ruotsin kestosuosikki Anders Zorn ei napannut totuttuun tapaan ykkössijaa. Kärkipaikan sai sen sijaan ekspressiivisistä nonfiguratiivisista maisemafantasioistaan tunnettu August Strindberg (7.595.000 SEK). Hyvänä kakkosena Suomi ja Helene Schjerfbeck (6.600.000 SEK). Perinteinen huipputroikka Anders Zorn, Carl Larsson ja Bruno Liljefors ottivat paikkansa ”miljoonakruunu”-listalla, mutta näkyvimmän jalansijan pohjoismaisessa taidekaupassa on vallannut moderni taide: Andy Warhol, Yves Klein, Edvard Munch, Sigrid Hjertén, Leander Engström, Gösta Adrian-Nilsson.
Lisää listasta osoitteessa https://www.bukowskis.com/fi/news/665
9558688_fullsize 9538759_fullsize
* Kuvat www.bukowskis.com

Kulttuuri, Näyttelyt, Ruoka, Taide, Tapahtumat

Kylmiä väreitä Salmelan lämmössä

Kommentoi

Taidekeskus Salmela Mäntyharjulla avasi 25-vuotisjuhlanäyttelynsä lauantaina 7.6. Sää suosi jälleen kerran avajaisjuhlallisuuksien yleisöä. Sade alkoi vasta klo 18, kun kaikki näyttelyteokset oli katsottu, flyygelibuffet viineineen nautittu ja oli aika lähteä kotimatkalle.

Avajaiskonsertti sai minut kyyneliin. Ihoni se nostatti helteisessä lämmössä kananlihalle. Kaartin soittokunta esitti kapellimestari Elias Seppälän johdolla kaksi suurta suosikkiani. Jean Sibeliuksen Valse Triste soi kuin tussipiirustuksen siveltimenvedot. Se avaa mieleeni kuvia, jotka vaihtelevat alakulosta riemuun, kaipauksesta iloon ja melankoliasta toivoon. Modest Musogorskyn Näyttelykuvia on kuin ikkuna taiteen historiaan. Se on täynnä tarinoita ja huumoria, kuin nerokkaan taidekriitikon tekstiä sävelin kirjoitettuna. Musogorskyn mestariteosta kuulee esitettävän suht’ harvoin, siksikin kokemus oli unohtumaton. Sävelten kosketus sai kylmät väreet kulkemaan pitkin selkää.
Basso Mika Kares lauloi Sarastron aarian Mozartin oopperasta Taikalhuilu, Ruhtinas Greminin aarian oopperasta Jevgeni Onegin ja Filipin monologin oopperasta Don Carlos. Minä olen bassoäänten ihailija. Kareksella on upeasti soiva ääni, jota odottaa loistava tulevaisuuus.  IMG_0303
Tässä kuvassa kesänäyttelyn taiteilijoista esittäytyy Eero Hiironen, joka on tuonut teräksisen veden rinnalle kallion ja pronssinkultaisen valovirran. Sävy on silmissäni merellisempi kuin hopeanteräksisissä järveen assosioituvissa teoksissa.
Hiirosen lisäksi viivähdin hyvän tovin Tero Laaksosen maalausten äärellä. Aistillinen punainen, muistumat antiikin klassisesta kulttuurista ja avaruudellinen ikuinen sininen ovat minulle kuin koko taidehistorian vertauskuva: kulttuurimme ja taiteemme kivijalka, taiteen aistillinen voima ja järjen tallentama tieto aistein ja tuntein koettuna. Muun muassa tästä syystä Laaksosen teokset ovat suosikkejani.
IMG_0304
Muistonäyttelyn taiteilijoista kuvissa näkyvät myös Kimmo Kaivanto ja Esko Tirronen. Molemmat ovat tämä hetken taidemarkkinoilla kiinnostavia nimiä. Kaivannon arvostus on vahva ja yhä nousussa. Uskon, että myös fotorealismin kotimainen kärkinimi Tirronen löytää tiensä modernin taiteen kasvavan ystäväjoukon sydämiin.
Lisäksi päärakennuksessa ja veistospuistossa on esillä Ukri Merikannon veistoksia Juhana Blomstedtin teoksia sekä vaikuttava kokonaisuus Nina Ternon veistoksia ja tussipiirroksia.
IMG_0305
Kesän nuorista taiteilijoista omiksi suosikeikseni nousivat Kia Taegen ja Pia Kousa. Kia on valo! Pian avaa ja tulkitsee uudella tavalla hollantilaisten 1600-luvun kukka-asetelmien monikerroksista maailmaa, illuusioineen ja symboleineen. Tuoreen kuvamaailman avasi eteeni Antti Huovinen avaruus- ja 3-D maalauksillaan.
Jo viime kesänä mieleeni jääneiden Netta Tiitisen ja Jussi TwoSevenin etenemistä seuraan edelleen tarkoin silmin. Tiitinen on nyt työskennellyt aiempien maalaus-esinekoosteiden sijasta maalaus-kollaasi tekniikalla eli maalausta sekä lehtileikkeitä, kirjansivuja ja valokuvia yhdistäen. Jussi TwoSevenin väriasteikko on säilynyt tuttuna kuivan/märän asfaltin harmaana-mustana-hopeanharmaana. Uusissa töissään hän oli kääntänyt katsettaan kaupungista luontoon. Fokuksessa olivat eläimet, jotka tulevat suurine kasvoineen ja silmineen lähelle ja yhäkin lähemmäs katsojaa. Osuma on minun kannaltani täydellisesti ajoitettu – olen näet vihdoin jättänyt jäähyväiset kaupunkiviidakolle. 30 vuotta asfalttia on vaihtunut linnunlauluun, merituuleen ja vehreyteen.
IMG_0306
Uudella puistonäyttämöllä kantaesitetyssä Salmelan juhlafanfaarissa kuulin häivähdyksen häämarssia ja Nälkämaan laulua, joka sekin saa minut juuriltani kainuulaisen liikuttumaan. Avajaispuheen piti puolustusvoimain komentaja Ari Puheloinen. Yllätyshuipennuksena oli tasavallan presidentti Sauli Niinistön Taidekeskus Salmelan toiminnanjohtaja Tuomas Hoikkalalle myöntämä konsulin arvo.
Kunnianositus meni mielestäni oikealle henkilölle. Nuorten taiteilijoiden työskentelyedellytykset, huolellisesti vaalittu ja hoidettu perinnemiljöö, taidekeskuksen työllistävä vaikutus Mäntyharjun kokoisen paikkakunnan mittakaavassa sekä toiminnan määrätietoinen jatkuvuus eivät ole itsestäänselvyyksiä eivätkä ne valitettavasti ole olleet kaikkien kesätapahtumanjärjestäjien parhaita puolia.

Tuomas Hoikkalan värikäs ja näkyvä persoona avaa näkyvyttä myös Salmelan suojissa työskenteleville nuorille taiteilijoille. Viipurin residenssistä ja vähitellen Kouvolaan laajenevasta toiminnasta puhumattakaan.
On positiivista, että kesäkotimaa tarjoaa paikan, joka tuottaa iloa, työtilaisuuksia, toimeentuloa ja hyvänolon kohtaamisia. Tasavertainen lämminsydämisyys ja avoin syli on tärkeä niin taiteen suurkuluttajille kuin ”taiteen ummikoille”. Salmelaan voi tulla viihtymään, nauttimaan ja kokemaan asioita, joiden minä uskon pitkällä aikavälillä madaltavan kynnystä taideyleisön ja nuorten taiteilijoiden välillä. Taide-elämykset antavat meille luovaa pääomaa, ja taiteen tulevaisuudelle täytyy antaa maaperää kasvaa. Minä liputan nuorten taiteilijoiden puolesta, kokeneiden mestareiden työtä ja esikuvaa arvostaen.

Kaipasitpa sinä sitten musiikkia, taidetta tai ainoastaan hyvää kesäruokaa ja lasillisen olutta pittoreskissa paikassa, kaarra 7.6.-10.8. Mäntyharjun kautta. Vaikka et olisi koskaan käynyt taidenäyttelyssä, täällä ei ole syytä jännittää.

Huutokauppa, Taide

Modernin ja nykytaiteen top5

Kommentoi

Näin sujuivat kevään 2014 modernin ja nykytaiteen arvohuutokaupat

Kevään huutokauppojen taidepuolella modernin taiteen myynti kääntyi Hagelstam & Co:n voitoksi. Menestys oli kylläkin kahden nimen varassa, kun tuplapaikat listalla veivät Ilkka Lammi ja Reidar Särestöniemi. Bukowskis tarjosi laajemman kattauksen nykytaidetta, mutta kärkisijat poimi sielläkin 1900-luvun moderni maalaustaide. Mainitsemisen arvoinen on silti esim. Anna Tuorin hieno huutokauppanoteeraus maalauksesta vuodelta 2005, kuluineen Bukowskilla 10.225 €. Sillä olisi irronnut viides sija Hagelstam & Co:n top5- listalla. Nyt naisenergia nousivat edustamaan Bukowskilla Leena Luostarinen sekä Hagelstam & Co:lla Ateneumin näyttelyn ja juhlavuoden ansiosta ajankohtainen Tove Jansson.

Figuratiivisuus, yhtymäkohta esittävään aiheeseen, on molempien listojen hallitseva piirre. Poikkeuksena Bukowskin kolme kärkisijaa napannut Lars-Gunnar Nordström. Kolmen konkreettisen sommitelman johtotroikka uhmaa kaikkia totunnaisuuksia. Taantuma nostaa yleensä esittävän taiteen suosiota, kun taas nousukausi panee vauhtia ei-esittivään. Ne rohkeat, jotka uskaltavat olla laskematta varman päälle, uskovat lamankaudenkin äärellä abstraktiin taiteeseen. ”Nubbenin” kolmoisvoitto on siis hyvä merkki. Se valaa uskoa taidemarkkinoiden tulevaisuuteen ja saattaa koitua sijoittajalleen oivalliseksi satsaukseksi.

9007313_fullsize 9007312_fullsize 9025064_fullsize
Bukowskis, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta, maalaustaide
(huom! hinnat ilmoitettu kuluineen)
1. Lars-Gunnar Nordström, Dimensionaalinen funktio, 1965, 20.910 € (lähtö 15.000-20.000)
2. Lars-Gunnar Nordström, Sommitelma, 1958, 18.533 € (lähtö 5.000-8.000)
3. Lars-Gunnar Nordström, Sommitelma, 13.548 € (lähtö 6.000-8.000)
4. Juhani Linnovaara, Lajinsa viimeinen, 1979-1981, 12.142 € (lähtö 7.000-9.000)
5. Leena Luostarinen, Ofelian kuolema, 1987, 11.503 € (lähtö 6.000-7.000)
viisi kalleinta yhteensä 76.636 € (summa sisältää huutokauppakulut)
9018994_fullsize 9024522_fullsize

32333-000001_1 31717-000001_1 32259-000001_1
Hagelstam & Co, modernin ja nykytaiteen viisi kalleinta, maalaustaide
(huom! hintoihin lisätään huutokaupakulut)
1. Ilkka Lammi, Alaston metsässä, 1998, 42.000 € (lähtö 8.000)
2. Tove Jansson, Omakuva, 1937 36.000 € (lähtö 8.000)
3. Ilkka Lammi, Nukkuvat eivät teeskentele, 1999, 32.000 € (lähtö 35.000)
4. Reidar Särestöniemi, Lapin aurinko, 1980, 18.000 € (lähtö 16.000)
5. Reidar Särestöniemi, Huhtikuu, 1965, 9.500 € (lähtö 8.000)
viisi kalleinta yhteensä 137.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)
24706h-000003_1 30594-000001_1