Avainsana-arkisto: taidenäyttelyt

Kesän satoa Taidekeskus Salmelasta

Taidekeskus Salmela on vuosi toisensa jälkeen Suomen kesän taidekohteista vetovoimaisimpia. Pääroolissa ovat tietenkin taiteilijat ja heidän teoksensa, mutta monen paikalle saapuvan kohdalla määränpään ratkaisee kokonaisuus. Sielua lepuuttava miljöö, silmiä ravitseva sisältö, vatsaa hellivät palvelut, vanhan ystävän tavoin vieraat vastaanottava henkilökunta, hyväntuulinen tunnelma ja monipuolinen konserttitarjonta ovat Salmelan kesää parhaimmillaan. Kävijä kuin kävijä tuntee aina olevansa tervetullut.
Tässä kesän satoa Salmelan näyttelyistä 2017.

Marjatta Tapiola, Jussi Mäntynen ja Tero Laaksonen. Eläin, eletty keho ja elämä, yhteinen historiamme, muinaisten ja kaukaisten kulttuurien jäljet.

Salmelan kesän 2017 nuori taiteilija Essi Peltonen, kasvoja ja ihmisyyden olemuksia. Aaron Heino, teräsveistoksia arkisen ja esteettisen kohtauspisteessä. Topi Ruotsalainen, ajankohtaisesti puhuttelevia maalauksia ihmisyydestä.

Jenni Yppärilä, tutkimuksia Viipurin kaupunkimiljöössä ja paikan identiteetti.

Satu Laurel, tarunomaisuutta, dekoratiivisuutta, ornamentaalisuutta ja eksooottisuutta. Vahvoin elein maalaava Johanna Lumme, hetkiä aineellisessa, aistillisessa luonnossa.

Tomas Byström, polkuja ja havaintoja arjessa. Jasmina Ijäs, matkoja satujen ja myyttien eläinpantheonissa.

Marjatta Tapiola, jälkiä läpieletystä elämästä. Elina Kujansuu, palaamisia luontosuhteemme juurille.

Monia armorikkaita vuosia taidekeskus Salmelan toiminnanjohtaja, konsuli Tuomas Hoikkala. 5 tusinaa tuli täyteen 16.9.2017.
Työsi on tuottanut ikimuistoisia kokemuksia ja se on avannut monille tien taiteen pariin. Taide on kohtaamisia, tekijöiden, teosten ja yleisön välillä. Vuohijärvelle kokoontuneet syntymäpäivävieraat osoittivat, että ystävyys ja yhteys ihmisten välillä kasvaa ja vahvistuu, kun sitä vaalitaan, aina kun kohdataan. Tuskin olet koskaan unohtanut tervehtiä yhtäkään meistä sadoista, joka kesä, joka päivä, Salmelassa.
Näkemisiin jälleen kesällä 2018 katsoen, kuunnellen, soittaen ja nauttien!

Neuvosto-POP

Mihail Zautrennikov Ankkafarmolla 1965 Tretjakovin galleria IMG_1061
Kaikille Ville Haapasalon Venäjän-seikkailuja seuranneille suosittelen lämpimästi tutustumista itänaapurimme valtaviin alueellisiin nyansseihin ja kulttuurien kirjoon myös neuvostotaiteen näkökulmasta. Samalla eteen voi avautua jopa uusi kiinnostava taiteenkeräilyn kohde.
Venäjän lähimenneisyys eli kommunistisen Neuvostoliiton aika ei ole vain harmaata työläiselämää ja nuhjaantuneita nurkkia. Se on myös inhimillistä halua nauttia elämästä olosuhteista huolimatta. Se on värikkäitä ja ilmeikkäitä kertomuksia arjesta. Se on huumoria ja elämä, tsaijua ja kesäpäiviä.
Minulle oli yllätys, kuinka paljon ympäri laajaa maata lähetetyt neuvostotaiteilijat ovat kuvanneet pohjoisia seutuja ja elämäntapaa, esimerkiksi saamelaisten ja suomensukuisten kansojen elinalueita. Vastaavaa en ole suomalaisessa 1960-1970-lukujen taiteessa tavannut.
IMG_1056 IMG_1063
Didrichsenin taidemuseon neuvostotaiteen näyttelyssä duunarit kessuttelevat ja uiskentelevat. Työläisnaisia ei ole peitetty telttakolttuihin vaan tekstiilitehtaan kutojia ikuistavan taiteilijan katse harhailee pakaroita hivelevissä lyhyissä mekonhelmoissa. Huivipäiset Komsomol-tytöt taittavat matkaa Baikal-Amur –radan työmaalle traktorin peräkärryssä tervehtien katsojaa elkein, jotka tuovat iloisesti mieleen (Suomen) saamelaisen Suohpanterror-ryhmän Suohpangiehta -teoksen elekielen.
Valta kuin valta, se ei elämää nujerra!
IMG_1075 IMG_1074

  • Kuvat:
  • Mihail Zautrennikov, Ankkafarmilla, 1965
  • Vjatseslav Zemerikin, Raiviolle, 1976
  • Vitali Mjagkov, Kutojattaret, 1975
  • Aleksei Kaduskin, Hitsarit, 1964
  • Sergei Yakobchuk, Saamelaisnaiset, 1977
  • Aleksender Deineka, Hyvä aamu, 1959-1960

Nämä ja muita maalauksia  Arafjevin kokoelmista näyttelyssä ”Olipa kerran neuvostotaide”. Didrichsenin taidemuseo, 15.5.2016 saakka, http://www.didrichsenmuseum.fi/etusivu/

IMG_0967

  • Detalji Suohpanterror-taiteilijaryhmän teoksesta Kiasman näyttelyssä Eri mieltä – nykytaiteen toisinajattelijoita 2015. Eläköön Sámeeana! Kauan eläköön Saamenmaa!

* Kuvat: kirjoittaja; Mihail Zautrennikovin maalauksen kuva Didrichsenin taidemuseon lehdistömateriaali