Avainsana-arkisto: koru

Porvoo onnittelee Suomea

On aika esitellä, Ajan virta, viimeisimmän koruprojektimme tulos.

”Suomi 100” itsenäisyyden juhlavuoden innostamana kokosimme tutun suunnittelutyöryhmämme. Minun lisäkseni pöydän ääreen istuivat korumuotoilija Heta Salmi, Suvi Lepistö sekä projektin liikkeellepaneva voima Sari Glad Porvoon Kulttuurinystävät ry:stä. Halusimme juhlistaa satavuotiasta Suomea kotikaupunkimme Porvoon omalla juhlakorulla. Mietimme, miten yksi koru voisi kertoa siitä, mikä itsenäisyyttään juhlivassa Suomesta ja rakkaassa Porvoossamme on ainutkertaista. Mikä on yhteistä niin vanhoille kuin uusille suomalaisille, asuinpaikasta ja taustasta riippumatta? Vastaus oli luonto – vesi ja puut.ajan-virta_kaulakoru_puu
Heta Salmen käsissä hopea taipui tarinaksi kaupungista luonnon äärellä. Nimekseen juhlakoru sai Ajan Virta, onhan sen keskeisenä elementtinä korun taustalla kaartuva ja sen ketjussa kupliva Porvoon halki virtaava joki. Etualalle nousee puu, oksat ja juuret. Kiemurajuurinen honka viittaa Albert Edelfeltin vuonna 1892 maalaamaan Porvoon Linnamäen näkymään. Se symboloi taiteiden merkitystä sukupolvelta toiselle siirtyvässä kulttuuriperinnössä.
ajan-virta_koru_rasia
Koru sai myös oman rasian. Sen ornamentiikassa toistuvan puun ja veden jugendtyylinen toteutus on kunnianosoitus suomalaisen taidekäsityön helmelle, porvoolaiselle Iris-tehtaalle ja sen perustajalle Louis Sparrelle, jota on kiitäminen myös hurmaavan vanhan kaupunkimme säilymisestä. Kupliva ketju ja riipusta kannatteleva Porvoon vaakunan C-kirjain (Castellum – linna, Linnajoki – Borgå) ovat mukana korun kaikissa eri variaatioissa: kaula- ja rannekorussa sekä muistitikun perässä, jolla halusimme tarjota tavanomaisesta poikkeavan niin miehelle, naiselle kuin yrityslahjaksi sopivan koruvaihtoehdon.
ajan-virta_muistitikku

Tämä on Ajan virran tarina:

”Kädessäsi on kauniin maiseman inspiroima koru, jota kannattelee Porvoon vaakuna.
Siitä voit aistia keskiaikaisen kaupungin kapeat mukulakiviset kujat ja Linnamäellä kasvavat ikiaikaiset kiemurajuuriset hongat.
Voit myös löytää mäen jaloissa helminauhana kiemurtelevan joen ja elämää sykkivän meren.
Ei ihme, että myös Albert Edelfelt halusi aikoinaan ikuistaa juuri tämän maiseman; Linnamäeltä etelään aukeavan Porvoon, kotikaupunkimme. Yhden satavuotiaan Suomen kauneimmista helmistä.”

Tiedustelut
Heta Salmi, puh. 040 4866220 sposti: info@hetasilverdesign.com
Porvoon Kulttuurinystävät ry, puh 050 414 2181, info@porvoonkulttuurinystavat.fi

Kaulariipuksen hinta on 75 euroa, rannekoru 75 euroa ja muistitikku 70 euroa, sisältäen korurasian ja tarinakortin.
ajan-virta_kaulakoru_musta

Porvoon ihana Juliana

Syvatty koru teksti
Porvoon kuninkaallinen juhlapäivä, Kuningas Kustaa III:n Porvoon-vierailu vuonna 1775 sai oman juhlansa ja korunsa.

Juhlapäivänä 13.6.2015 Porvoon vanha kaupunki muuttuu eläväksi historiaksi. Kaduilla kulkevat vuoden 1775 asukkaat rikkaista porvareista arvonsa tunteviin mamselleihin ja vaatimattomaan palvelusväkeen. Raatihuoneentorilla käydään torikauppaa vanhaan malliin. Kuningas saapuu ja tervehtii kaupunkilaisia klo 17. Kello 18 alkavassa juhlamessussa Porvoon tuomiokirkossa palataan yli kaksisataa vuotta ajassa taaksepäin. Kuka istuu jalkapuussa, nukahtaako joku penkkiin, syljeskeleekö joku lehteriltä alas, kuinka julkeasti porvoolaiset silmäätekevät haukkuvat toisiaan esivallan läsnäollessa? Kustaa III:n visiittii huipentuu vastaanotton (cour), jossa kaupunkilaiset pääsevät esittämään toiveitaan ja valituksiaan kuninkaalle.

Juhlan kunniaksi halusimme luoda korun, joka olisi tätä päivää, mutta kantaisi samalla muistoja menneisyydestä. 

Korumuotoilija Heta Salmi ja minä siirryimme ajassa taaksepäin porvoolaisessa kauppiaskodissa ja museossa, Holmin talossa sekä Porvoon Kulttuurinystävien järjestämillä mahtavilla asiantuntijaluennoilla. Näin syntyi Juliana, kaulakoru. Nimensä se sai porvoolaiskauppias Erik Solitanderin tyttäreltä. Juliana Solitander oli 1775 kuninkaan käydessä 20-vuotias neito.
Emme halunneet korusta historiakopiota tai – mukaelmaa, pastissia, vaan teimme siitä modernin, nykypäivää heijastelevan esineen. Pyöreä muoto on selkeä ja pelkistetyn ajaton, aivan kuten kustavilainen tyyli, joka on säilynyt yhtenä rakastetuimmista antiikkiesineistön tyyleistämme 1700-luvun lopulta tähän päivään saakka. Julianan kauniisti kaartuvaa, siroa muotoa lävistävä koristelu on saanut inspiraationsa laakeri- ja oliivipuista, Rooman campagnasta, italialaisista puutarhoista sekä antiikin ajan maailmasta, jota Kusaa III ihaili ja joka näytti suunnan hänen mukaansa nimetylle kustavilaiselle tyylille. Hopea materiaalina on kaunis, käytännöllinen ja kestävä. Sitä käytettiin myös 1700-luvun koruissa yhdessä vuorikristallien, lasikivien ja mustan onyxin kanssa. Helmet ja timantit kuuluivat ajan tyyliin samoin kuin pienet riipukset sekä silkki- tai samettinauhoin kaulalle sidotut korut.
IMG_0613
Julianan helmenä on hopeasta tai mustasta onyxista tehty pallo. Voit valita niistä toisen oman mielesi mukaan. Korun mukana somassa pussukassa saat kaksi nauhaa. Toinen niistä on aina elegantti ja ajaton, kustavilaisen ajan kaulanauhoistakin tuttu musta. Toinen on kustavilaisesta väriskaalasta kertova pehmeä murrettu vihreä. Mikään ei estä sinua hankkimasta omaan koruusi hopeavannetta tai -ketjua. Erilaisia silkki-, satiini- tai samettinauhoja hankkimalla voit tehdä korustasi yksilöllisen ja kantaa sitä eri tilanteissa juuri haluamallasi tavalla.

Juliana on luotu kulkemaan mukanasi läpi elämän, arjesta juhlaan.
Toivomme, että aikanaan se kantaa muistosi eteenpäin ja kenties tulevaisuudessa se saa rinnalleen muitakin, ihanien porvoolaisten naisten nimeä kantavia koruja.

Juliana-korun on suunnitellut korumuotoilija Heta Salmi, joka työskentelee yli sata vuotta vanhassa Aurumin kultasepänverstaassa Porvoon vanhassa kaupungissa, http://www.hetasilverdesign.com/18
Oheisessa kuvassa näet Julianan kuvattuna Aurumin hurmaavalla vanhalla verstaspöydällä.
Taide- ja tyyliasiantuntijana on toiminut allekirjoittanut eli Tuija Peltomaa.

Julianaa voi tiedustella numerosta 040-4866220 ja tilata osoitteesta info@hetasilverdesign.com
Ennakkotilaushinta on 48 € + mahdolliset lähetyskulut. Kun koru ilmestyy valikoituihin porvoolaismyymälöihin, sen ovh sijoittuu liikkeen mukaan 50-100 € välille.


Mitä on onyx? Onyx (onyksi) on tummaa, yleensä mustaa kalsedonia. Sen nimi tulee kreikan kielen sanasta onyx = kynsi, koura. Onyksia on perinteisesti kannettu kaulalla ja amulettina. Sen on uskottu antavan kantajalleen voimaa ja kestävyyttä ja sitä on pidetty myös tasapainottavana kivenä. Onyksikiveä mainitaan olleen jo Raamatun paratiisissa (1. Moos. 2:12)**. Keskiajalla onyksia pidettiin onnea tuovana kivenä. Sen on katsottu paitsi vahvistavan kantajaansa ja tämän aisteja, myös antavan lohtua vastoinkäymisten kohdatessa. 

 

** ”ja sen maan kulta on hyvää. Siellä on myös suitsutuspihkaa ja onykskiveä”

Korukoukussa

Pimeänä vuodenaikana säihkyvät korut koukuttavat.
Kivistä jaloin on timantti. Kauneimman tittelin siltä on usein vienyt akvamariini – aqua marina – meriveden mukaan nimetty sulotar. Nimeä käytettiin ensimmäisen kerran 1604, mutta kiveä ihailtiin jo keskiajalla. Herkän kiven sävy vaihtelee vaaleansinisestä sinivihreään ja tummaan siniseen. Böömiläisissä antiikkikoruissa näkee sinisiä pyöröhiontaisia akvamariineja. Jättikokoinen 20 karaatin kaunotar välkkyy Englannin kruunussa. Upeita akvamariineja tapaa vanhoissa venäläisissä koruissa ja Tillanderin korutaiteessa 1900-luvun ensimmäiseltä puoliskolta. Suomesta löytyvien antiikkikorujen upeat akvamariinit ovat useimmiten peräisin Venäjältä Transbaikalin alueelta tai Ukrainasta.
8871118_fullsize
Tämä Tillanderin valmistama akvamariiniriipus vuodelta 1916 on aito helsinkiläiskaunotar. Hionta korostaa sen kaunista vedensinistä väriä. Riipuslenkin viimeistelevät pienet ruusuhiontaiset timantit. Tämä kaulakoru on huikeimmillaan kesäjuhlissa, katseenvangitsijana valkoisessa asussa, väripilkkuna valkopohjaisessa sateenkaaren sävyin koristelussa leningissä tai lady-like detaljina farkkujen ja valkoisen paidan kanssa. Myytiin Bukowskin syksyn klassisessa huutokaupassa 11.12.2013, hinnaksi tuli kuluineen 1.590 €.

Sitriini on nimensä mukaisesti sitruunainen, kellanruskea tai keltaoranssi kivi. Se on luonnossa harvinainen. Yhdysvalloissa tämä kivi on pidetty, syynä ehkä tuttuus. Merkittäviä esiintymiä on näet juuri USA:ssa ja Brasiliassa. Meillä päin sitriinejä löytyy mm. Venäjän Uralilta, Kazakstanista ja Tsekistä. Kiven harvinaisuus on tehnyt ihmisistä kekseliäitä: keskiajalla sitriinejä poltettiin ametisteista. Kun lämpötila nousee yli 300 celsiusasteen, muista kvartsimuunnoksista alkaa syntyä sitriininvärisiä kiviä. Aito sitriini on itsevarman fashionistan valinta, sellaisen, joka tietää, että tarkkasilmäiset katsojat kyllä erottavat kiven arkisemmasta savukvartsista. Isoimmat sitriinit on usein hiottu näyttäviksi. Talvella ne tuovat pukeutumisen liekkien lämpöä. Kesällä ne säihkyvät päivettyneellä iholla kilpaa auringon kanssa.
8864165_fullsize
Kovaa kilpailua sitriineistä ei meillä Suomessa useinkaan tule. Lieneekö syynä se, että kiveä ei ole totuttu katsomaan omana itsenään, vaan varjon sen ylle langettaa 1960-70-luvuilla yltiöyleinen savukvartsi. Huutokaupassa sitriinin voi siis löytää kohtuuhintaan. Tässä Tillanderin tekemässä sormuksessa on kauniisti hiottu, keltakultaan timanttikehän keskelle istutettu sitriini. Joku sai tämän ihanuuden omakseen Bukowskilla syksyn klassisessa huutokaupassa 11.12.2013, kulujen kera 771 €.