Avainsana-arkisto: Oiva Toikka

Design top5

Näin sujui kevään arvohuutokauppojen design-myynti

Bukowskis’n ja Hagelstam & Co:n tuloserot näkyvät selvästi ja ja kasvavat tasaisesti ulkomaisen taiteen ja designin alalla. Modernin taiteen huipuissa yritykset kulkevat kutakuinkin rinta rinnan, ja klassisen taiteen saralla Hagelstam & Co. on onnistunut ottamaan takaisin menetettyjä asemiaan. Mitä tulee klassisen tai modernin ulkomaisen taiteen ja designin huippuviisikkoon, Bukowskis kulkee eteenpäin kilpailijaansa vahvempana.

Viimeisen vuoden aikana Bukowskis’n design top5 on kasvanut parinkymmenen tuhannen euron puolivuotisvauhtia. Tahti on nousuvetoinen myös emoyrityksellä Tukholmassa. Designin myynnissä online-huutokaupasta näyttää olevan etua. Bukowskis’n top5 -nimilista oli vaihtelevampi kuin aikoihin. Mukana oli uniikkeja kohteita ja maailmanlaajuisesti kiinnostavia tekijöitä. Huutokilpailuakin käytiin loppuminuuteille saakka kotimaisten ja ulkomaisten ostajien kesken. On ilahduttavaa, että Tynellin ja Aallon hallitsemaan kärkeen saatiin Tapio Wirkkalan puinen veistos, Oiva Toikan Pampulavaasi ja Timo Sarpanevan huikea muranolaistyö Stabat mater. Ykköseksi nousi Birger Kaipiaisen tarjotinpöytää varten valmistettu koristelaatta. Teos oli upea, mutta silti juuri varhaistyön ennätyshinta oli odottamaton ja iloinen yllätys. Kahdenkymmenen tuhannen haamuraja rikkoutui Bukowskis’n listalla yhteensä kolmesti, kun Sarpaneva, Wirkkala ja Kaipiainen asettuivat kärkeen kukin harvinaisella uniikkityöllä.

Hagelstam & Co:n design-kärkiviisikko tahkosi paremman tuloksen kuin minkä yritys saavutti menneenä syksynä, mutta vuoden takaiseen top5:een verrattuna Hagelstam & Co:n tahti on ainakin kalleimpien designobjektien osalta ailahdellut ja jopa hiipunut. Superkohteita ja uniikkeja harvinaisuuksia oli Hagelstm & Co:lla tarjolla Bukowskis’ia vähemmän. Keramiikkavalikoimaa kuten myös top5 -listaa hallitsi useilla mainioilla kohteilla mukana ollut Rut Bryk sekä vanhastaan tutut Paavo Tynell ja Alvar Aalto. Yllätyksiä ei siis Bulevardin suunnalta kuulunut. Lienee vain ajan kysymys, milloin designkaupan rattaat hidastuvat ylipäänsä kaikkialla ilman uusia oivalluksia ja tuoreudellaan houkuttelevia myyntikohteita.

Tänä keväänä Bukowskis veti oivaltavalla sisäänotolla, monipuolisuudella, uniikeilla kohteilla ja erikoisuuksilla pidemmän korren. Pitkällä tähtäimellä Bukowskis saattaa saada yhä lisää etua Tukholman designmarkkinoiden vetovoimasta ja niiden myötä Suomeenkin löytävistä online-asiakkaista. Kun top5 -listojen ero näyttää nyt Bukowskis’n eduksi ja Hagelstam & Co:n tappioksi 65.000 euroa, nähtäväksi jää, uskaltaako Hagelstam & Co luottaa jatkossa vain vasarahuutokauppojen vetovoimaan ja tuottaako online-ratkaisu Bukowskis’lle ensi kaudellakin yhtä meheviä tuloksia.

25200€ 23200€
22700€ 18800€ 12100€
Bukowskis, designin viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Birger Kaipiainen, Keramiikkalaatta/tarjotinlevy, 25.000 € (lähtö 3.000)
2. Tapio Wirkkala, Veistos ”Elefantti”, 23.200 € (lähtö 10.000)
3. Timo Sarpaneva, Lasiveistos ”Stabat mater”, 22.700 € (lähtö 18.000)
4. Oiva Toikka, Pampulavaasi, 18.800€ (lähtö 2.000)
5. Alvar Aalto, Mehiläispesä, 12.100 € (lähtö 8.000)
Bukowskis, 
kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 101.800 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Bukowskis, syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 84.767 € (summa sisältää huutokauppakulut)
– Bukowskis, kevään 2014 viisi kalleinta olivat 67.362 € (summa sisältää huutokauppakulut)
34502-000003 34471-000004
34043-000001 34266-000004 5500€
Hagelstam & Co, designin viisi kalleinta
(huom! hintoihin lisätään huutokauppakulut)
1. Paavo Tynell, Kattokruunu, 12.000 € (lähtö 6.000)
2. Rut Bryk, Koristelaatta, 8.000 € (lähtö 2.500)
3. Paavo Tynell, Lattiavalaisin,  5.500 € (lähtö 1.500)
4. Alvar Aalto, Lattiavalaisin, 5.500 € (lähtö 4.000)
5. Rut Bryk, Koristereliefi, 5.500€ (lähtö 4.500)
Hagelstam & Co, kevään 2015 viisi kalleinta yhteensä 36.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

– Hagelstam & Co., syksyn 2014 viisi kalleinta olivat 29.000 € (summa ilman huutokauppakuluja)
– Hagelstam & Co., kevään 2014 viisi kalleinta olivat 58.500 € (summa ilman huutokauppakuluja)

* Kaikki kuvat mainittujen huutokauppatalojen nettiluetteloista, www.bukowskis.comwww.hagelstam.fi

Paritanssia Helanderilla

3774-153 4438-161
5357-1 3738-13
80-91 5626-35
4438-141 5949-10
2213-50 5771-7
3423-21 3423-20
Poimin Huutokauppa Helanderin tulevasta toukokuun huutokaupasta (16.5.-17.5.) muutamia esineitä pareittain.
– Kuriositeettipari: venäläinen ruokalista keisarillisin monogrammein 1883 ja metalliprässi.
– Arabian art déco -pari: Figuriini Lepäävä nainen (sama naishahmo löytyy myös Arabian figuriinista Istuva nainen ja Greta-Lisa Jäderholm-Snellmanin kahviastiasto hopearaita.
– Sininen pari: Japanilainen puupiirros ja Oiva Toikan kahviastiasto, Rörstrand
– Punainen pari: Yrjö Kukkapuron pöytä ja Eeva Lausteen ryijy ”Kaskenpoltto”, kutomo Sylvi Salonen.
– Retropari: Lattiavalaisin, rottinkipunosvarsi, (kuvan perusteella sanoisin, että varjostin on tehty  haapasäleistä) ja tarjoilupöytä.
– Kukkopari: Oiva Toikan Kukko, 1998 ja Juhlakukko, 1997.

Suomidesign Tukholmassa

9513699_fullsize  9500440_fullsize 9527056_fullsize
”Esineet ovat kautta historian seuranneet rahaa,” tämän kommentin olen kuullut useita kertoja eripuolilla Eurooppaa antiikin ja designin parissa toimivilta: ”Ne, joilla on ostohalua ja -kykyä, ohjaavat esineiden – eritoten luksus- ja keräilyesineiden – globaaleja virtoja”. Juuri nyt Suomen antiikki- ja taidemarkkinat elävät etsikkoaikaa. Kysyntä ontuu. Kotimainen kysyntähuippu on taiteen ja antiikin osalta taittunut. Venäläiset ovat vähentyneet eikä nousevien talouksien kiinalaisille saatikka intialaisille ole tarjota riittävää määrää ja laatua. Entisten hittikohteiden varaan ei voi rakentaa eikä edes perinteinen vasarahuutokauppa vedä väenpaljoutta Helsingin keskustan arvohuutokauppoihin. 9513710_fullsize
Suomessa arvohuutokaupat ovatkin menettäneet 1980-1990-luvuilla kahmaisemansa antiikkikaupan puolimonopolin samassa tahdissa, kun keräily on valloittanut yhä laajemmat kansanjoukot ja vanhasta tavarasta on tullut kaikkien harrastus. Ne jotka etsivät eksklusiivisuutta, löytävät arvotavaransa yhä useammin muilta markkinoilta, etenkin Ruotsista.

Omassa tuttavapiirissäni 50-70% ostoksista näyttää tulevan jo länsinaapurista: Bukowskilta, Bukowskis Marketista, Auktionsverketistä, Uppsala Auktionskammaresta. Syyksi on vastattu mm. seuraavaa: ”laajempi valikoima, parempi laatu, kiinnostavampi tarjonta, rohkeammat kohteet, ostamisen helppous, ulkomailta tehtyyn hankintaan liittyvä ainutkertaisuuden viehätys, eiväthän ukkoutuneet suomalaiset huutokaupat tajua mitään gay-glamourista”.
Taiteelle omistautuneet keräilijätuttuni listaavat taiteilijasuosikkejaan ja hakevat teoksensa taiteilijoilta itseltään, taidekoulujen lopputyönäyttelyistä ja gallerioista. Jokamiehen keräilytavara houkuttaa retron ja vintagen ystävät kirppu- ja rompetoreille. Osa heistä täyttää vielä saleja tavaran massamyyntipaikoiksi muuttuneissa Etelä-Helsingin huutokauppakamareissa. Yhä useampi on huomannut, että maakuntaostajien suosimat huutokauppahuoneet pääkaupungin laitamilla, Tampereella tai tv:stä tutulla Uuraisilla vasta vetävätkin väkeä ja vekottimia puoleensa niin, että hienon, hauskan ja omaperäisen löydön tekeminen ynnä unohtumaton huutokaupparetki muistuttavat sitä kultaista aikaa, josta 1980-1990-lukujen huutokauppoja kaihoavat konkarit kertovat.

9485725_fullsize 9489141_fullsize
Monen huutokaupan liikevaihtoa ylläpitävät erikoiskohteet kuten militaria, numismatiikka ja filatelia pysyttelevät sentään vielä kotimaan markkinoilla ja niihin erikoistuneiden yritysten listoilla. Sen sijaan suomalainen design näyttää jo hakevan laajempaa kohdeyleisöä ja trendikkäitä sisustajia Suomea suuremmilta vesiltä ja lähimetropoleista. Tähän saakka designkauppiaat ovat olleet kotimaisten huutokauppojen lisäksi lähes ainoa linkki suomalaisen markkinoiden ja ulkomaisten ostajien välillä. Välikäsien kautta kulkeneita suomalaisista huutokaupoista tuttuja kohteita on näkynyt myynnissä Lontoosta New Yorkiin.
Entä nyt? Onko design ottamassa siivet alleen? Heittääkö se täkynsä suoraan suurempiin lammikoihin käyttämällä ponnistuslautana Tukholmaa, kaupunkia, joka jo hamassa nuoruudessani tuntui aina olevan askeleen edellä. Kaupankäynnillä mitaten se kuhisee yhä 24/7 kuin muurahaispesä siinä, missä meidän pääkaupunkimme kaupallinen keskusta tuntuu heräävän Ruususen unestaan vain muutamaksi arkipäiväntunniksi ja ohikiitäväksi lauantai-iltapäiväksi.
9513631_fullsize 9476176_fullsize
Nyt, kun Suomen Bukowskis on siirtynyt kokonaan online-huutokauppojen aikaan, maantieteellinen raja myyntipaikkojen välillä pyyhkiytyi entisestäänkin näkyvistä. Silta Helsingistä Tukholmaan on Bukowskin kautta nopea ja lyhyt. Tukholman Bukowskis Contemporary & Design tarjosikin tänä keväänä hienon valikoiman suomalaista designia ja kutkuttavan koosteen pohjoismaista ja ulkomaista post-1945 sekä nykytaidetta.

Alvar Aallon tarjoilupöytä turkoosinvihrein keramiikkalaatoin myytiin 50.000 SEK (noin 5.400 €) ja kirjahylly 48.000 SEK (noin 5.200 €). Molemmat on valmistettu uniikkeina sarjoina Artekin Hedemoran tehtaalla Ruotsissa ja niiden houkuttelevuuden kruunasi huutokauppaluettelossa seikkaperäisesti selvitetty provenienssi Ernst Sundhin piirustuskonttori Avestassa. Kuusijakoinen valkoinen Mehiläispesä myytiin 60.000 SEK (noin 6.500 €).

Björn Weckströmin uniikki pronssiveistos akryylialustalla vuodelta 1971 on hyvä esimerkki kohteesta, jolle Suomessa olisi tarjolla vain rajalliset markkinat. Formaatti eli veistos, moderni muoto, pronssi/akryyli -materiaaliyhdistelmä ja moniselitteinen, jopa surrealistinen ei-esittävyys eivät ole houkuttimia meillä, mutta ovat lumonneet länsinaapurissa uusia tuulia nuuhkivaa taidemakua jo kymmeniä vuosia. Loppuhinta 8.000 SEK (noin 860 €).

Oiva Toikan Kiikkuri, taiteilijan ensimmäinen suuri erityistä teknistä osaamista vaatinut lintu 26.000 SEK (noin 2.800 €). Ritva Puotilan ryijymatto ”Loitsu” sai osakseen erityistä huomiota muun muassa Bukowskin asiakkailleen suuntaamissa joukko e-maileissa. Loppuhinta 15.000 SEK (noin 1.620 €) viestittää, että tekstiileille löytyy kyllä kysyntää ja markkinointikanavia meidän rajojemme ulkopuolella, jos kotimaisena vaihtoehtona on myydä ryijyistä parhaat muutaman satasen lähtöhinnoilla. Birger Kaipiaisen ihana varhainen uniikki ”paratiisilautanen”, jonka pohjassa oli SOK:n hopeinen lahjaplaketti, 38.000 € (noin 4.100 €)) ja fantastinen perhosfantasia 200.000 SEK (noin 21.500 €).

Keltainen alkoi pissattaa

Designissa lasin ja keramiikan suurten vuosikymmenten voima alkaa jo kärsiä uusretron loputtomista variaatioista. Kun designia myydään, hintaennätyksiä ei nähdä enää lasissa ja keramiikassa – muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta – vaan valaisimissa, huonekaluissa ja sisustusesineissä. Usko lasinmuotoilun kestävään arvoon ei ale- ja outletlaareissa kartu.

Varjostaako nykyinen pinta-into à la ’yhä uutta ornamenttia ja väriä pintaan estetiikasta ja muodosta piittaamatta’ esimerkiksi Kaj Franckin 1950-lukuisen Kartion todellista vahvuutta, joka syntyi kestämään loistavan esteettisen ja käytännöllisen muodon sekä upeiden värisävyjen kivijalalle? Iittalan lanseeraama uusi Kartio-väri keltainen on väri-ideana ihan hauska, mutta kestääkö sen karkkimakeus kevätaurinkoa ja pääsiäisfiilistelyä pidemmälle vai näemmekö nämäkin Kartiot jo seuraavassa sesonkialessa?
iittala-kartio_lasi_sitruunankeltainen_2kpl-6746572_malli iittala-kastehelmi-bowl-35_cl-lemon
Oiva Toikan 1960-luvulla suunnittelemaan Kastehelmeen istutettuna samainen ja tehtaan toimesta varmasti myös samalla rahalla ja ”vaivalla” hankittu kananpojankeltainen suorastaan häkeltää. Pintaornamentti ja väri on kiedottu yhteen pakettiin niin, että mielleyhtymät hyppäävät äkkiarvaamatta kevätauringosta, kananpojista ja sitruunoista pissaan. Oijoi – enpä taidakaan kattaa kevätjuhliin keltaista lasia. Sehän on kuin? Noh, simaa – vai k-sta joisi?
arabia-24h-cup-iltalaulu-05_l villeroy-boch-dekor-mariefleur-gris_design_01
Isot Iltalaulu-kupit sentään kelpuutan aamiaispöytään. Niiden muoto ja koko toimivat teelle ja maitokahville kuin unelma, joten siedän siirtokuvana totutetun ja kohta todennäköisesti toiseksi vaihtuvan koristelun sekä hintatarran mukana pesuveteen liuenneen ja viemäriin kadonneen alkuperän: made in Thailand. Jokaisella siemauksella harkitsen silti seuraavaksi suureksi astiastoksi Villeroy & Bochia, jonka pohjassa näkyy pesussa liukenematon leima: made in Germany. Upean antiikki & designkodin sisustanut ystäväni ilmoitti jo suosivansa pienissä käytännön hankinnoissa Ikeaa. Syy? Eurooppalainen työ. Ikean tuotteita valmistetaan näet kasapäin EU:n alueella.

Minä luotan edelleen, että jokin kotimainen teollisuusyrityksemme ymmärtää designin mahdollisuudet pitkän aikavälin sijoituksena ja antaa tuoton- ja osingontavoittelussaan tilaisuuden nuorille MUOTOilijoille. Onnistunutta satoa korjattaisiin vielä kymmenien vuosien päästä, kuten nyt jälkimarkkinoilla nautitaan 1930-50-lukujen hedelmistä. Se ei tietenkään anna nykyiselle sukupolvelle voittoja tässä ja nyt, mutta miksi meidän pitäisi ajatella vain itseämme. Tuleehan niitä sukupolvia meidänkin jälkeemme.

Tampere tarjoaa designin, hopean, korujen, militarian ja numismatiikan runsautta

Tampereen huutokauppakamari kattaa aina tiskiin reipaan määrän designia, koruja, militariaa ja numismatiikkaa. Tauluja, huonekeluja, kirjoja ja hopeaakin löytyy, totta kai.
Alla kuva Tampereen keskustassa, Hämeenkatu 30 B:ssä sijaitsevista tiloista. Lisää kuvia ja tietoa löydät Tampereen huutokauppakamarin koti- ja Facebook-sivuilta, josta myös tämä menneiden ennakkonäyttöjen aikana otettu kuva on lainattu.
10010328_236770849849195_7739531994417452222_o
Syksyn avausta odotellessa noukin menneen kevään päätöshuutokaupan runsaudesta nämä kohteet. Uudet tavarat ja taulut ilmestyvät nettiin tuota pikaa, kun Tampereen syyskausi käynnistyy 9.9.2014 järjestettävässä huutokaupassa. Luvassa myös uuteen iskuun hiotut kotisivut, tietysti erinomaisilla kuvilla, kuten aina. Suuntana siis Tampere.
2004 105:200 700€ 31,5 cm197
Oiva Toikan hurmaava Lollipop. Tämä namu on numeroitu 105/200 ja vuodelta 2004. Korkeutta löytyy komiat 31,5 cm. Lähtöhintaa oli 700 €, myytiin 580 €.
Marjatta Metsovaaran siniturkoosi Simpukka-ryijy 1960-luvulta. Lähti 100 eurosta, loppuhinta 150 €.
Alvar Aallon Enkelinsiipi, malli A805, on jalkalamppujen joukossa suurimpia valaisinsuosikkejani. Tämä klassikko on kestänyt aikaa jo vuodesta 1954 ja löytyy edelleen Artekin valikoimista. Retrokeräilijät antavat tietenkin ykkössijan Valaistustyön 1952-1975 valmistamille yksilöille kuten tämä. Uudelleenmaalattu siipi. Lähtöhinta 2.000 €, myytiin 3.200 €.
– Kolmeen suuntaan valoa heijastava jalkalamppu Alvar Aallon malli A801 syntyi vuonna 1959. Alkuperäisen valmistajan Valaisintyön jälkeen sekin on pysynyt osana Artekin ikiklassikoita. Malli on loistava esimerkki Alvar Aallon taidosta käsitellä valoa, tehdä siitä olennainen osa arkkitehtuuria ja sisustusta. Aallon valo viettelee ja lumoaa katsojansa. Valmistaja Valaisinpaja Oy ajoittaa valaisimen jälkeen vuoden 1975. Lähtöhinta oli 2.000 € ja loppuhinta 950 €. Hieno hankita, onnea ostajalle!
Valaistustyö 2000EValaisinpaja
– Vastikään edesmennyt Kaija Aarikka on omaperäinen, ajankohtainen ja ehdottomasti houkutteleva keräilykohde. Minä en ole koskaan ollut keltaisen ystävä, kukkia ja sitruunoita lukuunottamatta, mutta tässä on jotakin joka kiehtoo. Äidilläni oli 1970-luvulla keltainen, punaisella ommeltu hiihtoasu. Vanhoissa valokuvissa se loistaa rinteessä kuin aurinko. Aarikan valaisin keltaisilla pompuloilla ja niihin sopivilla kynttilöillä lähti 100 eurosta ja meni 50 eurolla.
Aarikka 100€
Björn Weckströmin varhainen rintakoru vuodelta 1962 on pieni uniikki aarre. Lähtöhintaa sillä oli 1.200 € ja vasarahintaa tuli 950 €.
– Tämän japanilaisen ruukun metallityö on hurmaavaa. Ruukku on pronssia. Koristelussa on ainakin kuparia, mukana taitaa olla myös kultaa ja hopeaa. Onkohan esineessä signeeraus? Kansainvälisillä markkinoilla aasialainen estetiikka ja antiikki on nyt in, niin myös aasialainen nykytaide. Sopisiko tähän orkidea, saviruukkuun istutettuna ja tämän koristeruukun sisään upotettuna. Vai bonsaipuu? Tai sittenkin mehikasvi tai kaktus? Lähtöhinta, houkuttelevat 400 € oli osaavasti arvioitu – loppuhinta oli näet 380 €.
750:1000n 1962 1200€
400€

Mikä on suosikkilintusi?

1637-49
Minun lintusuosikkejani ovat kurki, joutsen, pääskynen ja kuikka.
Oiva Toikan linnuista minua riemastuttaa eniten Haikara, jota myös Toikan alter egoksi kutsutaan. Ilmeikkääseen kaveriin innoituksen on antanut lasitehtaan lähellä Nuutajoen suistossa viihtyvä lintu. Tämä Oiva Toikan keräilyfiguuri vuodelta 2006 löytyi Helanderilta, jossa se etsii uutta kotia viikonlopun 9.-10.8.2014 huutokaupassa. (Loppuhinta oli 190 €)